1 TIIVISTELMÄ. 1.2 Asemakaavan tavoitteet

Transkriptio

1 HALLILA, HERVANTA, KORKINMÄKI, LUKONMÄKI, MUOTIALA, TURTOLA, KATU-, VIRKISTYS-, LIIKENNE- JA ERITYISALUEITA SEKÄ KAUPUNGINOSIEN VÄLISTÄ RA- JAA, MESSUKYLÄN KYLÄN TILAA RN:O 1:57, RAITIOTIE, UUSI ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 8604 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksen selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 5 km kaakkoon Tampereen keskustasta. Hervannan keskustaan etäisyys on noin 1,5 km. Suunnittelualueen laajuus on noin 46,7 ha. Suunnittelualuetta rajaa Hallilan, Hervannan, Korkinmäen, Lukonmäen, Muotialan ja Turtolan kaupunginosat. Alue sijoittuu valtatie VT9 eritasoliittymän ympäristöön ja Hervannan valtaväylän alueelle. Lisäksi tarkastelualueena on huomioitu liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja paikallisiin lähipalveluihin. Virkistysalueet ovat nykyisin rakentamatonta, aktiivisessa ulkoilukäytössä olevaa metsää. Alueen kautta kulkee tärkeä jalankulun ja pyöräilyn reitti kohti Tampereen keskustaa. Rakentamisoloiltaan alue on haasteellinen. Se on vilkkaiden liikenneväylien melualuetta ja suurelta osin jyrkähköä pohjoisrinnettä tai matalaa kosteaa painannetta. 1.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa tarkistetun raitiotien yleissuunnitelman mukainen rakentaminen Hallilan asuinaluetta sivuten. Suunnittelualueen pohjoisosassa Itäisen ohikulkutien ja sen ramppien ylitys edellyttää siltojen rakentamista raitiotietä varten, samoin Kanjonin ylitys. Kanjonin pohjoispuolelle sijoitetaan sähkönsyöttöasema radan varteen. Suunnittelualueen eteläosassa raitiotielinja kulkee omassa käytävässään Hervannan valtaväylän rinnalla suojaviheralueella. Suunnittelussa tutkitaan myös kevyen liikenteen yhteydet. Asuinalueita suojataan liikennemelulta mm. suojaviheraluein. Raitiotien linjaus on tarkentunut toteutussuunnitelmaksi, joka on valmisteluaineiston liitteenä. Asemakaavoituksen tavoitteet ovat raitiotien yleissuunnitelman mukaiset. Hallilan kehittyminen on riippuvainen kaupungin liikennejärjestelmän muutoksista ja raitiotien toteuttamispäätöksestä. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Asemakaava sisältyy Tampereen kaupungin asemakaavoitusohjelmaan ja oli ajoitettu vuodelle

2 Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedossa oleville osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yhteensä 5 kommenttia ja 10 mielipidettä. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa edellytettiin, että kaavahankkeeseen liittyen suoritetaan arkeologinen inventointi muinaismuistolain 13 :n mukaisesti. Lausunnon perusteella suunnittelualueesta laadittiin arkeologinen selvitys v Selvityksen perusteella inventointialueella ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai muista suojelukohteista. Tampereen Veden lausunnossa todettiin, että asemakaavan alueella sijaitsee talousveden päärunkovesijohto, jonka uusi sijainti tulee yhteensovittaa asemakaavassa. Tampereen Ympäristösuojeluyhdistyksen kommentissa toivotaan viheralueita säästettävän mahdollisimman paljon. Pyöräteiden toteutuksessa tulisi ottaa huomioon pyöräilyn sujuvuus ja turvallisuus. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä viitesuunnitelma asetettiin nähtäville ja ne lähetettiin tiedossa oleville osallisille. Yleisötilaisuus järjestettiin Kanjonin koululla. Viiteaineisto ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja ne lähetettiin tiedossa oleville osallisille. Samalla pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta ja viranomaistahoilta. Valmisteluaineistosta jätettiin 3 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Yleisötilaisuus järjestettiin Kanjonin koululla. Saaduista lausunnoista ja mielipiteistä laadittiin palautekooste, joka on asemakaavan liitteenä. Luonnosvaihe Liito-oravaselvitysten perusteella asemakaava-aluetta on laajennettu Hervannan valtaväylän itäpuolelle ja pohjoisessa Muotialaan Vihiojan pohjoispuolelle. Asuin- ja liikerakentaminen on jätetty pois ja asemakaava tehdään vain raitiotietä ja siihen liittyviä järjestelyjä varten. Neuvottelujen pohjalta ELY- keskus esitti, että raitiotien rakentaminen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan halki edellyttää poikkeamista luonnonsuojelulaista. Tampereen kaupunki jätti ELY-keskukselle luonnonsuojelulain 49 3 momentin mukaisen poikkeamislupahakemuksen keväällä

3 1.4 Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaava mahdollistaa raitiotien rakentamisen Hallilan rinteeseen siten, että pysäkiltä on esteetön yhteys sekä Hallilaan, että Lukonmäkeen. Raitiotie ylittää VT9 valtatien ja Hervannan Kanjonin uusilla silloilla. Raitiotien sähkönsyöttöasemalle on merkitty tontti Kanjonin sillan pohjoispuolelle ja siihen 100 m2 rakennusoikeutta muuntamoa varten. Puisto- ja virkistysalueet on muutettu suojaviheralueiksi liikenneväylien tuottaman melun vuoksi. Pyöräilyn laatureitille on kaavassa osoitettu uusi linjaus, mutta se ei kuulu raitiotien rakentamisen aikaiseen toteutukseen vaan on erillinen hanke. Vanhat kevyen liikenteen reitit liitetään osin muokattuihin reitteihin ja metsän virkistyskäyttö säilyy ennallaan. Hervannan valtaväylän alikululle on osoitettu uusi sijainti pohjoisempana, jotta kevyen liikenteen esteetön yhteys Lukonmäestä on mahdollinen. Liito-oravalle on osoitettu säilytettävät ja kehitettävät alueen osat, joilla varmistetaan myös kulkuyhteyksien säilyminen. 1.5 Asemakaavan toteuttaminen Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan ja poikkeamisluvan saatua lainvoiman. Päätös raitiotien rakentamisesta tehdään kaupunginvaltuustossa vuoden 2016 syksyllä. Raitiotien rakentamisen on suunniteltu alkavan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Tavoitteena on saada raitiotien ensimmäisen osuus liikennöintiin vuonna PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Hallila (062), katu-, virkistys- ja liikennealuetta, Hervanta (065), katu-, puisto- ja virkistysaluetta. Korkinmäki (316), katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisaluetta, Lukonmäki (061), katu-, puisto- ja virkistysaluetta, Muotiala (135), katu-, virkistys- ja erityisaluetta, Turtola (053), katu- ja liikennealuetta, sekä kaupunginosien välistä rajaa. Uusi asemakaava koskee: Hallila (062), erityisaluetta, Hervanta (065), erityisaluetta, sekä kaupunginosien välistä rajaa ja Lukonmäki (061), erityisaluetta, Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Hallila (062), kortteli nro 6908, katu-, erityis- ja liikennealuetta, Hervanta (065), katu- ja erityisaluetta, Korkinmäki (316), katu-, liikenne- ja erityisaluetta, Lukonmäki (061), katu- ja erityisaluetta, Muotiala (135), katu- ja erityisaluetta, Turtola (053), katu- ja liikennealuetta, sekä kaupunginosien välistä rajaa Kaavan laatija: 3

4 Tampereen kaupungin kaupunkiympäristö, maankäytön suunnittelu, asemakaava, projektiarkkitehti Eeva Hakola. Dno: TRE:7100/ /2014 Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 5 km kaakkoon Tampereen keskustasta. Hervannan keskustaan etäisyys on noin 1,5 km. Suunnittelualueen laajuus on noin 46.7 ha. Suunnittelualuetta rajaa, Hallilan, Hervannan, Korkinmäen, Lukonmäen, Muotialan ja Turtolan kaupunginosat. Alue sijoittuu valtatie 9 eritasoliittymän ympäristöön ja Hervannan valtaväylän alueelle. Lisäksi tarkastelualueena on huomioitu liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja paikallisiin lähipalveluihin. Alue on nykyisin rakentamatonta, aktiivisessa ulkoilukäytössä olevaa metsää. Alueen kautta kulkee tärkeä jalankulun ja pyöräilyn reitti kohti Tampereen keskustaa. Rakentamisoloiltaan alue on haasteellinen. Se on vilkkaiden liikenneväylien melualuetta ja suurelta osin jyrkähköä koillis- ja pohjoisrinnettä tai matalaa kosteaa painannetta Kaavan nimi ja tarkoitus Hallila, Hervanta, Korkinmäki, Lukonmäki, Muotiala, Turtola, katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisalueita sekä kaupunginosien välistä rajaa, Messukuylän kylän tilaa RN:O 1:57, Raitiotie, uusi asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro Luettelo luonnoksen selostuksen liiteasiakirjoista osallistumis- ja arviointisuunnitelma, , tark ja asemakaavakartta, poistettava asemakaava asemakaavan seurantalomake Selvitys raitiotielinjauksen ensimmäisen vaiheen alueen liito-oravatilanteesta sekä raitiotien vaikutuksista lajin elinolosuhteisiin, Liito-oravan osaelinympäristöt Liito-oravat, Vihioja_Hervantajärvi Luonnosvaiheen palauteraportti Raitiotien toteutussuunnitelma Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma, huhtikuu 2014 (Tampereen kaupunki) Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus - Insinöörinkatu ja Hermiankatu, (Ramboll Finland Oy) 4

5 EHYT- selvitys 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 5 km kaakkoon Tampereen keskustasta Hallilan, Hervannan, Korkinmäen, Lukonmäen, Muotialan ja Turtolan kaupunginosassa. Hervannan keskustaan etäisyys on noin 1,5 km. Suunnittelualue rajautuu pohjois- eteläsuunnassa Muotialan ja Hervannan kaupunginosien rajoihin. Lännessä suunnittelualuetta rajaavat Hallilan ja Korkinmäen asuinalueet sekä Taavetinkallionpuisto. Idässä alue rajautuu Lukonmäen pientaloalueeseen. Alue sijoittuu valtatie 9 eritasoliittymän ympäristöön ja Hervannan valtaväylän alueelle. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 46.7 ha. Alue jakautuu toiminnallisesti kolmeen osaan: 1) Korkinmäen ja Hallilan välinen Itäinen ohikulkutie (valtatie 9) eritasoliittymineen ja reuna-alueineen, 2) Hallilan asuinalueen koillispuolella oleva metsäalue sekä 3) Hervannan valtaväylä reuna-alueineen välillä Hallila Hervanta. Lisäksi tarkastelualueena on huomioitu liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja paikallisiin lähipalveluihin. Suunnittelualueen ydin on Hallilan asuinaluetta rajaavaa metsäaluetta (Vackerinpuisto). Sen halki kulkeva kevyen liikenteen väylä (Suutalanraitti) yhdistää Korkinmäen ja Hallilan kaupunginosat. Alueen maasto on kallioista ja laskee voimakkaasti kohti valtatie 9:n eritasoliittymää. Metsäalueen eteläpuolella kulkee Pehkusuonkatu, joka on Hallilan kokoojakatu. Suunnittelualueeseen sisältyvä Pehkusuonkadun ja Hervannan valtaväylän risteysalue muodostaa sisääntulon Hallilan asuinalueelle. Alue on nykyisin rakentamatonta, aktiivisessa ulkoilukäytössä olevaa metsää. Alueen kautta kulkee tärkeä jalankulun ja pyöräilyn reitti kohti Tampereen keskustaa. Rakentamisoloiltaan alue on haasteellinen. Se on vilkkaiden liikenneväylien melualuetta ja suurelta osin jyrkähköä pohjoisrinnettä tai matalaa kosteaa painannetta Luonnonympäristö Suunnittelualue käsittää havupuuvaltaista metsää, kallioisia mäenharjanteita ja katu- ja liikennealueita. Maaston korkeus vaihtelee välillä mpy, Hallilan Vackerinpuiston raitiotielinjan selvitysalueen liito-oravatilanne käytiin inventoimassa Tällöin liito-oravan esiintymisestä etsittiin merkkejä sen jätösten muodossa ja etsittiin mahdolliset pesäpuut (kolopuut, risupesät ja pöntöt) sekä arvioitiin lajin todennäköiset ja mahdolliset kulkuyhteydet. Edellisen kerran alueen liito-oravatilanne on inventoitu vuonna Tällöin liito-oravan elämisestä alueella ei saatu 5

6 havaintoa. Kaiken kaikkiaan selvitysalue on biotoopiltaan liito-oravalle hyvin soveltuvaa (liitekartta). Alueella kasvaa runsaasti liito-oravalle parasta ravintopuuainesta, haapaa, jota kasvaa paikoin järeähkönkin kuusimetsän sisällä ja paikoitellen lähes puhtaina haavikkoina. Keväällä 2014 ei saatu havaintoja liito-oravan elämisestä alueella. Tulos oli jopa odotettu, sillä alue on hyvin erillään ja eristynyt lähimmistä liito-oravaesiintymistä Hervannassa. Pohjoisen suuntaan yhteyksiä ei ole ollenkaan. Myös lännen suuntaan yhteydet ovat todella heikot puuston laadun ja asutuksen takia. Maankäytön suunnittelun erikoissuunnittelija/biologi Kari Korte laati asemakaavan luonnosvaiheessa suunnittelualueesta päivätyn uuden liito-oravaselvityksen ja selvitys ja koko kantakaupungin liito-oravaselvitys ovat osoittaneet, että Hallilasta on kuitenkin yhteyksiä muualle. Sen jälkeen alueella on tehty havaintoja myös 2016 ja todettu liitooravan käyttävän aluetta ja mahdollisesti jo pesivän alueella. Liito-oravahavainnot Kaava-alueen liito-oravatilanne inventoitiin ensimmäisen kerran varikon asemakaavamuutoksen yhteydessä vuoden 2014 keväällä ja sitten kesällä ja syksyllä 2015 sekä keväällä ja kesällä Kaava-alueen ja sen ympäristön liito-oravahavainnot Liito-oravan kulkuyhteydet Selvitykset ovat osoittaneet, että Hallilan kulkuyhteydet muodostuvat heikosta yhteydestä Pehkusuonkadun eteläpään yli Hervantaan päin, Hallilan alarinteeltä ramppien välialueiden yli itään ja mahdollisesti Hervannan valtaväylän yli Lukonmäenpuolelle itään Pehkusuonkadun liittymän pohjoispuolelta. Nämä yhteydet ovat toimineet, mistä osoituksena ovat runsaat jätöslöydökset alarinteen haavikossa valtaväylän vieressä. 6

7 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Hervanta on Tampereen suurin aluekeskus. Hervannan rakentaminen aloitettiin 1970-luvun vaihteessa arkkitehti Aarno Ruusuvuoren kilpailuehdotuksen pohjalta. Suunnittelun tavoitteena oli tiivis kompaktikaupunki. Hervannan kaupunkirakenne muodostuu pohjois-eteläsuuntaisista pääväylistä (Hervannan valtaväylän ja Insinöörinkatu), länsipuolen asuinalueesta sekä itäpuolen opetus- ja työpaikkavaltaisesta alueesta, joiden keskellä on kaupallisten ja julkisten palvelujen muodostama keskusakseli. Teollisuus sijoittuu Hervannan koillisosaan. Hallilan asutus on lähiömäistä kerrostaloasutusta Pehkusuonkadun varrella ja itäpuolella Hallilaa. Kerrostalot sijoittuvat lähimmäs raitiotiepysäkkiä palveluiden lähelle ja pientalovaltainen asutus länsiosaan aluetta. Asuminen Hervannan kaupunginosassa asuu noin asukasta. Väkiluku on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Hallilassa on noin 2700 asukasta. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Hallilan työpaikat liittyvät palveluihin, mm. lähikauppaan, ravintolaan ja seurakunnan toimintaan sekä päiväkodin ja koulun tarjoamiin palveluihin. Virkistys Suunnittelualue käsittää osan Taavetinkallionpuistoa ja Vackerinpuistoa Hallilassa ja Korkinmäessä, osan Kanjonin puistoa Hervannassa. Nämä ovat luonnontilaista metsää. Korkinmäessä Suutalanahteen suojaviheralue on osaksi metsää ja osaksi avointa niittyä. Nämä puistot ja metsät VT9.n ja Hervannan valtaväylän lähellä sijaitsevat liikennemelualueella. Liikenne Hallila on liikenteellisesti hieman sivussa pääväylistä. Hallilaan on valoohjattu liittymä Hervannan valtaväylältä. Joukkoliikenne on järjestetty linja-autolla Hallilan halki. Hervannan valtaväylällä on myös Hallilan kohdalla pysäkki. Kunnallistekniikka Alueella on valmis kunnallistekniikka. Raitiotien tarvitsema energiahuolto järjestetään raitiotien rakentamisen yhteydessä. 7

8 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Itäistä ohikulkutietä (valtatie 9), jonka omistaa valtio. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa Maakuntakaa-van mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) sekä virkistysaluetta (V). Alueen halki menee moottoriliikennetie (mo) sekä tärkeä yhdystie (yt). Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Yleiskaavan mukaan suunnittelualueeseen kuuluvan Korkinmäen asuntoalueen reuna-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), joka varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Alueelle on asemakaavan laadinnan yhteydessä tarvittaessa laadittava meluselvitys (me). Itäisen ohikulkutien eteläpuolella sijaitseva Vackerinpuisto on yleiskaavassa luonnonmukaista lähivirkistysaluetta (VLL). Alue varataan ulkoilu-, liikunta- ja urheilutoiminnoille sekä luonnon kokemiseen laajoina pääosin luonnontilaisina aluekokonaisuuksina. Puiden kaataminen, kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttötyöt tai niihin verrattavat toimenpiteet ovat alueella luvanvaraisia, kuten RakL 124a :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Lähivirkistysalueen pohjoisosa on merkitty yleiskaavassa suojaviheralueeksi (ev). 8

9 Hallilassa Pehkusuonkadun varrella on lähikeskustoimintojen alue (C- 11), joka varataan lähikeskustasoisille julkisille ja yksityisille palveluille, ympäristöön soveltuvalle työpaikkatoiminnalle ja asunnoille. Hallilan sisääntuloalue Pehkusuonkadun pohjoispuolella on yleiskaavan mukaan kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Alue varataan kerrostaloille, joihin on sijoitettava 70 % alueen kerrosalasta. Alueelle voidaan rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pehkusuonkadun eteläpuolella on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Hallilan eteläpuolella Hervannan valtaväylän länsipuoleinen viheralue on yleiskaavan mukaan maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta (VLM). Alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö. Puiden kaataminen, kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttötyöt tai niihin verrattavat toimenpiteet ovat alueella luvanvaraisia, kuten RakL 124a :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Myös suunnittelualueen pohjoisin reuna-alue Korkinmäessä on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta (VLM). Lukonmäessä on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), joka varataan pientaloille. Kaava-alueen viheralueet on merkitty yleiskaavan kartalle: Viherverkko ja suojelu, viheralueena, säilytettävänä alueena ja merkittävänä viheralueena säilytettävänä alueena, joiden kautta kulkee kevyen liikenteen pääreitti. Asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan ja valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaava 2040.n mukainen.. Ote kantakaupungin yleiskaavasta. suunnittelualueen rajaus punaisella. 9

10 Ote kantakaupungin yleiskaavasta; Viherverkko ja suojelu. Suunnittelualueen rajaus punaisella Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaavat nro 3537, 4500, 5435, 5771, 6750, 6830, 7288, 7316, 7880 ja Asemakaavat ovat vuosilta Suunnittelualueen pohjoisosassa, Muotialan kaupunginosassa, on voimassa asemakaava nro Alueella on Hakalankaista, suojaviheralue (EV), johon on merkitty alueen osa, jolle on rakennettava melusuojaksi istutettava maavalli. Hervannan valtaväylän puoleisen ajoradan reunaan on rakennettava vähintään suluissa olevan metrimäärän korkuinen umpinainen melukaide. Korkinmäen kaupunginosassa suojaviheralueen nimi on Suutalanahde. Asemakaavan nro 8025 suojaviheralueen Itäisen ohitustien puoleiselle osalle on merkitty alue, jolle on tontin rakentamisen yhteydessä rakennettava vähintään neljä metriä korkea melusuoja. Melusuojan voi rakentaa istutettavana maavallina, meluseinänä tai näiden yhdistelmänä. Suojaviheralueelle on merkitty ohjeellisesti yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueen osat. Itäisen ohikulkutien (valtatie 9) tiealueella on voimassa asemakaavat nro 6830 ja Asemakaavojen mukaan Itäinen ohikulkutie on kauttakulku- tai sisääntulotietä suoja- ja näkymäalueineen (LT ja LT-1). Tiealueelle on merkitty eritasoristeys Suutalanraitin kevyen liikenteen reittiä varten. Asemakaavojen nro 6750 ja 6830 mukaan Hallilan asuinalueeseen, Itäiseen ohikulkutiehen ja Hervannan valtaväylään rajautuva metsäalue on Vackerinpuistoksi nimettyä lähivirkistysaluetta (VL). Virkistysalueen halki kulkee Suutalanraitti -niminen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Vackerinpuistoon on merkitty myös yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueen osat. 10

11 Suunnittelualueen eteläosa on lähivirkistys- ja katualuetta sekä osittain asemakaavoittamatonta aluetta. Asemakaavan nro 6750 mukaan Hallilan eteläpuolinen metsäalue (Taavetinkallionpuisto) on lähivirkistysaluetta (VL). Lähivirkistysalueelle on merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Pehkusuonkadun katualueella on voimassa asemakaava nro Hervannan valtaväylän katualueella Lukonmäen kaupunginosassa on voimassa vahvistettu asemakaava nro Suunnittelualueen eteläosassa, Hervannan kaupunginosassa, virkistysalueella (Kanjoni) on voimassa vahvistettu asemakaava nro Hervannan valtaväylän katualueen asemakaava nro 4500 on vahvistettu Suunnittelualueen keskiosassa olevalla noin 1,8 ha:n kokoisella metsäalueella ei ole asemakaavaa. 11

12 Ote ajantasa-asemakaavakartasta. Suunnittelualueen rajaus on punaisella Tonttijako Alueella ei ole tehty tonttijakoa. 12

13 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt raitiotien yleissuunnitelman ja päättänyt ryhtyä toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta. Raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana. Päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään kaupunginvaltuustossa lokakuussa Raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös linja-autoilla. Kaupunginvaltuusto päätti jakaa raitiotien suunnittelu ja toteutuksen kahteen osaan. Ensimmäinen vaihe sisältää radat Hervannasta keskustaan ja keskustasta Taysille, varikon, kulunvalvonnan ja informaatiojärjestelmän. Raitiotie suunnitellaan ja rakennetaan allianssimallilla. Allianssikumppanin valinnasta päätettiin kaupunginvaltuustossa ja suunnittelutyö käynnistyi heinäkuussa Raitiotien yleissuunnitelmaan pohjautuva maankäytön suunnittelu käynnistyi kolmella eri asemakaavalla. Kaava nro 8600 käsittää raitiotien varikon Hervanta Ruskon teollisuusalueelle. Kaava nro 8601 käsittää raitiotien sähkönsyöttöaseman Arkkitehdinkadun tuntumaan. Kaava nro 8604 (tämä kaava) koskee Hallilan raitiotielinjaa ja pysäkkiä. 13

14 Hallilan sijainti raitiotielinjalla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. Asemakaava sisältyy Tampereen kaupungin asemakaavoitusohjelmaan ja on ajoitettu vuodelle Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Suunnittelualueen maanomistajat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, yleisten alueiden suunnittelu, joukkoliikenne, kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, tietohallinto, Pirkanmaan pelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Raitiotiehanke Pirkanmaan ELY-keskus Säteilyturvakeskus (STUK) TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj DNA Oy Tampereen Puhelin Oy Kaakkois-Alvari 14

15 Hallila-Seura ry Hervanta-Seura ry Finnin-Lukonmäen omakotiyhdistys ry Korkinmäki-Veisun omakotiyhdistys ry Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Pirkanmaan liito-oravayhdistys Tampereen polkupyöräilijät ry Tampereen hyönteistutkijain seura ry Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Tampereen rakennussuojeluseura ry Höytämöjärvi-yhdistys ry Messukylän osakaskunta/kalastuskunta Suomen Maankäytön seura Suomen Ympäristökamari Esko Vuoristo Jarmo Virta Pertti Pietilä Timo Koivula Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi Hervannan kirjastoon, palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin tiedossa oleville osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 3 lausuntoa ja 11 mielipidettä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 11 kirjallista mielipidettä, joilla oli yhteensä 22 eri allekirjoittajaa. Mielipiteen jättäjät olivat yksityishenkilöitä, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Tampereen polkupyöräilijät ry, Hervanta-Seura ry, Tampereen rakennussuojeluseura ry, Höytämöjärviyhdistys ry, Pirkanmaan liito-oravayhdistys, Messukylän osakaskunta/ kalastuskunta, Suomen Maankäytön seura ja Suomen Ympäristökamari. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa todettiin, että kaavoitettava alue sijoittuu valtatien 9 eritasoliittymän ympäristöön ja sisältää osa-alueen raitiotien linjaukseen liittyvästä maankäytön suunnittelusta. ELYkeskus katsoo tarpeelliseksi järjestää kaavasta aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun kun osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitut selvitykset ovat käytettävissä. 15

16 Tampereen Vesi ilmoitti lausunnossaan haluavansa olla mukana asemakaavan suunnittelussa. Uusi talousveden päärunkovesijohdon sijainti tulee yhteensovitettavaksi asemakaavassa. Raitiotiehen liittyvistä asemakaavan muutoksista nro 8600, 8601 ja 8604 järjestettiin yhteinen yleisötilaisuus Hervannan elokuvateatteri Cinolassa. Tilaisuuteen osallistui noin 37 kaupunkilaista. Yleisötilaisuudessa esiteltiin raitiotiehanketta ja kaavahankkeita. Tilaisuudessa keskusteltiin mm. raitiotien linjauksesta, pysäkeistä, vuorovälistä, linja-auto-, pyöräily- ja kävely-yhteyksistä, raitiovaunun ominaisuuksista, vikaantumisriskistä sekä koko hankkeen tarpeellisuudesta ja kustannuksista. Monet osallistujista ilmoittivat vastustavansa raitiotien rakentamista Tampereelle. Kaupungin asiantuntijat olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä viitesuunnitelma asetettiin nähtäville ja ne lähetettiin tiedossa oleville osallisille. Yleisötilaisuus järjestettiin Kanjonin koululla. Tarkistetusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelmasta jätettiin yhteensä 3 kommenttia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä tarkistetusta osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelmasta jätettiin yhteensä 5 kirjallista mielipidettä. Tampereen polkupyöräilijät, Messukylän osakaskunta/kalastuskunta, Tampereen rakennussuojeluseura ry, Höytämöjärvi-yhdistys ry, Suomen Maankäytön seura, Suomen Ympäristökamari, Pirkanmaan liitooravayhdistys, Pertti Pietilä, Timo Koivula, Jarmo Virta ja Esko Vuoristo ilmoittautuivat osallisiksi. Kaavan laatija vastaa: Hallilan asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. Koska raitiotien rakentamispäätöstä ei ole tehty, suunnittelualueen kaavoituksessa huomioidaan sekä raitiotie- että linja-autoliikenteen pysäkkien hyvä saavutettavuus. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta julkaistiin kuulutus Aamulehdessä Koska osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo sijoittui joulun ja vuodenvaihteen yhteyteen, aineiston nähtävilläoloaika oli tavallista pidempi (tavallisesti 3 viikkoa, mutta nyt 5 viikkoa). Asemakaavan muutos on yleiskaavan ja valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaava 2040:n mukainen. Pyöräilyn laatukäytävä on ollut suunnittelussa mukana erillishankkeena, mikä tarkoittaa sitä, että se toteutetaan erillään raitiotien rakentamisesta omassa aikataulussaan. 16

17 Suurin osa kaavaluonnokseen liittyvistä selvityksistä valmistui toukokesäkuussa 2015 ja ne asetettiin nähtäville yhdessä asemakaavaluonnoksen kanssa. Alueen liito-oravatilannetta on käsitelty kaavan liitteeksi laaditussa liito-oravaselvityksessä, joka perustuu havaintoihin vuosilta Liito-oravan esiintyminen alueella näyttää suhteellisen vakiintuneelta, vaikka keväällä 2015 kaava-alueelta ei löytynyt jätöshavaintoja liito-oravasta. Kesän 2015 aikana laadittiin kaava-aluetta koskeva eliöstö- ja biotooppiselvitys. Raitiotie on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe sisältää radan Hervannasta keskustaan ja keskustasta Taysille, Tampereen väkiluku kasvaa asukkaalla vuosittain ja vuonna 2040 Tampereella arvioidaan olevan lähes asukasta. Väestön kasvaessa myös liikenteen ja joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat. Koska raitiovaunuun mahtuu enemmän matkustajia kuin linja-autoon, pystyy raitiotie kuljettamaan tehokkaammin suuria matkustajamääriä tiiviisti rakennetussa kaupunkirakenteessa. Yleissuunnitelmassa raitiotietä on suunniteltu liikennöitäväksi alkuvaiheessa metrin pituisella vaunulla. Yhdessä 30 metriä pitkässä raitiovaunussa on noin 80 istumapaikkaa ja vaunuun mahtuu noin 180 matkustajaa. Nykyisiin busseihin verrattuna raitiotievaunun matkustajakapasiteetti on 1,5 2 -kertainen. Nivelbusseihin mahtuu noin 110 matkustajaa ja tuplanivelbussiin 130 matkustajaa. Kummassakin on noin 55 istumapaikkaa. Raitiovaunun keskimääräinen matka-aika on vain vähän linja-autoa lyhempi, mutta raitiovaunun matkustusmukavuus on linja-autoa parempi. Omien kaistojen ja liikennevaloetuuksien ansiosta raitiovaunu on myös nykyistä linja-autoliikennettä täsmällisempi ja luotettavampi kulkuväline. Vanhukset ja liikuntaesteiset huomioidaan mm. sijoittamalla raitiotien pysäkit keskeisten käyntikohteiden ja palveluiden välittömään läheisyyteen. Pysäkit rakennetaan turvallisiksi, esteettömiksi ja viihtyisiksi. Raitiovaunut ovat matalalattiaisia eikä raitiovaunun lattian ja pysäkkilaiturin välillä ole tasoeroa. Esteettömyys on keskeinen raitiotien tuoma palvelutason parannus joukkoliikenteeseen. Raitiotie on kaupungille investointi. Valtaosalle investointeja ei voida osoittaa tuloja, mutta raitiotien kohdalla rahoitus hoituu osittain myös lipputuloilla. Raitiotien yleissuunnitelmassa raitiotiehanke on todettu yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi. Raitiotien rakentamisesta päättää kaupunginvaltuusto vuoden 2016 syksyllä. Valmisteluvaihe Viiteaineisto ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Samalla pyydettiin lausunnot 17

18 kaupungin asianomaisilta toimialoilta ja viranomaistahoilta. Valmisteluaineistosta jätettiin 3 kommenttia ja 5 mielipidettä. Saaduista kommenteista ja mielipiteistä laadittiin palautekooste, joka on asemakaavan liitteenä. Yleisötilaisuus järjestettiin Kanjonin koululla. Elisa Oyj, TeliaSoneralla, Tilakeskus Liikelaitoksella ja Säteilyturvakeskuksella ei ollut kommentoitavaa. Tarkistetusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelmasta jätettiin yhteensä 5 kirjallista mielipidettä. Aloitus ja valmisteluvaiheen mielipide- ja vastineluettelo on selostuksen luonnoksen liitteenä Viranomaisyhteistyö ELY- keskuksen kanssa pidettiin viranomaispalaveri ja sen jälkeen Tampereen kaupungin ja ELY-keskuksen välinen työpalaveri luontoarvoista alueella. ELY-keskuksen lausunnossa hankkeen todettiin edellyttävän luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen poikkeamisen saamista. Poikkeamislupaa haettiin keväällä Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa tarkistetun raitiotien yleissuunnitelman mukainen rakentaminen Hallilan asuinaluetta sivuten. Suunnittelualueen pohjoisosassa Itäisen ohikulkutien ja sen ramppien ylitys edellyttää siltojen rakentamista raitiotietä varten, samoin Kanjonin ylitys. Kanjonin pohjoispuolelle sijoitetaan sähkönsyöttöasema radan varteen. Suunnittelualueen eteläosassa raitiotielinja kulkee omassa käytävässään Hervannan valtaväylän rinnalla suojaviheralueella. Suunnittelussa tutkitaan myös kevyen liikenteen yhteydet. Asuinalueita suojataan liikennemelulta mm. suojaviheraluein. Raitiotien linjaus on tarkentunut toteutussuunnitelmaksi, joka on valmisteluaineiston liitteenä. Asemakaavoituksen tavoitteet ovat raitiotien yleissuunnitelman mukaiset. Hallilan kehittyminen on riippuvainen kaupungin liikennejärjestelmän muutoksista ja raitiotien toteuttamispäätöksestä. Tavoitteet ovat myös valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaava 2040:n mukaiset Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Alun perin kaavassa oli mukana asuinrakentamista Pehkusuonkadun varteen. Liito-oravaselvitysten jälkeen rakentamisesta luovuttiin ja 18

19 kaava-alueeseen otettiin lisää virkistysalueita, jotta on mahdollista turvata selvityksissä esille tulleita lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Koko metsäinen Hallila säilyy rakenteena ennallaan. Alueen sivuitse rakennetaan raitiotie vanhan metsä halki rinteen suuntaisesti, jolloin virkistysalueena käytettyyn metsään syntyy n. 50 metrin levyinen raitioien mukainen hakkuuaukko. kevyen liikenteenyhteydet pysäkille muokataan esteettömiksi, mutta väyläverkosto säilyy lähes ennallaan. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavaan kuuluvat metsäalueet, jotka aikaisemmin olivat virkistysalueita, merkitään suojaviheralueiksi Korttelialueet Kortteli 6908 merkitään yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi muuntamorakennuksia varten (ET-10) Muut alueet Viheralueet Viheralueet merkitään suojaviheralueiksi (EVS) liikennemelun vuoksi ja niiden kautta johdetaan hulevesiä allas- ja ojarakentein olemassa oleviin hulevesijärjestelmiin. Suojaviheralueille tulee määräys sl-17, joka on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana säilytettävä ja kehitettävä alueen osa. Alue tulee säilyttää puustoisena. Metsänhoidossa tulee turvata liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä ruokailupuiden säilyminen. Katualueet Katu- ja liikennealueet säilyvät ennallaan lukuun ottamatta Pehkusuonkadun eteläpäätä, jota muokataan raitiotien risteystä varten. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön Alueen käyttö Alueen pääkäyttötarkoitukset säilyvät ennallaan. Kaavalla mahdollistetaan raitiotien toteutuminen. Esitetty ratkaisu jättää kuitenkin suunnittelualueen suurelta osin nykyiselleen metsä- ja suoalueeksi, joka jatkossakin palvelee lähiulkoilualueena, joskin se liikennemelulle altistuvana alueena on kaavamerkinnällä suojaviheralue (EVS). Vanhalta asuinalueelta ja raitiotien pysäkiltä on johdettavissa hyvät yhteydet ympäröiville viher- ja ulkoilureiteille. 19

20 Virkistyskäytössä olevan alueen määrä vähenee raiteiden ja ratapenkan osalta, mutta muu alue säilyy virkistyskäytössä. Asuminen ja väestö Alueelle ei tule lisää asuntorakentamista, joten väestön määrä Hallilassa ei muutu. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Hallilan alueen olemassa olevat palvelut säilyvät. Alueen joukkoliikennepalvelu paranee, mikä osaltaan parantaa sekä alueen omien palveluiden käytettävyyttä että kaupungin keskustan ja Hervannan palveluiden saavutettavuutta. Sosiaaliset vaikutukset Kaavaprosessin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyiden yhteydessä saadun palautteen aiheet kuvastavat hankkeesta aiheutuvaa huolta ja epävarmuutta, joka on osa sosiaalisia vaikutuksia. Kaavan toteutuessa osa nykyisin virkistysalueena olevasta metsäalueesta rajautuu raitiotielinjaa vuoksi ja kulkeminen on säädeltyä raiteiden yli ja muutakin osaa joudutaan raitiotien rakentamisen vuoksi muokkaamaan. Totuttu ulkoilureitistö ja ympäristö siis muuttuvat. On mahdollista, että osa asukkaista kokee muutoksen kielteisenä ja merkittävänä. Samalla kuitenkin joukkoliikenneympäristön laadun paraneminen koetaan todennäköisesti merkittävänä myönteisenä tekijänä. Vaikutukset maa- ja kallioperään Kaavan mukaisen raitiotien toteuttaminen ilman maa- ja kallioperän muokkaamista ei ole mahdollista. Kallioperä alueella on kiillegneissiä ja hienorakeista graniittia. Muokkaamisesta syntyneet massat ja louhokset käytetään radan rakentamiseen. Kaava ulottuu Vihiojan penkereelle pohjoisosassa kaava-aluetta. Maaperätutkimusten yhteydessä löydettiin voimakkaasti pilaantuneita maita Vihiojan penkereestä raitiotiesillan maatuen kohdalta. Tampereen kaupungin kiinteistötoimi on ryhtynyt maaperän puhdistamiseen keväällä Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Pintavesien valumat ohjataan olemassa olevaan hulevesijärjestelmään. Raitiotien rakentamisella ei ole vaikutusta pohjaveteen. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Energian kulutus on sidoksissa ihmisten elämäntapaan ja toimintaan liittyviin valintoihin. Energiankulutuksen ilmastovaikutukset riippuvat energian tuotantotavasta, johon kaavalla ei oteta kantaan. Kaava mahdollistaa energia- ja ilmastoystävälliset, kestävät valinnat. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Raitiotien toteutuminen alueelle halkaisee liito-oravan elinympäristön ja heikentää siten liito-oravan elinmahdollisuuksia alueella. Koillispuolella Hervannan valtaväylän varressa oleva liito-oravalle hyvin soveltuva alue on osoittautunut liito-oravan asuttamaksi. Raitiotie tulee erottamaan 20

21 liito-oravan ruokailualueen ylärinteellä olevista oravan risupesistä, jotka jäävät siten käyttämättä. Hyvin soveltuva alue alarinteellä pienenee, mutta voi toimia edelleen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana, erityisesti, jos sen yhteydet Hervannan valtaväylän itäpuolelle turvataan. Alueen luoteisosassa sijaitseva kosteikkoalue säilyy. Kaavan mukaisen ratkaisun toteutuminen edellyttää poikkeusta luonnonsuojelulaista. Perusteluna poikkeukselle on raitiotien rakentamisen yhteiskunnallinen merkitys. Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole merkittäviä muita luontoarvoja tai eläinlajeja. Alue on Hallilan rinteellä vanhaa kuusikkoa, josta osa joudutaan kaatamaan raitiotien uralta ja osaan kohdistuu raivauksen jälkeinen tuulen reunavaikutus, joten tuuleen tottumattomia täysikasvuisia puita voi kaatua raivauksen lisäksi. Tämä tullaan ottamaan huomioon raivaustyössä. Valtaväylän itäpuolella nykyisessä Tuomaanlähteenpuistossa on lähde, jonka tilanne säilyy ennallaan. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Alue ja yhdyskuntarakenne Rakentamattomalle metsäalueelle sijoitetaan raitiotiepysäkki ja yhteydet pysäkille liitetään kevyen liikenteen verkostoon. Raitiotien ylityskohta on pysäkillä. Raitiotien ali pääsee pohjoisempana Vackerin suojavoheralueella, jossa on alikulku otollisessa kohdassa maastossa. Koulu- ja päiväkotipalvelut säilyvät ennallaan. Kaavassa on huomioitu Hervannan ja keskustan välisen pyöräilyn laatukäytävän jatkuvuus ja paraneminen. Lukonmäkeen johtavan Hervannan valtaväylän alikulun sijainti siirtyy. Kaava-alueella Hallilassa nykyisin sijaitseva pumppaamo pysyy paikoillaan Yhdyskunta- ja energiatalous, tekninen huolto Esitetty ratkaisu tukeutuu nykyiseen kunnallistekniseen verkkoon. Uusia katualueita ei pysäkille johtavia kävelyteitä ja pyöräilyn laatureittiä lukuun ottamatta tarvitse rakentaa. Kustannuksia koituu korvaavan alikulkuyhteyden rakentamisesta Hervannan valtaväylän poikki. Kaavan energiataloudelliset vaikutukset ovat välillisiä, jos asukkaat siirtyvät käyttämään julkista liikennettä henkilöautojen sijaan. (liikenne). Liikenne ja pysäköinti Raitiotien toteutuessa alueen joukkoliikenteellinen palvelutaso ja saavutettavuus paranevat. Raitiotieliikenne muodostaa tulevaisuudessa tärkeimmän joukkoliikenteen muodon Hallilan joukkoliikenteen käyttäjille. Hervannan valtaväylän bussiliikenne tulee raitiotien toteutumisen myötä vähenemään nykyisestä, eivätkä nykyistä harvemmat bussivuorot todennäköisesti pysähdy kaava-alueen kohdalla yö- ja poikkeusliikennettä lukuun ottamatta. Kävely-yhteys raitiotien pysäkille on toteutettavissa esteettömänä (max. 6 % kaltevuus) sekä Lukonmäen että Hallilan suunnasta. Kaavassa on osoitettu Hervannan ja keskustan välisen pyöräilyn laatukäytävän jatkuminen raitiotielinjan vieressä alueen halki. Pyöräilyreitin 21

22 parantaminen toteutetaan erillisenä hankkeena mahdollisesti raitiotien rakentamisen jälkeen. Henkilöautoliikenteen olosuhteisiin kaavaratkaisu ei tuo muutoksia. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaupunkikuva ja maisema Raitiotie ei muuta kaupunkikuvaa. Metsäinen pysäkkialue liittyy kevyen liikenteen väyliin ja polkuihin ja valaistus paranee. Kaukomaisemassa raitiotietä varten avattu hakkuulinja voi näkyä erityisesti pohjoisesta Hervantaan päin ajettaessa. Hallilan kohdalla tai etelästä Hervannan valtaväylää tultaessa maisemassa ei näy isoja muutoksia. Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä tai merkittäviä maisemallisia tai rakennus- tai kulttuurihistoriallisia arvoja omaavia kohteita. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan toteuttaminen edellyttää raitiotien rakentamispäätöstä. Raitiotieallianssi on laatinut toteutussuunnitelman Hallilan kaava-alueen raitiotiestä. Toteutussuunnitelma on tehty kustannusten laskemisen pohjaksi ja on havainnepiirros toteutuksesta. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Päätös raitiotien rakentamisesta tehdään kaupunginvaltuustossa syksyllä Raitiotien rakentamisen on suunniteltu alkavan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Tavoitteena on saada raitiotien ensimmäisen osuus liikennöintiin vuonna Mikäli raitiotien rakentamisesta luovutaan, Hallilan asemakaavaa ei viedä raitiotiekaavana eteenpäin, vaan alueen maankäyttö tulee mahdollisesti tutkittavaksi uudelleen. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä. 22