10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
|
|
|
- Krista Saaristo
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAPAA SIVISTYSTYÖ Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön rahoitus määräytyy vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) ja asetuksen (805/1998) mukaan. Rahoituksen saamisen ehtona on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ylläpitämislupa, jossa määritellään oppilaitoksen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Vapaan sivistystyön lain mukainen ylläpitämislupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Vuonna 2012 vapaan sivistystyön rahoituksen piirissä olevia oppilaitoksia on yhteensä 323, joista 82 kansanopistoa, 11 valtakunnallista ja 3 alueellista liikunnan koulutuskeskusta, 196 kansalaisopistoa, 20 kesäyliopistoa ja 11 opintokeskusta. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämän perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitus määräytyy kyseessä olevan koulutusmuodon rahoitusperusteiden mukaisesti Vapaan sivistystyön rahoituksen yleiset perusteet Vapaan sivistystyön rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin suoritteiden määriin ja suoritteita vastaaviin yksikköhintoihin. Suoritepäätökset tehdään valtion talousarvion rajoissa. Rahoitusta ei tarkisteta varainhoitovuoden päättyessä. Vuoden 2012 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2009 toteutuneisiin kustannuksiin. Kustannusten perusteella lasketuissa yksikköhinnoissa on huomioitu lisäksi indeksikorotus Kansanopistot Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, joiden tarkoituksena on edistää kansalaisten omaehtoista opiskelua siten, että kukin kansanopisto voi samalla painottaa arvo- ja aatetaustaansa ja kasvatustavoitteitaan. Kansanopistojen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opiskelijaviikkojen määrän ja opiskelijaviikkoa kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Kansanopistojen ylläpitämislupia uudistetaan vuoden 2012 alusta, jolloin kansanopistoille määrätyistä koulutustehtävistä poistuvat kirjeopetuksen antaminen ja enintään 10 päivän pituisten kurssien järjestäminen. Uusissa ylläpitämisluvissa osaksi opiston koulutustehtävää voidaan määrätä työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä.
2 41 Uusien ylläpitämislupien mukaisesti vuoden 2012 alusta opintokirjeet tullaan rinnastamaan etäopetukseen, minkä vuoksi kirjeopetusta antavien opistojen tulee toimintasuunnitelmassaan määritellä opintokirjekoulutuksen laajuus opetustunteina. Vahvistaessaan opiskelijaviikkojen määrää vuosille 2012 ja 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa huomioon suoritettujen opintokirjeiden lukumäärästä 60 prosenttia Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen laskennassa kansanopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon Yksikköhinnan korottamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisella erillisellä vuokralla luovutaan asteittain vuodesta 2012 alkaen siten, että opiskelijaviikkokohtaista yksikköhinnan korotusta alennetaan vuoden 2011 tasosta vuosittain 20 eurolla. Määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2012 opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan opistoissa, joilla on osana koulutustehtävää työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä. Yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen osalta 20 prosenttia. Kansanopiston enintään 10 päivän pituisten kurssien järjestämisen perusteella määrätystä erityisestä koulutustehtävästä ja siihen liittyvästä yksikköhinnan korottamisesta 20 %:lla luovutaan vuoden 2012 alusta Yksikköhinnan laskenta Kansanopistojen vapaan sivistystyön korottamattoman yksikköhinnan pohja-arvo vuonna 2012 on 312,65 euroa /opiskelijaviikko. Yksikköhintaa korotetaan seuraavien tekijöiden perusteella (A 805/1998 3, muutettu 1073/2011, L 632/1998, 11 2 mom, muutettu 1103/2010,): - vaikeasti vammaisten opiskelijaviikkojen osalta 75% kansanopistoille, joiden pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus (ns. erityiskansanopistot), ja 25% kansanopistoille, joiden koulutustehtävään kuuluu osana vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus - niistä opiskelijaviikoista, jotka osana kansanopiston ylläpitämisluvan mukaista koulutustehtävää ovat työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettua koulutusta tai erityisestä syystä määrättävää muuta erityistä koulutustehtävää, yksikköhintaa korotetaan 20% Yksikköhintaa vähennetään: - 20 % opiston ulkopuolella asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikkojen osalta
3 42 Yksikköhinta lasketaan seuraavasti: (pohja-arvo x opiskelijaviikot + korotus -% x pohja-arvo x korotettavat opiskelijaviikot vähennys-% x pohja-arvo x vähennettävät opiskelijaviikot): opiskelijaviikot Edellä mainitulla tavalla laskettua yksikköhintaa korotetaan vielä opiskelijaviikkoa kohti lasketulla opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisella erillisellä vuokralla, jos kansanopisto toimii toiminnan laajuus huomioon ottaen olennaisessa määrin vuokratiloissa. Vuoden 2012 yksikköhinnan korotukseksi on määrätty vuodelle 2011 laskettu opiskelijaviikkokohtainen korotus vähennettynä 20 eurolla. Yksityisen kansanopiston ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 6,57 %:lla (L 632/1998, 13 a ) Rahoituksen määräytyminen Kansanopistojen vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan kertomalla sille vahvistettu opiskelijaviikkojen määrä opiskelijaviikkoa kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Kansanopistoille myönnettävän valtionosuuden määrä on 57 prosenttia edellä mainitulla tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta. Kansanopistoille, joiden ylläpitämisluvassa määritellyn pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, myönnetään kuitenkin valtionosuutta 70 prosenttia valtionosuuden perusteesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama opiskelijaviikkojen määrä perustuu kyseisen kansanopiston aiempina vuosina toteutuneiden opiskelijaviikkojen määriin. Vuodelle 2012 vahvistettujen opiskelijaviikkomäärien valmistelussa perustana ovat olleet kansanopistojen vuosien 2009 ja 2010 toteutuneet opiskelijaviikkomäärät. Etä- ja monimuoto-opetuksen opiskelijaviikkojen määrästä on huomioitu 60 %. Raportti kansanopistojen yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perusteista Kansalaisopistot Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Kansalaisopistojen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opetustuntien määrän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen laskennassa kansalaisopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon
4 Yksikköhinnan laskenta Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2012 on 82,32 euroa/opetustunti. Yksikköhintaa korotetaan 15 prosenttia niissä kansalaisopistoissa, joiden sijaintikunnan asukastiheys on yli 100. Asukastiheydellä tarkoitetaan asukastiheyttä maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa. Tasauskerroin Tasauskertoimella tasataan korotusten vaikutus kansalaisopiston keskimääräiseen yksikköhintaan (82,32), koska korotuksilla ei lisätä valtion rahoitusosuutta opetustuntia kohti lasketusta keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tasauskertoimella (0,950724) kerrotaan edellä kerrotulla tavalla laskettu yksikköhinta. Yksityisen kansalaisopiston ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 3,06 %:lla (L 632/1998, 13 a ) Rahoituksen määräytyminen Kansalaisopiston valtionosuuden peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön ko. opistolle vahvistama opetustuntien määrä opetustunnin yksikköhinnalla. Valtionosuus kansalaisopiston ylläpitäjälle on vapaasta sivistystyöstä annetun lain 9 :n mukaan 57 % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta. Useamman kunnan yhdessä ylläpitämän kansalaisopiston valtionosuus maksetaan ylläpitäjäkunnille niiden asukasmäärien suhteessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama opetustuntien määrä perustuu kyseisen kansalaisopiston toteutuneiden opetustuntien määriin. Vuodelle 2012 vahvistetun opetustuntien määrän valmistelun perusteena ovat olleet vuosien 2009 ja 2010 toteutuneiden ja vuoden 2011 arvioitujen opetustuntien määrät. Raportti kansalaisopistojen yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perusteista Kesäyliopistot Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopistoopetusta sekä muuta koulutusta. Kesäyliopistojen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opetustuntien määrän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella
5 Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen laskennassa kesäyliopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon Yksikköhinnan laskenta Kesäyliopistojen vapaan sivistystyön yksikköhinta vuonna 2012 on 156,24 euroa/opetustunti. Yksityisen kesäyliopiston ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 5,39 %:lla (L 632/1998, 13 a ) Rahoituksen määräytyminen Kesäyliopiston vuotuinen valtionosuuden laskennallinen peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön ko. opistolle vahvistama opetustuntien määrä opetustunnin yksikköhinnalla. Kesäyliopiston ylläpitäjille myönnettävän valtionosuuden määrä on 57 prosenttia edellä mainitulla tavalla lasketusta valtionosuuden perusteesta Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama opetustuntien määrä perustuu kyseisen kesäyliopiston toteutuneiden opetustuntien määriin. Vuodelle 2012 vahvistetun opetustuntien määrän valmistelussa perustana ovat olleet vuosien 2009 ja 2010 toteutuneiden ja vuoden 2011 arvioitujen opetustuntien määrät. Raportti kesäyliopistojen yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perusteista Liikunnan koulutuskeskukset Liikunnan koulutuskeskukset ovat valtakunnallisia sisäoppilaitoksia ja alueellisia oppilaitoksia, joiden tehtävänä on antaa liikunta-alan koulutusta, järjestää valmennustoimintaa sekä antaa näitä täydentävää opetusta. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opiskelijavuorokausien määrän ja opiskelijavuorokautta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opiskelijapäivien määrän ja opiskelijapäivää kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.
6 Yksikköhinnan laskenta Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokauden yksikköhinta lasketaan käyttökustannusten perusteella. Vuonna 2012 yksikköhinta on 87,88 euroa/opiskelijavuorokausi. Yksikköhintaa voidaan korottaa opiskelijavuorokautta kohti lasketulla opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisella erillisellä vuokralla, jos liikunnan koulutuskeskus toimii toiminnan laajuus huomioon ottaen olennaisessa määrin vuokratiloissa. Yksityisen valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osalta 8,02 %:lla (L 632/1998, 13 a ) Rahoituksen määräytyminen Valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen vuotuinen valtionosuuden laskennallinen peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön ko. liikunnan koulutuskeskukselle vahvistama opiskelijavuorokausien määrä opiskelijavuorokauden yksikköhinnalla. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskukselle on 65 % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama opiskelijavuorokausien määrä perustuu kyseisen liikunnan koulutuskeskuksen toteutuneiden opiskelijavuorokausien määriin. Vuodelle 2012 vahvistetun opiskelijavuorokausien määrän valmistelun perusteena ovat olleet vuoden 2010 toteutuneiden ja vuoden 2011 arvioitujen opiskelijavuorokausien määrät. Raportti liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinnoista ja valtionosuuden laskennallisista perusteista Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää vuosittain alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien määrän ja opiskelijapäivän yksikköhinnan valtion talousarviossa olevan määrärahan puitteissa. Vuonna 2012 yksikköhinta on 16,60 euroa/opiskelijapäivä. Valtionosuus myönnetään erillisellä opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä Opintokeskukset Opintokeskukset toimivat sivistystyön valtakunnallisina aikuisoppilaitoksina järjestämällä opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi. Opintokeskusten rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman opetustuntien määrän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.
7 Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen laskennassa opintokeskusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon Yksikköhinnan laskenta Opintokeskusten opintotoiminnan yksikköhinta vuonna 2012 on 106,87 euroa/opetustunti. Opintokerhotoiminnan vuoden 2012 yksikköhinta on 4 euroa/opintokerhotunti. Yksikköhinnat sisältävät arvonlisäveron Rahoituksen määräytyminen Opintokeskusten vuotuinen valtionosuuden laskennallinen peruste lasketaan kertomalla opetus- ja kulttuuriministeriön ko. opintokeskukselle vahvistama opetustuntien määrä opetustunnin yksikköhinnalla ja opintokerhotuntien määrä opintokerhotunnin yksikköhinnalla. Valtionosuus opintokeskuksen ylläpitäjälle on 65 % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta ja se myönnetään erillisellä opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. Opetusministeriön vahvistama opetustuntien määrä perustuu kyseisen opintokeskuksen toteutuneiden opetustuntien määriin. Vuodelle 2012 vahvistetun opetustuntien määrän valmistelun perusteena ovat olleet vuosien toteutuneiden opetustuntien määrät. Lisätietoja antaa tarvittaessa Sirpa Kesti
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Asia
Vapaan sivistystyön lakimuutokset astuvat voimaan - mikä muuttuu?
Opintokeskuspäivä Kulttuuritalo Vapaan sivistystyön lakimuutokset astuvat voimaan - mikä muuttuu? Opetusneuvos Kirsi Lähde 18.11.2015 LAKI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ (632/1998) OPINTOKESKUKSIA KOSKEVAT MUUTOKSET
4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen
Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia
Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva
3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja
Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden
5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää
5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET Lomakkeella ilmoitetaan opintokeskusten vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestämisestä
Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,
Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot
B 2 Taloushallinto Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja
Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta. Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.
Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.2014 KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the
11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden
Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015
Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 3 luvun otsikko,
5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen
Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
EV 165/1997 vp - HE 122/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opetusa kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain, valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain 12 a 28 :n sekä
Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari
Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen
30. Aikuiskoulutus. 2010 toteutuma
30. Aikuiskoulutus S e l v i t y s o s a : Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta
11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden
7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS
7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan
Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista.
TÄYTTÖOHJE 1 Perustiedot 20.9.2016 KANSANOPISTOT Yhteystiedot (1*) Lomakkeella kerätään vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) piiriin kuuluvan koulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena olevat
Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu
Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.
Opetushallituksen valtionavustukset Pertti Pitkänen OPH
Opetushallituksen valtionavustukset 2013 Pertti Pitkänen OPH 20.3.2013 Vapaan sivistystyön valtionrahoituksen kehitys 2008: 152 219 000 2009: 157 569 000 2010: 163 359 000 2011: 167 109 000 2012: 164 442
LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET
TÄYTTÖOHJE 1(7) Perustiedot 20.9.2014 LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 10 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen
Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje
KYSELY 5/2005 Opintokeskukset VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2004 Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 21 :n mukaan opintokeskusten tulee toimittaa valtionapuviranomaiselle
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen kansanopisto- ja liikunnan koulutuskeskustoiminnan kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2006
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen kansanopisto- ja liikunnan koulutuskeskustoiminnan kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2006 OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PL 380
LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET
TÄYTTÖOHJE 1(6) Perustiedot 20.9.2016 LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 10 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen
Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje
KYSELY 3/2013 4.3.2013 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2012 Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 21 :n mukaan opintokeskusten tulee toimittaa valtionapuviranomaiselle
LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET
TÄYTTÖOHJE 1(6) Perustiedot 20.9.2015 LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUKSET Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 10 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen
HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila
HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-
3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa
Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys
3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
Lukion yksikköhintarahoitus 2019
Finlands framgång skapas lokalt Lukion yksikköhintarahoitus 2019 10.1.2019 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto @KyostiVarri Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät vuosina 2016 2019 (valtion talousarvio 2019) 2016
Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005
OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön
Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja
Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden
Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vastausohje
Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus 2016 -vastausohje Sisällys Yleisiä ohjeita... 2 Tiedonantajat... 2 Tiedonkeruun toteutus. 2 Keskeiset käsitteet ja määritelmät... 3 Koulutus 3 Koulutuksien
Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen
Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka
HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen
OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2014
OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2014 Oppaat ja käsikirjat 2014:4 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2014:4 ISBN 978-952-13-5790-9 (pdf)
9. AMMATTIKORKEAKOULUT
9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle
KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain
Opetus ja kulttuuriministeriölle
Opetus ja kulttuuriministeriölle Asia: Lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b :n
Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten
Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008
Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 10.4.2008 Jyrki Ijäs VOS -työryhmä puheenjohtaja Hannu Salvi rehtori Ville Marjomäki talouspäällikkö Jorma Kallio sihteerit: Jyrki Ijäs,
Ajankohtaista vapaasta sivistystyöstä. Pertti Pitkänen OPH
Ajankohtaista vapaasta sivistystyöstä Pertti Pitkänen OPH 18.3.2014 Vapaan sivistystyön valtionrahoituksen kehitys (Valtion talousarvio 29.30.30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin)
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA
07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola
KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA Info uusille opettajille Wellamo opisto 29.8.2016 Päivikki Tapiola VAPAA SIVISTYSTYÖ: villiä ja vapaata? Laki vapaasta sivistystyöstä (932 / 1998) Vapaan sivistystyön tarkoituksena
OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS
OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2013 Oppaat ja käsikirjat 2013:2 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2013:2 ISBN 978-952-13-5411-3 (pdf)
Kustannukset ja tulot ilmoitetaan täysinä euroina.
TÄYTTÖOHJE 1(10) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2013 VAPAA SIVISTYSTYÖ Kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset Lomakkeella ilmoitetaan oppilaitoksen ylläpitäjän vapaasta sivistystyöstä annetun
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka
Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio
Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,
EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014
Toisen asteen koulutuksen suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä kuntayhtymän johtaja, rehtori [email protected] 040 830 4256 KEHYSPÄÄTÖS
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat
