Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen alatyöryhmän kokous

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) Maakuntauudistus Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen alatyöryhmän kokous Aika tiistai klo Paikka Kajaanin kaupungintalo (os. Pohjolankatu 13), kokoustila Kekkonen, Osallistujat Työryhmän jäsen, asema ja organisaatio Antero Kyllönen VAS, luottamushenkilö Kajaani antero.kyllonen@saunalahti.fi paikalla X Työryhmän varajäsenet Marko Lipponen PS, luottamushenkilö Sotkamon kunta markolipponen@luukku.com Kalevi Valtanen KESK, luottamushenkilö Sotkamon kunta kale.valtanen@gmail.com X Juho Lukkari KESK, luottamushenkilö Sotkamon kunta juho.lukkari@hotmail.com Jukka Angerman ensihoitopäällikkö Kainuun Sote jukka.angerman@kainuu.fi X Tapio Valtanen ensihoidon esimies Kainuun sote tapio.valtanen@kainuu.fi Merja Kangasharju sairaanhoitaja Kainuun Sote (henkilöstön edustaja) Janne Tamio palomestari Kainuun pelastuslaitos merja.kangasharju@kainuu.fi merja.kangasharju@pp.inet.fi janne.tamio@kaipe.fi X X Petri Vehniäinen palomestari Kainuun pelastuslaitos petri.vehniainen@kaipe.fi Marjo Huovinen-Tervo hallintoylihoitaja Kainuun Sote marjo.huovinen-tervo@kainuu.fi X Esa Ahonen hallintoylilääkäri Kainuun Sote esa.ahonen@kainuu.fi Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. Todettiin, että mukana oli päätyöryhmän puheenjohtaja Aki Räisänen 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

2 Muistio 2 (5) Maakuntauudistus 3 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Hyväksyttiin esityslista työjärjestykseksi 4 Edellisen kokouksen muistio. Käytiin läpi edellisen kokouksen muistio eikä siihen ollut huomautettavaa 5 Lakien ja asetuksien läpikäyminen a. Marjo Huovinen-Tervo varautuminen b. Janne Tamio pelastus c. Jukka Angerman ensihoito ja päivystys Käytiin keskustelun pohjaksi alustukset. Keskustelussa nousi seuraavia asioita esille: Aki Räisänen vastasi ed muistion kysymykseen mitä työryhmältä odotetaan. Alustuksissa löytynyt asiat kuvaavat hyvin alatyöryhmän työtä ja odotuksia. On yritettävä löytää myös ruohonjuuritason ajatuksia millä mallilla ja tavalla Kainuussa palvelua rakennetaan. sosiaalipäivystyksen muoto ja tehtävät keskusteluttivat. Ratkottava mitä tehdään ja missä. Onko uudessa sairaalassa päivystyksessä joku sosiaalityöntekijä joka vastaa haasteeseen? todettiin ihmisten kotiin hoitamisen tarpeen lisääntyvän. Siihen kaivattiin resurssiajatusta ja pohtimista koska asia on kustannustehokasta ja ketkä sitä tekevät. Pelastuslaitos, kotihoito, kotisairaanhoito, tehostettu kotisairaanhoito, ensihoito. Jokaiselle on oma roolinsa löydettävissä ja kaikkien panosta tarvitaan monelta kannalta. pelastuslaitoksen roolia ja henkilöstön osaamista käytiin läpi ensihoidon osalta. todettiin, että vaatimukset ensihoidossa kasvavat ja linjaukset maan hallitukselta täyden palvelun päivystyssairaaloista sekä Kainuun uuden sairaalan konseptisuunnitelma edellyttää lääkehoidon osaamista enenevässä määrn ensihoidolta. Pelastaja ei pysty lääkitystä antamaan. Ensihoidon kotiin hoitamisista keskusteltiin. Niitä tehdään noin 40% tehtävistä. Se ei kuitenkaan ole itsestään selvyys. Tarve on olemassa kevyemmälle mallille kuin ensihoito ja paremmalle palvelulle kuin kotihoito. Tähän väliin ollaan Sotessa kehittelemässä erilaisia ajatuksia toiminnasta, jossa oltaisiin 1 henkilön mallissa. Paremmat tutkimusvälineet sekä mahdollisuudet hoitaa kuin kotisairaanhoidolla. Pelastuslaitoksen ja Soten yhteistyöhön kaivattiin syventämistä. Yksi malli voisi olla kotiin tukevat palvelut, jossa samalla pelastushenkilöstö pystyy huolehtimaan paloturvallisuusasioista. Suurelta osin ei paikalle tarvitse sairaanhoitajan tai ensihoitajan koulutusta tai lääkkeenantoa. Tällöin kotiin tukemisen palveluissa pelastuslaitos olisi hyvänä tukena Sotessa. Kotona asumisen tukeminen tulee lisääntymään Kainuussa. Resurssointi kotihoitoon ja sen laatuun puhuttivat. Ei saa olla sellaista mallia, jossa ovelta huikataan ollaanko täällä hengissä ja jatketaan matkaa. Ratkaisussa mietittävä resurssointia vuodeosastopaikkojen vähenemisen myötä, pelastuslaitoksen roolia palvelun tuottajana tällöin haasteeseen pystytään vastaamaan. Koettiin kaikkein

3 Muistio 3 (5) Maakuntauudistus raskaimmaksi hälyttää ambulanssi suorittamaan näitä palveluita, kun kevyempiä ja halvempia vaihtoehtoja on olemassa yhden henkilön suorittamana. Otettava huomioon henkilöstön koulutus ja mahdollisuudet hoitaa potilaita kun asioita ratkotaan. Minkälaista palvelua annetaan, jotta toiminta olisi samalla kustannustehokasta Esillä oli haja-asutusalueen palveluita, kuka huolehtisi kerralla monesta asiasta (soteen liittyvistä, postin kulusta, taksipalvelusta jne) ettei peräkkäin ajaisi monen toimijan autoja Sosiaalipäivystyksen ja pelastuslaitoksen yhteistyön selvittelyä uuden lainsäädännön pohjalta kehitettävä mietittävä tarkkaan tulevaisuudessa tilaaja tuottajan roolit selvitettiin ensihoitopalveluun kuuluvat asiat, sairaalasiirrot. Politikkojen puolelta on kysytty miksi pelastustoimi ei suorita sairaalasiirtoja. Selvitettiin tulevan hallituksen linjauksia asiaan. Nykylainsäädännöllä sairaalasiirtojen suorittaminen on mahdotonta EU kilpailulainsäädännön myötä. STM on antanut ohjeen asiasta syksyllä. Tarkasteltiin tulevaa, jossa ensihoitopalveluun on sisällytetty sairaalasiirrot. Kiireettömät palvelut tarkoittavat paaritaksitoimintaa, jossa potilasta ei seurata matkan aikana. Käytiin läpi hallituksen esitys 224/2016 jossa on eduskunnassa päätetty muutoksia terveydenhuoltolakiin. Erva ensihoitokeskuksen tehtävän on yrittää yhteen sovittaa potilaan hoito-ohjeita, palvelutasopäätöksen saavutettavuutta sekä annettu linjaus koko maata koskeviin varautumisiin. Tämä tietäisi Pohjois- Pohjanmaan ensihoidon saavutettavuuden nostoa muihin Sote alueisiin verrattuna tai muun Pohjois-Suomen valmiuden laskua. Päätökset palvelutasopäätöksistä tekee Sote alueet kuitenkin itse. Vaalan osuus puhutti. Siirtynee pelastuslaitoksen puolelta Pohjois-Pohjanmaan puolelle. Selvitetiin, miten johtaminen ja avunanto toimivat ensihoidossa ja pelastustoimessa yli rajojen. Keskusteltiin ensihoidon tason säilyttämisestä ja vaatimusten nousemisesta. Todettiin sen vaativan jatkossa myös kehitystä ja ylläpitoa, jolloin henkilöstön osaamiseen ja lääkkeelliseen hoitoon tulee panostaa. Keskusteltiin kotihoidon ja kotisairaanhoidon osaamistason kehittämisestä samalla. 6 Varautuminen työskentely a. huomioitavat asiat varautuminen otettava huomioon monessa asiassa. o kilpailutuksissa, myös palveluntuottajien pitää olla varautunut häiriötilanteisiin o esim lastenhoidossa jotta työntekijät pääsevät töihin o isot häiriötekijät (myrskyt, pandemiat) o pienet onnettomuudet ja sairaskohtaukset (pystyykö 1-2 hengen yritys vastaamaan jos toinen murtaa jalkansa ja toinen saa sydäninfarktin) o valvonta tilaaja tuottaja selvitettävä yhteistyö sähkönjakelun ongelmissa, vesihuollon ongelmissa o otettava kunnat ja laitokset mukaan suunnitteluun ja huolehtimaan Kainuun varautumisesta myös pienten kylien osalta o mitä jos sähkönjakelu keskeytyy (varavoima, puhelintukiasemat jne)

4 Muistio 4 (5) Maakuntauudistus järjestöjen ja muun toimijoiden mukaan saaminen o kyläyhteisöt, mitkä järjestöt? o mitä yhteistyötä kenenkin kanssa talvi/kesä myrskyt o avun saaminen perille, ensihoito, pelastus, kotihoito o tiestön kunnossapidon rooli oleellista, jotta viranomaisten työ keskittyy oleelliseen viestiliikenne o kuka huolehtii jos järjestelmät jaatuu o onko viranomaisten auto järkevä vai voiko järjestöt huolehtia? b. yhteistyötahot kunnat, päiväkodit, firmat, kylätoimikunnat, järvipelastus viranomaiset o PV, Raja, Poliisi oppilaitos o terveydenhuolto, tekniikka? maakunnat keskenään, ERVA c. hyvien toimintamallien jalkauttaminen ensihoidossa ja pelastuksessa arkipäivän varautumista ongelmatilanteisiin o esitetään jalkauttamista myös muihin soten sisäisiin yksiköihin, muulle taholle o ongelmatilanteissa osataan toimia ja ollaan harjoiteltu ensihoidon ja pelastuksen yhteistä johto/tilannekeskusta ollaan suunniteltu uuteen sairaalaan, pidettiin tarpeellisena. 7 Muut esille tulevat asiat 18.4 kokous siirtomahdollisuus. Tarkastellaan siirtoa myöhemmin tai perutaan tarvittaessa 8 Seuraava kokous Tiistaisina kello Aiheena valinnanvapaus asian lausunnon kirjaaminen, yhteistyötahojen konkreettista kirjaamista 9 Kokouksen päättäminen puheenjohtajaj päätti kokouksen 11:40

5 Muistio 5 (5) Maakuntauudistus Muistion vakuudeksi Jukka Angerman, sihteeri

6 ENSIHOITO JA PÄIVYSTYS

7 Päivystys Laaja-alaiset Kuopio, Oulu, Joensuu, Rovaniemi Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, johon lisätään sosiaalipäivystys Tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystys Sosiaalipäivystys hälytysohjeet ensihoidon kanssa Mukana varautumis- ja häiriötilanteissa Työnjako ERVAn sisällä Suunniteltaessa otettava huomioon ensihoito Kainuun liitto / Etunimi Sukunimi

8 Ensihoito Suunniteltava alueen päivystystoimipisteitä huomioiden Varautuminen, valmius, virka-apu Palvelutasopäätös Äkisti sairastuneen tai loukkaantuneen tutkiminen, hoito ja tarvittaessa kuljetus tarkoituksen mukaiseen paikkaan Jatkokuljetukset kun vaaditaan vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa Koulutus, ensivaste, muut tarpeelliset seikat Kiireettömät siirrot kilpailutettava Muu kuin ambulanssi Ei tarvetta seurannalle Kaaviokuva ensihoitotehtävät ja potilassiirrot.pdf Valvira ja STM, lääkkeen anto -oikeus Ohjaa toimintaa Uusi sairaala konsepti Kainuun liitto / Etunimi Sukunimi

9 Varautuminen lainsäädännön näkökulmasta Marjo Huovinen-Tervo Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Marjo Huovinen-Tervo

10 Valmiuslaki 1552/2011, 12 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Marjo Huovinen-Tervo

11 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) Aluehallintovirasto sovittaa yhteen valmiuslaissa tarkoitettua poikkeusoloihin varautumista ja huolehtii siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestämisestä, jota varautuminen edellyttää Aluehallintovirasto tukee turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa alueensa toimivaltaisia viranomaisia ja tarv. sovittaa niiden toimintaa yhteen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Marjo Huovinen-Tervo

12 Terveydenhuoltolaki (1326 / 2010) Sairaanhoitopiirin on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Sairaanhoitopiirin velvollisuutena on laatia yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellinen valmiussuunnitelma Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu, joka on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että ne muodostavat yhdessä alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sh-piiri voi järjestää toiminnan itse, yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa tai hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Lisäksi linjataan asioita liittyen ensihoidon palvelutasopäätökseen liittyen. Ensihoitoasetus Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Marjo Huovinen-Tervo

13 Pelastuslaki (379 / 2011) Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee muun ohella tukea pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Marjo Huovinen-Tervo

14 Terveydensuojelulaki (942/2016) Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa laadittava suunnitelma elinympäristöön vaikuttaviin häiriötilanteisiin varautumiseksi. Toiminta on suunniteltava ennakolta ja sitä on harjoiteltava siten, että häiriötilanteessa pystytään ehkäisemään, selvittämään ja poistamaan häiriön aiheuttamat terveyshaitat, häiriön vaikutukset saadaan rajoitettua mahdollisimman vähäisiksi ja häiriöstä toipuminen saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti. Sosiaali- ja terveysalan lupaviraston on laadittava suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa häiriötilanteissa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Marjo Huovinen-Tervo

15 Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa henkilöllä on oikeus saada riittävät sosiaalihuollon palvelut kuntalaissa (201/1994) tarkoitetulta kotikunnaltaan tai siltä kuntayhtymältä, johon kotikunta kuuluu, ellei muualla laissa toisin säädetä. Sosiaalihuollon järjestämisen henkilöllisestä soveltamisalasta säädetään 57 :ssä. Toimeentulotuen myöntämisestä säädetään erikseen toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Marjo Huovinen-Tervo

16 Sosiaalihuoltolain soveltamisopas ( ), Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas (2008) Sosiaalitoimen keskeisimmät tehtävät onnettomuuksissa ja muissa traumaattisissa tilanteissa: Järjestää välittömästi tilapäinen majoitus ja laitoshoito sitä tarvitseville Järjestää muonitus evakuoiduille ja pelastustoimiin osallistuville Järjestää kiireellisesti vaateapua sitä tarvitseville Avustaa kadonneiden yhdistämisessä ja perheiden yhdistämisessä Huolehtia lastensuojelullisista tehtävistä Antaa toimeentulotukea sitä tarvitseville Huolehtia pelastusorganisaation huollosta Koordinoida toimintaa muiden sosiaalipalveluja järjestävien tahojen kanssa - Tiedottaa väestölle sosiaalipalveluista ja siitä mistä niitä saa - Antaa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Marjo Huovinen-Tervo

17 Lähteet Castren, M., Ekman, S., Ruuska, R., Silfast, T.: Suuronnettomuusopas, 2015, Duodecim Sosiaalihuoltolaki, soveltamisopas. Sosiaali- ja terveysministeriö (päiv ) Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas, Sosiaali- ja terveysministeriö Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Marjo Huovinen-Tervo

18 Kainuun Pelastuslaitos Palomestari Janne Tamio Kainuun pelastuslaitos

19 Sisältö Organisaatio Toimipisteet Hälytys tehtävät toimipisteittäin Pelastuslaki Valmiuslaki

20 Organisaatio Pelastuslautakunta Pelastusjohtaja Pelastuspäällikkö Riskienhallintapäällikkö Kajaanin tulosyksikkö Tulosyksikön päällikkö Kajaanin työvuorot Vuolijoki asema Muu Kainuu tulosyksikkö Tulosyksikön päällikkö Sotkamo, Kuhmo, Suomussalmi, Paltamo, Vaala, Hyrynsalmi, Puolanka, Ristijärvi Onnettomuuksien ehkäisyn tulosyksikkö Johtava palotarkastaja

21 Toimipisteet Kajaanin tulosyksikkö Tulosyksikön päällikkö Muu Kainuu tulosyksikkö Tulosyksikön päällikkö Kajaani Vahvuus 24/ Vuolijoki Vahvuus 1+1 Sotkamo Vahvuus 1+2 Kuhmo Vahvuus 1+2 Suomussalmi Vahvuus 1+2 Ristijärvi Vahvuus 1+1 Paltamo Vahvuus 1+1 Hyrynsalmi Vahvuus 1+1 Puolanka Vahvuus 1+1 Vaala Vahvuus 1+1

22 250 Tehtävät toimipisteittäin v Tulipalot Liikenneonnettomuus Tarkastus ja varmistustehtävät Ensivastetehtävä Muut tehtävät

23 Nykytila -> pelastuslaitosta -> 18 - Kunnat järjestää -> Maakunta järjestää - Valtion ohjaus vahvistuu - Erityistehtäviä yhden tai useamman pelastuslaitoksen hoidettavaksi -

24 Uudistuksen tavoite Tavoitteena tehokas ja yhtenäinen pelastustoimi koko Suomessa Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on: taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene varautua myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin kaikkialla Suomessa sekä varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja yhteistyöhyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät sekä vahvistaa ja parantaa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota

25 Pelastuslaki Pelastuslaki /379 Asetus /407 Uusi pelastuslaki voimaan 2019? 1 Lain tavoite; Tämän lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti

26 Pelastuslaitoksen tehtävät 27 Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa pelastustoimen valvontatehtävistä väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä lisäksi pelastuslaitos: voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. (pelastuslaki 27,

27 Alueen pelastustoimen palvelutaso 28 Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Alueen pelastustoimen palvelutasopäätös 29 Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on voimassa määräajan. Palvelutasopäätös on toimitettava aluehallintovirastolle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta.

28 Pelastustoiminnan sisältö 32 Pelastustoimintaan kuuluu: 1) hälytysten vastaanottaminen; 2) väestön varoittaminen; 3) uhkaavan onnettomuuden torjuminen; 4) onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen; 5) tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen; 6) 1 5 kohdassa mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut tukitoiminnat. Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi.

29 Pelastustoiminnan johtaminen 34 Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Pelastustoiminnan johtaja toimii virkavastuun alaisena. Sisäasiainministeriön pelastusviranomaisella on oikeus antaa pelastustoimintaa koskevia käskyjä ja määrätä pelastustoiminnan johtajasta ja hänen toimialueestaan toisin kuin 1 momentissa on säädetty. Jos eri viranomaisille ja tahoille kuuluvien vastuiden ja toimivaltuuksien selkiyttämiseksi on tarpeen, pelastustoiminnan johtajan tulee tehdä pelastustoiminnan aloittamisesta tai lopettamisesta nimenomainen päätös. Päätöksestä on ilmoitettava asianomaisille viranomaisille ja asianosaisille heti, kun se on mahdollista. Pyydettäessä päätös on vahvistettava kirjallisesti. Jälkiraivaukseen ja -vartiointiin liittyvästä pelastustoiminnan johtajan päätöksestä lopettaa pelastustoiminta säädetään 40 :ssä.

30 Johtaminen yhteistoimintatilanteessa 35 Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista

31 Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet 36 Tulipalon sammuttamiseksi ja sen leviämisen estämiseksi sekä muun onnettomuuden torjumiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi sekä vaaran välttämiseksi alueen pelastusviranomaisella ja sisäasiainministeriön pelastusviranomaisella on oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muutoin ole mahdollista: 1) määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta; 2) ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle; 3) määrätä antamaan käytettäväksi rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, elintarvikkeita, poltto- ja voiteluaineita ja sammutusaineita; 4) ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin

32 Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä 42 Pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön.

33 Yhteistyö pelastustoiminnassa 46 Valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun siten kuin 47 :ssä säädetään sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti. Pelastustoimen suunnitelmat 47 Viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset, jotka ovat velvollisia antamaan pelastusviranomaisille virka-apua ja asiantuntija-apua tai joiden asiantuntemusta muutoin tarvitaan pelastustoiminnassa ja siihen varautumisessa, ovat velvollisia laatimaan pelastuslaitoksen johdolla ja yhteistoiminnassa keskenään tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta pelastustoiminnan yhteydessä ja osallistumisesta pelastustoimintaan. Pelastuslaitokselle on annettava selvitykset pelastustoimintaan käytettävissä olevista voimavaroista.

34 Pelastustoimen varautuminen väestönsuojeluun 64 Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa riittävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin kouluttamalla ja varaamalla henkilöstöä ja väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin, huolehtimalla johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien perustamisesta ja ylläpidosta, varautumalla evakuointeihin sekä huolehtimalla muistakin näitä vastaavista toimenpiteistä. Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin säädetään valmiuslaissa. Kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat pelastustoimintaan liittyvän poikkeusolojen toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Poikkeusolojen johtamisedellytysten varmistaminen 77 Pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa.

35 /1552 Valmiuslaki Lain tarkoitus 1 Tämän lain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Soveltamisala 2 Tässä laissa säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Lisäksi laissa säädetään viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin.

36 Poikkeusolojen määritelmä 3 Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat: 1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila; 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista; 3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat; 4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä 5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

37 Väestönsuojeluvelvollisuus 116 Edellä 3 :n 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa jokainen Suomessa asuva, jolla on kotikuntalain mukaan kotikunta Suomessa ja joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta, on velvollinen suorittamaan sammutus-, pelastus-, ensiapu-, huolto-, raivaus- ja puhdistustehtäviä sekä väestönsuojeluorganisaation johto- ja erityistehtäviä, hätäkeskustehtäviä taikka muita näihin rinnastettavia, väestön suojelemiseksi välttämättömiä tehtäviä.

38 Pelastustoimen ja väestönsuojelun erityisjärjestelyt 120 Edellä 3 :n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa väestön suojaamiseksi ja väestönsuojelun johtamisen tehostamiseksi pelastustoimen viranomaiset ja kunnat perustavat johtokeskuksia sekä sammutus-, pelastus-, ensiapu-, huolto-, raivaus- ja puhdistustehtäviä tai muita näihin rinnastettavia, väestön suojaamiseksi välttämättömiä tehtäviä varten väestönsuojelumuodostelmia. Sisäasiainministeriö voi 3 :n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa tilapäisesti päätöksellään velvoittaa pelastustoimen tehtäviä hoitavan viranomaisen huolehtimaan muistakin velvollisuuksista ja tehtävistä sekä päätöksellään muuttaa pelastuslaissa (379/2011) tarkoitettujen pelastusviranomaisten sekä 1 momentissa tarkoitettujen johtokeskusten ja väestönsuojelumuodostelmien johto- ja alistussuhteita, jos se on välttämätöntä pelastustoimen hoitamisen turvaamiseksi.

39 Väestön siirtäminen 121 Edellä 3 :n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa tietyn alueen väestön tai osan väestöstä on siirryttävä muualle, jos se väestön turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Valtioneuvosto päättää, mitä alueita ja mitä osaa alueen väestöstä siirtyminen koskee. Sisäasiainministeriö huolehtii siirtymisen yleisjohdosta.

40 Pelastustoimen toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan turvallisuutta kaikissa oloissa - myös poikkeusoloissa - yhdessä muiden toimijoiden kanssa lähellä ihmistä: vähentämällä onnettomuuksia, vastaamalla pelastustoiminnasta, osallistumalla siviilivalmiuden ylläpitoon ja kehittämiseen, rajoittamalla onnettomuuksien seurauksia kaikissa oloissa ja hyödyntämällä pelastustoimen valmiutta nykyistä laajemmin yhteiskunnassa sekä tuottamalla terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste ja ensihoitopalveluja. (pelastustoimi.fi)

41 Lisätietoa _ja_taydennyskoulutus/varautumiskoulutu s/tietopankki