Asiantuntijalausunnot

Transkriptio

1 Asiantuntijalausunnot maakuntakaavaluonnoksesta Eväitä maakuntakaavaehdotuksen laadintaan Maakuntakaavan uudistaminen

2 Keskustelun kautta ratkaisuihin! Asiantuntijalausuntojen myötä maakuntakaavatyöhön on haettu uusia näkökulmia ja laaja-alaista näkemystä. Lausunnoissa eri alojen asiantuntijoilta on pyydetty kantoja siihen, miten maakuntakaavalla voitaisiin parhaiten vastata metropolimaakuntamme haasteisiin. Tähän esitteeseen on koottu maakuntakaavan uudistamistyön yhteydessä pyydettyjen asiantuntijalausuntojen keskeisimpiä näkemyksiä. Asiantuntijalausunnot on koottu julkaisuksi, joka on luettavissa: Kuva: Tuula Palaste-Eerola

3 Asiantuntijalausunnot on pyydetty alansa huippuosaajilta: Seppo Laakso, tutkija, Kaupunkitutkimus TA Oy Heikki A. Loikkanen, kaupunkitalouden professori, Helsingin yliopisto Päivi Kilpeläinen, tutkija, Kaupunkitutkimus TA Oy Matti Kortteinen, professori, sosiologian laitos, Helsingin yliopisto Mari Vaattovaara, kaupunkimaantieteen professori, Helsingin yliopisto Antti Hautamäki, tutkimusprofessori, Agora Center, Jyväskylän yliopisto Demos Helsinki on riippumaton ajatushautomo. Demos Helsingin tutkimuksen keskeiset teemat ovat: hyvinvointi, tulevaisuuden kaupungit ja vähähiilinen yhteiskunta. YTK harjoittaa monitieteistä tutkimusta ja koulutusta alue- ja yhdyskuntasuunnittelun ja kaupunkitutkimuksen alalla. YTK on insinööritieteiden korkeakoulun alainen erillislaitos. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus

4 Laakso, Loikkanen & Kilpeläinen: Negatiivinen juustohöylä ei ole optimiratkaisu Kaavaluonnos perustuu pitkälti konsensukseen maakunnan kuntien välillä. Se toteuttaa tavallaan negatiivista juustohöyläperiaatetta. Tämä kasvua kaikkialle -periaate ei priorisoi kasvusuuntia tai keskuksia, mikä on ristiriidassa eheyttämisen periaatteen kanssa. Kaava sisältää uusia aluevarauksia, joiden tarve maakunnan näkökulmasta on kyseenalainen, koska asukasmäärän ja työpaikkojen kasvu voitaisiin sijoittaa vanhoille taajamatoimintojen alueille. Pitkälle menevää työpaikkojen ja asumisen sekoittumista ei kannata tavoitella, jos sen tuloksena menetetään tuotantotoiminnan klusteroitumisen tehokkuushyötyjä. Vaattovaara & Kortteinen: Uusi asutus sijoitettava hyville alueille Niin sanotut hyvät alueet tulisi ottaa nykyistä voimakkaammin uuden kaavoituksen ja asumisen käyttöön. Ne kestävät sosioekonomista ja kulttuurista monimuotoisuutta ja huono-osaisuutta moninkertaisesti suhteessa muihin alueisiin. Maakuntakaavan näkökulmaa olisi ehkä syytä laajentaa niin, että kaava osallistuisi nykyistä paremmin segregaatiokehityksen hallintaan ja ehkäisyyn.

5 Hautamäki & Demos Helsinki: 10 minuutin metropoli 10 minuutin metropolissa korostuu paikallinen autonomisuus ja älykäs palvelurakenne. Jokapäiväinen asiointi hoituu lähellä, jolloin liikkumistarve ja ympäristön kuormitus vähenevät. Palvelujen yksilöllisyys tulee tulevaisuudessa haastamaan suuret yritykset ja kaupan keskusliikkeet. Maakuntakaavan pitäisi suuntautua vahvemmin tulevaisuuteen ja ottaa huomioon myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Alueellinen kestävyys ja kyky sopeutua muutoksiin eli resilienssi on elintärkeää. Globaalien yhteyksien kehittäminen muihin metropoleihin on metropolin kilpailukyvyn olennainen tekijä. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus (YTK): Ylimaakunnallinen ja paikallinen etu ristiriidassa? Seutukeskusten verkosto on liian harva tasapainottamaan pääkaupunkiseutukeskeisyyttä. Tiheämpi keskusverkosto noudattaisi monikeskusmallia. Yksisuuntainen junalla pendelöintiin tukeutuva verkosto on liikkumisen muutoksille haavoittuvainen. Ongelmaksi saattaa nousta raideinvestointien taloudellinen epävarmuus tai epärealistisuus. Rohkea, ohjaava ja päämäärätietoinen kaava.

6 Maakuntakaava Uudenmaan suunnannäyttäjänä? Maakuntakaavan kautta tulisi välittää globaalit trendit kuntakaavoitukseen. Laajemalla, dialogisella vuorovaikutuksella suunnittelujärjestelmä saataisiin kestävämmäksi. - Hautamäki & Demos Helsinki Kunnat pyrkivät maakuntakaavoituksessa puolustamaan omia etujaan. Tulokseksi syntyy asetelma, joka toistaa aiemmin vuosikymmenten aikana syntyneen alueellisen rakenteen. Kompromissien kautta syntyy helposti ylimitoitettua suunnittelua, jonka ohjaava vaikutus on heikko. - Vaattovaara & Kortteinen Onko mielekästä määritellä maakuntakaavalle tietty tavoitevuosi? Vaihtoehtona on tulkita maakuntakaavaa ajoittamattomaksi raamiksi, jonka osoittamien maankäyttörajoitusten puitteissa toteutuvia maankäytön muutoksia pidetään hyväksyttävinä ja mahdollisina. - Laakso, Loikkanen & Kilpeläinen Otettaessa nykyinen rakenne lähtökohdaksi hyväksytään jo tapahtunut epätoivottu kehitys. Kaavallisen ohjauksen tulisi kyetä nousemaan nykytilanteen yläpuolelle pitkän aikavälin ohjaustavoitteidensa toteuttamiseksi. -YTK Lisätietoja: Kaavoituspäällikkö Merja Vikman-Kanerva, puh , merja.vikman-kanerva@uudenmaanliitto.fi Suunnittelupäällikkö Kaarina Rautio, puh , kaarina.rautio@uudenmaanliitto.fi Johtaja, aluesuunnittelu, Riitta Murto-Laitinen, puh , riitta.murto-laitinen@uudenmaanliitto.fi Seuraa valmistelua ja tutustu arviointiraportteihin: Ulkoasu: Anni Levonen Uudenmaan liitto 1200 kpl Helsinki 2011

7 Maakuntakaavan uudistaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan kattava maakuntakaava. Kaava uudistaa ja täydentää voimassa olevia ja hyväksyttyjä maakuntakaavoja aluerakenteen keskeisimpien teemojen osalta. Kaavan tärkeimmät tavoitteet ovat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen. Vuoteen 2035 mennessä kaavalla varaudutaan uuteen asukkaaseen ja uuteen työpaikkaan. Maakuntakaavan uudistaminen kestää noin neljä vuotta. Kaavan luonnos valmistui keväällä 2011, jolloin se oli nähtävillä ja lausuntokierroksella. Syksystä 2011 lähtien maakuntahallitus käsittelee vielä avoinna olevia sisältökysymyksiä palautteen, vaikutusten arviointien sekä vuorovaikutuksen pohjalta. Tavoitteena on, että maakuntakaavaehdotus valmistuu keväällä 2012 ja maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan loppuvuodesta Tämän jälkeen kaava toimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Uudistamisen aikataulu Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Selvitykset aloitettiin Rakennemallit ja niiden arviointi lausunnot Valmistelun periaatteet eli perusrakenne hyväksyttiin Liittojen yhdistyminen OAS:n tarkistus Luonnos nähtäville lausunnot ja mielipiteet Asiantuntijalausunnot ja vaikutusten arvioinnit Palautteen ja arviointien käsittely Vuorovaikutus ehdotusta valmisteltaessa Kaavaratkaisuiden täsmentäminen Maakuntahallitus käsittelee ja hyväksyy kaavaehdotuksen Ehdotus nähtäville keväällä Lausunnot ja muistutukset vastineet Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto hyväksyvät kaavan Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi valitusmahdollisuus Ympäristöministeriö vahvistaa, kaavan voimaantulo jatkovalitusmahdollisuus

8 Vaikutusten arviointi osana suunnittelua Arvioinneilla selvitetään maakuntakaavaratkaisun todennäköisiä vaikutuksia mm. ihmisiin arkeen, talouteen ja ympäristöön. Jo valmistelun aikana arviointeja käytetään suunnattaessa työtä haluttuun suuntaan ja pyrittäessä välttämään haitallisia vaikutuksia. Arviointeja tehdään valmistelun kaikissa vaiheissa ja arvioiden kaikkia käsiteltäviä teemoja. Työ tehdään Uudenmaan liitossa sekä ulkopuolisina selvityksinä, joihin asiantuntijalausunnotkin lukeutuvat. Vuorovaikutus jatkuu Maakuntakaavatyö toimii keskusteluvälineenä metropolimaakunnan suunnittelussa ja yhteisen suunnan muodostamisessa. Maakuntakaavan valmistelu jatkuu laajassa ja edelleen tiivistyvässä vuorovaikutuksessa jäsenkuntien, sidosryhmien, viranomaisten ja osallisten kanssa. Haastavia kysymyksiä ratkotaan myös yhteistyössä maakuntahallituksen ja kuntien poliittisten päättäjien kanssa. Kaavaehdotus tulee nähtäville keväällä 2012, jolloin siitä pyydetään lausunnot ja osallisilla on mahdollisuus antaa muistutuksia. UUSIMAA 28 kuntaa, 1,5 miljoonaa asukasta, työpaikkaa Pohjakartta-aineisto MML, 2011