VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2014 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yo, approbatur

Transkriptio

1 Väestön terveys S2014 TENTTI VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2014 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yo, approbatur Sosiodemografiset ja sosioekonomiset tekijät ja terveys klo HI LS 1& HI LS 2 TENTTI / Luennot + kirja - Uusinta ma Klo Hammasklinikka Ls 2 (Mannerheimintie 172, 2. krs) Vastuuopettaja: Ossi Rahkonen, ossi.rahkonen@helsinki.fi It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) Oppikirjamääritelmiä Primaaripreventio sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä (esim. taudin syiden poisto) tai terveyden lisäämiseen yleisesti tähtäävät toimet (esim. terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset) Sekundaaripreventio toimet joilla pyritään estämään hyvin varhaisessa, usein oireettomassa vaiheessa (esim. seulontatutkimuksen avulla) todettua tautia kehittymästä edelleen Tertiaaripreventio Tertiaariprevention päämääränä on estää jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen paheneminen, se liittyy käsitteellisesti kuntoutukseen, jossa pyritään palauttamaan työ- ja toimintakykyä tai ainakin hidastamaan niiden heikkenemistä 3 Miten edistää väestön terveyttä? Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988) It is better to be healthy than ill or dead (Rose 1992, 2008) Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: Geoffrey Rose Epidemiologian prof, LSHTM 4 Miten edistää väestön terveyttä? Geoffrey Rose, Michael Marmot, K-T Khaw. Rose s Strategy of Preventive Medicine. Oxford University Press, Oxford 2008 (1992, 1988) Distributions of systolic blood pressure in middle-aged men in two populations It is better to be healthy than ill or dead (Rose 1992, 2008) Väestöstrategia/väestönäkökulma - primaaripreventio: Koko väestö/suuret väestöryhmät kohteena, ei vain riskiryhmät Keskeiset krooniset kansantaudit Miten saavuttaa suurin mahdollinen kansanterveyshyöty Suuri joukko + pieni riski vai pieni joukko + suuri riski Rose Geoffrey Int. J. Epidemiol. 2001;30: To find the determinants of prevalence and incidence rates, we need to study characteristics of populations, not characteristics of individuals. 5 International Epidemiological Association

2 Prevention paradoksi, käykö näin? Onko koko väestöön kohdistuva strategia tehokas vai tehoton ja kallis? Monen on oltava intervention kohteena ennen kuin harvoja tautitapauksia voidaan estää (esim. rokotukset, turvavyö = Kaikkien käytettävä turvavyötä, jotta muutama henki pelastuu) Rosen strategia: Prevention paradoksi, vai näin? Miten riskitason muutos toteutuu? Ketkä hyötyvät eniten - hyväosaiset, joiden riski on pieni? (tupakointi, ravitsemus) Onko tuloksena eriarvoisuuden lisääntyminen? Vai pitäisikö kohdistaa huomio huono-osaisiin riskiryhmiin? (Frolich & Potvin 2008) (Frolich & Potvin 2008) 7 8 Lontoon bussikuskit ja rahastajat Epidemiologi, lääkäri Jerry Morris ( ) Morris et al. (Lancet 1953) tutkivat Lontoon bussien (double deckers) kuljettajien ja rahastajien sydäntautisairastuvuutta. Rahastajien sairastuvuus oli selvästi vähäisempää kuin kuljettajien Miksi? Mikä tätä eroa selittää? 9 Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368; vuotiasta suomalaista (172 miestä, 350 naista), joilla liikapainoa (BMI 31) ja heikentynyt glukoosinsieto satunnaistettiin kahteen ryhmään: Koeryhmä: Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus. Ohjauksen tavoitteet: Onnistumis% painon pudotus yli 5% 43 rasvan osuus alle 30% energian saannista 47 alle % tyydyttyneitä rasvoja 26 kuituja yli 15g/00 kcal 25 liikuntaa yli 4 tuntia/vko 86 Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368; lihavaa keski-ikäistä, joilla heikentynyt glukoosin sieto Laihtuminen 1 v: koeryhmä 4,7 kg kontrolli 0,9 kg Seuranta 3,2 vuotta DIABETEKSEN ILMAANTUVUUS % Kontrolliryhmä: Tavanomainen neuvonta Interventio 4 vuotta. Lainattu Pertti Mustajoen esityksestä Koeryhmä Kontrolli

3 Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368; kuvaa terveydestä Tyyppi 2 diabeteksen ilmaantuvuus, % ohjattua kohden 15 diabetesta vähemmän kuin verrokeilla. NNT 7 Interventio päättyi Vertailuryhmä Interventioryhmä Vuosi 8 14 Terveyskäsite -- taustaksi Terveyskäsite tai terveellisyyden standardi vaihtelee kulttuurista toiseen, eri sosiaaliryhmissä, eri ikäisten kesken ja miesten ja naisten kesken, miksei myös potilaan ja lääkärin kesken Meidän on helpompi puhua ja olla yhtä mieltä huonoista, pahoista ja ikävistä aisoista kuin hyvistä asioista tai unelmista (Karl Popper) -> todennäköisemmin olemme yksimielisiä siitä kuka on sairas kuin siitä kuka on terve Terveys poikkeaa monesta muusta hyvinvoinnin osiosta (asuminen, työ, onnellisuus tms.) se on sekä keino (voimavara) että päämäärä, terveys on keino saavuttaa muita hyviä asioita ja tavoite Terveys-sairaus käsite - WHO Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyden määritelmä (1948) Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista Wilhelm Sucksdorff (1888) Helsingin yliopiston hygienian professori Terveyden oikea arvo merkitsee yksittäisen ihmisen kannalta terveenä olemista, ei vain tuskien ja vaivojen puuttumista, vaan myös, ja mikä on paljon tärkeämpää, mahdollisuutta oikein ja korkeimmassa mitassa täyttää tehtäväänsä elämässä 1 Ossi Rahkonen - kansanterveystieteen Miten saamme väestön terveydestä tietoa? Terveyttä ja sairautta koskeva tiedonkeruu Miten saadaan paras kuva väestön terveydestä? Sairauskertomuksista? Potilasrekistereistä? Kliininen jäävuori?! Väestökyselyillä? Muulla tavalla? Riitta Luoto

4 Suomen terveysrekistereitä Sairaalan poistoilmoitukset 1967 Syövät 1953 Kohdunkaulan- ja rintasyövän Terveydenhuollon henkilökunta joukkotarkastukset Kuolemansyyt 1969 Tuberkuloosin hoito 1956 Raskaudenkeskeytykset ja steriloimiset Psykiatrinen hoito Uudet tuberkuloosi-tapaukset Syövälle altistuminen Ortopediset implantit 1980 Sukupuolitaudit 1958 Huumeaineiden seuranta 1982 Yleissairaaloiden hoito 1960 Näkövammat 1983 Epämuodostumat 1963 Syntymät 1987 Ammattisairaudet 1964 Tartuntataudit 1989 Lääkkeiden haittavaikutukset Hammasimplantit Terv.huollon laitosten hoitoilmoitukset 1994 Suomen väestö Ossi Rahkonen -- kansanterveystieteen 20 Kokonaishedelmällisyysluku vuosina Syntyvyys aleni 19 lähtien syntyvyyspiikki ( suuret ikäluokat ) - Voimakas syntyvyyden lasku taas syntyvyys aleni toisena vuotena peräkkäin jatkui Kokonaishedelmällisyysluku ,80 lasta -> vuoden 2012 hedelmälli-syyden vallitessa nainen synnyttäisi 1.80 lasta hedelmällisen kautensa aikana - Nettouusiutumistaso olisi 2.1 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 syntyi lasta Nettouusiutumistaso olisi 2.1 HS Ossi Rahkonen -- kansanterveystieteen 21 Ossi Rahkonen -- kansanterveystieteen 22 Ensisynnyttäjien keski-ikä nousee vuonna v. Avioitumisikä nousee vielä jyrkemmin ( Imeväiskuolleisuus syntynyttä kohden Imeväiskuolleisuus: (infant mortality) = vuotta nuorempana kuolleet 00 elävänä syntynyttä kohti Imeväiskuolleiden, alle vuoden ikäisenä kuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohti oli vuonna ,5/00 ja vuonna ,8. Vuonna 1936 alle 1-vuotiaana kuolleista 40 prosenttia menehtyi syntymävammoihin, kehitysvirheisiin tai synnynnäiseen heikkouteen. Myös keuhkokuumeeseen, tauteihin ja väkivaltaan kuoli paljon lapsia Nykyisin yleisin alle 1-vuotiaiden kuolemansyy on synnynnäiset epämuodostumat. 23 Ossi Rahkonen -- kansanterveystieteen 24 4

5 ( Yli 65-vuotiaiden osuus (%) kunnan väestöstä vuosina 2003 ja Yli 65-vuotiaiden osuus (%) kunnittai koko väestöstä (Koko maa = 15,6) 25,0-32,9 (45) 15,6-24,9 (308) - 15,5 (91) Yli 65-vuotiaiden osuus(%) kunnittain koko väestöstä (koko maa = 26,1) 33,0 - (178) 25,0-32,9 (202) 15,6-24,9 (61) - 15,5 (3) Väestötilasto/Mauri Nieminen 26 Huoltosuhde: lasta ja vanhusta / 0 työikäistä Väestörakenne - yhteenveto Väestömäärä kasvanut ja väestörakenne muuttunut viime vuosisatojen aikana väestön muutokseen vaikuttavat siis syntyvyys ja kuolevuus, maan sisällä myös muuttoliike Väestönmuutokset eli transitiot 300 vuoden aikana: väestönkasvu 1700-l syntyvyyden lasku l kuolleisuuden lasku eliniän kasvu l / 2000 l Suomalaiset elävät vanhemmiksi ja ovat terveempiä kuin ikätoverinsa aikaisemmin Taustalla: ravitsemus, hygienia, elinolot, elintavat, terveydenhuolto Väestö ikääntyy - hoidon ja hoivan tarve tulevaisuudessa Tilastokeskus, päivitetty Ossi Rahkonen -- kansanterveystieteen 27 Ossi Rahkonen -- kansanterveystieteen 28 Sosioekonominen asema ja terveys Väestöryhmien väliset terveyserot Sosiodemografiset tekijät: Ikä Sukupuoli Perhetilanne Alue Sosioekonomiset tekijät: Sosioekonominen asema Iän ja ajan hallinta terveyden tarkastelussa Sairasta(u)vuus riippuu vahvasti iästä Ikäryhmittäinen tarkastelu Ikävakiointi Sairasta(u)vuus vaihtelee kohorttien välillä Kohorttien seuranta ja vertailu Periodi/historiallinen aika vaikuttaa sairasta(u)vuuteen Kontekstin kuvaus, kontekstuaalitekijät 5

6 Toimintakyky/päivittäistoiminnot: asunnossa liikkuminen, pukeutuminen, vuoteeseen meno - suoriutuminen parantunut parin vuosikymmenen sisällä - suoriutujien osuus laskee 74 vuotta vanhempien joukossa (Martelin ym. 2004) - EO = vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan 6,5 v - Suomessa sukupuoliero iso 32 Koettu terveys (keskitasoinen tai huonompi) vuotiailla suomalaisilla miehillä ja naisilla Naiset Miehet (Rahkonen ym. 2007) Mistä terveydentilan sukupuolierot johtuvat? Erojen selityksiä: Biologia, perimä Psykologia (maskuliinisuus, feminiinisyys) Roolit (naisten kaksoisrooli) Erilaiset elinympäristöt, työolot yms. Metodiset ongelmat (naiset raportoivat herkemmin oireita) Elintapojen erot (alkoholi, tupakka, muut riskitekijät) Kuolemansyyt: sydän, onnettomuudet, keuhkosyöpä, alkoholi Naiset Kuolleisuus asumismuodon/siviilisäädyn mukaan vuotiailla Miehet Naimisissa (vertailuryhmä = 1.0) Avoliitossa Muun kuin puolison kanssa Yksin (Joutsenniemi ym. 2007) 6

7 Asumismuoto, perhe ja terveys - yhteenvetoa - selityksiä Eronneilla, naimattomilla ja avoliitossa huonompi terveys kuin naimisissa olevilla Mahdollisia selityksiä: Sosiaalinen tuki Osallistuminen, itsetunto Elintavat, riskikäyttäytyminen Parempi toimeentulo, taloudellinen itsenäisyys Valikoituminen healthy married/mother effect, healthy husband MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA SUURI Suhteellinen kuolleisuus maakunnittain vuosina , vuotiaat miehet (pääkaupunkiseutu = 0) Pohjanmaa Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa (pl. PKS) Kanta-Häme Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Itä-Uusimaa Pääkaupunkiseutu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Päijät-Häme Lappi Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Pohjois-Karjala Suhteellinen kuolleisuus Lähde: Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja hyödyntävä Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen ja KTLn yhteistyöhanke. Miksi helsinkiläiset kuolevat muita suomalaisia aikaisemmin, vaikka sairastavuus ja työkyvyttömyys on alhaisempaa kuin muilla? Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 39 Hjelt-instituutti - Ossi Rahkonen 40 Terveydentilan alue-erot mitä taustalla? Väestöpohja (ikä- ja sosiaalinen rakenne, perimä) Elinkeinorakenne (työn laatu ja saatavuus) Fyysinen ympäristö (asumistaso, virkistys-mahdollisuudet, ilman laatu) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus Kulttuuri ja alakulttuurit (arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalinen tuki) Muuta? Sosiodemografiset tekijät ja terveys - yhteenveto: Ikä Määrittää terveyttä Sukupuoli Naisten elinikä miehiä pitempi Muuten yhteys vaihtelee terveyden osa-alueen mukaan Siviilisääty/perhe Naimisissa / parisuhteessa olevien elinikä pitempi ja terveys parempi kuin yksin asuvien Ansiotyö ja perhe eivät uhkaa naisten terveyttä Alue-erot terveydessä kaventuneet, pienalue-erot ennallaan 7

8 Sosioekonominen asema ja terveys - eriarvoisuuden haaste kansanterveydelle Kuolemat Titanicin nais- ja lapsimatkustajien keskuudessa matkustusluokan mukaan v 1912 (1517 hukkui, miehet+naiset) Sosioekonominen asema socioeconomic position (SEP) (status, group, class) Muu huono-osaisuus (köyhyys, syrjäytyminen) Millaisia eroja todetaan? Miten erot ovat kehittyneet? Mistä erot johtuvat? Miten eroja voidaan kaventaa? M o r t a l i t y ( % ) Naiset Lapset 1st 2nd 3rd. 1st/2nd 3rd Passenger class Lähde: Broom L & Selznick P, 1968 & Martin Bobak 2004 Sosioekonominen asema ja terveys: Yksinkertainen malli yksi sosioekonominen ulottuvuus Vanhempienk oulutus yms Sosioekonominen asema ja terveys (1): Polkumalli keskeiset sosioekonomiset ulottuvuudet - Aikajärjestys, vaikutussuhteen suunta Tiedolliset resurssit Työolot Aineelliset resurssit Sosioekonominen asema Terveys Koulutus Ammattiasema Tulot Terveys Koulutus Ammattiasema Tulot Varallisuus Kuolleisuus Sairastavuus Terveyskäyttäytyminen Naiset: Erotus 3.9 v Miehet: Erotus 7.4 v 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote (EO35) tulokvintiileittäin EO Naiset: Women Ylin5th (highest) Women 4. 4th Women 3rd 3. Women 2. 2nd Women Alin1st (lowest) Miehet: Men Ylin 5th (highest) Men 4th 4. Men 3rd 3. Men 2nd 2. Naiset: Erotus 6.8 v Miehet: Erotus 12.5 v. Men Alin 1st (lowest) Tarkiainen et al. JECH 2012 Tapaturmat ja väkivalta 28 % Muut taudit 12 % Eri kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta (+/- = muutos kuolinsyyn vaikutuksessa kuolleisuuseroon) Keuhkosyöpä 8 % Alkoholikuolemat 13 % MIEHET Muut kasvaimet 4 % Verenkiertoelinten sairaudet 35 % Tapaturmat ja väkivalta 19 % Muut taudit 22 % Alkoholikuolemat 8 % NAISET Kasvaimet 12 % Verenkiertoelinten sairaudet 37 % (Valkonen T. ym., 2000, 2007) 8

9 Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%), vuotiaat koulutusryhmittäin 30 Naise 27,2 Miehe 16 Miesten kuolleisuus koulutuksen mukaan, Ruotsi % ,1 (p<0,001) 8 11,1 (p=0,002) 7,8 8 13,6 24,5 M o r ta li t y % Akat. Amm. Keskiaste Perusaste korkeaaste korkeaaste Akat. Amm. Keskiaste Perusaste korkeaaste korkeaaste Martelin ym Doctorate Higher tertiary Lower tertiary Secondary Vocational Compulsory Robert Erikson 2001 Julian Tudor Hart & Inverse care law Walesilainen yleislääkäri, oli Wales in terveysministerinäkin, kirjoittanut lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Tunnetuin lienee Inverse Care Law. Lancet 1971;i: , tunnettu kirja on myös tämä: Inverse care law -- Hoitopalvelujen käänteislaki Lain mukaan hoidon saatavuus on kääntäen verrannollinen hoidon tarpeeseen nähden, kun verrataan eri alueiden sairastavuutta ja palvelujen tarjontaa miksei myös eri väestöryhmien kesken, ja laki toimii erityisesti kun markkinavoimat hallitsevat terveydenhuoltoa. The law states that: "The availability of good medical care tends to vary inversely with the need for it in the population served. This... operates more completely where medical care is most exposed to market forces, and less so where such exposure is reduced." (Hart 1971) Tuloluokka, sepelvaltimotoimenpiteet (PTCA tai CABG) ja sepelvaltimotautikuolleisuus vuonna 2003 Suomessa vuotiailla miehillä ja naisilla /0 000 Miehet Naiset Huono koettu terveys Kotitalouden varallisuus 00 e percutaneous transluminal coronary angioplasty (PTCA) Julkaisemattomia tietoja HILMOsta, Manderbacka 2009 & coronary artery bypass grafting (CABG)

10 Mielenterveysoireiden (GHQ-12) sosioekonomiset erot Mielenterveyden sosioekonomiset erot 2,5 2,0 1,5 OR 1,0 Vakavat mielenterveysongelmat (skitsofrenia, psykoosit, vakava masennus) Erot samanlaisia kuin fyysisessä terveydessä Usein työvoiman ulkopuolella Valikoituminen - syrjintä 0,5 0,0 Koulutus Ylin Keskitaso Alin Nykyiset taloudelliset vaikeudet Ei Joskus Usein (Lahelma ym. 2006) Helsinki Health Study Lievät mielenterveysongelmat - common mental disorders CMD (masentuneisuus, ahdistuneisuus) Erot epäselvät, jopa vastakkaiset Ongelmat yleisempiä niillä joilla taloudellisia vaikeuksia Mistä terveyserot johtuvat? Terveyseroja selittävä yksinkertainen malli (Mackenbach et al 2006) YHTEISKUNTA Sosiaalinen ympäristö Politiikkaympäristö Miten terveyseroja voidaan kaventaa? Sosiaalinen eriarvoisuus Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen - koulutus, verotus Vähennetään altistuksia - Asuminen, työolot, ruoka Vähennetään haavoittuvuutta - Sosiaalinen tuki Estetään eriarvoiset seuraukset - kuntoutus, sosiaaliturva YKSILÖ Sosiaalinen asema Spesifiset altistukset Tauti tai vamma Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset Kansanterveysohjelma Valtioneuvoston päätös 2001 Keskeiset tavoitteet vuoteen kaikille yhteiset 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä. 59 Diderichsen, Evans ja Whitehead

11 Haaveet ja todellisuus -- Kuolleisuuserojen kehitys Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet Väestöryhmien väliset erot 35-vuotiaan elinajanodotteessa vuodesta 1971 alkaen sekä tavoite vuodelle vuotta 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 * Arvioita siitä, kuinka suuri osuus kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset 50 % alkoholikuolemat, työikäiset 60 % hengityselinsairauksista aiheutuneet kuolemat, työikäiset 75 % väkivallasta ja tapaturmista aiheutuneet kuolemat, työik. 45 % diabeteksen esiintyvyys 30 % selkäsairauksien esiintyvyys 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve 50 % 0, NAISET MIEHET KORKEA-ASTE PERUSASTE YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT TYÖNTEKIJÄT NAISET NAISET MIEHET MIEHET TAVOITE 8. (Lähteet: Suomen tilastollinen vuosikirja 2000, Tilastokeskus, Helsinki 2000, s. 123; Valkonen T, Martelin T, Rimpelä A, Notkola V, Savela S. Sosioekonomiset kuolleisuuserot ,Tilastokeskus, Väestö 1992:8, Helsinki 1992,s. 97-0; TapaniValkosen tutkimusryhmän julkaisemattomia tuloksia.) Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma , STM Terveyserojen kaventamiseen pyritään vaikuttamalla yhteiskuntapoliittisilla toimilla köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen tukemalla terveellisiä elintapoja koko väestössä ja erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa epäterveelliset elintavat ovat yleisiä parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista ja tarpeenmukaista saatavuutta ja käyttöä Tavoitteiden saavuttamista varten kehitetään terveyserojen seurantajärjestelmää vahvistetaan tietopohjaa kehitetään koulutusta ja viestintää koskien terveyseroja ja niiden kaventamista Terveys ja sosioekonominen asema - Yhteenveto Erot epäoikeudenmukaisia jos ne ovat ehkäistävissä Eroja todetaan sekä sosioekonomisen aseman että terveyden eri mittarien mukaan Kuolleisuuserot Suomessa suuret Kuolleisuuserot kasvaneet 2000-luvullakin Keskeisimmät syyt Aineelliset olosuhteet Elintavat (viina, tupakka, ruoka, paino) Erojen kaventaminen tärkeätä Tasa-arvon kannalta Kansanterveydelle Kansantaloudelle 11