Kasvatus- ja sivistysteoria
|
|
- Viljo Sipilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 I Kasvatus- ja sivistysteoria KT Ari Kivelä 1. Johdanto: Mitä on kasvatus- ja sivistysteoria? 1.1. Yleinen/systemaattinen kasvatustiede; yleinen/systemaattinen pedagogiikka 1.2. Kasvatusfilosofia 1.3. Pedagoginen etiikka 1.4. Pedagoginen toiminnanteoria 2. Modernisaatio ja pedagoginen toiminta Pedagogisen alueen kehittyminen modernissa elämänmuodossa Imago Dei ja barokkididaktiikka: Johann Amos Comenius ja modernin pedagogisen ajattelun peruspilarit 2.3. Jean-Jaques Rousseau: luonto, kasvatus ja ihminen 3. Valistuspedagogiikka 3.1. Valistuksen määrittelyä 3.2. Saksalainen valistus Esimerkkinä Gotthold Ephraim Lessing ja Ihmiskunnan kasvatus 3.3. Valistuspedagogiikka Immanuel Kantin näkemys historiasta, valistuksesta ja kasvatuksesta Valistusprosessi sivistyksenä 3.5. Kasvatus valistuksen mahdollistajana 3.6. Pedagoginen paradoksi modernin pedagogisen ajattelun ongelmana PP kasvattajan ja kasvatettavan välisessä suhteessa PP:n yhteiskunnallis-kulttuurinen ulottuvuus 4. Kasvatusken käsite saksalaisessa klassisessa idealismissa 4.1. Mitä on idealismi? 4.2. Johann Gottlieb Fichte Aktiivinen subjekti lähtökohtana Kasvatus subjektin kehittymisen edellytyksenä 4.3. Varhaisfichteläiset ja kasvatuksen teoria 5. Kritiikkiä ja yhteenvetoa 5 6
2 3. Pedagoginen paradoksi kasvatuksen ja sivistyksen paradoksina Pedagogisen ajattelun ja toiminnan perusperiaatteet johdatus D. Bennerin ja K. Mollenhauerin prinsiippiteoriaan 4. Kohti pedagogisen toiminnan teoriaa 4.1. Ekskurssi modernin pedagogisen ajattelun subjektiteoreettisiin premisseihin: subjekti, persoona ja individi 4.2. Teko- ja prosessikategorioiden erottelun välttämättömyys kasvatustieteellisessä teorianmuodostuksessa (J. Oelkers) - Esimerkkinä a) kasvatus ja sosialisaatio ja b) opetus ja oppiminen Kasvatusteoria, sivistysteoria ja yleinen pedagogiikka kasvatusteoria ja sivistysteoria systemaattinen kasvatustiede, yleinen kasvatustiede teoreettinen kasvatustiede yleinen pedagogiikka. Yleinen pedagogiikka kasvatustieteen osa-alue Se keskittyy yleisiin teoreettisiin ongelmiin. Yhtä hyvin voisimme puhua myös teoreettisesta kasvatustieteestä Se, käytämmekö käsitettä teoreettinen kasvatustiede tai yleinen pedagogiikka perustuu toisaalta puhtaisiin konventioihin mutta käsitteen käytöllä on myös historialliset syynsä. Yleisen pedagogiikan käsitettä käytetään lähinnä saksalaisella kielialueella Allgemeine Pädagogik. Monet kasvatustieteen klassikoista ovat kirjoittaneet teoreettisia esityksiä nimikkeen yleinen pedagogiikka alla. Johann Friedrich Herbart Allgemeine Pädagogik aus dem Zweck der Erziehung abgeleitet
3 Kasvatustieteellä on oltava omat peruskäsitteet ja oma teoriansa, jotta se voisi olla perustellusti oma tieteenalansa. Herbart pyrki kehittämään kasvatustieteelle ominaista käsitteistöä ja teoriaa, joka erottaa sen muista tieteistä omaksi tieteenalakseen. Herbart käytti tässä yhteydessä käsitettä "einheimische Begriffe". - kotoperäiset käsitteet. Kotoperäiset käsitteet ovat juuri kasvatustieteelle ominaisia käsitteitä, jotka eivät ole palautettavissa mihinkään muuhun tieteeseen ! Herbartin edustama vaatimus on vieläkin ajankohtainen, ja juuri siinä kiteytyy pohjimmiltaan se, mitä yleinen kasvatustiede/yleinen pedagogiikka on Yleinen pedagogiikka on nimitys sellaiselle kasvatustieteelliselle tietomuodolle, joka pyrkii rakentamaan kasvatustieteelle omaa itsenäistä käsitteistöä. Wilhelm Flitner: Allgemeine Pädagogik (1950) Ilmestyi alunperin nimellä Systematische Pädagogik (1933) Taustalla hermeneuttinen filosofia ja vahva historiallinen orientaatio Hermeneuttis-henkitieteellisen pedagogiikan keskeisiä edustajia Keskeistä oletus pedagogisten perusajatusten olemassaolosta ja pedagogisen ajattelun suhteellisesta itsenäisyydestä. Pedagogiset näkemykset ovat varsin usein sidoksissa muihin sisällöllisiin ajattelutapohin: Uskonto Etiikka Politiikka ihmiskäsitykset Huolimatta tästä kietoutumisesta muihin ajattelumuotoihin Flitner väittää: On olemassa pedagoginen perusajattelutapa (huomio: Flitner puhuu tässä tapauksessa yksikössä ei monikossa) pitää sisällään uskonnollisia ehtoja on riippuvainen filosofisista virtauksista määrittyy yhteiskunnallispoliittisten odotusten kautta 17 18
4 Flitnerille pegagoginen ajattelu on aina osa kulttuuria ja yhteiskuntaa Sitä ei voi erottaa muista käytännöllisen elämän ja ajattelun piireistä. Tästä huolimatta Flitner korostaa väsymättä sitä, kuinka pedagogisella ajattelulla on oma itsenäinen roolinsa suhteessa niihin Yleiselle pedagogiikalle ominaiset pohdinnat lähestyvät Flitnerin mukaan teologiaa ja filosofiaa Se, joka on tietoinen pedagogisesta perusajatuksesta, sisäistää myös yhteenkietoutumisensa teologian ja filosofian kanssa. (Flitner 1950) Tärkeää on pyrkiä systemaattisesti ja johdonmukaisesti hahmottamaan sitä, mitä pedagoginen ajattelu itsessään on. Olennaista Flitnerille on pedagoginen ajattelu itsessään. Sen sisällöllinen esiintuominen kaikkein tärkeintä. Flitner korostaa, ettei pelkkä empiirinen kasvatustieteellinen tutkimus väistämättä auta hahmottamaan pedagogisia ilmiöitä kaikessa laajuudessaan ja monimuotoisuudessaan empiirinen tutkimus on vaaraksi eksyä yksittäisiin ilmiöihin, joiden väliset keskinäiset suhteet jäävät epäselviksi Miten Flitner ymmärtää yleisen pedagogiikan suhteen empiiriseen kasvatustieteelliseen tutkimukseen? Yleisen pedagogiikan tehtävä A) paljastaa kasvatuksen ilmiö JA B) Selvittää ne peruskäsitteet, joilla puhumme kasvatuksesta Kasvatuksen ilmiö pedagoginen perusajattelutapa pedagogiset peruskäsitteet pedagoginen perusajattelutapa kasvatuksen ilmiö
5 Flitnerin mukaan yleisen pedagogiikan tulee pyrkiä dialogiin muun kasvatustieteellisen tutkimuksen kanssa Yleisellä pedagogiikalla tärkeä rooli suhteessa muihin tieteisiin Flitner huomauttaa siitä, että myös monet muut ihmistä tutkivat tieteet tuottavat kasvatuksen kannalta relevanttia tietoa Biologia Lääketiede Psykologia Psykiatria Sosiologia Nämä kaikki antavat omista näkökulmistaan tietoa kasvatuksen ehdoista ja jopa siitä mitä oikea javäärä kasvatus ovat Yleisen pedagogiikan tehtävänä arvioida kriittisesti ja kasvatuksen ilmiötä koskevaa empiiristä tiedonmuodostusta. Yksittäistieteen edustajien käsitys kasvatuksesta usein naiivi, riippuvainen yleisestä mielipiteestä ja historiallisesta annetusta kasvatusnäkemyksestä Flitnerin luonnehdinta yleisestä pedagogiikasta systemaattinen luonne kehittää kategorioita, joiden avulla kasvatuskellinen tilanne on käsitteellistettävissä ja tehtävissä tietoiseksi ja ymmärrettäväksi inhimillisestä kokonaistilasta (Gesamtlage) käsin Mitä tuon inhimillinen kokonaistila tarkoittaa ja mikä rooli sillä on yleisen pedagogiikan tehtävän kannalta? Ilmeisesti Flitner ajattelee, että kasvatus itsessään on hyvin perustava ja inhimilliselle eksistenssille ominainen ja siihen läheisesti liittyvä ilmiö pedagogisia ilmiöitä koskevaa teoretisointia ei voi välttämättä irroittaa ihmisyyttä laajemmin koskevista kysymyksistä. Yleisen pedagogiikan päätehtävä on analysoida peruskäsitteistä koostuvaa kokonaisuutta Historiallinen lähestymistapa lähtökohtana Yleinen pedagogiikka tarkastelee miten pedagogisista asiasisällöistä on puhuttu ja miten niistä puhutaan
6 Tavoitteena on työstää pedagogista asiasisältöä koskevasta historiallisesti kehittyneestä kielenkäytöstä sille ominainen yleinen, mahdollisesti jopa universaali ja järkevä rakenne. Paljastaa sen, mitä pedagoginen tai kasvatuksellinen varsinaisesti on. Täytyy pukea johdonmukaisiksi käsitteiksi ja kategorioiksi se, miten erilaisissa konteksteissa puhutaan pedagogisesta ilmiöstä pohjimmiltaan yhteneväisellä ja systemaattisella tavalla. Meillä on erilaisia pedagogista toimintaa koskevia näkemyksiä ja puhetapoja Tästä huolimatta meidän on mahdollista muodostaa tai ainakin pyrkiä muodostamaan jonkinlainen yleinen kokonaisuus ( ) kaikkien käsitteiden käsitettävä kokonaisuus ja järjestys. (Flitner 1950, 22) Johdonmukaiseen käsitteelliseen muotoon puettu näkemys siitä, miten voimme puhua pedagogisista ilmöistä yleisellä, historialliset ja tilannekohtaiset rajat ylittävällä tasolla Herbatin ja Flitnerin ajatusten pohjalta voidaan esitää seuraava yhteenveto: Yleinen pedagogiikka on ymmärrettävissä kasvatustieteen osa-alueeksi jonka puitteissa tarkastellaan pohjimmiltaan sitä, mikä kasvatustieteen varsinainen ydin on tai voisi olla. Yleisen pedagogiikan tehtävänä on määritellä se, mitä kasvatustiede tutkii ja millaisia peruskäsitteitä ja teorioita kasvatustieteessä on perusteltua käyttää. kasvatustieteen kielen rekonstruktio Kasvatustieteen kielen rakentaminen (konstruointi) 35 36
7 Myös suomalaisen kasvatustieteen historiasta löytyy esimerkkejä Urpo Harva Systemaattinen kasvatustiede (1960) Kasvatustieteellä täytyy olla oma käsitteistönsä ja teoreettinen perusta, jonka varassa kasvatustiede kykenee erottautumaan muista tieteistä. Juho Aukusti Hollo hahmotteli 1920-luvulla ajatusta siitä, että kasvatustieteessä tulisi pohtia kaiken muun ohella, mikä on kasvatustieteen ydin. Kasvatuksen teoria (1927) Yleisen pedagogiikan tarpeellisuutta välttämättömyyttä ja mahdollisuutta on myös aina epäilty Voiko olla yhtä ja ainoaa yleistä pedagogiikkaa? Onko olemassa erilaisia pedagogisia teorioita erilaisia ja siten siis yleisiä pedagogioita Voimme puhua monilla eri tavoin siitä, mitä kasvatustiede tutkii Eri teoriat määrittelevät eri tavoin sen mikä kasvatustieteen tutkimuskohde kulloinkin on Tämä merkitsisi viime kädessä myös sitä että koko näin yleinen pedagogiikka olisi jo itsessään mieletön. teoriapluralismi Kasvatustiede on yhä enemmän jakautunut erilaisiksi osa-alueeksi, kuten kasvatussosiologia, kasvatuspsykologia nojautuvat kasvatustieteen lähitieteisiin hyödyntäen näiden teoreettista ja käsitteellistä välineistöä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa
8 Onko ylipäätään mielekästä ajatella niin, että olisi olemassa oma erityinen kasvatustieteellinen perspektiivi ja lähtökohta, jota juuri yleinen pedagogiikka vaalii ja kehittää Kasvatustieteen pluralisoitumiseen liittyy myös läheisesti kasvatuskäytäntöjen jatkuva monimuotoistuminen. Koulu- ja kotikasvatus, joista varsinkin ensiksi mainittua institutionaalisen kasvatuksen muotoa on pidetty usein kasvatustieteen omimpana alueena, eivät ole enää ainoita pedagogisten käytänteiden muotoja Voiko olla yhtä pedagogista teoriaa, joka pätee mitä erilaisimpiin käytännöllisen kasvatustoiminnan alueisiin? Kasvatustieteen pluralisoituminen jo itsessään edellyttää yleistä pedagogiikka kasvatustieteen yhtenä osa-alueena muiden joukossa. Olennaista on se, miten tai mistä tunnistamme ilmiön nimeltä kasvatus Juuri tässä piilee eräs yleisen pedagogiikan merkityksestä koko kasvatustieteellisen tutkimuksen kannalta. Yleisen pedagogiikan tehtäväksi voitaisiin ymmärtää sen selventäminen, mikä on ylipäätään se kasvatustieteellinen tutkimuskohde, jota voidaan tarkastella esim. psykologisesta tai sosiologisesta näkökulmasta. Näin yleinen pedagogiikka auttaa jäsentämään oman käsitteellisen ja teoreettisen välineistönsä avulla kasvatustieteen tutkimuskohdetta koskevaa kokonaiskuvaa, joka ehkä muuten on vaarassa jäädä varsin pirstaleiseksi ja irralliseksi eri tieteenalojen omista perspektiiveistä ja intresseistä koostuvaksi epäsystemaattiseksi rakennelmaksi
9 Yleisellä pedagogiikalla, voidaan katsoa olevan eräänlainen tieteenalaa integroiva funktio. Auttaa systematisoimaan kasvatustieteellistä tietoa ja siten tähtää kasvatustieteelliseen systemaattiseen teorianmuodostuksen, joka ei kuitenkaan ole irrallaan kasvatustieteen muista osa-alueista. Yleinen pedagoginen teoria ei ole suljettu järjestelmä, vaan sen teorioita ja käsitteellisiä konstruktioita voidaan kritisoida ja kehitellä kriittisesti muiden kasvatustieteen osaalueiden puitteissa saatujen tutkimustulosten avulla. Vuoropuhelu toisten kasvatustieteen osaalueiden kanssa Dietrich Benner: Yleisen pedagogiikan kaksi ongelmaa Yleinen pedagogiikka vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa se muiden kannalta merkityksetön. Pohtii kasvatuksen kysymyksiä puhtaasti omista intresseistään käsin Yleinen pedagogiikka oppimestarina, jonka yleisiksi ja abstrakteiksi ja osin normatiivisiksi jääviin esityksiin siitä mitä kasvatus on, mitä kasvatuksen tehtävät ovat, mitä kasvatuksen mahdollisuusehdot ovat, eivät muut kasvatustieteen osa-alueet tai kasvatuskäytäntöjen edustaja eivät ylipäätään halua kuunnella Tuoreemmassa yleisen kasvatustieteen luonnetta ja mahdollisuuksia koskevassa keskustelussa on nostettu esille nähdäkseni kaksi varteenotettavaa yleisen pedagogiikan perustelemisen tapaa, jotka ovat esittäneet Dietrich Benner ja Lothar Wigger Dietrich Benner (s. 1941) Lähtökohtana on kysymys siitä, mitä yleinen kasvatustieteessä, ja mikä on se teoreettisen diskurssin muoto, jossa tuota yleistä käsitellään 53 54
10 Yleiselle kasvatustieteelle voidaan varovaisesti hahmotella integroivaa roolia kasvatustieteen alueena pyrkii työstämään kaikille osa-alueille yhteisiä ja niille tavalla tai toisella perustavia ajattelumalleja (Grundgedanken). Tavoitteena on hahmottaa pedagogisen ajattelun ja toiminnan ominaispiirteitä, jotka erottavat sen muista inhimillisen toiminnan muodoista ja niitä koskevista refleksiomuodoista Tällä tavoin ymmärrettynä yleinen kasvatustiede tai yleinen pedagogiikka on kasvatustieteen osa-alue, joka tarkastelee pedagogisen ajattelun ja toiminnan peruskysymyksiä Sen tehtävä on tematisoida pedagogisen ajattelun ja toiminnan ominaislogiikka, so. periaatteet, joita pedagoginen toiminta noudattaa se ei voi kuitenkaan korvata muita osa-alueita eikä esimerkiksi ammatillisesti suuntautuneiden tiedonalojen lähestymistapoja pedagogista toimintaa ja ajattelua koskevilla yleisillä malleilla Pyrkimys integroida kasvatustiedettä Käy keskustelua yksittäisten ja erillisten osaalueiden kanssa siitä, miten pedagogisen ajattelun ja toiminnan perustavat ajattelumallit kulloisillakin kasvatustieteellisen tutkimuksen ja pedagogisen toiminnan osaalueilla ilmenevät. Lothar Wigger Die aktuelle Kontroverse um die allgemeine Pädagogik (1996). Yleinen pedagogiikka tarkastelee sitä, mikä erilaisissa heterogeenisissä pedagogioissa on yleistä ja yhteistä. Yleisen pedagogiikan tehtävänä on analysoida siis sitä, mitä yhteistä löytyy kasvatustieteen eri osa-alueissa ja niihin liittyvissä erilaisissa kasvatustieteen tutkimuskohdetta tarkastelevissa teorioissa ja tutkimustuloksissa (emt. 928)
11 Yleisen pedagogiikan tehtävänä on analysoida siis sitä, mitä yhteistä löytyy kasvatustieteen eri osa-alueissa ja niihin liittyvissä erilaisissa kasvatustieteen tutkimuskohdetta tarkastelevissa teorioissa ja tutkimustuloksissa Yleinen on ymmärrettävissä A)kriittisenä analyysinä B) konstruktiivisena teoriana rekonstruoi erilaisten pedagogioiden argumentatiivisia rakenteita, perustavia käsitteitä ja koettelee niiden pätevyyttä analyyttinen ja refleksiivinen kasvatustiede konstruktiivisena teoriana yleinen pedagogiikka pyrkii myös kehittämään ja rakentamaan pedagogista teoriaa. kasvatustieteen (tutkimus-) kohdetta koskevan kielen analyysiksi ja kasvatustieteellisen kielenkäytön konstruktioiksi kysymys on sen kielen rakentamisesta, jonka mediumissa puhumme tieteellisesti pedagogisista asiasisällöistä Sekä Bennerin että Wiggerin yleisen pedagogiikan hahmotelmat voidaan nähdä kasvatustieteellisen tutkimuksen integraatioohjelmana haetaan eriytyvinä ja erillisinä näyttäytyvien ajattelutapojen ja tiedonmuotojen leikkauskohtia ja yhdentyviä perspektiivejä
12 Wigger perustelee yleisen pedagogiikan asemaa varsin pitkälti käsitenalyytisen metodologian kautta. Yleisen pedagogiikan tehtävänä on kasvatustieteellisen käsitteistön analyysi ja kehittäminen. Teoriat kielellisinä konstruktioina Wiggerin tavoin yleisen pedagogiikan asema kasvatustieteiden kentässä voidaan ymmärtää työnjaollisena kysymyksenä Yleinen pedagogiikka on se kasvatustieteen osa-alue, joka palvelee kasvatustieteellistä teorian- ja käsitteenmuodostusta Toisin sanoen kysymys on sen kielen rakentamisesta, jonka mediumissa puhumme tieteellisesti pedagogisista asiasisällöistä. Dietrich Benner on teoksessaan Allgemeine Pädagogik esittänyt huomattavasti perustavamman tasoisemman lähtökohdan yleisen pedagogiikan pätevyydelle ja merkitykselle. Lähtökohtana pedagoginen käytäntö (praksis) Yleisen pedagogiikan (ja samalla itse asiassa koko kasvatustieteen) mahdollisuus perustuu siihen, että on olemassa oma erityinen kulttuurin ja inhimillisen yhteiskunnan osaalue, pedagoginen praksis(pedagoginen käytäntö) eroaa muista käytäntömuodoista selkeästi omaksi alueekseen. Yleinen pedagogiikka tarkastelee tuon pedagogisen käytännön yleisiä piirteitä pyrkii rakentamaan tuota erityistä käytännön muotoa koskevaa teoriaa
13 Fundamentaaliantropologinen lähtökohta Nousee eurooppalaisesta filosofisen antropologian perinteestä. Benner lähtee siitä, että pedagoginen käytäntö ja pedagoginen toiminta ja ajattelu eri dimensioineen ovat ihmislajille välttämättömiä. Viime kädessä ihmislajin säilyminen jo edellyttää pedagogisen käytännön olemassaoloa mikä merkitsee sitä, että pedagoginen toiminta on ihmisen eksistentiaalinen, yhteiskunnallinen ja historiallinen välttämättömyys (Benner 1998, 123) Ihminen on aidosti homo educandus Pedagogisella toiminnalla voi sinänsä olla erilaisia historiallisesti määräytyneitä muotoja ja ilmenemistapoja, riippuen esimerkiksi siitä, millaisissa instituutiossa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa pedagogista toimintaa harjoitetaan Tästä huolimatta voidaan Bennerin mukaan olettaa, että pedagogisella toiminnalla on tietty rakenne tai että se noudattaa tiettyjä toimintaperiaatteita, jotka tekevät toiminnasta ylipäätään pedagogista toiminta Universalismi vs. historismi Yleinen pedagogiikka viimekädessä on tuon pedagogisen toiminnan rakenteen tai sitä konstituoivien periaatteiden tai sääntöjen käsitteellistä eksplikointia
14 Kasvatus ja modernisaatio Pedagoginen toiminta Kasvatusteoria Sivistysteoria
Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
LisätiedotKasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1
Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen
LisätiedotKasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016
Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotTieteellinen opiskelu. Kasvatustieteen peruskurssi. Kasvatustiede 2. Kasvatustiede
Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Tieteellinen opiskelu Opetuksen ja tutkimuksen - ja opiskelun - ykseys = sivistysyliopiston idea Tieteellinen keskustelu KYSYMINEN!
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotKurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä
Kasvatustieteen peruskurssi A/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kurssi (4op) koostuu Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/ UUTTA: Videomateriaali) Kaksi kurssikirjaa
LisätiedotMaisteri-info. kevät
Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotValmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen
Valmistuminen ja maisteriopintoihin siirtyminen 3. vuosikurssi kevät 2019 Kevät 2019 Tarkista opinnot omasta opintorekisteristä! Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa https://www.oulu.fi/sites/default/files/ects-
LisätiedotKasvatustieteellisiä ja -filosofisia näkökulmia soittamiseen ja sen opettamiseen. KT Ari Kivelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Kasvatustieteellisiä ja -filosofisia näkökulmia soittamiseen ja sen opettamiseen KT Ari Kivelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Tausta Teoreettinen ja filosofinen tausta mannermaisessa pedagogisessa
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotYLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE
YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Psykologia Kasvatustiede Oikeustiede Lääketiede/farmasia/biologia Lukuvuonna 2018 2019 (Ennakkotieto, muutokset mahdollisia) Psykologiasta Kehityspsykologian
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotKurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Tieteellinen / Yliopistollinen opiskelu. Sisältö. Opintokokonaisuuden rakenne
Kurssi (4op) koostuu Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/) Kaksi kurssikirjaa (Siljander; Rinne ym.)
LisätiedotLUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET
LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET Jarmo Kinos Dosentti Turun yliopisto - Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle SEKTORIPOHJAISEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN 1970-luvulla Koulutusuudistuksen
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
Lisätiedot"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi
"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen Olli Vesterinen Mediakasvatuskeskus HY/Sokla 2006 Media käsite kattaa laajasti ajateltuna
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotKasvatus- ja sivistysteoria I
Kasvatus- ja sivistysteoria I KT Ari Kivelä Mitä valistuksella tarkoitetaan Aufklärung; Enlightenment 1700-luku valistuksen vuosisata Osa modernisaatioprosessia Hyvä kompakti tarkastelu valistuksen käsitteestä
LisätiedotVokke päätösseminaari
Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen 7.11.2006 Ritva Jakku Sihvonen 7.11. 2006 1 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotTutkintovaatimukset 2015-2020
TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotMitä kasvatustieteessä pitäisi tutkia?
1 Mitä kasvatustieteessä pitäisi tutkia? Michael Uljens Åbo Akademi Alustus VOKKE-päivillä Helsingissä 25.5 2004 Ottaessani vastaan tehtävän toimia alustajana epäröin valtavasti (kieltäydyinkin jo pariin
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotMillaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto
Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
Lisätiedot2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15
Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotVAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
LisätiedotKohti inhimillistä vallankumousta
Kohti inhimillistä vallankumousta Ville Särkelä KRIGO ry Valtakunnalliset etsivän nuorisotyön päivät 2019 Tampere 6.2.2019 Banksy The Banality of the Banality of Evil Pahan arkipäiväisyyden arkipäiväisyys
LisätiedotKUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI
KIELTENOPETTAJASTA KIELI-INNOSTAJAKSI? VAIHTOEHTOJA OPETTAJAKESKEISYYDELLE SANNA RYYNÄNEN, FT, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ISTUMINEN ON HEIKOIN OPPIMISASENTO -EPÄKONFERENSSI TAMPERE 03.05.2013 IHAN LYHYT JOHDANTO
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 2016
Sosiaalialan AMK verkosto Viite: Lausuntopyyntö varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 2016 SOSIAALIALAN AMMATTIKORKEAKOULUVERKOSTON LAUSUNTO 5. 9. 2016 Yleistä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotOletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?
Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.
LisätiedotKASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde
1 Suuntaukset KASVATUSTIETEEN (KT) Ongelmina Hermeneuttinen pedagogiikka 1800- luvun lopulta Kulttuuritiedettä, henkitiedettä Ihmistä koskeva tieto on aina historiallista Kysyy: Miten kasvatustieteen tutkimuskohde,
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotKOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotOsaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK
Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotKysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.
Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotTutkintovaatimukset 2015 2020
Tutkintovaatimukset 2015 2020 Esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma (240 op) Tohtoriohjelman tarkoitus ja tavoitteet Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (Tutke) tohtoriopinnot
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotPedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä
Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
LisätiedotPJ 4 POLITIIKAN TUOTOS
PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan
LisätiedotJoukot. Georg Cantor ( )
Joukot Matematiikassa on pyrkimys määritellä monimutkaiset asiat täsmällisesti yksinkertaisempien asioiden avulla. Tarvitaan jokin lähtökohta, muutama yleisesti hyväksytty ja ymmärretty käsite, joista
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotKritiikin kokonaishahmo: Ivan Illichin koulutus- ja yhteiskuntanäkemyksistä
Kritiikin kokonaishahmo: Ivan Illichin koulutus- ja yhteiskuntanäkemyksistä Tomi Kiilakoski Kirsi-Marja Saurén 2008. Asiantuntijavalta koulutettu mielikuvitus. Systemaattinen analyysi Ivan Illichin tuotannosta
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotTekijä Harmaala Anssi
Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Kasvatustieteen koulutus Tekijä Harmaala Anssi Työn nimi Sosiaalinen konstruktionismi - Todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teorian kasvatus-
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotMediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi
Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot 8 ov
Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Y 1 Äidinkieli 4 OV Y 1.1 63054 63055 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito osa 1 (63054) osa 2 (63055) Y 1.2 63056 Tieteellinen kirj. ja harjoitusaine Luennot 1 ov (63057)
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotVapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006
Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys
LisätiedotUUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA. 60 op
1 VASTAAVUUSTAULUKOT FILOSOFIA AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA OPS 2017-2020 OPS 2014-2017 Yhteiskuntatieteiden
Lisätiedot