Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Mustakorpi

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P184-P18488

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (76) Sisällysluettelo 1 Johdanto Suunnittelualueen sijainti Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Yleiskuvaus Asutus Palvelut Maanomistus Tekninen verkosto Liikenne Luonnonympäristö Yleistä Kallio- ja maaperä Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Muuttolinnusto Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Arvokkaat luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Maakunnalliset maisema-arvot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Muinaisjäännökset Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Suunnittelun tavoitteet Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Maakunnalliset tavoitteet Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimapuiston suunnitelma... 26

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (76) 6.1 Tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimapuiston rakenteet Yleiskaavan vaikutukset Laaditut selvitykset Yleistä vaikutusten arvioinnista Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Melumallinnus kaavaehdotusvaiheessa Lähtötiedot ja menetelmät Matalataajuinen melumallinnus Varjostusvaikutukset Melumallinnuksen tulokset Varjostusmallinnuksen tulokset Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Linnustoon kohdistuvat vaikutukset Natura 2000 verkostoon kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset Heinlahden Natura-alueeseen Vaikutukset luontodirektiivin luontotyyppeihin ja lajeihin Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja alueella esiintyviin muuttolintuihin Vaikutukset Valkmusan Natura-alueeseen Vaikutukset Natura-alue verkostoon Vaihtoehtojen vertailu Epävarmuustekijät Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Sääksen törmäysriski ja populaatiovaikutukset Vaikutusten lieventämiskeinot Seuranta Johtopäätökset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Näkemäalueanalyysi Maisema ja havainnekuvat Valokuvasovitteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Ilmavalvontatutkiin kohdistuvat vaikutukset Ilmailuturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen Aloitusvaihe... 70

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (76) 8.2 Kaavaluonnos Kaavaehdotus Yleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kaavan keskeinen sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Osa-aluemerkinnät Kohde- ja viivamerkinnät Yleiset määräykset Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Yleiskaavan toteuttaminen Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Natura-arviointi 2015 Melu- ja varjostusmallinnukset (WindPro) 2015 Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi 2015 Vastineet kaavaluonnoksen lausuntoihin ja mielipiteisiin. Vastineet kaavaehdotuksen lausuntoihin ja muistutuksiin Erillisasiakirjat ja tausta-aineisto: Natura tarveharkinta arviointi 2014 Maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteisvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy arkeologinen inventointi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy. Syysmuuttavan maakotkan törmäysvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Täydentävä lepakkoselvitys, metsojen soidinpaikkojen tarkistus, merikotkan ja sääksen lentoreittiseuranta ja linnuston kevätmuuttoselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Mikko Hannonen ja Petri Parkko Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012, Tutkimusraportti. Luontoselvitys Kotkansiipi, Tero Ilomäki ja Petri Parkko Pyhtään tuulivoimayleiskaava-alueen lepakkopotentiaalin arviointi Luontoselvitys Kotkansiipi, Luontoselvitys Metsänen, Timo Metsänen

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (76) Lähteet ja muut tausta-aineisto: Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö,4/2007. Ympäristöministeriö. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy (2014): Iin Isokankaan tuulivoimapuisto, ympäristöselvitykset. Granér, A., Lindberg, N. & Bernhold, A. 2011: Migrating birds and the effect of an onshore wind farm. Poster. Conference on Wind energy and Wildlife impacts, , Trondheim, Norway. Kymenlaakson liitto (2012a). Kymenlaakson maakuntakaava. Energiamaakuntakaavaehdotus. Kymenlaakson liitto (2012b). Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Tuulivoimaloiden alueet Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa. Tuulivoima-alueiden rajausten perustelut. Kaavaehdotus Kymenlaakson liitto (2011). Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia A:48 Kymenlaakson liiton julkaisu Kymenlaakson liitto (2009). Kymenlaakson maakuntakaava. Maaseutu ja luonto. Kymenlaakson liitto (2006). Kymenlaakson maakuntakaava. Taajamat ja niiden ympäristöt Liikennevirasto (2012). Liikenneviraston ohjeita 8/2012. Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikennevirasto (2011a). Liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. Liikennevirasto (2011b). Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi.Maanmittauslaitos (2012). Maastotietokanta. Ladattu Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Pyhtään kunta (2012). Pyhtään kunnan Internetsivut. < Haettu Saurola, P. (2014): Suomen sääkset Linnut-vuosikirja s Suomen Sääksisäätiö (2015): suositus sääksen pesäpaikkojen huomioon ottamiseksi tuulipuistojen suunnittelutyössä: Työ- ja elinkeinoministeriö (2010). Tiedote Hallitukselta esitys uusiutuvan energian syöttötariffeista. VTT (2012). Suomen tuulivoimatilastot. < ) VTT (2011). Tuulivoimaloiden vaikutus valvontasensoreihin. Loppuraportti Versio 1.0 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Rakennetun ympäristön osasto. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Alueidenkäytön osasto. Suomen Ympäristö 5/2006.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (76) 1 Johdanto Pyhtään kunnanhallitus päätti kokouksessaan ( 287) Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksesta. Mustakorven tuulivoimayleiskaava on osa Pyhtään kunnan tuulivoimayleiskaavoitusta, joka sisälsi valmisteluvaiheessa 5 erillistä tuulivoimakaavaa. Ehdotusvaiheeseen eteni kolme tuulipuistoaluetta. Tuulivoimayleiskaavoitus sisältyy Pyhtään kunnan kaavoituskatsaukseen Mustakorven tuulivoimayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Tuuliwatti Oy suunnittelee Mustakorven alueelle tuulivoimapuistoa, joka koostuu kuudesta tuulivoimalasta. Mustakorven tuulivoimayleiskaavan laadinnasta vastaa Pyhtään kunnan konsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Petri Tuormala (ARK, YKS-415), Lauri Solin (DI, YKS-402), Emmi Sihvonen (DI, YKS-491). Pyhtään kunnasta kaavoitusta ohjaa kunnaninsinööri Pirjo Kopra.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (76) 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pyhtään kunnan itäosassa, noin 1,5 kilometriä uuden E18- moottoritien pohjoispuolella. Alue sijoittuu noin 3 kilometrin etäisyydelle Siltakylästä, Metsäkylän ja Kotkan väliin. Suunnittelualueelta on matkaa hieman yli kaksi kilometriä Huutjärven kylään lounaassa, noin 2,5 kilometriä Myllykylään lännessä ja noin 1,5 kilometriä Metsäkylään luoteessa. Etäisyys Kotkan alueella sijaitsevaan Pihkooseen on noin kolme kilometriä. Pyhtään kirkonkylä sijaitsee noin 12 kilometriä länteen ja Kotkansaari noin 7 kilometriä kaakkoon Mustakorven suunnittelualueesta. Suunnittelualue sijaitsee lähimmillään noin kolmen kilometrin päässä rannikolta (Heinlahti). Kuva 1. Mustakorven tuulivoimayleiskaavan sijainti on esitetty likimääräisesti sinisellä rajauksella. Suunnittelualue sijoittuu Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (76) 3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Päätös tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämisestä: kunnanhallitus ( 287) Kaavan vireilletulosta ilmoitettu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Yleisötilaisuus: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: Työneuvottelu viranomaisten kanssa: Yleiskaavaluonnos Pyhtään kunnanhallituksessa: Yleiskaavaluonnos nähtävillä: Yleiskaavaehdotus nähtävillä: Yleiskaavan hyväksyminen 4 Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 4.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu rakentamattomalle metsävaltaiselle alueelle, joka on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on lisäksi laaja turvetuotantoalue sekä muutamia peltoja. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee metsästysmaja (Maanmittauslaitos 2012). Suunnittelualueen kaakkoispuolella, Kotkan alueella, sijaitsee Heinsuon jäteasema ja maa-aineksenottoalueita. 4.2 Asutus Kuva 2. Ilmakuva Mustakorven suunnittelualueesta. Maanmittauslaitoksen (2012) maastotietokannan mukaan suunnittelualueella sijaitsee yksi asuinrakennus kaava-alueen eteläosassa, Valkianjärven suon lounaispuolella.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (76) Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt alueen eteläpuolella itä-länsi-suuntaisesti kulkevan valtatie 7:n varteen, Myllykylään ja Kotkan puolella Pihkooseen. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva loma-asutus on keskittynyt Myllykylään sekä rannikolle. 4.3 Palvelut 4.4 Maanomistus Kuva 3. Asutus ja loma-asutus Mustakorven suunnittelualueen lähiympäristössä. Kuvassa suunnittelualueen eteläpuolelle sinisellä pisteellä osoitettu kohde on metsästysmaja. Siltakylässä ja Huutjärvellä suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee mm. K-kauppa, Sale, posti, Huutjärven ala-aste sekä päivähoitopalveluita. Alueella sijaitsee myös monipuolisesti muita palveluita kuten liikuntasali ja kirjasto. (Pyhtään kunta 2012.) Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Tuulivoimatoimija (TuuliWatti Oy) vastaa maanomistajien kanssa tehtävistä vuokrasopimuksista. 4.5 Tekninen verkosto Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu kantaverkon 110 kv:n voimajohto. Suunnittelualueesta itään, Kotkan alueella sijaitsee kantaverkon 400 kv:n voimajohto. 4.6 Liikenne Alueen liikenneverkon rungon muodostavat rannikon suuntaisesti, kaava-alueen eteläpuolella kulkevat E18-moottoritie ja vanha valtatie 7. Moottoritien rakentamisen myötä vanha Vt 7 jää paikallista liikennettä välittäväksi rinnakkaistieksi. Suolinnantie halkoo

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (76) suunnittelualueen eteläisiä osia etelä-pohjois-suuntaisesti ja haarautuu itään Kotkan kaupungin puolelle yhdistyen Heinsuontiehen, joka kulkee etelä-pohjois-suuntaisesti suunnittelualueen kaakkoispuolella. Suunnittelualueelle tullaan alueen lounaisosista kulkevan Mustakorventien ja Kaidansuontien kautta, Myllykylästä alueen länsipuolelta Pirelintien ja Pekanpolun kautta ja Suolinnantien kautta etelästä. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee useita metsäautoteitä. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu itä-länsi-suuntaisesti maakuntakaavassa osoitettu suunnitteilla oleva valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä uusi päärata. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä valtatie 7:llä hankealueen pohjoispuolella oli vuonna 2011 noin ajoneuvoa (Liikennevirasto 2011a). Vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne valtatie 7:llä oli vuonna 2011 noin 1400 ajoneuvoa (Liikennevirasto 2011b). Kuva 4. Liikennemäärät kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. (Liikennevirasto 2011a).

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (76) Kuva 5. Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna 2011 (Liikennevirasto 2011b). 4.7 Luonnonympäristö Yleistä Mustakorven koko kaava-alueelle on laadittu vuonna 2012 luontoselvitys, jossa on selvitetty alueen luonnonympäristön ominaispiirteet, lajisto sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet (Parkko 2012). Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu syksyllä 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Vuoden 2013 kesällä lepakkoselvitystä on täydennetty kartoittamalla tarkemmin potentiaalisille elinalueille sijoittuvien voimaloiden ja huoltotiestön rakennusalueet ja niiden lähiympäristöt. Keväällä 2013 toteutettiin lintujen kevätmuuton seuranta. Lisäksi kevään ja kesän 2013 aikana toteutettiin sääksien ja merikotkien ruokailulentoreittien seurantaa. Pirtnuoran ja Purolan tuulivoimapuistojen suunnittelualueella toteutettiin keväällä 2013 myös metsojen soidinpaikkojen tarkistus. Vuoden 2013 aikana tehdyt täydentävät selvitykset on laadittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta ja selvitykset on esitetty erillisessä raportissa Täydentävä lepakkoselvitys, metsojen soidinpaikkojen tarkistus, merikotkan ja sääksen lentoreittien seuranta ja linnuston kevätmuuttoselvitys. ( ) Syksyllä 2014 ennen kaavaehdotuksen toimittamista nähtäville asettamiskäsittelyyn laadittiin ehdotusvaiheen mukainen Natura tarveharkinta-arviointi. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin seuraavaa: Tässä Natura-tarveharkinnassa on tarkasteltu Mustakorven tuulivoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia Heinlahden, Laajakoskenjärven ja

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (76) Valkmusan Natura-alueisiin ja arvioitu varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuutta. Hankeen itsessään ei arvioida aiheuttavan kuin korkeintaan hyvin lieviä vaikutuksia Heinlahden ja Laajakoskenjärven Natura-alueiden suojeluperusteena olevalle lajistolle, eikä varsinaista Natura-arviointia katsota tarpeelliseksi. Valkmusan osalta ei voida varmuudella todeta ettei hankkeesta aiheudu pitkällä aikavälillä merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen ominaislajistoon. Varsinaisen Natura-arvioinnin laatiminen katsotaan tarpeelliseksi. Hankkeesta voi muodostua yhteisvaikutuksia yhdessä muiden hankkeiden kanssa, mikäli lintujen pesimä- tai muutonaikainen liikkuminen levähdys- pesimä- ja ruokailualueiden välillä vaikeutuu olennaisesti monien hankkeiden sijoittuessa esteeksi reitille. Muita käytettyjä lähteitä ovat: Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot (OIVA 2012) Maa- ja kallioperätiedot (GTK 2011) Suomen ympäristökeskuksen tiedot uhanalaisista eliölajeista (SYKE 2012) Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon petolintu- ja sääksirekisterin tiedot (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b) Alueellisten lepakkokartoitusten ja muuttolinnustoseurantojen havaintoaineistoja, joita on käytetty lähtötietoina myös kaava-alueen luonto-, linnusto- ja lepakkokartoituksissa (Parkko 2012, Ilomäki & Parkko 2012 ja Metsänen 2012 ). Suunnittelualue on pääosin talouskäytössä olevaa metsämaata. Kaava-alueen itäpuolelle sijoittuu laajahko suoalue, joka on turvetuotantokäytössä. Suunnittelualueen linnusto on melko monipuolista, mutta havaittujen uhanalaisten ja harvinaisten lajien parimäärät ovat alhaisia. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuu paikallisesti arvokkaita luontokohteita sekä joitain luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveltuvia elinympäristöjä (Parkko 2012, Metsänen 2012) Kallio- ja maaperä Pyhtään kallioperä sijoittuu Kymen rapakivialueelle, joka on syntynyt mesoproterotsoiisella maailmankaudella noin miljoonaa vuotta sitten. Suunnittelualueella esiintyvät kivilajit ovat plutonisia eli niin sanottuja happamia syväkivilajeja. Pääosa alueesta on viborgiittia, mutta alueen kaakkoisosissa esiintyy myös hieman pyterliittiä (GTK 2011). Suunnittelualueen maaperä on hyvin vaihtelevaa ja pinnanmuodoiltaan kumpuilevaa. Kalliokumpareiden rinteillä ja niiden välisissä notkelmissa esiintyy moreenimaita sekä paikoin pieniä savikoita. Valkianjärvensuon alueella maaperä on rahkaturvetta. Suon ympäristössä esiintyy saraturvetta (GTK 2011) Pohja- ja pintavedet Suunnittelualueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Kananiemenharjun ( A) IIluokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue sivuaa suunnittelualueen pohjoisrajaa. Kangasmäen ( ) I luokan, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijoittuu noin 1,5 kilometriä alueen lounaispuolelle ja Siltakylän ( ) I-luokan pohjavesialue sijoittuu noin 2,5 kilometriä alueen eteläpuolelle (OIVA 2013). Suunnittelualue sijoittuu Suomenlahden rannikkoalueen (81) päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin Siltakylänjoen valuma-alueelle (81.020). Alueella on lukuisia metsä-, suoja pelto-ojia, jotka eivät ole uomaltaan luonnontilaisia. Alueelle ei sijoitu merkittäviä

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (76) Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto pintavesimuodostumia, lähteitä tai vesilain (vesil 11 ) mukaisia kohteita (OIVA 2013, Parkko 2012). Pyhtää kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Uudenmaan eliömaakuntaan (OIVA 2013). Suunnittelualueen metsät ovat pääosin kuusi- ja mäntyvaltaisia mustikkatyypin (MT, myrtillus-tyyppi) kankaita, mutta tervaleppää löytyy varsin paljon ojitettujen entisten suokuvioiden läheisyydestä. Puusto on pääosin iältään nuorta. Varttuneempaa puustoa löytyy neljältä vähän laajemmalta metsäkuviolta. Niistä kolmella puusto on melko luonnontilaista ja kohteet on rajattu luontoselvityksessä paikallisesti arvokkaiksi elinympäristöiksi. Voimakkaasti hoidettujen talousmetsien keskellä kohteilla on erityisen suuri merkitys metsälinnustolle ja lahopuulla eläville eliölajeille (Parkko 2012). Alueen suot ovat ojitettuja, eikä niistä löydy mainittavia luonnontilaisen kaltaisia osia. Suurin osa suunnittelualueen arvokkaista luontokohteista on erilaisia karukkokallioita, joista osalla kasvillisuus on erityisen hyvin säilynyttä (Parkko 2012). Suunnittelualueen eläimistön voidaan olettaa edustavan melko tavanomaista talousmetsien eläinlajistoa. Alueella ole tiedossa uhanalaisten eläinlajien esiintymiä (pl. linnut) (Parkko 2012, SYKE 2012). Alueella on jonkin verran luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliasta elinympäristöä ja alueella esiintyy viiksisiippoja (viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa) sekä pohjanlepakkoa (Metsänen 2012, FCG 2014). Alueella ei ole tiedossa liito-oravareviirejä tai lajille soveliaita, riittävän laajoja elinympäristöjä (Parkko 2012). Suunnittelualueella pesii noin 60 lintulajia. Runsaimpina esiintyvät Suomen yleisimpiin lintulajeihin kuuluvat peippo, pajulintu, metsäkirvinen, rautiainen, punarinta ja vihervarpunen. Linnustoon kuuluvat myös yleisimmät kanalintulajimme pyy (L-dir), teeri (NT, L-dir) ja metso (NT, RT, L-dir). Yksittäispareina esiintyy vanhojen metsien lintulajistoa kuten palokärkeä (L-dir), idänuunilintua ja pikkusieppoa (L-dir). Alueen kallioilla pesii tiettävästi kehrääjä (L-dir). Muita alueella esiintyviä lintudirektiivilajeja on mm. harmaapäätikka. Petolinnuista alueella tai sen läheisyydesä pesivät mehiläishaukka (VU, L-dir) ja varpushaukka. Lisäksi alueella saalistivat kesällä 2012 kaksi alueen ulkopuolella pesivää mehiläishaukkakoirasta (Parkko 2012). Pyhtään alueella pesivät merikotkat (VU, L-dir) saalistavat alueella satunnaisesti (Ilomäki & Parkko 2012). Vuonna 2013 suoritetun seurannan perustella Pyhtään alueella pesivien merikotkien liikkuminen keskittyy Sataniemenselän lisäksi melko tiiviisti rannikkoalueelle. Lähin tiedossa oleva asuttu kalasääskenpesä (NT, L-dir) sijoittuu hieman yli kahden kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloiden rakennuspaikoista. Lisäksi viiden kilometrin etäisyydellä alueesta on tiedossa kahdeksan muuta kalasääksenpesää (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b). Sääksillä on käytössään useita eri vaihtopesiä, joten kaikki pesät eivät ole vuosittain asuttuja. Vuonna 2013 suoritetun kevätmuuton seurannan ja pesimäaikaisen lentoreittiseurannan (FCG) aikana ei havaittu erityisen aktiivista merikotkien liikehdintää. Merikotkien liikkumisen todettiin keskittyvän Santaniemenselän-Purolanlahden sekä Munapirtin, Innerfjärdenin ja Ytterfjärdenin alueille tunnetun pesäpaikan läheisyyteen. Pyhtään alueella mahdollisesti pesivän, syysmuutonseurannan yhteydessä havaitun toisen merikotkaparin (Ilomäki & Parkko 2012) pesäpaikkaa ei seurannan puitteissa kyetty löytä-

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (76) Muuttolinnusto mään, eikä toistuvia havaintoja aikuisista merikotkista tehty valtatie 7:n pohjoispuolelta. (FCG 2014) Mustakorven suunnittelualueen poikki kulkee useiden eri sääksikoiraiden ruokailulentoreittejä mantereelta Heinlahden suuntaan tai Heinlahden kautta muualle Pyhtään rannikkoalueelle. Valkmusan lintutornin läheisyydessä pesivän sääskikoiraan ruokailulennot suuntautuivat lähes poikkeuksetta pesäpuulta etelään tai eteläkaakkoon. (FCG 2014.) Syysmuutto Syksyllä 2012 varpushaukkojen yksi Pyhtään alueelle sijoittuvista päämuuttoreiteistä kulki suunnittelualueen yli. Piekanojen etelään suuntautuva muutto painottui selvästi alueen länsipuolelle ja hiirihaukkojen (VU) ja piekanojen itään suuntautuva muuttoreitti sijoittui osittain suunnittelualueelle sekä E18-tien eteläpuolelle. Suunnittelualueen kautta muuttaneiden hiirihaukkojen osuus oli melko vähäinen. Valtaosa havaituista vanhoista mehiläishaukoista muutti alueen yli (kuitenkin alle sata yksilöä), mutta nuorten mehiläishaukkojen muutto hajaantui tasaisemmin koko Pyhtään alueelle (Ilomäki & Parkko 2012). Pyhtää sijoittuu keskeiselle maakotkien (VU, L-dir) syysmuuttoreitille. Syksyllä 2012 maakotkien muutto painottui E18 tien pohjoispuolelle suunnittelualueen läheisyyteen. suunnittelualueen kautta havaittiin muuttavan 19 maakotkaa, joka on valtakunnallisesti merkittävä määrä. Lintujen muuttokorkeus oli keskimäärin alle 200 metriä. Maakotkien muuttoa alueelle ohjaavat Suomenlahden rannikon muodot sekä mahdollisesti suunnittelualueen laajat metsä- ja suoalueet, jotka saattavat toimia kotkille ruokailu- ja levähdysalueina (Ilomäki & Parkko 2012). Merikotkien (VU, L-dir), sääksien (NT, L-dir), jalohaukkojen sekä muiden haukkojen muutto ei keskittynyt erityisesti millekään muuttolinjalle vaan niiden muutto jakautui tasaisemmin koko Pyhtään alueelle. Joidenkin lajien kohdalla havaintoaineisto on riittämätön tarkempien tulkintojen tekemiseen (Ilomäki & Parkko 2012). Kurkien (L-dir) eräs muuttoväylä tiivistyy Jättukastetin ja Imsalonniemen väliselle kapealle kaistalle, joka jää suunnittelualueen itäpuolelle. Syksyllä 2013 suunnittelualueen ylittäineiden kurkien määrä oli melko vähäinen (alle 300 yksilöä) (Ilomäki & Parkko 2012). Kurkien päämuuttoväylät kulkevat kuitenkin läntisessä Suomessa ja Pyhtään alueella havaitaan vuosittain muuttavan vain pieni osa Suomen kurkipopulaatiosta. Kevätmuutto Kevätmuuton seuranta toteutettiin vuonna 2013 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Lintujen kevätmuutto käynnistyi keväällä 2013 kylminä jatkuneiden säiden vuoksi tavallista hitaammin ja oli maalis-huhtikuulla jopa pari viikkoa tavanomaisesta myöhäisemmässä. Kevätmuutolle vuonna 2013 oli myös tyypillistä, että monille perinteisille hanhien levähdysalueille ei keväällä 2013 kerääntynyt kovin merkittäviä määriä hanhia. (FCG 2014.) Muutonseurannassa havaittiin yhteensä yli lintua, jotka kuuluivat yhteensä noin kahdeksaankymmeneen eri lajiin. Havaituista muuttolintulajeista uhanalaisiksi luokiteltuja olivat muuttohaukka (VU, vaarantunut), hiirihaukka (VU), mehiläishaukka (VU), sinisuohaukka (VU), punasotka (VU), selkälokki (VU) ja törmäpääsky (VU). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista havaintoja tehtiin seuraavista: isokoskelo, kaakkuri, metsähanhi, naurulokki ja niittykirvinen. Havaittujen uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien yksilömäärät olivat kuitenkin melko alhaisia. (FCG 2014.)

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (76) Valtaosan havaituista linnuista muodostivat valkoposki- ja sepelhanhet, harmaahanhet, sepelkyyhkyt, peippolinnut, rastaat, laulujoutsenet ja kurjet. Tuulivoimapuistojen vaikutuksille alttiiden suurten lintulajien kuten hanhien, joutsenten ja kurkien päämuuttoväylät eivät keväällä 2013 sijoittuneet merkittävästi tuulivoimapuiston suunnittelualueelle. Osa kurki- ja joutsenmuutosta keskittyi Mustakorven suunnittelualueen luoteispuolelle. Arktisten lintulajien muutto kulki pääasiassa suunnittelualueen eteläpuolitse lähempänä rannikkolinjaa sekä ulompana merellä. (FCG 2014.) Kevätmuuton kannalta herkäksi voidaan arvioisa Mustakorven alueen luoteisosa, jonka kautta havaittiin muuttavan etenkin Siltakylän pelloilta koilliseen suuntaavia kurki- ja laulujoutsenparvia. (FCG 2014.) Suunnittelualueen läheisyydessä havaittu keväinen petolintumuutto oli vähäistä verrattuna syksyllä 2012 havaittuun petomuuttoon eikä muutonseurannan perusteella suunnittelualueen läheisyydessä kulje erityisen merkittäviä petolintujen kevätmuuttoväyliä. Kymenlaakson alueella merkittävimmät petolintumuutot ajoittuvatkin vuosittain syksyyn. Päiväpetolinnut karttavat tyypillisesti laajojen merialueiden ylityksiä, mistä johtuen syksyisin useat lajit (mm. mehiläis- ja hiirihaukka) seuraavat rantalinjaa muuttomatkallaan ja muuttoväylät tiivistyvät rannikon läheisyyteen. Keväisin petolintujen muutto saapuu mantereelle hajanaisemmin pääosin Suomenlahden ylitse eikä tiivisty rannikkoalueelle syksyn tapaan (Ilomäki 2005). Havaintojen perusteella Munapirtin kärki kuitenkin ohjaa jossain määrin mm. hiiri-, ampu- ja muuttohaukkojen muuttoreittejä. (FCG 2014.) Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) viiksisiippoja (viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa) sekä pohjanlepakoita (Metsänen 2012, FCG 2014). Havainnot keskittyivät kahdelle erilliselle metsäalueelle, jotka arvioitiin lepakoiden kannalta arvokkaiksi ruokailualueiksi. Toinen kohteista sijoittuu Mustakorven alueen luoteisosaan, jossa kasvaa järeää, varttuvaa ja osin varttunutta kuusikangasmetsää. Kohteella havaittiin kahdella eri kartoituskäynnillä 2-3 viiksisiippayksilöä. Lähellä tehdyt pohjanlepakkohavainnot koskivat satunnaisesti metsäteiden laiteilla saalistelevia yksilöitä. Kohteella on lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikaksi soveltuva kolopuu, mutta puun koloissa ei kuitenkaan todettu merkkejä lepakoista vaikka se tarkistettiin kahtena eri kartoituskertana. Suunniteltu tuulivoimalan sijoituspaikka sijoittuu kohteen itäreunalle. Mustakorven alueen eteläosissa on viiksisiippojen ruokailualue, joka sijoittuu varttuvaan sekakangasmetsään. Alueella saalisteli useita siippayksilöitä eri kartoituskäynneillä. Kohteen alueella ei ole alustavia tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja. Uhanalaisista lintulajeista alueella esiintyvät mehiläishaukka (VU, vaarantunut) sekä kivitasku (VU) (Parkko 2012). Alueellisesti uhanalaisista lajeista alueella esiintyy metso (RT). Silmälläpidettävistä lintulajeista suunnittelualueella esiintyvät sirittäjä (NT). käenpiika (NT), metso (NT) teeri (NT). Alueelle sijoittuu myös joitain teerien soidinpaikkoja (Parkko 2012) Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueilla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Lähimmillään noin 700 metriä alueen pohjoispuolelle sijoittuu Valkmusan kansallispuisto (KPU050031) ja Natura-alue (SCI, FI ). Noin kolme kilometriä suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu Heinlahden Natura- (SPA, FI ) ja luonnonsuojelualue (YSA201247) ja noin kolme kilometriä alueen itäpuolelle Kymijoen Natura-alue (SCI, FI ), johon sisältyy useita pienehköjä luonnonsuojelualueita.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (76) Kokkovuoren Natura-alue (FI ) sijoittuu noin kolme kilometriä alueen eteläpuolelle. Suunnittelualueelle sijoittuu osittain tai kokonaan kolme paikallisesti arvokasta elinympäristöä. Kesällä 2012 laaditun luontoselvityksen jälkeen pohjoisimmat arvokkaat metsäalueet (alueet 1 ja 2) on päätehakattu ja niiden luontoarvot ovat merkittävästi heikentyneet. Kaava-aluetta on kaavaehdotusvaiheessa pienennetty. Alue/kohde Pitkäkallion länsipuolen vanha metsä (nro 1) (päätehakattu vuonna 2015) Pitkäkallio (nro 2) (päätehakattu vuonna 2015) Rapatöyryn vanha metsä (nro 5) Rajakallion länsipuolen vanha metsä (nro 6) Korkeuskallio (nro 7) Arvotus - - paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas Kuva 6. Mustakorven suunnittelualueelle sijoittuvat paikallisesti arvokkaat elinympäristöt. Kohteet 3 ja 4 sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle (kuva: Kotkansiipi 2012 Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys). 4.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin arvokkaan maisemaalueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisemasuunnittelija Jan Tvrdý.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (76) Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993) Hankealue muodostuu pääosin metsäisistä selänteistä sekä niiden väliin jäävistä suoalueista. Kallio on selännealueilla monin paikoin aivan pinnassa. Länsireunalta löytyy laajahkoja avokallioita ja maasto on lisäksi varsin kivistä. Selännealueiden väliin ja ympärille jäävien laajempien soiden ohella selännealueiden painanteisiin on muodostunut pienialaisia soita tai soistumia. Hankealueeseen lukeutuu myös yksi peltoalue. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen länsi- ja pohjoisosassa. Maasto kohoaa korkeimmillaan yli 40 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 12,5 metriä meren pinnan yläpuolella alueen koillisosassa Valkiajärvensuolla. Hankealue sijoittuu suurelta osin metsävyöhykkeelle. Kallio on alueen länsireunalla ja luoteiskulmassa monin paikoin laajoina alueina pinnassa. Soita tai soistumia on melko runsaasti. Hankealueen itäosassa on laaja-alainen Valkiajärvensuo, joka toimii suurelta osin turvetuotantoalueena. Alue muodostaa varsin laajan maisemakuvallisen vaurion. Hankealueelle Valkiajärvensuon eteläpuolelle sijoittuu yksi pienehkö peltoalue Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmillään noin 3 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kymijoen laakso (MAO050014). Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km2) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (76) Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella. Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista: o o o Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan käsikäyttöinen sulku. Noin 16 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kaunissaari-Ristisaari (MAO050011), joka on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Noin 18 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Summanjoen laaksot (MAO050015) Maakunnalliset maisema-arvot Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 700 metriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään runsaat kolme kilometriä. Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus. Strukan metsäalue (Maakuntakaava), sijoittuu lähimmillään runsaan kymmenen kilometrin päähän hankealueen rajasta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat kolme kilometriä. Kyminlinnan maalinnoitus on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus. Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Etäisyys kaavaalueeseen on lähimmillään noin neljä kilometriä kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (76) Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin kuusi kilometriä. Korkeakosken teollisuusympäristö on muotoutunut historialliselle mylly- ja sahapaikalle, jossa on toiminut tiettävästi yksi maamme varhaisimmista teollisuuslaitoksista. Tehtaan välittömässä läheisyydessä on 1930-luvun alussa rakennettu yhtenäinen työväenasuntoalue Pahvikylä. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin kuusi kilometriä. Hovinsaaren entinen sellutehdas on sulfaattiselluloosateollisuuden varhainen ja hyvin säilynyt rakennusmuistomerkki. Se on merkittävä myös rakennusteknisesti. Hovinsaaren tehdas sijaitsee samannimisen saaren itäosassa rautateiden rajaamassa kolmiossa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat kahdeksan kilometriä. Kymin kirkko lukeutuu Intendentinkonttorin 1800-luvun puolivälissä suunnittelemiin, kivestä rakennettuihin empiretyylisiin ristikirkkoihin. Kymin kirkko on rakennettu Kymijoen Korkeakoskenhaaran itärannalle, korkealle mäntyjä ja kuusia kasvavalle kallioiselle mäelle. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat seitsemän kilometriä. Karhulan teollisuusympäristö on merkittävä osa Kymijoen varrelle syntynyttä teollisuutta. Teollisuuslaitokset ja sen ympärille muotoutuneet eri-ikäiset työntekijöiden asuinalueet sekä tehtaankartano muodostavat monipuolisen, eri aikoina muotoutuneen yhdyskunnan. Teollisuuslaitoksen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmän osan muodostavat vanhat tuotantorakennukset sekä eri-ikäiset virkailijoille ja työntekijöille rakennetut, yhtenäisesti suunnitellut asuma-alueet. Teollisuusalueen pohjoispuolella Kymijoen varrella, suuren puiston keskellä, sijaitsee Karhulan kartano. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat seitsemän kilometriä. Sunilan tehtaat on vanhin säilynyt sulfaattiselluloosatehdas Suomessa. Sunila asuinalueineen perustuu arkkitehti Alvar Aallon korkeatasoiseen kokonaissuunnitelmaan. Sunilan asuinalueen maastonmuotoihin ja luonnonoloihin perustuva asemakaava on maamme varhaisin ja alueen asuntorakentaminen on ollut edistyksellistä sekä asuntososiaalisesti että rakennusteknisesti. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 8,5 kilometriä. Kotkan keskustoria reunustaa kaksi modernismin arkkitehtuurin merkkiteosta luvulta, massiivinen kaupungintalo ja pieni funktionalistinen Suomalaiseksi Säästöpankiksi rakennettu pankkitalo. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 10 kilometriä. Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirkkopuisto. Vuonna 1801 valmistunut ortodoksinen kirkko on venäläisen uusklassismin huomattavin esimerkki Suomessa ja ainoa Ruotsinsalmen linnoituskaupungista säilynyt rakennus. Kirkkoa ympäröivä korttelin kokoinen ns. Isopuisto on muodostunut ja 1900-luvun kuluessa. Etäisyys kaavaalueeseen on lähimmillään runsaat 10 kilometriä. Stora Enson Kotkan tehtaat, etäisyys lähimmillään runsaat 10 kilometriä. Stora Enson tehtaat ovat merkittävä osa Kotkan kaupunkikuvaa ja tärkeä osa Kaakkois-Suomen vesistöjen varsille syntynyttä puunjalostusteollisuutta. Höyrysahan vanhalla punatiilisellä kone- ja pannuhuoneella savupiippuineen on suuri symbolimerkitys. Tehdasalueen ulkopuolella on kaksi vuonna 1872 perustetun Norjan sahan norjalaisille työnjohtajille ja ammattimiehille rakennettua luhtikäytävällistä asuinrakennusta, Kirkkopytinki ja Herrojen pytinki. Nämä kaksikerroksiset sivukäytävätalot ovat ainoat laatuaan Suomessa.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (76) Kotkan kirkko ympäristöineen kuuluu suunnittelijansa arkkitehti Josef Stenbäckin runsaan kirkkotuotannon parhaimmistoon. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 10,5 kilometriä. Katariinan pientaloalue (ent. Puistolan) pientaloalue, laaja ja yhtenäinen arkkitehti Birger Brunilan asemakaavan mukaan toteutettu asuinalue, on edustava ja korkeatasoisesti suunniteltu esimerkki teollisuuskaupungin työväestön asuntokysymyksen ratkaisemisesta 1900-luvun alussa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat 11 kilometriä. Ruotsinsalmen merilinnoitus on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana. Etäisyys kaavaalueeseen on lähimmillään noin 11 kilometriä. Tiutisen asuinalue on työväestön omatoimisesti tehtaan liepeille rakentama alue, jonka rakenne ja rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan työväen sekä kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 11 kilometriä. Pyhtään kirkko ja pappila on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 11,5 kilometriä. Anjalan historiallinen ympäristö. Kymijokeen liittyvällä Anjalan kulttuurimaisemalla on merkittävä asema kartanolaitoksen muotoutumisessa, valtakunnan sotahistoriassa sekä varhaisen suurteollisuuden syntypaikkana. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 12 kilometriä Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. 0-5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu kaksi kohdetta Kymenlinnan maalinnoitus, on vastaava kuin RKY 2009 kohde, ainoastaan aluerajaus poikkeaa. Toinen kohde, Kyminkartanon kulttuurimaisema, on uudessa jaottelussa sisällytetty Kymenlinnan maalinnoituksen aluerajauksen sisään. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu 14 kohdetta Kohteista 11 on vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta osan aluerajaukset ja nimet ovat hieman muuttuneet. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Lisäksi on kolme muuta kohdetta, jotka eivät enää lukeudu RKY 2009 kohteiden joukkoon. Yksi niistä on Sokerikemian alue, joka sijoittuu noin kahdeksan kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Sokerikemian yhtenäinen asuntoalue on rakennettu Suomen Sokerin Oy:n työntekijöille vuosien aikana. Toinen kohteista on Kymin entinen pappila, joka sijoittuu runsaan kuuden kilometrin päähän hankealueen rajasta. Puinen päärakennus on vuodelta Kolmas kohteista on Kymijoen kulttuurimaisema, jonka aluerajaus sijoittuu lähimmillään noin 6,5 kilometrin päähän hankealueesta. Alue sijoittuu osin pääl-

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (76) Perinnemaisemat lekkäin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen kanssa. Kohdetta on käsitelty aiemmissa yhteyksissä. Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu yhdeksän perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee Myllykylässä noin 2,5 kilometrin päässä hankealueen rajasta. Seuraavaksi lähimmät kohteet sijoittuvat Heinlahden pohjukkaan noin kolmen kilometrin päähän hankealueen etelärajasta. Yksi Siltakylän kohteista sijoittuu runsaan kolmen kilometrin päähän hankealueesta. Loput kohteet sijoittuvat joko Heinlahden rannalle tai Siltakylän ympäristöön noin 3,5-4,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Kuva 7. Maisema- ja kulttuuriarvot. (Kuvassa valmisteluvaiheen mukaiset suunnittelualueiden rajat.) Muinaisjäännökset Mustakorven tuulivoimapuiston kaava-alueelle on laadittu arkeologinen inventointi kesällä 2014 ennen kaavaehdotuksen laatimista (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen &

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (76) Luoto Oy). Mustakorven tuulivoimapuiston kaava-alueelta ei entuudestaan tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä kesän 2014 inventoinnissa paikannettu aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöksiä. 4.9 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu maakuntakaavoilla (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt; Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto; Itä-Uudenmaan maakuntakaava). Ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2008 taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavan sekä vuonna 2010 maaseutu ja luonto -maakuntakaavan. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti Kymenlaakson energiavaihemaakuntakaavan Vahvistetuissa maakuntakaavoissa on ratkaistu useita aihekokonaisuuteen liittyviä alueidenkäyttökysymyksiä, mm. osoitettu meren rannikolta ja merialueelta tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ja koko maakunnan alueelta turvetuotantoalueita, energiahuollon alueita ja energiansiirtoyhteyksiä. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan tarkoituksena on täydentää maakuntakaavaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edellyttämällä tavalla turvaten alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa Kymenlaakson maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Energiamaakuntakaavan koko kaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoittaa ensisijaisesti muualla kuin maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityisesti selvitettävä asumisen työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoittamista taajamatoimintojen läheisyyteen, tulee selvittää tuulivoimatuotannon vaikutukset alueen maankäytön kehittämisvaihtoehtoihin. Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti. Mustakorven suunnittelualue sijoittuu energiamaakuntakaavassa osoitetulle maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimaloiden sijoitusalueelle (tv1). Suunnittelumääräyksen mukaan tv-alueiden suunnittelussa on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteisen vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Maakuntakaavan rakentamismääräyksen mukaan tv-alueilla ei ole voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Mustakorven suunnittelualueen itäiset osat sijaitsevat taajamat ja niiden ympäristöt - maakuntakaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Mustakorven suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu itä-länsi-suuntainen valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän uuden pääradan ohjeellinen sijainti. Alueen eteläpuolelle on maakuntakaavassa merkitty kulkevaksi moottori- tai moottoriliikennetien linjaus (mo). Ohjeellisen pääradan ja moottoritien välissä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös. Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) suojeltuja kohteita. Taajamat ja niiden ympäristöt sekä maaseutu- ja luonto maakuntakaavoissa alueen itä- ja pohjoispuolelle on merkitty pääsähkölinja (z).