Työhyvinvointia johtamalla ja voimaantumalla. Vantaan työhyvinvoinnin opas

Transkriptio

1 Työhyvinvointia johtamalla ja voimaantumalla Vantaan työhyvinvoinnin opas

2 Sisältö Positiivisuus voimavaraksi... 3 Työhyvinvoinnin tekijät Vantaalla... 4 Osaaminen... 5 Perustehtävä... 6 Työyhteisön toiminta... 7 Työolot... 8 Johtaminen... 9 Yksilön toiminta...12 Työhyvinvoinnin kehittämisen käytänteet Vantaalla...13 Aktiivinen välittäminen...14 Työhyvinvoinnin mittaaminen ja arviointi...15 Työhyvinvoinnin johtaminen on osa kaupungin strategiaa...16 Työhyvinvoinnin kehittäminen on yhteistä toimintaa...17 Työhyvinvoinnin muita tukimateriaaleja...19

3 Positiivisuus voimavaraksi Työhyvinvointi on yksilöllinen ja yhteisöllinen kokemus sujuvasta työn tekemisestä. Se koostuu turvallisesta, terveellisestä ja tuottavasta työstä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi jolloin työ on osa merkityksellistä elämää. Työhyvinvointi on vahvasti yhteydessä toiminnan tuloksellisuuteen, joka näkyy kykynä järjestää palvelut taloudellisesti. Tuloksellisuuden näkökulmat ovat palvelujen vaikuttavuus ja laatu, toimintaprosessien sujuvuus sekä henkilöstön tuottavan työn määrä. Jotta näissä kaikissa onnistutaan, on henkilöstön oltava osaavaa, hyvinvoivaa, motivoitunutta ja sitoutunutta. Työstä ja sen kehittämisestä keskusteltaessa keskitytään useimmiten suoraan työn haasteisiin, esteisiin ja ongelmiin sen sijaan, että aktiivisesti lähdetään miettimään työtä yksilöä voimaannuttavana ja elämään sisältöä ja merkityksellisyyttä tuovana positiivisena asiana. Mieluummin pitäisi puhua työn ilosta ja imusta sekä positiivisen ilmapiirin mahdollistavasta tehokkaasta työskentelystä. Positiivinen vuorovaikutus tuo lisäarvoa työpaikalle. Positiiviset tunteet ja asenteet vuorovaikutussuhteissa parantavat organisaation ilmapiiriä. Positiivinen ilmapiiri mahdollistaa tehokkaan työskentelyn ja sillä on vaikutusta työn tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Lisäämällä positiivisia tunteita työyhteisössä ja organisaatiossa saamme aikaan myönteistä käyttäytymistä. Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstöjohtaja 3

4 Työhyvinvoinnin tekijät Vantaalla Vantaalla keskeisiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja kehittämistoiminnan kohteita ovat: 1. Osaaminen; työn edellyttämä osaaminen ja motivaatio 2. Perustehtävä; perustehtävään keskittyminen 3. Työyhteisön toiminta; työyhteisön toimivuus 4. Työolot; terveelliset ja turvalliset työolot 5. Johtaminen; työn tekoa ja muutosta tukeva 6. Yksilön toiminta; itsensä johtaminen Tuloksellisuus Osaaminen Työhyvinvointi Työolot Perustehtävä Johtaminen Työyhteisön toiminta Yksilön toiminta 4

5 Osaaminen Ammattitaitoinen henkilöstö kehittää jatkuvasti omaa työtään ja osaamistaan. Osaamistarpeet arvioidaan suhteessa perustehtävään sekä työtehtäviin liittyviin tavoitteisiin. Tulos- ja kehityskeskusteluissa selvitetään osaamisen kehittämisen tarpeet ja tehdään niihin perustuva kehittymissuunnitelma. Osaamisen kehittämisen yhtenä edellytyksenä on työntekijän oma motivaatio, jota voidaan myös tavoitteellisesti lisätä. Osaamista kehitetään mm. täydennyskoulutuksella, työpajoissa, kehittämishankkeissa ja verkostoissa, mentoroinnilla, coachauksella, työkierrolla, benchmarkingilla, varjostuksella jne. Palaute on osa työssäoppimista. Esimies varmistaa, että työntekijät kehittävät osaamistaan työn ja toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti tunnistaa työkyvyn haasteet ennakoivasti, sillä työkyvyn arviointi ja mahdolliset tehtäväkuvien muutokset vaativat aikaa käyttää hyväkseen erilaista osaamista työn järjestelyissä Työntekijä vastaa oman osaamisensa kehittämisestä jakaa osaamista työyhteisölle esim. kertomalla käymistään koulutuksista hyväksyy monimuotoisuuden ja erilaiset ammatilliset osaamiset työyhteisössä 5

6 Perustehtävä Työn sujuvuuden edellytyksenä on, että yksilön ja työyhteisön perustehtävä ja työn tavoitteet ovat selvillä ja ne ovat strategisten tavoitteiden mukaisia. Perustehtävässä tapahtuvat muutokset käsitellään yhdessä. Jokaiselle on tärkeää, että työn sisältö tyydyttää yksilöllisiä tarpeita. Perustehtävää on hyvä käsitellä yhteisissä keskusteluissa sekä tulos- ja kehityskeskusteluissa jokaisen työntekijän kanssa. Esimies varmistaa mahdollisuudet työn sujuvaan hoitamiseen asettaa tavoitteet, seuraa niitä ja antaa palautetta Työntekijä tekee tehtävät tavoitteiden mukaisesti keskittyen perustehtäväänsä on aktiivinen työn sisällön, sujuvuuden ja työyhteisön toiminnan kehittämisessä 6

7 Työyhteisön toiminta Vantaan menestyksen perustana ovat toimivat, tuottavat ja voimaannuttavat työyhteisöt, joissa vallitsee yhteisöllisyyden tunne. Työyhteisön toimivuutta edesauttaa, että jokainen ymmärtää toistensa työpanoksen merkityksen ja kykenee monipuoliseen asiantuntemuksen hyödyntämiseen muun muassa verkostoitumalla. Oppiminen ja uudistuminen on tehokasta silloin, kun se tapahtuu yhteisten kokemusten kautta. Monimuotoisuus on osa jokaisen työyhteisön arkea. Positiivinen vuorovaikutus kehittää työyhteisöjä. Esimies on oikeudenmukainen johtamisessaan arvostaa työntekijöitään ylläpitää riittäviä keskustelufoorumeita luo positiivisen vuorovaikutuksen ilmapiiriä Työntekijä osallistuu yhteiseen kehittämistyöhön kuuntelee arvostaen työkavereitaan ja esimiestään noudattaa yhteisiä pelisääntöjä kantaa itse vastuun asenteestaan ja käyttäytymisestään 7

8 Työolot Terveelliset ja turvalliset työolot tukevat ja edistävät henkilöstön hyvinvointia työssä. Sopiva työn kuormitus, hyvät työolosuhteet ja toimivat työvälineet muodostavat perustan terveellisille ja turvallisille työoloille. Henkisten ja fyysisten työolojen arviointi, kehittäminen ja parantaminen edellyttävät jatkuvaa tavoitteellista ja ennakoivaa työskentelyä työyhteisössä esimiehen johdolla. Esimies vastaa työolojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta toimii ennaltaehkäisevästi työolojen kehittämisessä Työntekijä huolehtii omalta osaltaan työnteon terveellisyydestä ja turvallisuudesta. 8

9 Johtaminen Tuloksellinen johtaminen tarkoittaa selkeitä tavoitteita, toimivia vaikuttamisen rakenteita, menetelmiä ja arvostavaa vuoropuhelua sekä hyvää ihmisten johtamisen taitoa. Esimies seuraa henkilöstöresurssien optimaalista käyttöä strategian mukaisten tavoitteiden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Johtamiseen liittyy molemminpuolinen luottamus ja arvostus sekä ihmisten kyky itsensä johtamiseen. Hyvä organisaatiokulttuuri muodostuu kokonaisuudesta, jossa monimuotoisuus on huomioitu. Vantaalla kehitetään systemaattisesti johtamista erilaisilla valmennuksilla. Lisäksi kehitetään tulosalueiden johtamisjärjestelmiä ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Esimies vastaa johtamistyöstä ja vuorovaikutuksesta työyhteisön kanssa on riittävästi läsnä työyhteisössä antaa palautetta työntekijälle ymmärtää oman roolinsa työyhteisön auktoriteettina tuo työhön tietyt velvollisuudet ja samalla oikeudet toteuttaa niitä toimii linkkinä koko organisaation ja oman ryhmänsä välillä. Työntekijä vastaa itsensä johtamisesta ja siitä, että työ tulee tehdyksi sovitusti ylläpitää ja kehittää omaa hyvinvointiaan antaa esimiehelle palautetta ja kehittämisaloitteita on aktiivisena vuorovaikuttajana työyhteisössä ei vaadi esimieheltä kohtuuttomia 9

10 Esimiehen tehtäväkenttä on moninainen, hänen on ymmärrettävä erityisen hyvin oman organisaationsa perustehtävä ja visio voidakseen välittää tätä sanomaa eteenpäin. Seuraavassa kuvassa on jaoteltu esimiehen tehtävät kolmeen tienviittaan, jotka kaikki vaikuttavat työhyvinvointiin. 10

11 Suunnan näyttäjä, viestin välittäjä ja päätösten tekijä tiedon välittäjä organisaation tavoitteista työntekijöille valmentaa työntekijän hyviin suorituksiin työstä saadun tiedon välittäjä tarvittavien päätösten tekijä Motivaation ja yhteisöllisyyden edistäjä tiedonvälittäjä työntekijöille jokaisen työn tarpeellisuudesta organisaation tavoitteiden ja työntekijän tarpeiden yhteensovittaja mahdollisuuden antaja työntekijöille omaan työhön vaikuttamiseen yhteenkuuluvuuden edistäjä toisia arvostavan ja rakentavan keskustelukulttuurin edistäjä ja palautteen antaja työyhteisön oikeudenmukaisuuden edistäjä sosiaalisen tuen antaja ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtija Työn tuottavuudesta huolehtija töiden organisoija sen varmistaja, että oikeita asioita tehdään oikealla tavalla oikeaan aikaan resursseista huolehtija: oikean henkilöstömäärän ja osaamisen varmistaja yksilön osaamisen monistaminen työyhteisön osaamiseksi taloudelliset edellytykset työvälineet, olosuhteet jaksamisesta huolehtiminen, työajan hallinta (mukaellen Marja-Liisa Manka) 11

12 Yksilön toiminta Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten itse toimii työyhteisön jäsenenä ja miten pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Itsensä johtaminen on oman tietoisuuden laaja-alaista, syvällistä ja käytännöllistä kehittämistä, jossa keho, mieli, tunteet, arvot ja työ ovat tasapainossa. Hyvinvoinnin kannalta on merkittävää, miten oma toiminta ja valinnat vapaa-ajalla tukevat hyvinvointia ja palautumista työstä. Ravinto, liikunta, kulttuuri, lepo ja ihmissuhteet vaikuttavat yksilön hyvinvointiin ja itseään johtamalla ihminen tekee jatkuvasti hyvinvointiin liittyviä valintoja. Alkoholin, tupakan ja muiden päihteiden käyttö ovat yhtä lailla yksilön valintoja, jotka heikentävät hyvinvointia ja voivat heijastua työkykyyn. Työntekijä voi vaikuttaa työpäivän aikana taukojensa sisältöön muun muassa nauttimalla monipuolista lounasta, rentoutusharjoituksilla, venyttelemällä ja muulla taukoliikunnalla. Liikunnan voi yhdistää työmatkaan ja työpäivän aikana voi lisätä liikuntaa mahdollisuuksien mukaan esim. kulkemalla kävellen portaat ylös ja kävelemällä lyhyet välimatkat. Vantaan kaupunki järjestää henkilöstölle tuettua liikuntaa niin omana kuin myös yhteistyökumppaneiden toteuttamana toimintana. Yhtä lailla kaupunki tarjoaa henkilöstölleen tuetusti kulttuuria ja virkistystä. Omasta ja työtoverin hyvinvoinnista voi ottaa vastuuta olemalla: reilu ja kohtelias aktiivinen auttaja ja kiinnostunut toisen työstä työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiva yhteistyössä työkavereiden ja esimiesten kanssa, kysymällä ja kuuntelemalla työyhteisön asioiden eteenpäin viejä aktiivinen osallistuja työpaikan kehittämistyössä 12

13 Muista myös: arvioida omat voimavarasi ja tuntea rajasi itsetuntemuksesi lisääminen olla aktiivinen työelämän muutoksissa: miten pysyn tekijänä ja muutosten eteenpäin viejänä rentoutumisen opetteleminen, anna aikaa myös ajatuksille harrastukset, työ, perhe, ystävät, oma kehittyminen liikunta, riittävä uni ja hyvinvointia vahvistavat elämäntavat (mukaellen Marja-Liisa Manka) Työhyvinvoinnin kehittämisen käytänteet Vantaalla Työhyvinvoinnin laaja-alaisuutta kuvastaa, että lähes kaikki henkilöstöjohtaminen voidaan katsoa liittyvän työhyvinvointiin ja sen edistämiseen. Vantaalla työhyvinvoinnin kehittämisen välineitä ovat: Terveysjohtaminen / aktiivinen välittäminen Työhyvinvoinnin mittaaminen, arviointi ja kehittäminen Kunta 10 kyselyn toteutus ja siihen liittyvä kehittämistyö Työolojen arviointi ja siihen liittyvä kehittämistyö Perehdyttäminen Osaamisen kehittäminen Tulos- ja kehityskeskusteluiden käyminen Päihdehaittojen ehkäiseminen Kiusaamisen ehkäiseminen Suorituksen johtaminen Viestintä 13

14 Näistä esitellään tässä yhteydessä Vantaan työhyvinvoinnin johtamisen ja edistämisen keskeiset prosessit eli aktiivinen välittäminen ja työhyvinvoinnin mittaaminen, arviointi ja kehittäminen. Muista prosesseista on lisätietoa kaupungin intrassa henkilöstön alla. Teemoista on julkaistu henkilöstökeskuksen oppaita. Aktiivinen välittäminen Terveysjohtaminen on pitkäjänteistä toimintaa, jolla vähennetään henkilöstön terveysriskejä ja sairauspoissaoloja. Terveysjohtamisella parannetaan työhyvinvointia ja kilpailukykyä. Vantaalla kaupunkitasoisena tavoitteena on vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja. Terveysjohtamista on toteutettu Vantaalla muun muassa kehittämällä yhdessä aktiivisen välittämisen toimintatapa, jolla varmistetaan yhtenäinen ja oikeudenmukainen työkykytoiminta. Aktiiviseen välittämiseen sisältyy kyky havaita työkyvyn heikkenemisen ennusmerkit ajoissa sekä taito ottaa asia rakentavasti puheeksi ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön työkykyä sekä vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä. Peruspilareina ovat työkykyasioiden puheeksiottaminen varhaisessa vaiheessa ja tarvittavat työkyvyn tukitoimet, yhteydenpitäminen sairauspoissaolijaan, turvattu ja oikea-aikainen työhönpaluu sairauspoissaolon jälkeen, terveysperusteisten poissaolojen seuranta ja reagointi sovitulla tavalla sekä yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Jokainen on vastuussa omasta työkyvystään. Työterveyshuolto tukee omalta osaltaan työntekijöiden työkykyä siten, että työntekijä voisi työskennellä sellaisessa työssä, johon hänen työkykynsä soveltuu. Mikäli työkyky ennaltaehkäisevistä toimista, hoidosta ja kuntoutuksesta huolimatta heikkenee, on työterveyshuolto mukana suunnittelemassa kuinka työssä jatkaminen olisi mahdollista. 14

15 Esimies vastaa aktiivisen välittämisen toimintatavan mukaisesta toiminnasta varmistaessaan henkilöstön työkykyä tuo työkykyasiat esille rakentavasti etsien ratkaisuja työssäjatkamiseen toimii yhteistyössä työntekijän ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa. Työntekijä tunnistaa oman tilanteensa ja käy esimiehen kanssa ennakoivasti vuoropuhelua. on joustava työyhteisön aktiiviseen välittämiseen liittyvien ratkaisujen suhteen Työhyvinvoinnin mittaaminen, arviointi ja kehittäminen Vantaalla on käytössä tunnuslukuja, joilla mitataan henkilöstön työhyvinvointia. Tavoitteena on, että esimies hyödyntää tietoa omassa johtamisessaan ja jakaa tietoa työyhteisössään ja omalle esimiehelleen. Keskeisiä välineitä ovat Kunta 10-kysely ja Työolojen arviointi. Kunta 10 -kysely toteutetaan joka toinen vuosi ja joka neljäs vuosi se on laajempi terveyssisällöltään. Tulosten hyödyntämiseen on vahva rakenteellinen tuki, sillä kyselyn tuloksista tehdään nostoja aina kaupunkitasoiseen strategiaan saakka. Henkisten ja fyysisten työolojen arviointi on jatkuvaa työtä, jossa esimies päivittää tilanteen yhdessä työyhteisön kanssa aina olosuhteiden muuttuessa. Jos olosuhteet ovat vakaat, arviointi tehdään joka toinen vuosi Kunta 10 prosessiin yhdistettynä. Työyhteisöt tekevät Kunta 10 -kyselystä ja Työolojen arvioinnista yhteiset nostot, mitä lähdetään kehittämään. Nämä nostot on 15

16 hyvä kirjata yksikön toimintasuunnitelmaan. Olennaista on myös määritellä, miten kehittämistä seurataan ja arvioidaan. Muita mittareita ovat tulos- ja kehityskeskustelut sekä niissä tehdyt kehittymissuunnitelmat, johtamisarvioinnit, aktiivisen välittämisen raportit ja henkilöstökapasiteettiraportit. Työhyvinvoinnin mittareiksi luetaan sairauspoissaolot, työtapaturmatilastot, vaihtuvuus, asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt, osaaminen, eläköityminen sekä työ ja ajankäyttö. Vantaalla valitaan vuosittain työyhteisö, joka on erityisesti onnistunut omassa työhyvinvointia edistävässä työssään. Työhyvinvoinnin johtaminen on osa kaupungin strategiaa Työhyvinvointi on organisaation toimintakokonaisuus, jota johdetaan tavoitteellisesti samoin kuin muitakin organisaation toimintakokonaisuuksia. Työhyvinvointia johdetaan osana kokonaisuutta: ensin ylhäältä alas sitten myös alhaalta ylös. Hyvinvoinnin johtaminen jakaantuu strategiseen hyvinvointiin ja työkykytoimintoihin. Strateginen hyvinvointi tukee organisaation varsinaista toimintaa lähtien organisaation strategisista tavoitteista ja arvoista. Strategisen hyvinvoinnin rinnalla ovat työkykytoiminnot, jotka ovat pääosin toimialasta ja organisaatiorakenteesta riippumattomia ja joista osa pohjautuu lainsäädäntöön (työsopimuslaki, työterveyshuolto- ja työsuojelulaki). Vantaalla henkilöstön hyvinvoinnin kaupunkitasoiset tavoitteet kirjataan kaupungin strategiaan. Tuloskorttien henkilöstöosiossa on vuotuiset tavoitteet, joilla työhyvinvointia vahvistetaan. Tulevaisuudessa strategisen hyvinvoinnin kehittämisalueita voisivat olla esim. aikaansaavan asiakaskumppanuuden kehittäminen, tehokkaan ja turvallisen tiimityön kehittäminen, myönteisen ilmapiirin johtaminen ja aktiivinen hyvinvoinnin kehittäminen. Työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet tulee näkyä organisaation eri tasoilla tuloskorteissa ja toimintasuunnitelmissa. 16

17 Työhyvinvoinnin kehittäminen on yhteistä toimintaa Vantaalla työhyvinvoinnin toimijoita ovat johto, esimiehet ja työntekijät. Työhyvinvoinnin edistämiseksi tehty työ todentuu joka päivä vantaalaisissa työyhteisöissä. Työhyvinvointia edistää myös työhyvinvoinnin verkosto, johon kuuluvat työsuojelun, työterveyshuollon, toimialojen henkilöstöyksiköiden ja henkilöstökeskuksen edustajat. Verkoston työllä saavutetaan vaikuttavuutta ja tuki kohdentuu mahdollisimman optimaalisesti vantaalaisiin työyhteisöihin. Hyvä ja toimiva työterveyshuolto tukee henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ja tuottaa tietoa johdolle ja esimiehille. Henkilöstökeskus ohjaa ja koordinoi yhteistyötä. Toimenpiteet on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaksi. Vantaan työyhteisön ja esimiestyön kehittämisen prosessi Lähtötilanteen kartoitus Toteutusvaihe Vaikuttavuuden arviointi ja kehittämisen jatko Yksilön kehittyminen Yhteisön kehittyminen Organisaation kehittyminen 17

18 Työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään asiat, joilla voi olla vaikutusta työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen tai työkykyyn. Yhteistoiminta-asia voi koskea niin työtä, työympäristöä kuin työyhteisöäkin. Tavoitteena on lisätä työntekijöiden ja työnantajan välistä vuorovaikutusta työhyvinvoinnin edistämisessä. Yhteistoiminnassa käsitellään säädösten ja Vantaan omien sopimusten edellyttämät henkilöstöön vaikuttavat asiat. Kaupungin yhteistoimintaryhmä toimii myös työsuojelutoimikuntana. Henkilöstökeskus tarjoaa työhyvinvoinnin kehittämisen tukea työyhteisöille ja työyhteisöt järjestävät myös itse työhyvinvointia edistävää toimintaa. Vantaalla työyhteisön ja esimiestyön kehittämisen prosessissa on kolme päävaihetta ja tasoa. Ensiksi kartoitetaan lähtötilanne ja asetetaan kehittämisen tavoitteet, toteutusvaiheessa työskennellään tavoitteiden mukaisesti ja arviointivaiheessa arvioidaan vaikuttavuutta ja sovitaan jatkotoimenpiteistä sekä seurannasta. Kaikessa kehittämisessä kulkee mukana aina yksilö-, työyhteisö- ja organisaatiotaso. Kehittämisprosesseissa tarkasteluun otetaan aina kolme näkökulmaa, jotka ovat osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi ja työlainsäädäntö. Työhyvinvointinäkökulmasta tarkastellaan työkykyisyyttä, terveyttä, sairauspoissaoloja, turvallisuutta, työoloja ja työyhteisön toimivuutta. 18

19 Työhyvinvoinnin muita tukimateriaaleja Henkilöstökeskuksen oppaat: Aktiivinen välittäminen, vantaalainen toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Arvioinnista kehittämiseen, opas Kunta 10 tulosten käsittelyyn Kiusaamisella on monet kasvot, miten ehkäistä epäasiallista kohtelua Kannustaminen ja palkitseminen Vantaan kaupungilla Mielekäs muutos Vantaan muutososaamisen opas Ohje työolojen arviointiin ja kehittämiseen (intrassa) Opintoja vastaava työpolku Vantaalla hyvät oppilaitosyhteistyö- ja harjoittelukäytännöt Parempaa rekrytointia Vantaan kaupungin rekrytointiopas Päihteetöntä päivää Siirtojen summa, Käsin tehtävien siirtojen ja nostojen menettelyohje Vantaan kaupungin työpaikoille Tervetuloa Vantaalle töihin, perehdytysopas uusille työntekijöille Tulos- ja kehityskeskustelu Vantaalla opas Työnohjausopas, työvälineitä osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin Uhka- ja väkivaltatilanteet ennakoimalla riskien hallintaan Muu Vantaan materiaali: Avaimia monimuotoisuuden johtamiseen: Dvd-julkaisut: Viisaat ihmiset puhuvat ja Tuolin viemää Parempaa työn tekemistä ja parempaa johtamista Vantaalla huoneentaulut Savuton Vantaa -materiaali Strategiatyöväline esimiehille ja henkilöstölle arvot, toiminta-ajatus ja visio Tyhyä työyhteisöille, työhyvinvointitilaisuuksia Vantaan kaupungin työn tekijöille, Vantaan aikuisopisto Työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Vantaan kaupungin toimintatapana Työsuojelun teemakortit Vantaan kaupungin menettelytavat sisäympäristöasioissa Julkaisija Vantaan kaupunki, Henkilöstökeskus Kannen kuva Kirsi Unhola Ulkoasu Anitta Mäkinen Taitto ja kuvitus Markku Lappalainen Paino Spin Press 5/2013

20 Vantaan kaupunki Henkilöstökeskus