Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosiodemografiset tekijät ja terveys

Transkriptio

1 Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosiodemografiset tekijät ja terveys Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto KTO

2 Sosiodemografiset tekijät ja terveys - miten problematisoida tavanomaisuuksia? Ikä Sukupuoli Siviilisääty Asumismuoto, perhe Työ ja perhe Alue-erot Selitykset, syy-vaikutussuhteet, mekanismit Kuolleisuuden ja sairastavuuden erot ja muutokset

3

4 Ikä Väestö iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan (Tilastokeskus 2011)

5 Ikä, aika, terveys

6 Suomen väestörakenne muuttuu (

7 80 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä Suomessa vuosina Yht naisia miehiä

8 Satavuotiaiden määrä lisääntyy myös Suomessa N M 87 Nykyisistä 30 vuotiaista naisista 20 % miehistä 10 % elää 100-vuotiaaksi

9 Suomen väestö ikääntyy Suomen väkiluku oli Työikäisten osuus väestöstä pienenee Ikääntyminen kuormittaa terveydenhoitojärjestelmää Vanhushuoltosuhde 1) kasvaa 1) vanhushuoltosuhde: (yli 65v/15-64v) x , , ,2 2010e 20,0 2020e e 44,9 (Tilastokeskus)

10 Aika elämän jäsentäjänä - ikä, kohortti, periodi Ikä, ikääntyminen, ikävuodet Biologinen vanheneminen ja sairaudet Ikä: kronologinen, biologinen, subjektiivinen Kohortti sukupolvi, syntymävuosi Jaetut elämänkokemukset, altistukset, sukupolven elämänkaari Periodi - historiallinen aika, vuosiluku Hyvinvoinnin, terveyden taso Terveys- yms. palvelut

11 Iän ja ajan hallinta terveyden tarkastelussa Sairasta(u)vuus riippuu vahvasti iästä Ikäryhmittäinen tarkastelu Ikävakiointi Sairasta(u)vuus vaihtelee eri aikoina syntyneiden kohorttien välillä Kohorttien seuranta ja vertailu Periodi/historiallinen aika luo taustan sairasta(u)vuudelle Kontekstin kuvaus, kontekstuaalitekijät

12 Itse raportoitu, koettu terveys: Onko oma terveydentilanne nykyään mielestänne hyvä, melko hyvä, keskitasoinen, melko huono vai huono? = hyvä tai melko hyvä

13 Suomi Norja Ruotsi Kivelä ym. SLL 2002 Onko teillä jokin pitkäaikainen sairaus, vaiva tai vamma? Rajoittaako sairautenne/ vammanne työntekoanne tai haittaako se jokapäiväisten tehtävienne suorittamista?

14 Toimintakyky/päivittäistoiminnot 1978/80 ja 2000/01 (asunnossa liikkuminen, pukeutuminen, vuoteeseen meno) (Martelin ym. 2004)

15 Barkerin hypoteesi varhaiset olosuhteet Biologinen ohjelmointi (Barker 1994) Sikiökauden aikainen aliravitsemus vaikuttaa aikuisiän aineenvaihduntaan (sikiön hormonitasapaino, solujen määrä/jakautuminen, mahdolliset geenimuunnokset) Syntymäpaino/sikiön aliravitsemus yhteydessä mm. aikuisiän verenpaineeseen, kolesterolitasoon, keskivartalolihavuuteen, glukoosi-intoleranssiin, keuhkojen vajaatoimintaan Vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen Mekanismit? Biologinen/sosiaalinen ohjelmointi? Olosuhteiden muutokset (kasvuvaihe) Kriittiset pisteet vs altistusten kasautuminen

16 Sukupuoli ja terveys Women are sicker but men die quicker (Nathanson 1977)

17 Vastasyntyneen elinajanodote (EO0) ( EO = vuosien määrä, jonka tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan N=83.5 v Naiset Miehet M=77.2 v N-M erotus =6.3 v Suomi 25. maailmassa Lääke-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

18

19 Koettu terveys (keskitasoinen tai huonompi) vuotiailla suomalaisilla miehillä ja naisilla Miehet Naiset (Rahkonen ym. 2007)

20 Subjektiivisen, funktionaalisen ja biolääketieteellisen terveydentilan prevalenssi (%) naisilla ja miehillä. (Lahelma et al 2005) Naiset Miehet N/M suhde Subjektiiviset indikaattorit (illness): % % (M=1.00) Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi Mielenterveysoireet (GHQ-12) Kipu Funktionaaliset indikaattorit (sickness): Haittaava pitkäaikaissairaus Huono fyysinen toimintakyky (SF-36) Huono psyykkinen toim.kyky (SF-36) Biolääketieteelliset indikaattorit (disease): Angina pectoris oireet (Rose) Sydän- ja verisuonitaudit Mielenterveyden häiriö N

21

22 Kukaan muu Suomessa ei pääsisi suoltamaan tuollaista sontaa YLE:n 1:n pääuutisissa.

23 Terveydentilan sukupuolierot selitykset? Erojen selityksiä: Biologia, perimä Psykologia (maskuliinisuus, feminiinisyys) Roolit (naisten kaksoisrooli ja ekspressiivisyys, sairaan roolin erot) Erilaiset elinympäristöt Metodiset ongelmat (naiset raportoivat herkemmin oireita) Elintapojen erot (alko, tupakka, muut riskitekijät) Kuolemansyyt: sydän, onnettomuudet, keuhkosyöpä, alkoholi

24 Asumismuoto, perhe, työ ja terveys Asumismuoto siviilisääty Työn ja perheen yhteensovittaminen Multiple roles useat samanaikaiset roolit

25 Suhteellinen kuolleisuus asumismuodon/siviilisäädyn mukaan vuotiailla (Joutsenniemi ym. 2007) Naiset Miehet Naimisissa (vertailuryhmä = 1.0) Avoliitossa Muun kuin puolison kanssa Yksin

26 Asumismuoto/siviilisääty ja mielenterveys vuotiailla (Joutsenniemi ym. 2007) Naiset Depressio Miehet Naimisissa =1.0 Avoliitossa Muu Yksin Ahdistuneisuus Mielenterveysoireet

27 Useat roolit - multiple roles (1) Työmarkkina-asema, siviisääty, perhe Useiden roolien seuraamukset työn ja perheen yhteensovittaminen Vastakkaiset hypoteesit: Kaksoiskuormittuminen - Role overload Ansiotyö + kotityö >huonompi terveys Kaksoiskiinnittyminen - Role enhancement Monipuolinen kiinnittyminen yhteisöön >parempi terveys

28 Suhteellinen kuolleisuus suomalaisilla vuotiailla naisilla siviilisäädyn, perheellisyyden ja työmarkkina-aseman mukaan (Martikainen 1995) Naimisissa Naimaton Työssä Kotiäiti Työssä RR RR RR 1 lapsi 1.0 (vert.) lasta Ei lapsia

29 Useat roolit - multiple roles (2) Useat roolit tukevat terveyttä Osallistuminen, itsetunto, taloudellinen itsenäisyys Valikoituminen perherooleihin ja työhön Maiden väliset erot Useat roolit tukevat terveyttä monessa maassa Yksinäiset äidit haavoittuva ryhmä Useiden roolien merkitys miehillä?

30 % Työn ja perheen yhteensovittaminen ja koettu terveys (keskitasoinen tai huonompi %) (Winter ym. 2007) Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Ei lainkaan Jonkin verran Paljon Naiset, N=3595 Miehet, N=890 Helsinki Health Study Työ haittaa perhe-elämää Perhe-elämä haittaa työtä

31 Asumismuoto, perhe, työ ja terveys - yhteenvetoa selitykset? Eronneilla, naimattomilla ja avoliitossa huonompi terveys Perhetilanteella yhteys myös lasten terveyteen Työn ja perheen ristiriidat haitaksi terveydelle Useat roolit vanhempi + työssä - eduksi terveydelle (naisilla) Selitykset: Sosiaalinen tuki Osallistuminen, itsetunto Elintavat, riskikäyttäytyminen Parempi toimeentulo, taloudellinen itsenäisyys Valikoituminen - healthy married/mother effect

32 Terveyden alue-erot

33 Vastasyntyneen elinajanodote maakunnittain vuosina (Tilastokeskus) Erotus 4.6 Erotus 2.7

34 Elinajanodote koko maassa ja pääkaupunkiseudulla (HS , Valkonen 2007)

35 Elinajanodotteen alue-erot pääkaupunkiseudulla (Kauppinen ym. 2008) Tapiolan ja Jakomäen välinen ero = 13 v.

36 Terveydentilan alue-erot - selitykset? Väestöpohja, kompositio (väestörakenne, perimä) Tautipanoraame - sydän- ja verisuonitaudit, alkoholi, tapaturmat, itsemurhat Fyysinen ympäristö (asumistaso, virkistysmahdollisuudet, ilman laatu) Palvelujen saatavuus (lääkäriin pääsyn helppous) Kulttuuri ja alakulttuurit (arvot, asenteet, terveyskäyttäytyminen, sosiaalinen tuki) Aluevaikutukset? Makro- ja mikroalueet

37 Sosiodemografiset tekijät ja terveys - yhteenveto Ikä Määrittää terveyttä Yhteys heikentynyt Uudet sukupolvet aikaisempia terveempiä Sukupuoli Naisten elinikä miehiä pitempi Sukupuolierot terveydessä vaihtelevat Siviilisääty/perhe Naimisissa ja parisuhteessa olevien terveys parempi Ansiotyö ja perhe eivät uhkaa naisten terveyttä Alue-erot kaventuneet terveydessä, pienalue-erot ennallaan