Saattohoitohoitajan jaksaminen
|
|
- Amanda Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Saattohoitohoitajan jaksaminen Kuolevan rinnalla Voimavarat Jaksamista tukevat tekijät Jaksamista estävät tekijät Virpi Sipola, esh-diakonissa, TM, TtM, sairaalapastori sielunhoidon asiantuntija, KDS, Kirkkohallitus
2 Esityksen / esittäjän nimi
3 Maail man kuva Kuoleman mielekkyy s Kuoleman läheisyys Selviyty miskei not Mennei syyteen liittyvä katumus Kuoleman ahdistus Minä käsitys Tulevai suuteen liittyvä toivotto muus Virpi Sipola KDS
4 Prosessointia Joutuessaan kuoleman läheisyyteen yksilö käsittelee tapahtunutta ja sen vaikutuksia omien sisäistä ja ulkoista maailmaa koskevien uskomustensa pohjalta - minäkäsitys & maailmankuva voi samanaikaisesti pyrkiä muokkaamaan siihenastisia uskomuksiaan vastaamaan paremmin senhetkistä tilannetta (coping-prosessit) Virpi Sipola KDS
5 Elämän kokeminen mielekkääksi (1) tarkoitus - ihmisellä on tarve tulkita tapahtumat tarkoituksellisiksi Päämääräsuuntautunutta ajattelua 2) arvo ja oikeutus tarve omata luotettavat moraaliset kriteerit, joiden puitteissa ihminen voi arvioida omien valintojensa oikeutusta - määritellä tekonsa hyviksi ja suunnata omaa toimintaansa Tarve kokea toiminta tarkoituksellisena Tarve löytää oikeutus niille teoille, jotka ovat suuntautuneet häntä kohden, niille tapahtumille, jotka ovat aiheuttaneet kärsimystä selittää oma ja toisen kärsimys, maailmassa ilmenevä paha mielekkäällä tavalla Virpi Sipola KDS
6 Elämän kokeminen mielekkääksi 3) vaikuttavuus - tarve uskoa, että elämän kulkua voi hallita jossain määrin Tarve uskoa, että omalla toiminnalla on merkitystä Elämän mielekkyydessä on kyse siitä missä määrin ihminen kykenee saavuttamaan itselleen asettamat päämäärät, elämälleen asettamat tavoitteet (4) omanarvontunteen tarve kokea oman elämä mielekkääksi Tarve kokea itsensä arvokkaaksi omissa ja toisten silmissä Virpi Sipola KDS
7 Kuoleman ahdistus (1) Menneisyyteen liittyvä katumus - yksilön elämälleen asettamiin täyttymättömiin odotuksiin, jotka olisi pitänyt siihen mennessä saavuttaa, mutta jotka ovat jääneet saavuttamatta (2) Tulevaisuuteen liittyvä toivottomuus - yksilön uskomus, jonka mukaan hän ei ennätä tai kykene saavuttamaan haluamiaan tavoitteita ennen kuolemaansa Turhautuminen, pettymys, katumus ja toivottomuus oman elämänsä suhteen ilmenevät kuoleman läheisyydessä lisääntyvänä kuoleman ahdistuksena Virpi Sipola KDS
8 Kuoleman ahdistus (3) "kuoleman mielekkyys" - yksilön käsitys kuolemasta joko positiivisena tai negatiivisena, järkeenkäypänä tai järjettömänä Kuoleman mielekkyyttä voidaan arvioida suhteessa kuoleman hyväksymiseen Virpi Sipola KDS
9 Kuolevan rinnalla Realiteettien käsittelyä toivoa herättävällä tavalla Edellyttää kykyä kestää erilaisia tunteita; tuskaa, pelkoa, ahdistusta, epätietoisuutta, kyllästymistä sairauteen, haluttomuutta kuolla, haluttomuutta elää, takertuvuutta, katkeruutta, masennusta, kipua, vihaa, yksinäisyyttä, kesken jääneiden asioiden painolastia, uupumusta Toivoa, levollisuutta, väsymystä, rauhaa Suostumista ihmissuhteeseen, jossa vuorovaikutus hiipuu
10 Arvokkuuden menettämisen pelko Kuolemaa lähestyvä ihminen saattaa tuntea arvokkuuden menettämisen pelkoa Kokemus arvokkuudesta = kokemusta arvon osoittavasta olemisen tavasta Siihen kytkeytyy tunne oman elämän hallinnasta, henkilökohtaisen intimiteetin säilyttämisestä, arvostavasta asenteesta, kohtaamisesta ja toimintatavasta toisten taholta Hoidossa tulee vahvistaa potilasta siinä, missä hän on heikoimmillaan vahvistaa potilaan kokemusta omasta arvostaan ja ihmisyydestään tilanteissa, joissa hän on altis kokemaan arvokkuuden menettämisen tunteita
11 Potilaan vahvistaminen On potilaan intimiteetin turvaamisesta On henkilökohtaisen alueen kunnioittamista ymmärrystä siitä, missä menevät fyysiset ja psyykkiset rajat joita ei sovi lupaa pyytämättä ylittää Henkilökohtaisen alueen kunnioittaminen on viesti siitä, että ihminen on ihminen elämänsä loppuun asti, hänet kohdataan arvostavasti ja häneen suhtaudutaan vuorovaikutuksessa ihmisenä, joka edelleen elää
12 Arvokkuuden vahvistaminen & totuudellisuus Perustuu totuudellisuuteen Uskallus katsoa elämää kipuineen ja kysymyksineen Jos elämän haavoittuvuus kiistetään, potilaan kysymykset torjutaan/ohitetaan vahvistamme kokemusta siitä, että elämä on niin pelottavaa ja hämmentävää, ettei sitä kestä nähdä Ammattiosaamisen lisäksi tarvitaan näkemys kokonaisvaltaisen hoidon tärkeydestä & rohkeus toteuttaa sitä Lääketiede, hyvä hoiva, huolta pitävä kosketus, psyykkinen tuki ja läsnäolo, hengellisten kysymysten pohdinta ja hoitava hiljentyminen sekä nähdyksi tuleminen persoonallisena ihmisenä ovat hoidon ulottuvuuksia, jotka tukevat kuolemansairaan potilaan oman arvon ja arvokkuuden kokemista
13 Hyvä saattohoito Arvostava kohtaaminen Toimintatavat Elämänhallinan tunteen vahvistaminen Ihmisyyden vahvistaminen Intimiteetin turvaaminen Totuudellisuus - uskallus Ammattiosaaminen Kokonaisvaltaisen hoidon merkityksen ymmärtäminen Rajojen kunnioittaminen
14 Olemassaoloa koskevat kysymykset ja eksistentiaalinen ahdistus = olemassaolon hätä Ihminen tiedostaa olemassaolonsa ja sen rajallisuuden Kun olemme valmiita vahvistamaan ihmisen arvokkuuden kokemusta, olemme valmiita sallimaan hänelle eksistentiaalisen pohdinnan ja ahdistuksen läpikäymisen, olemaan rinnalla Keskiössä huoli omasta olemassaolosta ja sen päättymisestä sekä kysymykset elämän merkityksestä ja mielekkyydestä Ihmisen normaali reaktio olemassaoloa koskevaan uhkaan Hoidossa on olennaista, miten hoitavat henkilöt kestävät potilaan toisen ihmisen eksistentiaalisen ahdistuksen Vaikuttaa siihen, miten potilas itse kestää ja jaksaa käydä prosessinsa läpi Potilaan eksistentiaalinen ahdistus saa kaiun hoitavan henkilön sisimmästä, ja siksi tällä pitää olla valmiudet kohdata oma eksistentiaalinen ahdistuksensa
15 Suhde kuolemaan ja elämän rajallisuuteen Huom. eksistentiaalisen ahdistuksen luonne mitä enemmän sille on tilaa, sitä enemmän sitä ilmenee kohdatuksi tuleminen, tunteiden käsittely tavalla joka on mahdollinen ovat tie merkitysten löytämiseen (ja hyvässä tilanteessa rauhaan asian kanssa) Työ pakottaa tutkimaan, mitä itse ajattelee kuolemasta Jokainen kuolema on kuva omasta kuolemasta mitä näen & koen Millaista kuvaa kuolemasta kannan mukanani? Elämänkatsomus, kulttuuri, elämänarvot, vakaumus vaikuttavat Kokemukset muokkaavat käsitystämme maailmasta jossa elämme Kuolemassa on läsnä kärsimys Rohkeutta pohdintaan!
16 Kyky itsenäisiin päätöksiin + kyky osallistua työyhteisön toimintaan Kyky tuntea iloa Hoitajan jaksaminen Oman elämän hallinta Taito antaa itselle anteeksi Kyky selvitä arkielämästä kohtuullisin ponnistuksin Kyky huolehtia itsestä IItsearvostus
17 Esityksen / esittäjän nimi
18 Jaksamisen vastakohta - uupumus Vakava, työssä kehittyvä oireyhtymä tunnistamista vaikeuttaa salakavala ja hidas etenemistapa Kolmitahoinen häiriö: kyyniseksi muuttunut asenne työhön, kokonaisvaltainen väsymys, heikentynyt ammatillinen itsetunto (Koivisto 2001) Työuupumus syntyy silloin, kun voimavarat ehtyvät Työuupumus on pitkäaikainen, vuosien kuluessa kehittyvä prosessi, jonka aikana on vaikea hahmottaa siihen johtaneita tekijöitä ja niiden muodostamaa kokonaisuutta Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua mm. masennukseen, unihäiriöihin, päihdehäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Virpi Sipola KDS
19 Työuupumukseen altistavia tekijöitä Työuupumuksen taustalta löytyy usein motivoituneen työntekijän ja hyvinvoinnin kannalta epäedullisten työolosuhteiden välinen ristiriita Kun tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisua työntekijän tai työyhteisön riittämättömien selviytymiskeinojen vuoksi työuupumus Liialliset työn vaatimukset, vähäiset työn voimavarat, joustomahdollisuudet, liian suuri työmäärä, rooliristiriidat ja - epäselvyydet, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet, vähäinen sosiaalinen tuki, vähäinen esimiehen tuki ja koettu epäoikeudenmukaisuus työssä ovat yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen Työntekijän ominaisuuksia, jotka voivat altistaa työuupumukselle, ovat: liialliset itselle tai työlle asetetut vaatimukset ja voimakas velvollisuudentunto sekä vähäiset tai haitalliset selviytymiskeinot stressitilanteessa
20 Jaksamiseen vaikuttaa Jaksamiseen vaikuttaa ihmisen perusluonne, ikä, koulutus ja työkokemus Yksilön omat voimavarat, ympäristö jossa elää ja työskentelee Persoonallisuustekijöiden vaikutuksesta ihminen tulkitsee työtilannettaan sekä suhdettaan siihen masennustaipumus / optimistinen asenne Virpi Sipola, KDS
21 Jaksamiseen vaikuttaa Vuorovaikutustaidot työtä tehdään omalla persoonalla Käsitys itsestä ja omasta toiminnasta realistinen vaiko ei? Tietoisuus omasta arvosta, osaamisesta, pystyvyydestä, avun tarpeesta, tuen tarpeesta Tapa työskennellä yksin/ yhdessä ja mahdollisuus toteuttaa itselle ominaisinta tapaa työssä Työhön sitoutuminen auttaa kestämään satunnaista stressiä ja kuormitusta paremmin (Lehestö, Koivunen & Jaakkola 2004) Virpi Sipola, KDS
22 Saattohoitotyön erityispiirteitä Ihmissuhdetyötä jota tehdään fyysisesti lähellä toista ihmistä ruumiillinen läheisyys laajenee myös henkiseksi läheisyydeksi Monitasoisia vuorovaikutustilanteita potilaat, omaiset, työtoverit Elämän herkissä kohdissa tunteet tiivistyvät ja siirtyvät Työntekijän toistuvat siirtymät potilassuhteesta toiseen vievät voimia edellyttävät vastavuoroisuutta toisten ihmisten tunteille ja tarpeille Työn tuloksellisuus on riippuvainen vuorovaikutuksesta, yhteisistä asioista on päästävä sopimukseen, on sitouduttava Ainutkertaisia kohtaamisia Ainutkertainen saattohoito & kuolema Virpi Sipola, KDS
23 Esityksen / esittäjän nimi
24 Työyhteisö Millainen arvopohja työyhteisössä on? Mitä saattohoidon hyvä laatu tarkoittaa? Miten hoitokäytänteet syntyvät? Millä tavalla niitä arvioidaan? Miten kerätään palautetta? Onko potilas asiakas, hoitotyön kohde, ihminen? Miten saattohoitopotilaan hoitaminen eroaa muusta hoitamisesta? Tuki; työtovereiden / esimiehen Virpi Sipola, KDS
25 Jaksamista ehkäisevät tekijät - Työntekijä Perhe-elämän ongelmat Perheen puuttuminen Oman vanhemman / vanhempien kuolema Omaisten hätä, suru ja niihin liittyvät negatiiviset reaktiot Saattohoidon fyysinen raskaus Potilaan kuolemanpelko Useita kuolemia lyhyen ajan sisällä Kuolevan saman ikäisyys Nuoren potilaan kuolema Elämäntilanteisiin liittyvä samankaltaisuus Potilaan toivon ylläpitämiseen liittyvä raskaus ja avuttomuuden tunne Ristiriidat potilaan läheisten kanssa
26 Jaksamista ehkäisevät tekijät - Työyhteisö Kiire Kuoleman tuleminen liian lähelle, mitä tarkoittaa? Potilaan kivut ja kärsimys Lapsi potilaana Aggressiivinen potilas Omaisten tukeminen vie voimavaroja Työyhteisön jäsenten väliset ristiriidat Puutteelliset työtilat Puutteellinen tiedonkulku Esimiehen vähäinen kannustus + tuki Liian vähäinen mahdollisuus koulutukseen Epäselvyydet hoitolinjauksissa lääkärin ja hoitajan erilaiset näkemykset Tehtävänä tuottaa laadukasta hoitoa pienenevillä resursseilla Ristiriita hoidon ideaalin ja todellisuuden välillä + emotionaalisesti kuormittavat työtilanteet = riittämättömyyden tunnetta
27
28 Jaksamista edistävät tekijät - Työyhteisö Avoin ilmapiiri Mahdollisuus puhua ja ilmaista tunteita Sairaalapastorin tuki Hyvä ilmapiiri Hyvät ja ammattitaitoiset työkaverit Työnohjaus Työnkierto Kokemus Ammatillisuus Mahdollisuus kouluttautua
29 Jaksamista edistävät tekijät - työntekijä Potilaan kivuttomuus Se, että potilas (ja omaiset) on hyväksynyt tilanteen Hyvin sujunut saattohoito Mahdollisuus huomioida potilaan ja omaisten tarpeet Riittävästi aikaa (mm. vainajan laittoon) Uskonnollisuus Keskittyminen työtehtäviin Positiivinen palaute Omaisten ymmärtävä suhtautuminen hoitajan kiireeseen Itkeminen Harrastukset Sosiaaliset suhteet työn ulkopuolella Hyvä fyysinen kunto Perhe +/- Kyky käsitellä kuolemaa ja surua Tasapaino omassa elämässä Kiinnostus omaan työhön + oman työn arvostaminen
30
31
32 Työilmapiirin merkitys Hyvässä työilmapiirissä työskentelevät: Tekevät enemmän yhteistyötä keskenään Pysyvät pidempään samassa työpaikassa Saavat tukea toisiltaan Oppivat toisiltaan Vaihtavat työtehtäviä kuormituksen lisääntyessä Tuntevat toistensa työtavat helpottaa työskentelyä Saavat vertaistukea toisiltaan Virpi Sipola, KDS
33 Myönteisiä kokemuksia Hoitajan ja potilaan välinen läheinen suhde hoitaja saa voimia, hoitotyö on antoisaa Hoitotyö on helppoa, kun potilas ja tämän läheiset tietävät missä mennään, hoitopäätökset on tehty, potilas on hyväksynyt (jollain tasolla) oman kuolemansa Potilaan avoimuus Hoitajan itse työlleen antamat merkitykset Virpi Sipola, KDS
34 Kaisa, saattohoitaja Minulle ei ole olemassa sairaampaa tai terveempää ihmistä, vaikeampaa tai helpompaa kuolemaa. Kyse on aina siitä, miten ihminen itse kokee itsensä ja oireensa. Ja sitä hoidetaan. Pienikin kipu voi tuntua äärettömän suurelta toisaalta hyvin kipeä ihminen voi löytää voimavaransa juuri siinä hetkessä. Kaisa kuvaa suhdettaan kuoleviin ihmisiin ennen kaikkea kaipaukseksi. - Usein ajattelen, että olenpa onnellinen, että juuri minä sain kohdata juuri tämän ihmisen. Tutustun työssäni moniin upeisiin persooniin, ja monesti heidän elämäntilanteensa tekee vuorovaikutuksesta avoimen ja rehellisen. Nämä kokemukset antavat minulle voimaa ja energiaa jatkaa tätä työtä.
35 Kaisa, saattohoitaja Vaikean työn lisä: positiivisuuden kasvu omassa itsessä - Olen todellakin oppinut elämään tässä hetkessä. Nautin perheen kanssa yhdessä vietetyistä hetkistä, lasten jutuista ja iloista. Lapset ja oma perhe ovat minulle todellakin kaikki kaikessa, pohtii Kaisa työn vaikutuksia elämäänsä. - Voi ei, ei ja ei! En pysty aina helpottamaan kuolevan ihmisen oloa. En missään nimessä ole kaikkivoipa. Olen vain valinnut työn, jossa minulla on rohkeutta olla aivan oma itseni. Saan työstäni iloa. Se kantaa.
36 Kirjallisuutta Aro, A On niin kiire, ettei ehdi tehdä mitään. Helsinki: Oy Edita ab. Bengtsson, F Loppuun palaminen uusi mahdollisuus. Hämeenlinna: Karisto Oy. Broom, B Sairaus täynnä merkityksiä. Kokemukset ja merkitykset fyysisen sairauden aiheuttajina. Tampere: Tammerprint Oy. Eronen, M Sairaanhoitajien kokemuksia jaksamisesta syöpäpotilaiden hoitotyössä. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan Porin yksikkö. Opinnäytetyö. Katajainen, A., Lipponen, K. & Litovaara, A Voimavarat käyttöön. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Koivisto, K Tunnista ja torju työuupumus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Molander, G Työtunteet. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Molander, G Työnä kuolemaan hoitaminen. Suomen mielenterveysseura. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino Oy. Niemi, H Työstressi ja uupuminen: Työterveyshuolto uupuneen valmentajana. Suomen mielenterveysseura ja Työsuojelurahasto. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino Oy Virpi Sipola, KDS
37 Kiitos! Virpi Sipola, KDS (esh-diakonissa, TM, TtM, sielunhoidon asiantuntija)
Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotVanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen
Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotNuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.
Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin
LisätiedotKONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE
KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
LisätiedotSAATTOHOIDON PERIAATTEISTA
SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta
Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotDIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ
DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotTyöhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja
Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja 8.3.2018 Muistele Mikä kohteeksi, kun tavoitteena on työhyvinvoinnin vahvistaminen? Työhyvinvointi on seurausta jostakin Työhyvinvointi
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotTURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotKuolemasta pitää puhua- vai pitääkö?
Kuolemasta pitää puhua- vai pitääkö? Kuolevan potilaan kohtaaminen Saattamassa-koulutus 20.11.2017 HARRI HEINONEN TM, sairaalapappi Työnohjaaja, työyhteisökonsultti TYKS KARINAKOTI www.harriheinonen.fi
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotVoimavarat vähissä mikä avuksi?
Voimavarat vähissä mikä avuksi? Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tärkeimmät asiat, joita käsiteltiin omaisneuvonnassa Tampereella vuonna 2013
LisätiedotRakkauden rakennusainekset Keijo Markova
Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotMUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI
MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotTaide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?
Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotToivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa
Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa FT, dosentti, erikoissairaanhoitaja Jari Kylmä Hiv-hoitotyön koulutuspäivät 25.-26.9.2016, Scandic Tampere City HIV-POSITIIVISEN IHMISEN
LisätiedotAuttamisen rajat. Arvot ja asenteet työssä. Omat vai yhteiset auttamisen rajat? Työmäärä: Määrällisesti realistiset työtavoitteet
Arvot ja asenteet työssä Käsitys sairaudesta ja sitä määrittävistä tekijöistä Potilaan asema ja osallisuus Ammattihenkilön omat henkilökohtaiset arvot ja asenteet Ammattilaisen tulkinta omasta ammatista
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotVIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan
LisätiedotLogoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa
Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Vanhustyön seminaari Stadin Aikuisopisto 4.12.2013 Anna-Maija Ruhanen TtM, KM,Logoterapeutti LTI Mitä logoterapeuttinen ajattelu on? Logoterapia on voimavara-
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotIMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström
IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotHYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö
HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotTyönilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi
Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO
ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
Lisätiedotmerkitys omaisten ja vainajan
Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen
LisätiedotVideointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotLääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala
Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotGreen care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe
Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotAlueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke
Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen
Tulevaisuuden osaaminen 0korkea-asteen ajattelu 0 ammattispesifinen osaaminen 0 emotionaalinen älykkyys Prof. Pekka Ruohotie Opettajan työ on muuttunut 0Opetustyön ydin on säilynyt Mikä on muuttunut? opettajan
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
Lisätiedot