Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 SIMON KUNTA tuulivoimapuiston Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19456

2

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 1 (81) tuulivoimapuiston Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Tausta tuulivoimapuistohankkeen kuvaus Osayleiskaavoituksen tavoitteet Osayleiskaavan kuvaus Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Osalliset Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Länsi-Lapin maakuntakaava Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Maankäyttö Asutus Maanomistus Poronhoito Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet Maisemamaakunta ja maisema-alueet Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Muinaisjäännökset Maa- ja kallioperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja luontotyypit Luontotyyppien yleiskuvaus Arvokkaat luontokohteet Uhanalainen ja huomionarvoinen lajisto Linnusto Pesimälinnusto Muuttolinnusto Eläimistö Eläimistön yleiskuvaus Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Natura-alueet Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelman kohteet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 2 (81) tuulivoimapuiston Kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet Tuulivoimapuiston suunnittelu ja rakenteet Tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimaloiden rakenne Tiestö Sähkönsiirto Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen Tavoitteet Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn suhde Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan valmisteluvaihe Kaavaehdotus Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kaavan kokonaisrakenne ja sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat kaavamerkinnät Tuulivoimaloiden rakentamista koskevat kaavamerkinnät Sähkönsiirtoa ja teitä koskevat kaavamerkinnät Muut kaavamerkinnät Koko kaava-aluetta koskevat määräykset Osayleiskaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna Yhteisvaikutukset Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Vaikutukset muinaisjäännöksiin Vaikutukset maaperään ja vesistöön Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontokohteisiin Vaikutukset uhanalaislajistoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset äänimaisemaan Rakentamisen aikainen melu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 (81) tuulivoimapuiston Tuulivoimaloiden aiheuttama melu Melumallinnuksen periaatteet Melumallinnuksen tulokset Matalataajuinen melu Vaikutukset valo-olosuhteisiin Varjomallinnuksen periaatteet Varjomallinnuksen tulokset Vaikutukset metsästykseen ja virkistyskäyttöön Vaikutukset porotalouteen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen Vaikutukset viestintäyhteyksiin Vaikutukset tutkien toimintaan Osayleiskaavan suhde kaavoituksen sisältövaatimuksiin ja ylemmän tason tavoitteisiin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ssa Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimakaavoitusta koskeviin erityisiin sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan toteuttaminen LIITTEET 1. Vastineet kaavaluonnoksen lausuntoihin ja mielipiteisiin 2. Linnuston seurantasuunnitelma 3. tuulivoimapuiston melumallinnuskartta (A3) 4. tuulivoimapuiston melumallinnusraportti 5. tuulivoimapuiston varjomallinnuskartta (A3) 6. tuulivoimapuiston varjomallinnusraportti 7. tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysikartta (A3) 8. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden melumallinnuskartta (A3) 9. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden varjomallinnuskartta (A3) 10. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden näkymäalueanalyysikartta (A3) 11. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden havainnekuvat (A3) TAUSTA-AINEISTO TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostus (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 (81) Yhteystiedot Simon kunta Ratatie 6, Simo rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Mika Tiiro puh. (016) , mika.tiiro(a)simo.fi kaavaa laativa konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PL 950, Helsinki projektipäällikkö Emmi Sihvonen puh emmi.sihvonen(a)fcg.fi tuulivoimapuistohankkeesta vastaava TuuliWatti Oy c/o St1 Oy PL 100, Helsinki suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläinen puh hannu.kemilainen(a)st1.fi tuulivoimapuiston n on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. FCG:n työryhmä: Emmi Sihvonen, DI, YKS-491 Jari Alatalo, artenomi, tekninen avustaja Riikka Ger, maisema-arkkitehti MARK Ville Suorsa, FM (biologi) Minna Tuomala, FM (biologi) Leila Väyrynen, yo-merkonomi Kari Kreus, DI Hans Vadbäck, ympäristöinsinööri AMK Mauno Aho, insinööri

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (81) 1 Tiivistelmä 1.1 Tausta Simon kunnanhallitus on hyväksynyt TuuliWatti Oy:n tekemän aloitteen tuulivoimapuiston n laadinnasta ja päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. tuulivoimapuistohanke on sisältynyt TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimahankkeista toteutettuun ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA). YVA-menettely käynnistyi joulukuussa 2012 ja päättyi helmikuussa 2014, kun yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta. YVA-menettelyn tuottamaan aineistoa on hyödynnetty tuulivoimapuiston n laatimisessa. 1.2 tuulivoimapuistohankkeen kuvaus hankealue sijaitsee noin 2-5 kilometrin etäisyydellä Simon kuntakeskuksesta luoteeseen, valtatien 4:n pohjoispuolella. Hankealueelle on suunnitteilla 13 uutta voimalaa jo rakennettujen 4 voimalan lisäksi. Hankealueen koko on noin 900 hehtaaria. Uudet tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3-5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus tulee olemaan noin 140 metriä ja kokonaiskorkeus noin metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia. Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa ja TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. Leipiöön jo rakennettujen tuulivoimaloiden teho on 4,5 MV, napakorkeus 140 metriä, roottorin halkaisija 128 m ja kokonaiskorkeus 204 metriä. Liikenne tuulivoimapuistoon ja tuulivoimapuiston alueella suunnitellaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa parantaen. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla, jotka sijoitetaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen. tuulivoimapuistoon on rakennettu uusi sähköasema, jonka kautta jo rakennetut tuulivoimalat (4 kpl) on liitetty kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Uusia tuulivoimaloita (13 kpl) varten alueelle rakennetaan toinen uusi sähköasema, jonka kautta ne liitetään uudella rakennettavalla 110 kv voimajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Uusi 110 kv ilmajohto rakennetaan nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään ja nykyisen Keminmaa-Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. 1.3 Osayleiskaavoituksen tavoitteet tuulivoimapuiston laaditaan tehtyjen selvitysten, suunnitelmien ja ympäristövaikutusten arvioinnin tuottamien tietojen perusteella. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Tavoitteena on yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta aluetta koskevien muiden maankäyttötarpeiden kanssa ja ottaa huomioon suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuvat tavoitteet. Tavoitteena on lieventää tuulivoimapuiston rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Simon kunnanvaltuusto.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (81) 1.4 Osayleiskaavan kuvaus tuulivoimapuiston kaavaratkaisu perustuu pääasiassa tuulivoimapuiston yleissuunnitelmaan ja YVA-menettelyn yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin. Kaavoitusprosessin aikana tuulivoimaloiden sijainteihin on tehty pieniä tarkistuksia kaavaehdotusvaiheessa. YVA-menettelyn jälkeen vaikutusten arviointia on täydennetty etenkin maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta. tuulivoimapuiston ssa maankäytön kehittämistarpeet keskittyvät tuulivoimarakentamiseen ja n keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Alueelle jo rakennetut neljä tuulivoimalaa on huomioitu kaavoituksessa. Lisäksi kaavoituksessa on huomioitu alueella sijaitseva maa-aineisten ottoalue, voimajohto ja moottorikelkkareitti sekä alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Tuulivoimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle voimajohdosta ja moottorikelkkareitistä. Suurin osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi (M-1). Lisäksi on osoitettu kaksi energiahuollon aluetta (EN) tuulivoimapuiston sähköasemia varten sekä maa-aineisten ottoalue (EO). Alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueella, on osoitettu tuulivoimaloiden alueiksi (tv-1). Kaava mahdollistaa alueelle enintään 17 tuulivoimalaa (näistä 4 on jo rakennettu) ja niiden ylin pyyhkäisykorkeus saa olla 210 m. Lisäksi kaavassa on osoitettu tuulivoimapuiston edellyttämä tiestö ja sähkönsiirron ratkaisut. tuulivoimapuiston yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). 1.5 Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet 1.6 Osalliset tuulivoimapuiston on ilmoitettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Yleisötilaisuus (YVA-ohjelman kanssa yhteinen tilaisuus) Osayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu Osayleiskaavaluonnos Simon kunnanhallituksessa ( 231). Osayleiskaavaluonnos nähtävillä Yleisötilaisuus (YVA-selostuksen kanssa yhteinen tilaisuus) Työneuvottelu ELY-keskuksen kanssa Osayleiskaavaehdotus Simon kunnanhallituksessa ( 128) Osayleiskaavaehdotus nähtävillä Osayleiskaava Simon kunnanhallituksessa Osayleiskaavan hyväksyminen Simon kunnanvaltuustossa Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa:

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (81) kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Simonkylän kyläyhdistys ry, Simoniemi-Viantie kyläyhdistys ry, Maksniemen kyläyhdistys ry. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys, Simon riistanhoitoyhdistys ry, Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistys, Isosydänmaan paliskunta, MTK Lappi, Paliskuntain yhdistys. erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Rantakairan sähkö, Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Ilmatieteen laitos. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Simon kunnan hallintokunnat ja lautakunnat Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Puolustusvoimat.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (81) 2 Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Simon tuulivoimapuistoja ja niiden kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön hyödyntäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitus-alueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toiminta-mahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tuki-alueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (81) Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on näiden neljän teeman lisäksi kaksi erityisteemaa: Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, joka koskee lähinnä rannikkoaluetta, Lapin tunturialueita ja Vuoksen vesistöaluetta. Simon tuulivoimapuistoja ja niiden kaavoitusta koskevat rannikkoalueita ja poronhoitoalueita koskevat seuraavat tavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset Länsi-Lapin maakuntakaava Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Ympäristöministeriö määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Länsi-Lapin maakuntakaava kumoaa alueella aiemmin voimassa olleen Länsi-Lapin seutukaavan. Maakuntakaavassa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet rannikko- ja merialueiden lisäksi myös

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (81) sisämaa-alueilla. Länsi-Lapin maakuntakaavaa varten on laadittu erillinen Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys. Ympäristöministeriö jätti maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n vastaisena vahvistamatta tuulivoimaloiden alueiksi osoitetut alueet tv 2385 Onkalo, tv 2386 Uusikangas-Mustaniemi, tv 2390 Reväsvaara ja tv 2391 Isottimuvaara sekä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvan alueen tv Viisavaara. tuulivoimapuisto sijaitsee tv 2386 alueella, joka jätettiin vahvistamatta. Ympäristöministeriön päätöksen perustelun mukaan maakuntakaavan tuulivoimaloiden aluetta ja tuulivoimaloiden suunniteluun soveltuvaa aluetta koskevissa kaavamääräyksissä ei ole huomioitu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maisema-arvojen säilymistä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavilla määräyksillä. Ympäristöministeriö jätti myös vahvistamatta riittämättömien selvitysten (MRL 9 ) vuoksi Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa osoitetut merituulivoima-alueet. Merialueelle jää voimaan vanha vuonna 2004 vahvistettu Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. tuulivoimapuisto Kuva 1. Ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto , Ympäristöministeriö ). tuulivoimapuiston sijainti on osoitettu likimääräisesti vaaleanpunaisella viivalla. alueen ja valtatie 4:n eteläpuolella on maakuntakaavassa osoitettu ma 8139 merkinnällä Simojoensuun kulttuurimaisema ja ma 8144 merkinnällä Simonkylän ja

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 (81) Simoniemen kyläasutus. Simojoensuun kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Simonkylän ja Simoniemen kyläsutus on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen alue (RKY 2009). alueen itäpuolella on ma 8140 merkinnällä osoitettu Simojokivarren kulttuurimaisema, joka on maakunnallisesti merkittävä alue (RKY 1993). tuulivoimapuiston alue sijoituu maakuntakaavassa osoitetun Perämeren kaaren kehittämisvyöhykkeen alueelle. Kaavamääräyksen mukaan mm. kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista tulee edistää alueidenkäyttöratkaisuilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä turvata maiseman ja luonnontaloiden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä tulee edistää. tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee poronhoitoalueella, joka on osoitettu myös maakuntakaavassa. Koko maakuntakaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. tuulivoimapuiston alue sijoittuu maakuntakaavaan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), jolla osoitetaan pääasiassa maametsätalotuskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallisesti käyttötarkoitusta haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. tuulivoimapuiston alueelle on maakuntakaavassa osoitettu maa-aineksen ottoalueen kohdemerkintä (EO). Vähä- palon alueen (2417) lisäksi hankealueen itäpuolella on osoitettu toinen maa-aineksen ottoalueen kohdemerkintä Kiimakallion alueelle (EO 2583). Maakuntakaavassa osoitettu Simon taajamatoimintojen alue rajautuu hankealueen länsiosaan. Hankealueen läpi on maakuntakaavassa osoitettu voimajohto ja moottorikelkkailureitti. Koko maakuntakaava-aluetta koskevan yleisen määräyksen mukaan maankäytön sunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin. Kunnan kavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloita ja muita korkeita rakenteita suunniteltaessa on otettava huomioon lentoesteiden korkeusrajoitukset. Kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin sekä pyydettävä Puolustusvoimien lausunto asiasta. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista. Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 (81) kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. tuulivoimapuistosta rakennetaan uusi 110 kv voimajohto Taivalkosken sähkösemalle. Uusi 110 kv ilmajohto rakennetaan nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään ja nykyisen Keminmaa-Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. Maakuntakaavassa voimajohtoyhteyden alueet on pääasiassa osoitettu maaja metsätalousalueiksi (M). Fingrid Oyj on suunnitellut Keminmaa-Pikkarala välille toista 400 kv voimajohtoa nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalle lisäämään Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtokapasiteettia. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt Hankkeen investointipäätöstä ei ole tehty eikä toteutumisaikataulu ole tiedossa. Voimajohdon yhteystarve on merkitty voimassa oleviin maakuntakaavoihin. Yleis- ja asemakaavat tuulivoimapuiston hankealueella tai suunnitteilla olevan 110 kv voimajohtoreitin alueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Keminmaan koko kunnan aluetta koskeva yleiskaava on hyväksytty 1970-luvulla. tuulivoimapuiston ja vt 4:n eteläpuolella on voimassa Simonkylän ja Simoniemen (hyväksytty vuonna 2003). tuulivoimapuiston itäpuolella, Simojojen ranta-alueilla on voimassa Simojoen yleiskaava (hyväksytty vuonna 2000), jonka muutos on parhaillaan vireillä. tuulivoimapuiston hankealueella tai 110 kv voimajohtoreitin alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. 2.2 Muut tuulivoimahankkeet tuulivoimapuiston lisäksi TuuliWatti Oy:llä on suunnitteilla Simon kunnan alueelle Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistot, joiden yleiskaavoitus on käynnissä. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) koskien Karsikon,, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistoja toteutettiin vuosina YVA-menettelyyn sisältyneen Karsikon tuulivoimapuiston yleiskaavoituksesta ei ole tehty päätöksiä. YVAmenettelyssä tarkasteltiin yhteensä 34 uuden voimalan rakentamista (Leipiö 13, Halmekangas 10 ja Onkalo 11). YVA-menettelyn jälkeen Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen voimaloiden lukumäärää on tarkistettu siten, että kaavaehdotusvaiheessa Halmekankaalle suunnitellaan 11 uutta voimalaa ja Onkaloon kolmea uutta voimalaa. TuuliWatti Oy on toteuttanut Simon Onkalon ja Putaankankaan tuulivoimapuistoihin molempiin kolme tuulivoimalaa. Voimalat ovat Vestaksen toimittamia V112 tyypin voimaloita, joiden nimellisteho on 3 MW, napakorkeus 119 m ja roottorin halkaisija 112 m. Onkalon ja Putaankankaan tuulivoimapuistot ovat valmistunteet vuoden 2011 lopussa. Lisäksi TuuliWatti Oy on toteuttanut alueelle neljä tuulivoimalaa. Voimalat ovat Gamesan G128 tyypin voimaloita, joiden nimellisteho on 4,5 MW, napakorkeus 140 m ja roottorin halkaisija 128 m. Onkalon, Putaankankaan ja rakennetut voimalat on otettu huomioon TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA).

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 (81) LEIPIÖ HALMEKANGAS ONKALO Kuva 2. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen sijainnit. Rajakiiri Oy suunnittelee Simon Seipimäen ja Tikkalan alueille kahta tuulivoimapuistoa. Hankkeen YVA-menettely ja kaavoitus on käynnissä. Leppikosken Sähkö Oy:n tuulivoimapuistossa Iin Vatungissa, Kuivaniemellä toimii kahdeksan tuulivoimalaa. Innopower Oy:llä on Kemin Ajoksessa tuulivoimapuisto, jossa on 10 tuulivoimalaa osin merellä ja osin maalla. Innopower Oy suunnittelee Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston laajennusta. Ajoksen lännen ja etelän puoleisille merialueille jo perustettujen tuulivoimaloiden läheisyyteen suunnitellaan yhteensä noin 60 uutta tuulivoimalaa. Laajennusta koskeva YVAmenettely on päättynyt. Lisäksi Innopower Oy suunnittelee kolmea uutta tuulivoimalaa Ajoksen saarelle nykyisen tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Rajakiiri Oy on toteuttanut Tornion Röyttään Outokummun terästehtaan merenrantaalueelle kahdeksan tuulivoimalan tuulivoimapuiston (Puuska). Rajakiiri Oy suunnittelee Röyttän teollisuusalueelle viittä uutta tuulivoimalaa. Hankkeen kaavoitus on käynnissä. Lisäksi Rajakiiri Oy suunnittelee Röyttän edustan merialueelle rakennettavaa tuulivoimapuistoa, jonne sijoittuisi enintään 45 tuulivoimalaa. Hankkeen kaavoitus on käynnissä. Taaleritehdas Oyj rakentaa parhaillaan Iin Myllykankaalle ja Nybyhyn yhteensä 27 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 (81) TuuliWatti Oy on toteuttanut Iin Olhavan kylän pohjoispuolelle kahdeksan tuulivoimalaa (vaihe I). Olhavan tuulivoimapuiston vaiheessa II on rakennettu lisäksi kolme voimalaa vaiheen I alueen pohjoispuolelle. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuonna 2009 energiatukea Iin Energia Oy:lle 1 MW voimalan rakentamiseen ja Kansallistuuli Oy:lle kahteen hankkeeseen, joissa Laitakariin rakennetaan kaksi yhden megawatin voimalaa. Toistaiseksi vain Iin Energia on toteuttanut Laitakariin yhden tuulivoimalan. Lumituuli Oy on toteuttanut Iin Laitakariin yhden tuulivoimalan. wpd Finland Oy suunnittelee Iin edustalle, Suurhiekan matalikon alueelle enintään 80 tuulivoimalan merituulipuistoa. Suurhiekan etäisyys rannikolta on noin 25 km. Hankkeessa on toteutettu YVA-menettely ja hankkeella on lainvoimainen vesilain mukainen lupa. Hankkeen kaavoituksen on tarkoitus päättyä vuoden 2014 aikana. Innopower Oy suunnittelee merituulivoimapuistoa Iin ja Haukiputaan edustalle Nimettömänmatalalle ja Hoikka-Hiue Luodeletolle. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt. Metsähallitus, Lumituuli Oy ja Oulun Seudun Sähkö Oy suunnittelevat Hailuodon merituulipuistoa Oulunsalon ja Hailuodon väliselle alueelle. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt. 2.3 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Maankäyttö Asutus tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, mutta hankealueella sijaitsee myös yksittäinen maatalouskäytössä oleva peltoalue sekä yksi kalliokiviaineksen ottoalue. Alueella on jonkin verran rakennettuja metsäautoteitä. Hankealueen keskelle sijoittuu Raasakka-Isohaara 110 kv:n voimajohto sekä sen varteen sijoittuva moottorikelkkareitti. Hankealueella ei sijaitse tällä hetkellä rakennuksia, mutta hankealueen pohjoisreunan välittömässä läheisyydessä sijaitsee metsästysmaja. Hankealue sijaitsee lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä Simon taajamasta ja noin 300 metrin etäisyydellä Oulu-Kemi -rautatiestä. hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydelle Simon kuntakeskuksesta. alueelle on rakennettu 4 tuulivoimalaitosta. Simon kunnan väestö on sijoittunut pääosin kunnan keskustaajaman, Maksniemen sekä Simoniemen ja Simonkylän alueille. Lisäksi asutusta on erityisesti Simojokivarressa. Vastaavasti vapaa-ajan asutus on pääosin sijoittunut meren ranta-alueille sekä Simojokivarteen. tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Simon keskustan luoteispuolelle. Hankealueen lähin asutus sijaitsee Simon taajaman pohjoisosassa noin kilometrin etäisyydellä. Simon keskustan lisäksi hankealueen länsipuolella Viantien alueella on asutusta noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. tuulivoimapuiston edellyttämä uusi 110 kv voimajohto sijoittuu pääasiassa asumattomille alueille. Voimajohto toteutetaan Taivalkosken sähköasemalle pääosin nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalla. Yhteyksien varrella asutusta on erityisesti Keminmaan Maulan kylällä, Simon keskustan pohjoispuolisella Malininperän alueella sekä Pömiön kylän alueella.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 (81) Kuva 3. Vakituinen asutus (punaiset pisteet) ja vapaa-ajan asunnot (siniset pisteet) suhteessa suunniteltuihin ja rakennettuihin tuulivoimaloihin. (Lähde: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2014) Tuulivoimapuiston lähialueiden asukas- ja vapaa-ajan asuntojen määrä on arvioitu tilasto-keskuksen 250x250 metrin ruutuaineiston perusteella tuulivoimaloista muodostettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla. Asukasmäärät on esitetty oheisessa taulukossa. Asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen lukumäärät perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. Taulukko 1. suunniteltujen ja rakennettujen tuulivoimaloiden lähialueiden asukkaiden, asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen lukumäärät (Lähde: Väestötiedot Tilastokeskus, ruututietokanta 2013; rakennukset Maanmittauslaitos, maastotietokanta 2014.) Alue Etäisyys Asukkaita Loma-asuntoja Asuinrakennuksia lähimpään tuulivoimalaan Leipiö Alle 1 kilometriä Alle 2 kilometriä Alle 5 kilometriä Alle 10 kilometriä

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 (81) Maanomistus Poronhoito Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. TuuliWatti Oy vastaa maanomistajien kanssa käytävistä vuokrasopimus- ja korvausneuvotteluista. TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. Poronhoitolaissa (848/1990) säädetään poroelinkeinolle vapaa laidunnusoikeus ja sen 3. pykälän mukaan poronhoitoa saa harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta tietyin rajoituksin (esim. pihapiirit ja viljelykset saamelaisalueen ulkopuolella). Laki myös velvoittaa viranomaisen neuvotteluihin (53 ) paliskuntien kanssa valtion maita koskevien hankkeiden yhteydessä, mikäli ne vaikuttavat olennaisesti poronhoidon harjoittamiseen. Lisäksi poronhoitolain 2. pykälän mukaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella (valtion omistamaa) maata ei saa käyttää niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Poronhoitoalueen kaksikymmentä pohjoisinta paliskuntaa lukeutuvat tähän erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Simon tuulivoimapuistojen hankealueet sijoittuvat poronhoitoalueen eteläosaan Isosydänmaan paliskunnan alueille, eivätkä lukeudu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Rakentamisen aikaisia ja toiminnasta aiheutuvia pysyvämpiä vaikutuksia Isosydänmaan paliskunnan poroelinkeinolle on arvioitu sekä tuulipuistojen että sen sähkönsiirtoreittien osalta. Tuulipuistojen suunnittelun yhteydessä hankevastaava on käynyt neuvotteluja paliskunnan kanssa poronhoidolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Lisäksi Simon tuulipuistohankkeiden vaikutuksia porotaloudelle on käsitelty järjestetyssä PHL 53 :n kaltaisessa neuvottelussa. Hankevastaava on hankkinut paliskunnalle GPSpantoja, joiden avulla voidaan seurata porojen käyttäytymistä tuulipuistojen läheisyydessä ja arvioida esimerkiksi rakentamisesta aiheutuvien korvattavien haittojen suuruutta. Isosydänmaan paliskunta sijoittuu Simon ja Ranuan kuntien alueelle, sisältäen koko Simon kunnan ja merkittävän osan Ranuan kuntaa. Isosydänmaan paliskunnan alue on pinta-alaltaan 2200 km 2. Poronomistajia on 69. Suurin sallittu poromäärä paliskunnassa on 2000 ja teurasmäärät ovat poroa vuosittain. Rakennettavat tuulivoima-alueet sijoittuvat Isosydänmaan paliskunnan lounaisosaan, porojen syyslaidunalueille. Paliskunnan etelä- ja lounaisosan poronomistajilla on kiinteitä pyyntiaitoja tuulivoima-alueiden läheisyydessä, etenkin Onkalon alueen tuntumassa. Lisäksi paliskunnalla on siirrettäviä aitoja. Pyyntiaidoilla porot kootaan loppusyksyllä ja siirretään talviaitauksiin. Sitä ennen loppuvuodesta porot ovat syyslaitumillaan niin pitkään, kuin pärjäävät lumitilanteen puolesta. Kevättalvella porot lasketaan kevätlaidunkierrolleen, jolloin ne suuntaavat vasomis- ja kesälaidunalueille, jotka sijaitsevat kauempana tuulipuistojen hankealueista. 2.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet hankealue sijaitsee metsäalueella, jossa maisematila on sulkeutunutta. Ympäröivät metsäalueet ovat Pohjois-Pohjanmaan jokiseudulle ja rannikolle tyypilliseen tapaan monin paikoin soistuneita. Hankealueen keskellä on avoin voimajohtoalue. Aluetta halkovat metsä-autotiet. Metsäalueiden yhtenäisyyttä pirstovat myös metsäojitukset. Avoimia suoalueita on alueen pohjoisosissa. Alueella on neljä rakenteilla olevaa tuulivoimalaa.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 (81) Hankealueen eteläpuolella on rautatie lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista. Rautatien eteläpuolella on rautatien kanssa samansuuntainen valtatie VT 4, noin kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Hankealueelta on etäisyyttä merenrannalle noin 4,5 kilometriä. Hankealueen itäpuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä on Simojokilaakso ja hankealueen länsipuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä Viantienjoen laakso. Simojoki laaksoineen on leveämpi ja merkittävämpi maisemaltaan kuin Viantienjoki. Molemmat joet edustavat Pohjois- Pohjanmaalle tyypillisiä jokilaaksoja, joiden varrelle on sijoittunut asutusta ja viljelyalueita. Jokilaaksojen asutus- ja viljelyalueet eivät ole laajoja yhtenäisiä viljelysalueita, kuten Pohjois-Pohjanmaan merkittävillä jokilaaksojen viljelysalueilla. Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue Simojoen suun kulttuurimaisemat sijaitsee lähimmillään 1,7 kilometriä voimaloiden lounaispuolella. Tämän maisemaalueen rajaukseen sijoittuvat myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus (RKY 2009) sekä osin Simojoen suun kulttuurimaisemat (RKY 1993) Maisemamaakunta ja maisema-alueet Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Simo kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaa-kuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmassa seutujaossa Pohjois- Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. "Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suhteen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä koko alueelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäiset." Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon tunnuspiirteitä ovat suoraan kohti merta laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitsevat viljellyn maan vyöhykkeet. Alueella on mannerjäätikön kerrostamia moreenialueita sekä paikoin syvään veteen kasautuneita tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietikkoalueita. Järviä ei Pohjois-Pohjanmaan jokiseudulla ja rannikolla juurikaan ole, mutta aapasoita on runsaasti Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Simon tuulivoimapuistoalueiden läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet on esitetty kuvassa Kuva 4.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 19 (81) Kuva 4. tuulivoimapuiston ja TuuliWatti Oy:n Simon muiden tuulivoimapuistoalueiden lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 20 (81) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Hankealueet eivät sijaitse valtakunnallisilla maisema-alueilla. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Simojoen suun kulttuurimaisema-alue, sijaitsee lähimmillään noin 650 metrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) luettelo on päivitys vuoden 1993 (RKY 1993) inventoinnista. Tässä työssä on käytetty pääsääntöisesti uudempaa kohdeluetteloa, mutta RKY 1993 kohteet on myös huomioitu, koska ne sisältyvät osin uusiin RKY 2009 kohteisiin. Niiltä osin kun RKY 1993 kohteet eivät ole enää RKY 2009 listauksessa mukana, on kohteet säilyneet kuitenkin maakunnallisesti merkittävinä kohteina. Tiedot kohteista on tarkistettu museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY -sivustolta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (RKY 2009) Simon kunnassa ovat Pohjanmaan rantatien linjaus, Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus sekä Simon rautatieasema. Pohjanmaan rantatien linjaus sekä Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus ovat osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta "Simojoen suun kulttuurimaisemat". Simon rautatieasema sijaitsee Simon kuntakeskuksessa. Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kuivajoen pohjoisranta sijaitsee Kuivaniemessä noin 2,5 km:n etäisyydellä Onkalon hankealueesta (Pohjois-Pohjanmaan liitto). Maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi voidaan lukea myös RKY 1993 luettelossa mainitut Kuivaniemen kirkonkylä, Simojokivarren kulttuurimaisema sekä Karsikon entinen kalastajakylä. 2.5 Muinaisjäännökset YVA-menettelyn yhteydessä arkeologisesta inventoinnista on laadittu erillisraportti, jonka laatimisesta on vastannut Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä arkeologi Kalle Luoto. hankealueelta tunnetaan entuudestaan kaksi muinaisjäännöskohdetta. Hankealueen luoteisosassa sijaitsevat Keskimmäinen Varesharju [ ], ajoittamaton rakkaröykkiö ja viisi rakkakuoppaa sekä Ylimmäinen Varesharju [ ], ajoittamattomat rakka-kuopat. Keskimmäinen Varesharju sijoittuu suunnitellun tuulivoimalan L8 luoteispuolelle, noin 100 metrin etäisyydelle. Alueella havaittiin yksi mahdollinen rakkaröykkiö ja neljä rakkakuoppaa. Ylimmäisen Varesharjun läheisyyteen ei ole suunniteltu tuulivoimapuiston rakenteita, joten sille ei aiheudu vaikutuksia.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 21 (81) Kuva 5. tuulivoimapuistoalueen muinaisjäännökset on osoitettu kuvassa vihreällä (kuvassa YVA-vaiheen mukaiset voimaloiden sijainnit). 2.6 Maa- ja kallioperä sekä topografia Simon alueella kallioperä on pääosin yli 2 miljardia vuotta vanhaa graniitti gneissialuetta, jossa vallitsevina kivilajeina ovat oligoglaasigraniitti- ja granodioottigneissi. Kallioperä muodostuu pohjagneissistä, jossa on graniittijuonteita. Simon rannikolla tulee selkeästi esiin graniittigneissialueille tyypillinen maiseman muotojen mataluus ja loivapiirteisyys (Simonkylän ja Simonniemen 2001). Karsikon hankealueella kallioperä on tonaliittista gneissiä alueen eteläosassa ja graniittia alueen pohjoisosassa. hankealueen kallioperä on tonaliittista gneissiä (GTK 2012). Yleisin maalaji alueella on jäätikön pohjalle kerrostunut pohjamoreeni. hankealueella maaperä on pohjoisosassa moreenia ja eteläosassa kivistä moreenia. Eteläosassa on laajempia kalliopaljastumia. Väliojankallioiden alueelle sijoittuu Simon kunnan laajimpiin lukeutuva kallioalue, jossa on myös louhos. Alueen keski- ja luoteisosassa esiintyy runsaimmin turvemaa-alueita, joissa suoaltaiden turpeen paksuus vaihtelee. Aivan alueen itälaidalla maaperä on karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa (GTK 2012). 2.7 Pinta- ja pohjavedet alue sijaitsee pääosin Ruonanojan valuma-alueella (84.136). Hankealueen läntisimmät osat kuuluvat Vihtarinojan (84.138) ja itäisimmät Koivuojan (64.014)valuma-alueille. Ruonanoja saa alkunsa Väliojasta, joka virtaa hankealueen länsiosassa. Välioja on metsätalouden toimissa oikaistu ja luonnontilansa menettänyt uoma. Välioja muuttuu Kemintien jälkeen nimeltään Myllyojaksi ja tämän jälkeen Ruonanojaksi ja se laskee Perämereen Simojokisuun suistoalueen pohjoispuolella.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 22 (81) hankealueella ei ole muita pintavesiä runsaita metsäojituksia lukuun ottamatta. Alueen itäpuolella virtaa soilta alkunsa saava Simojokeen laskeva Koivuoja. hankealuetta lähin pohjavesialue on I-luokan Palokankaan pohjavesialue, joka sijaitsee suunnittelualueen luoteispuolella, noin m etäisyydellä. Haarainkankaan luokan II-pohjavesialue ( A) sijaitsee noin m ja Haarainkankaan I- luokan pohjavesialue noin m etäisyydellä hankealueesta luoteeseen. Sähkönsiirtoreitin läheisyyteen, nykyisen 400 kv voimajohdon koillispuolelle sijoittuu Ahmamaan I-luokan pohjavesialue ( ). 2.8 Kasvillisuus ja luontotyypit Luontotyyppien yleiskuvaus hankealueen eteläosan moreenimaaperän kangasmaat ovat kivikkoisia ja alueella on jonkin verran myös kalliopaljastumia. Kivennäismaan metsäalueet ovat pääosin kasvupaikkatyypeiltään kuivahkoja ja tuoreita kankaita, alueen keskiosassa puustoltaan hyvin nuoria. Etenkin alueen länsiosiin sijoittuu kuivan kankaan männiköitä ja Keskimmäisen Varesharjun alueella esiintyy rakkakivikkoa, missä rakka-alue on pienialainen ja ympäröivää puustoa on käsitelty. Keskiosan kallioisilla alueilla esiintyy kuivia kankaita ja alueen itäosassa palon Karhumaan alueella on tuoreita ja lehtomaisia kankaita. Kangasmetsissä esiintyy pienialaisia soistumia, jotka ovat tyypiltään varputurvekangasta. Hankealueen pohjoisosassa esiintyy laajasti ojitettujen ja vahvasti muutettujen korpien alueita. Alueen keskivaiheilla Väliojan varrella esiintyy lehtomaisen kankaan piirteitä. Pohjoisosassa Väliojan varsi rehevämpänä kasvualustana on aikoinaan raivattu pelloiksi. Väliojan ja Iso- alueella on edelleen avointa niittyä sekä koivikkoa kasvavia entisiä peltoja. Alueen metsät ovat voimakkaassa metsätalouskäytössä ja etenkin keski- ja eteläosassa esiintyy runsaasti tuoreita hakkuualoja. Alueella on runsaasti nuoria taimikoita sekä vastikään hakattuja siemenpuustoisia päätehakkuualoja. Eteläosassa Vähäojankallion alueella on soranotto-alue. Aluetta halkovan Väliojan varren metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä. Varesharjujen alueelle sijoittuu metsäkuvio, josta Lapin Metsä-keskus on maksanut maanomistajalle kestävän metsätalouden rahoituksen mukaista ympäristötukea. Kohde on runsaslahopuustoinen kangasmetsä, mutta sillä ei luontoselvityksessä todettu erityisiä luontoarvoja verrattuna laajemmin Simon alueeseen, jossa on ko. kohdetta edustavampia runsaslahopuustoisia kangasmetsiä. Hankealueen pohjoisosa on erittäin soinen ja sinne sijoittuvat hankealueen edustavimmat ja luonnontilaisimmat suoluontokohteet. Hoikkasuon ja Iso- alueet ovat ojittamattomia yhdistelmätyypin aapasoita. Hoikkasuon alue on suotyypeiltään vaihtelevaa ja suoalueella esiintyy muutamia puustoisia kangasmetsäsaarekkeita. Suotyypeiltään Hoikkasuo on monipuolinen keskiravinteisten nevojen ja rämeiden muodostama kokonaisuus ja sen länsilaidalle sijoittuu reheviä korpia. Iso- suoalue on Hoikkasuota karumpi ja sen laiteita on ojitettu, mutta ojitukset eivät vaikuta liian kuvattavasti suon keskiosien karuihin nevoihin. Alueen keskiosassa, Hoikkasuon ja Iso- välisellä alueella sekä Leipiniemen itäpuolella, on runsaasti ojitettua turvemaata, joka on nykyisellään puustoltaan nuorta korpimuuttumaa, varputurvekangasta sekä isovarpurämeen ojikkoa. Eteläosassa luonnontilaisia soita on hyvin niukasti ja ainoa edustava yhdistelmätyypin nevaräme sijoittuu Vähäojankallion pohjoispuolelle.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 23 (81) Hankealueen korpikohteet ovat Hoikkasuon länsipuolisia kapeita korpikuvioita lukuun ottamatta vahvasti ojitettuja ja nykyisellään pääosiin turvekangasmuuttumia Arvokkaat luontokohteet Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luontoarvoja. Luontotyyppejä suojellaan tai muutoin huomioidaan maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein arvokasta eliölajistoa. Merkittävimmät luontotyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LsL 29 ) ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Tuulivoimapuiston suunnittelualueelle ei sijoitu luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös maankäytön suunnittelussa. Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 2 luvun 11 ja 3 luvun 2 :ssä lueteltuja kohteita, eli alle hehtaarin suuruisia lampia sekä pieniä puroja, lähteitä ja lähteikköjä. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 ja siinä uhanalaisuutta on arvioitu erikseen koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Etelä- Suomessa (Raunio ym. 2008). Suunnittelualue sijoittuu Keskiboreaaliselle Pohjanmaan rannikon alueelle, joka luetaan uhanalaisuusarvioinnissa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on myös muutoin huomioitu mm. metsälaissa ja luonnonsuojelulaissa. Suunnittelualueen arvokkaiden luontokohteiden kuvauksissa on esitetty niiden luokituksen mukainen uhanalaisuus. Talousmetsien luontotyyppejä ei ole käsitelty uhanalaisuusluokituksen kannalta, sillä niiden edustavuus on yleensä heikko. Luontotyypin määritelmä käsittää luontaisesti kehittyviä ja erirakenteisia metsien kasvupaikkatyyppejä, joita talousmetsissä harvemmin esiintyy. alueen arvokkaat luontokohteet on esitetty oheisissa taulukossa ja kuvassa ja kuvailtu tekstissä. Taulukko 2. tuulivoimapuiston kaava-alueella sijaitsevat seuraavat arvokkaat luontokohteet: Kohde peruste kaavamerkintäsuositus Hoikkasuo (nro 1) Väliojankallio (nro 2) Ruohokorpi, saranevat- ja rämeet. MetsäL 10. karut nevarämeet. Vähäpuustoiset suot MetsäL 10. luo-2 luo-1 Iso-Leipiö (nro 3) Vähäpuustoiset suot MetsäL 10 luo-3