Kaupungintalo, 5. krs, kokoushuone 1

Transkriptio

1 KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 2/2016 Kulttuurilautakunta KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA klo 17:00 Kaupungintalo, 5. krs, kokoushuone 1 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijasivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Käsittelyjärjestys Kulttuurilautakunnan tilinpäätös- ja toimintakertomus KULAn tilinpäätös- ja toimintakertomus Suomen museoliiton 93. vuosikokous Museopäivien ohjelma Museon kulkureitit kulttuurin tiekartalla Museon kulkureitit Konserttitalon ja Nelosteatterin vuokrahinnasto Kulttuurin tilavuokrat 2016 taulukko Vastaus valtuustoaloitteeseen Kulttuurikorttelista / Mielonen Joona Mielosen aloite Palotorinin päiväkodin ja nuorisotalo Greipin ympäristöön perustettava kulttuurin keskittymä Vastaus valtuustoaloitteeseen Ruotsinsalmen merilinnoitus ketju/päälinnoitus Kyminlinna Unescon maailman perintökohteiksi / Merivirta Valtuutettu Merivirran valtuustoaloite Ruotsinsalmen merilinnoitus ketju/päälinnoitus Kyminlinna Unescon maailman perintökohteiksi Saapuneet viranhaltijapäätökset Muut asiat... 40

2 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta ESITYSLISTA Sivu 1 KOKOUSAIKA Tiistai klo Kaupungintalo, 5. krs, kokoushuone 1 KOKOUSPAIKKA ryhmäkokousten tiloiksi on varattu kokoushuoneet 1 ja 2/6. krs sekä 5/5. krs OSALLISTUJAT Kuusela Marko puheenjohtaja Päätöksentekijät Ristiniemi Sami varapuheenjohtaja Alastalo Iiro jäsen Haarala Annina Halme Raili von Hertzen Ulla-Maija Repo Risto Stenholm Markku Suuronen Pirkko Talikka Kyllikki Tilli Juha Virtanen Milja Muut osallistujat Olsson Birgitta kaupunginhallituksen edustaja Karjalainen Antti kulttuurijohtaja Lindholm Terhi kehitysjohtaja Kupiainen Katariina kirjastotoimenjohtaja Niku Kirsi museotoimenjohtaja Rasi Leena controller Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Heiskanen Aaro nuorisovaltuutettu Väätti Tilda Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA Marko Kuusela Sanna Koskimies PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) klo Sihteeri Sanna Koskimies

3 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 2 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kula Todetaan. Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

4 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 3 14 Pöytäkirjan tarkastajat Kula Tarkastusvuorossa ovat Heli Paasi ja Teppo Järnstedt. Seuraavana vuorossa ovat Leena Heino ja Arto Hirvonen. Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

5 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 4 15 Käsittelyjärjestys Kula Hyväksytään listan mukaisena. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

6 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 5 D/773/ / Kulttuurilautakunnan tilinpäätös- ja toimintakertomus 2015 Kula Valmistelijat: Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen, puh Kirjastotoimen johtaja Katariina Kupiainen, puh Museojohtaja Kirsi Niku, puh Controller Leena Rasi, puh Liitteet: Kulttuurilautakunnan tilinpäätös- ja toimintakertomus 2015 Esittelijä: Ehdotus: Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä tilinpäätös- toimintakertomuksen 2015 ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

7 Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2015 Kulttuurilautakunta LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

8 SISÄLLYSLUETTELO Kulttuurilautakunnan kokoonpano v Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle Tuloslaskelma Kulttuuriasiainkeskus 5 Kaupunginkirjasto.. 8 Kymenlaakson museo. 11 Irtaimen investoinnit. 13 LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

9 1 Kulttuurilautakunnan kokoonpano 2015 Jäsen Varajäsen sdp Kimpanpää Hilppa, puheenjohtaja Hämäläinen Sonja kok Ristiniemi Sami, varapuheenjohtaja Launio Jari ps Alastalo Iiro Viitanen Kimmo vihr Haarala Annina Naski Heikki kok Halme Raili Koski-Niemelä Taija sdp Kuusela Marko Mäittälä Iiro vas Repo Risto Sihvola Kari ps Stenholm Markku Ahvenainen Petra sdp Suuronen Pirkko Heinonen Sointu kok Talikka Kyllikki Nuorivuori Satu kok Tilli Juha Kansonen Jani vas Virtanen Milja Tauria-Huttunen Arja NUVA Nurminen Ilona Tulla Niko KULA on kokoontunut 5 krt vuonna Kulttuurilautakunnan esittelijät Lindholm Terhi, kehitysjohtaja Sevänen Niilo, vt. kulttuurijohtaja asti Karjalainen Antti, kulttuurijohtaja alkaen Kupiainen Katariina, kirjastotoimenjohtaja Niku Kirsi, museotoimenjohtaja LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

10 2 KULTTUURILAUTAKUNTA 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Kotka on vetovoimainen Kärkikohteiden ja taleimainen ja omapahtumien kehittäminen kaupunki, ja kävijämäärät, tapahtumien jossa tapahtuu määrä Vellamon myynnin ja markkinoinnin tehostaminen Tavoitetaso 2015 Toteuma Kävijämäärät: Vellamo Kirjasto Kaupungissa järjestettävien kulttuuritapahtumien määrä 500 Kokousmyyntiä Vellamo Kirjasto Tapahtumat: Kirjasto 360 Vellamo 616 Kulttuuri Kulttuurilautakunta Toteuma 2015 TA 2015 Tot% Myyntituotot ,17% Maksutuotot ,63% Toimintatuotot Tuet ja avustukset ,74% Muut toimintatuotot ,80% Toimintatuotot ,75% Henkilöstökulut ,84% Palvelujen ostot ,70% Toimintakulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,52% Avustukset ,88% Muut toimintakulut ,62% Toimintakulut ,23% ULKOINEN TOIMINTAKATE ,80% Sisäiset tuotot /0 Sisäiset erät Sisäiset kulut ,63% Sisäiset erät ,59% TOIMINTAKATE ,95% Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE VUOSIKATE ,95% Sisäinen korko /0 Poistot ja arvonalentumiset ,96% TULOS TULOS ,12% Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä ,21% LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

11 3 Kulttuurilautakunta Toteuma EUR TA EUR Tot% Muutos Muutos% Myyntituotot ,89% ,17% 44,93% Maksutuotot ,93% ,63% 80,52% Tuet ja avustukset ,35% ,74% 323,79% Muut toimintatuotot ,59% ,80% 112,15% Valm. omaan käyttöön ,00% 0 0 /0 /0 Toimintatuotot ,23% ,75% 103,55% Henkilöstökulut ,37% ,84% 103,86% Palvelujen ostot ,64% ,70% 98,07% Aineet, tarvikkeet ,81% ,52% 88,29% Avustukset ,69% ,88% 97,85% Muut toimintakulut ,65% ,62% 122,54% Toimintakulut ,54% ,23% 101,47% ULK. TOIMINTAKATE ,87% ,80% 101,19% Sisäiset tuotot ,41% 0 0 /0 /0 Sisäiset kulut ,93% ,63% 99,64% Sisäiset erät ,67% ,59% 98,12% TOIMINTAKATE ,44% ,95% 99,86% Jakauma menojen suhteen v Kulttuuri 13 % Kirjasto 44 % Museo 39 % Muut 4 % 4 % 13 % 39 % 44 % LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

12 4 Kulttuurilautakunnan talous toteutui talousarvion mukaisesti, toimintakatteen toteutuman ollessa 98 %, alitusta 0,14 milj. euroa. Kaupunginkirjaston toteuma oli 100 %, kulttuuriasiainkeskuksen alittui 0,18 milj. euroa johtuen konserttitalon vuokrasta, joka oli talousarvioon arvioitu liian suureksi. Kymenlaakson museon toimintakate ylittyi euroa johtuen Vellamon vuokrasta, joka oli arvioitu liian pieneksi. Lautakunnan alaisten yksiköiden ja toimintojen (Kulttuuriasiainkeskus, Kaupunginkirjasto, Kymenlaakson museo ja Avustusbudjetti) kokonaiskehitystyö aloitettiin loppukeväästä 2015 uuden kulttuurijohtajan aloitettua toimessaan. Kesän ja alkusyksyn prioriteetti oli prosessien ja sidosryhmien kartoittaminen. Lautakunta käsitteli ja hyväksyi syksyllä kulttuurijohtajan ja toimijoiden yhdessä laatiman tiekartan, johon sisältyi toimintatapojen uudistamista ja suunnanmuutos kulttuurin toimintatavoissa. Tiekartta kattaa Kotkan kulttuuritoimen kaikki yksiöt ja tarjoaa raamin kehitystyölle myös jatkossa. Tiekartan merkittävä määrittäjä oli myös KH:n hyväksymä säästöohjelma. Esimerkiksi kulttuuriavustusten jakokriteerit uudistettiin loppuvuodesta 2015 ja ne astuivat voimaan vuoden 2016 alusta. LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

13 5 KULTTUURIASIAINKESKUS 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Palvelut laadukkaita ja Tilaisuuksien kävijämäärä käyttäjälähtöisiä yhteensä. Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Nuorisoteatteri kerää nuoria yhteen työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Toiminnassa on säännöllisesti mukana 80 nuorta kävijää / vko 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Järjestettyjen tilaisuuksien määrä Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Yhteistyö paikallisten yritysten ja toimijoiden kanssa. Yritysyhteistyön piiriin hankitaan uusia kumppaneita Granon yhteistyösopimus ( eur/v) 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Pyritään edistämään eri toimijoiden hankkeita viihtyisän kaupunkikulttuurin puolesta. Pyritään toteuttamaan Taidepömpelit -hanke uudestaan ja saamaan lisää taidetta sähkökaappei- Toteutui Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Yhteistyötä Kymenlaakson muiden kuntien ja toimijoiden kanssa lisätään. hin Haetaan lisärahoitusta kulttuuritoimintaan jonkin laajemman kokonaisuuden puitteissa Haettu MES:iltä ja Jazzliitolta Kotka Jazz ry:lle tukea, tukea myönnettiin euroa 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstön kouluttaminen. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Viikkopalavereissa käydään avoimesti läpi ajankohtaiset ja työyhteisöä koskettavat asiat. Pyritään siihen, että kaikki pääsevät osallistumaan osaamista kehittäviin koulutuksiin. Viikkopalaverit joka maanantai, tarvittaessa useammin Henkilöstöä koulutettiin kaupungin järkestämissä koulutuksissa. Yksi ylempi korkeakoulututkinto. Toteutui LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

14 6 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Talous on tasapainossa Budjetissa pysytään, kaikki tapahtumat pyritään toteuttamaan säästeliäästi Budjetissa pysytään Toteutui Toteuma EUR TA EUR Tot% Kulttuuriasiainkeskus Muutos Muutos% Myyntituotot /0 0 0 /0 /0 32 Maksutuotot ,61% % 759,44% 33 Tuet ja avustukset ,00% ,00% 70,84% 34 Muut toimintatuotot ,77% ,73% 119,66% 3 Toimintatuotot ,97% ,29% 122,22% 40 Henkilöstökulut ,61% ,05% 116,15% 43 Palvelujen ostot ,32% ,42% 86,13% 45 Aineet, tarvikkeet ,03% ,57% 29,98% 47 Avustukset ,69% ,88% 97,85% 48 Muut toimintakulut ,99% ,00% 140,26% 4 Toimintakulut ,23% ,69% 108,35% ULK. TOIMINTAKATE ,50% ,55% 106,87% S8 Sisäiset tuotot ,18% 0 0 /0 /0 S9 Sisäiset kulut ,07% ,10% 98,18% 4S Sisäiset erät ,44% ,73% 97,81% TOIMINTAKATE ,87% ,50% 103,60% Kulttuuriasiainkeskuksen vuosi sujui suunnitelmien mukaan. Alkuvuodesta 2015 käytiin läpi Ytneuvottelut, joiden seurauksena henkilökunta väheni kahdella työntekijällä. Vuoden aikana on toimintaa kehitetty ja työtehtäviä määritelty uudelleen. Valtaosa henkilöstön työpanoksesta kuluu edelleenkin Meripäivien järjestämiseen ja sen tapahtumien tuotantoon vaikkakin itse tapahtuma raportoidaan suoraan Kaupunginhallitukselle. Kulttuuriasiainkeskuksen kevään päätapahtuma Dreamwall pidettiin Merikeskus Vellamossa, jossa se keräsi kahden päivän aikana yhteensä yli 1500 osallistujaa ja sai laajasti huomiota mediassa. Dreamwall toteuttaa ajatusta Vellamon, Kulttuuriasiainkeskuksen, Nuorisotoimen, Kaupunginteatterin ja Opetustoimen hyvästä yhteistyöstä ja tuo yli 1500 kotkalaista nuorta merikeskukseen. Kulttuuriasiainkeskuksen pienempiä tuotantoja ovat muun muassa Runoklubit, joissa on käynyt vuoden aikana yhteensä 450 ihmistä. Kulttuurisasiainkeskuksen osalta kehittäminen on suuntautunut henkilöstömuutosten prosessointiin ja ydintapahtumien (keväällä Dreamwall, syksyllä Iiro Rantalan Jazz konsertti Vellamon Venehallissa) tuotannolliseen ammattimaistamiseen. Työtä tullaan jatkamaan 2016 ja tiekartan mukaisesti haetaan edelleen lisää ammattimaisuutta kulttuurin tuotantoon ja tiedottamiseen. LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

15 7 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Puistokonsertit Tapahtumat /tilaisuudet Näyttelyt Tilaisuudet toimitiloissa Asiakkaat / kävijämäärät Ulkopuolinen rahoitus - Meripäivät Muu kulttuuritoimi Henkilöstö Toimitilat Ateljeetilat LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

16 8 KAUPUNGINKIRJASTO 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita Palveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja käyttäjälähtöisiä kanssa Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen tukeminen, digikuilun kaventaminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivointi ja osallistaminen Tavoitetaso 2015 Toteuma Asiakaspalautteelle selkeät kanavat, palaute käsitellään. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita mukana mm. hankkeiden ohjausryhmissä Vähintään 12 internet-, e-aineisto- tai mobiililaiteopastusta Nuorten osallistamiseen tähtäävän Karhuvuori-hankkeen aloitus yhdessä nuorisotoimen kanssa Opinnäyte aiheesta valmistunut, asiakaspalvelutiimi työstää asiaa. Seniori- ja maahanmuuttajahankkeiden ohjausryhmissä mukana asiakkaita ja yht.työkumpp. Pidetty 36 opastustilaisuutta Hanke aloitettu, jatkuu v ajan 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Yksin tai yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävien tapahtumien määrä, painopisteenä lapset ja nuoret 200 tapahtumaa, pääpaino Kotkan kirjastolaitos 135 vuotta -juhlavuoden tapahtumissa 336 tapahtumaa 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Vireät ja yhteistyössä ympäröivän yhteisön kanssa toimivat kirjastot Kirjastot mukana omien alueidensa kylä- ja asukasyhdistysten sekä muissa yhteisissä tapahtu- Toteutunut Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Kyyti-kirjastojen yhteiset hankkeet ja koulutus missa Osallistutaan aktiivisesti kaikkiin yhteishankkeisiin Kotka aktiivinen KO- HA-hankkeessa (=avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä) 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja monipuolistaminen Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat ja niiden vuosittainen päivitys Kehittymissuunnitelmat tehty, seuranta vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

17 9 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Talous on tasapainossa Henkilöstöresurssien ja tilojen tehokas käyttö Pääkirjaston palvelupisteiden vähentäminen, omatoimikirjaston valmius uuteen Karhuvuoren kirjastoon aukioloaikojen maksimoimiseksi Musiikkiosaston erillinen palvelupiste poistunut, tietopalvelu yhteistiskissä Karhuvuoren kirjastossa omatoimikirjastovarustus 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Eko- ja turvallisuusohjeistusten ajantasaisuus ja jalkauttaminen Ohjeet päivitetään vuosittain, ovat osa perehdytystä, turvallisuuskoulutusta vuosittain Ohjeet päivitetty Asiakkaille tarjotaan ympäristöystävällinen keino saada tietoa ja elämyksiä Mahdollisuuksien mukaan lisätään e- lehtien hankintaa ja vähennetään paperilehtiä E-lehtivalikoima kasvanut, huomioitu paperilehtitilauksissa Kaupunginkirjasto Toteuma EUR TA EUR Tot% Muutos Muutos% Myyntituotot ,25% ,81% 108,36% 33 Tuet ja avustukset ,72% 0 0 /0 /0 34 Muut toimintatuotot ,83% ,48% 87,18% 3 Toimintatuotot ,09% ,66% 115,53% 40 Henkilöstökulut ,15% ,89% 101,00% 43 Palvelujen ostot ,81% ,24% 102,61% 45 Aineet, tarvikkeet ,64% ,99% 96,80% 48 Muut toimintakulut ,71% ,02% 108,12% 4 Toimintakulut ,17% ,19% 100,42% ULK. TOIMINTAKATE ,02% ,48% 99,45% S9 Sisäiset kulut ,34% ,91% 98,84% 4S Sisäiset erät ,34% ,91% 98,84% TOIMINTAKATE ,55% ,97% 99,26% LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

18 10 Kirjaston toimintavuotta leimasivat monet muutokset, joista merkittävimpiä olivat päätös Otsolan ja Tavastilan kirjastojen lakkauttamisesta vuoden vaihteessa ja Karhuvuoden kirjaston rakentaminen ja valmistuminen uuden koulun yhteyteen joulukuussa. Pääkirjaston kolmannen kerroksen ilme puolestaan uudistui ja raikastui merkittävästi alkuvuodesta, kun sinne saatiin uusia kalusteita ja tehtiin työskentely-, opiskelu- ym. tiloja asiakkaille. Samalla musiikkiosaston toiminta erillisenä osastona lakkasi ja aineisto siirtyi toiseen kerrokseen. Toisen kerroksen tietokirja- ja musiikkialueen hyllyt uusittiin kesällä. Asiakkaat ovat ottaneet pääkirjaston uudistuneen ilmeen vastaan myönteisesti. Kirjastokäynneissä päästiin lähelle tavoitetta. Käyntejä oli yhteensä , mikä on 1,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pääkirjastossa kirjastokäynnit jopa hieman kasvoivat ja lopetetussa Otsolan kirjastossa käyntejä oli 7,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan Tavastilan kirjastokäynnit laskivat 15,6 % edellisestä vuodesta. Kirjastoissa oli lukuisia sulkuja ja muita poikkeavia tilanteita vuoden 2015 aikana. Karhuvuoren kirjasto oli suljettuna kesällä kaksi viikkoa ja vuoden lopulla yli kuukauden muuton vuoksi. Karhulan kirjasto oli puolestaan suljettuna toukokuussa kaksi viikkoa korjaustöiden vuoksi ja Tavastilan ja Otsolan kirjastot kesällä useamman viikon kumpikin. Pääkirjastossa osa aineistosta oli puolestaan poissa käytössä osan vuotta hyllyremonttien vuoksi. Kirjastojen sulut ja poikkeukset näkyvät lainatilastoissa, eivät niinkään kävijäluvuissa. Vuonna 2015 Kotkan kirjastoista tehtiin yhteensä lainaa, mikä on 5,7 % edellisvuotta vähemmän. Ilahduttavaa kuitenkin on, että pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston lainaus pysyi edellisen vuoden tasolla, musiikin lainaus jopa hieman kasvoi ja Otsolassakin lainaus oli lähes edellisen vuoden tasoa. Sen sijaan Tavastilan kirjastossa lainaus laski noin neljänneksen. Lainausluvuissa näkyy myös aineistomäärärahan alhainen taso kuntien välisessä vertailussa. Tapahtumien osalta vuosi 2015 oli ennätyksellinen. Erilaisia tapahtumia järjestettiin 336 kappaletta, joissa osallistujia oli lähes Viime vuonna vietettiin Kotkan kirjastolaitoksen 135-vuotisjuhlaa ja tapahtumiin oli käytettävissä erillistä hankerahoitusta. Myös muilla hankeavustuksilla järjestettiin tapahtumia, mm. tietokirjailijavierailuja ja lasten- ja nuortenkirjailijoiden vierailuja. Viimeksi mainitut tavoittivat kaikkiaan 1106 koululaista. Kirjalliset illat vetivät vuoden aikana ennätysyleisön: kymmentä kirjallista iltaa oli kuulemassa yhteensä 731 henkeä. Myös tietokirjailijavierailut saivat suuren suosion. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Lainat Tietopalvelutehtävät Näyttelyt Muut tapahtumat Käyttäjäkoulutukset Tehokkuus/taloudellisuus /käynti 5,50 5,69 6,09 6,10 6,49 /laina 2,88 3,02 3,20 3,36 3,73 Henkilöstö Toiminnan laajuus Aukiolotunnit/vko (talvikautena) LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

19 11 KYMENLAAKSON MUSEO 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä käytetään osallistavia menetelmiä. Raatitoiminta jatkuu Asiakaskysely Palvelumuotoilukonseptin pilotointi Asiakasraadin jäseniä on osallistettu uusilla tavoilla palveluiden suunnitteluun. Palvelumuotoilukonseptia on sovellettu näyttelyuudistukseen. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Näyttelyiden kehittäminen ja uudistaminen Päänäyttelyn uudistaminen Päänäyttelyn toinen kerros on uudistettu suunnitellun konseptoinnin mukaisesti. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää Rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen, vanhan säilyttäminen ja osallistuminen uuden suun- Museon otetaan mukaan kaupunkisuunnitteluun ja sen lausunnot huomioidaan Museon ja kaupunkisuunnittelun yhteistyö on lisääntynyt. Lausuntoja vähän, Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu nitteluun Maakunnallinen museoja kulttuuriympäristötyö rakennustoiminnassa. Neuvonta, koulutus, tiedotus, ammatillinen yhteistyö, viranomaistyö, suojelutyö. henkilöstökatkos. Alueen ammatillisten museoiden yhteistyö on tiivistynyt. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Ammattitaidon ylläpito ja vahvistaminen Koulutus suunnitelman mukaisesti, kehityskeskustelut Suunnitelman mukaista koulutusta n. 50 kertaa. Kehityskeskustelut käyty. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Talous on tasapainossa Vuoden aikana etsitään rakenteellisia ratkaisuita museon toiminnassa talouden tasapainottamiseen Valmis esitys museon profiloitumisesta ja toiminnan priorisoinnista tulevina vuosina Vuoden lopulla valmistunut kulttuurin tiekartta linjaa myös museon toimintaa. LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

20 12 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2015 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Museotyön perustana olevaa kokoelmatyötä kehitetään oikein mitoitetuin toimenpitein kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kartunta, poistot, keskeisen aineiston digitointi sekä turvalliset ja aineiston säilymisen kannalta kestävät olosuhteet. Kokoelmaa on kartutettu maltillisesti ja poistoja tehty kokoelmaohjelmassa määritellyiden periaatteiden mukaisesti. Museo Toteuma EUR TA EUR Tot% Muutos Muutos% Myyntituotot ,41% ,89% 76,86% 32 Maksutuotot ,53% ,74% 75,98% 33 Tuet ja avustukset ,55% ,89% 247,86% 34 Muut toimintatuotot ,91% ,27% 136,84% 37 Valm. omaan käyttöön ,00% 0 0 /0 /0 3 Toimintatuotot ,29% ,63% 118,68% 40 Henkilöstökulut ,17% ,22% 103,01% 43 Palvelujen ostot ,12% ,29% 92,77% 45 Aineet, tarvikkeet ,25% ,34% 59,49% 48 Muut toimintakulut ,63% ,98% 131,28% 4 Toimintakulut ,82% ,04% 99,08% ULK. TOIMINTAKATE ,11% ,18% 95,87% S8 Sisäiset tuotot ,73% 0 0 /0 /0 S9 Sisäiset kulut ,75% ,70% 100,83% 4S Sisäiset erät ,40% ,68% 98,36% TOIMINTAKATE ,08% ,97% 97,35% Kymenlaakson museon kävijämäärä ( ) koostui Vellamon kävijämäärästä ( ) ja Galleria Uudenkuvan kävijämäärästä (3 202). Gallerian siirtyminen Kymenlaakson museolle kasvatti myös vaihtuvien näyttelyiden määrää. Galleriassa vaihtuvia näyttelyitä oli 12 ja Vellamossa Kymenlaakson museon tiloissa 5. Vaikka kokonaiskävijämäärä jäi vähän tavoitteesta, näyttelykävijöiden määrä nousi hieman edelliseen vuoteen (42 733) verrattuna. Näyttelykävijöitä oli yhteensä , joka lähes saavutti museon näyttelykävijän tavoitteen. Kymenlaakson museon päänäyttelyn suljettiin osittain helmikuussa ja avattiin uudistettuna Vellamon päivänä. Näyttelyiden osittaisen sulkemisen pelättiin aiheuttavan kävijämäärien laskua, mutta näin ei tapahtunut. Siinä mielessä näyttelykävijöiden määrän hienoista nousua voidaan pitää hyvänä tuloksena. Koko Vellamon kävijämäärän laskua alle tavoitteen voidaan selittää Suomen merimuseon omistaman Tarmon kiinni olemisella kesällä 2015 säästösyistä. Tarmon kesäkauden kävijämäärät ovat nostaneet koko Vellamon kävijämääriä lähes vuosittain. Kävijämääriä ovat kasvattaneet koko ajan lukuisat tapahtumat, joihin kulttuuriasiainkeskuksen muutto Vellamoon ja myös muiden yhteiskumppaneiden kanssa järjestetyt tapahtumat toivat lisäarvoa, volyymiä ja monipuolisuutta. Talouden kannalta haasteellista on ilmaiskävijöiden määrän nousu suhteessa maksullisten palveluiden käyttäjiin. Monet tapahtumat ovat vaatineet paljon panostusta, mutta olleet kävijöille ilmaisia. Saavutettavuus, mukaan lukien taloudellinen saavutettavuus, on tärkeä tavoite, mutta tulevaisuuden haaste on myös maksullisten palveluiden kehittäminen LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

21 13 Asiakaslähtöisiä palveluita kehitettiin Vellamossa edelleen. Asiakasraadin jäseniä on osallistettu eri tavoin yleisötyössä toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Vellamon palvelumuoitoilukonseptia Uusi aalto pilotoitiin ja sovellettiin käytäntöön näyttely-uudistuksen yhteydessä ja opasteiden uusimisessa tila- ja näyttelypäivitysten yhteydessä. Kulttuuriympäristön vaalimisessa Kymenlaakson museolla oli siirtymävuosi. Rakennustutkija jäi eläkkeelle heinäkuussa, käytännössä jo aiemmin ja toimi oli täyttämättä vuoden loppuun asti. Sinä aikana lausunnot ja muut museoviraston kanssa voimassa olevassa yhteistyösopimuksessa määritellyt viranomaistehtävät hoiti museovirasto ja omalta osaltaan esim. korjausrakennusavustusten käytön valvonnan Kaakkois-Suomen Ely-keskus. Kulttuuriympäristötyö on yksi Kymenlaakson museon painopistealueista ja rakennustutkimuksen jatkuvuus saatiin turvattua täyttämällä rakennustutkijan toimi seuraavan vuoden alusta lähtien. Tunnusluvut Näyttelyt - päänäyttely merivartiomuseo vaihtuvat näyttelyt Asiakkaat / kävijämäärät Palvelut Tapahtumat Opastuksia Osaaminen ja uudistuminen - luetteloidut esineet luetteloidut valokuvat luetteloitu arkisto- ja lähdeaineisto annetut lausunnot korjausavustusten valvonta maakunnalliset neuvontakäynnit muinaismuistolaki, valvonta arkeologiset kaivaukset arkeologiset tarkastukset 47 Henkilöstö Toimitilat m *************************************************************************************************************** INVESTOINNIT, irtain Kulttuurilautakunta Toteuma 2015 TA2015 Tot% Karhuvuoren kirjasto, kalusteet *) Museon interaktiivinen seinämä ,4 Pääkirjaston kalustuksen uusiminen 2. vaihe ,0 Investoinnit yhteensä ,47 *) kalustettiin leasing rahoituksella LIITE: Kulttuurilautakunta / 16

22 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 22 D/1097/ / Suomen museoliiton 93. vuosikokous Kula Valmistelija: Museojohtaja Kirsi Niku, puh Tiivistelmä: Suomen museoliitto pitää 93. vuosikokouksensa ja Valtakunnalliset museopäivät Inarissa Kotkan kaupunki on Suomen museoliiton I luokan jäsen ja kaupungilla on vuosikokouksessa kolme (3) ääntä. Talousvaikutukset ym. 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta (toteutumatiedot; paljonko käytetty, paljonko jäljellä) Matkan arvioitu kustannus/hlö: n e. Kustannus on huomioitu museon budjetissa. Esittelyteksti: Esittelijä: Ehdotus: Kotkan kaupungin äänivaltaisia edustajia Suomen museoliiton vuosikokouksessa voivat olla luottamushenkilöt tai Kulttuurilautakunnan valtuuttamat Kotkan kaupungin työntekijät. Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen Kulttuurilautakunta päättää 1. valita yhden (1) lautakunnan jäsenen osallistumaan Suomen museoliiton 93. vuosikokoukseen ja Valtakunnallisille museopäiville Inarissa Kotkan kaupungin äänivaltaisina edustajina sekä 2. valtuuttaa sen lisäksi kulttuurijohtaja Antti Karjalaisen ja museotoimenjohtaja Kirsi Nikun käyttämään Kotkan kaupungin ääntä Suomen museoliiton vuosikokouksessa. Päätös: Toimeenpano: Ote: Valittu Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen Museotoimenjohtaja Kirsi Niku Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

23 VALTAKUNNALLISET MUSEOPÄIVÄT JA SUOMEN MUSEOLIITON 93. VUOSIKOKOUS INARISSA YHTEISTYÖSSÄ SAAMELAISMUSEO SIIDAN JA INARIN KUNNAN KANSSA Museopäivien teemana on kulttuuriympäristö OHJELMA Keskiviikko Keskiviikkona iltapäivällä on mahdollista osallistua opintoretkelle Inari ajan aalloilla Aanaar ääigi páárui alne klo Retki toteutetaan myös perjantaina Tarkemmat tiedot sisällöstä ja hinta löytyvät kohdasta opintoretket. Iltapäivällä on myös mahdollisuus retkeillä omatoimisesti Pielpajärven erämaakirkolle. Polku kirkolle (Ppaikalta yht. 10 km, kylältä yht. 16 km) lähtee 3 kilometriä Ylä-Lapin luontokeskuksesta, Sarviniementien pysäköintialueelta. Katso tarkemmin kohdasta opintoretket Lounas Saamelaismuseo Siidan Sarrit-ravintolassa Museopäivien seminaaripaikkana Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus Seminaariosuuden avaus Museoliiton puheenjohtaja, professori Janne Vilkuna johdattelee museopäivien teemaan kulttuuriympäristöön Saamelainen maisema, tutkija Päivi Magga, Saamelaismuseo Siida Joikupuheenvuoro, poromies Nils-Heikki Paltto Valokuvataiteilija Jorma Purasen puheenvuoro maisemasta Taiteilija maisemassa vai maisema taiteilijassa? kuvataiteilija Maaria Wirkkala Museopäivien avajaiset Paikka: Siida Illan emäntinä Saamelaismuseo Siida ja Inarin kunta Tarjoilua ja saameklubi Käännä LIITE: Kulttuurilautakunta / 17

24 VALTAKUNNALLISET MUSEOPÄIVÄT JA SUOMEN MUSEOLIITON 93. VUOSIKOKOUS INARISSA YHTEISTYÖSSÄ SAAMELAISMUSEO SIIDAN JA INARIN KUNNAN KANSSA Torstai Paikka: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos 8.30 Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus 9.00 Museoliiton puheenjohtaja, professori Janne Vilkuna johdattelee päivän teemoihin 9.10 Ministeriön puheenvuoro, kulttuuriasianneuvos Päivi Salonen, opetus- ja kulttuuriministeriö 9.45 Eurooppalainen kulttuuriperintöstrategia, yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto Tauko Kulttuuriympäristöstrategia ja sen toimeenpano museoiden näkökulmasta museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen Keski-Suomen museo Aineeton kulttuuriperintö yhteisöt elävissä ympäristöissä, Leena Marsio, Museovirasto Kolttasaamelaisten Gramota-arkisto Unescon Maailmanmuisti listalle, Pauliina Feodoroff, Saa'mi Nue'tt yhdistys Lounas Sajoksessa Puheenvuoro jälleenrakennusajan rakennusperinnöstä, puhuja varmistuu myöhemmin Ajankohtaista museokentältä, pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto Näytös: Saamenpukuiset. Saamelaisalueen koulutuskeskus Iltapäiväkahvia ja teetä Valtakirjojen tarkistaminen Suomen museoliiton 93. vuosikokous Suomen museonjohtajat ry:n vuosikokous Kulttuuriperintö ja Wikipedia: Mitä museo voi tehdä Wikipedian ja Wikimedian kanssa? Puheenjohtaja Heikki Kastemaa, Wikimedia Suomi ry Museopalkintogaala ja illallinen Osallistumismaksu alv 24%, sisältää ohjelman, lounaat keskiviikkona ja torstaina, iltapäiväkahvin/teen ja illallisen torstaina. Käännä LIITE: Kulttuurilautakunta / 17

25 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 25 D/1098/ / Museon kulkureitit kulttuurin tiekartalla Kula Valmistelija: Museojohtaja Kirsi Niku, puh Tiivistelmä: Kulttuurilautakunta on hyväksynyt Kotkan kaupungin kulttuuritoimea linjaavan Kulttuurin tiekartan kokouksessaan Kymenlaakson museo on osa kulttuurin tiekarttaa. Esityksessä käydään läpi museon toimintaa osana kaupungin kulttuuritarjontaa ja roolia Kotkan kaupunginmuseona sekä maakunnallisena keskusmuseona. Keskiössä ovat yleisöt ja alueen asukkaat tiekartan linjausten mukaisesti. Talousvaikutukset ym. 1. Päätöksen talousarviovaikutukset, menokohta/tulokohta (toteutumatiedot; paljonko käytetty, paljonko jäljellä) Ei vaikutusta vuoden 2016 talousarvioon. 2. Miten päätös suhtautuu talouden tasapainotusohjelmaan Esityksessä on huomioitu talouden tasapainotusohjelma ja se lisää kustannustehokkuutta kulttuuritoimen kokonaisuudessa. 3. Onko päätös linjassa kaupunkistrategian kanssa Esitys vastaa kaupunkistrategian tavoitteisiin Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu ja Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu. Esittelyteksti: Liite: Esittelijä: Ehdotus: Museon kulkureittejä on valmisteltu museotoimenjohtajan johdolla kokoontuneessa työryhmässä, johon kuuluivat museon kokoelmatyöstä ja yleisötyöstä vastaavat intendentit sekä merihistorian tutkija. Valmistelussa on seurattu tiekarttaa kulttuurilautakunnan alaisten toimintojen ohjenuorana. Jos lautakunta hyväksyy Museon kulkureitit, se toimii Kymenlaakson museon toiminnan linjaajana ja korvaa vanhat strategiapaperit. Museon kulkureitit on alisteinen Kotkan kaupungin kaupunkistrategialle ja Kulttuurin tiekartalle. Museon kulkureitit Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen Kulttuurilautakunta päättää hyväksyä Museon kulkureitit osaksi Kulttuurin tiekarttaa ja museotoimen ohjenuoraksi. Päätös: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

26 LIITE: Kulttuurilautakunta / 18

27 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 27 D/1160/ / Konserttitalon ja Nelosteatterin vuokrahinnasto Kula Valmistelija: Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen, puh Kotkan kulttuuritoimi tarjoaa kohtuuhintaisia tiloja erilaisten kulttuuritoimijoiden käyttöön. Tiloja vuokrataan asiakaspalveluyksikkö Ruorin kautta, joka hoitaa myös laskutuksen. Hinnoittelun periaatteena on, että maksuttomia harjoituksia ja kulttuuriin suuntautuneita tapahtumia suositaan. Maksullisista tapahtumista peritään vuokra, samoin ylimääräisistä palveluista. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Kulttuuritilojen vuokrahinnasto Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen Kulttuurilautakunta päättää vahvistaa liitteenä olevan hinnaston kulttuuritilojen vuokrahinnastoksi. Päätös: Toimeenpano: Ote: Asiakaspalvelupiste Ruori Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

28 Konserttitalon hinnastot Alviton sis ALV 24% Konserttisali 6h arkipäivä 483, h lauantai ja sunnuntai 604, Tuntihinta ja lisätunnit arkisin a 96, Tuntihinta ja lisätunnit lauantai ja sunnuntai a 120, Kotkalaiset yksityistilaisuudet 6h arkipäivä 241, h lauantai ja sunnuntai 282, Tuntihinta ja lisätunnit arkisin a 72,58 90 Tuntihinta ja lisätunnit lauantai ja sunnuntai a 96, Kotkalaiset järjestöt 6h arkipäivä 161, h lauantai ja sunnuntai 201, (sisältää yhden harjoituksen) Tuntihinta ja lisätunnit arkisin a 48,39 60 Tuntihinta ja lisätunnit lauantai ja sunnuntai a 64,52 80 Tuntihinta (minimivuokra 2 h) Kotkan kaupunki sama kuin ulkopuolisille - ALV Kymi Sinfonietta - konserttisalin vuokraa peritään siten, että se vastaa kaupungin avustusta Oheisvarattavat: Äänentoiston hoitaminen alkaen 80, Valaistuksen hoitaminen alkaen 80, Salin tyhjennys tuoleista alkaen 80, Salin pöyditys alkaen 96, Puinen pöytä 4,03 5 Puinen penkki 4,03 5 Valtion liput 4,03 5 Valkokangas 40,32 50 Esiintymiskoroke 4,03 5 Videotykki, ei vuokrata ulos 40,32 50 Kannettava, tietokone, ei vuokrata ulos 40,32 50 Ulkoliputus 24,19 30 Äänentoiston ja valaistuksen hoitamisen hinta sovitaan erikseen, velotus työn vaativuuden mukaan LIITE: Kulttuurilautakunta / 19

29 Nelosteatteri Harjoitteluvuoromaksut Tanssikoulu Move 2 x vko a 5h 24,19 30 kerta Muut kotkalaiset käyttäjät 1x vko a 2 h 16,13 20 kerta Tuntihinta 8,06 10 tunti Minimivuokra 2 h. Tilaisuuden vuokra Ulkopaikkakuntalaiset 161, kerta Kotkalaiset 80, kerta Ateljeevuokrat Vanha paloasema 4,84 6 /m2 Nelosteatteri 4,84 6 /m2 Yhteistila 8, /kk Oheisvarattavat: Äänentoiston hoitaminen alkaen 80, Valaistuksen hoitaminen alkaen 80, Salin tyhjennys tuoleista alkaen 80, salin pöyditys alkaen 96, Puinen pöytä 4,03 5 Puinen penkki 4,03 5 Valtioliput 4,03 5 Valkokangas 40,32 50 Esiintymiskoroke 4,03 5 Videotykki (ei vuokrata ulos) 40,32 50 Kannettava tietokone (ei vukrata ulos) 40,32 50 Ulkoliputus 40,32 30 Äänentoiston ja valaistuksen hoitamisen hinta sovitaan erikseen, velotus työn vaativuuden mukaan LIITE: Kulttuurilautakunta / 19

30 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 32 D/1852/ / Vastaus valtuustoaloitteeseen Kulttuurikorttelista / Mielonen Kula Valmistelija: Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen, puh Tiivistelmä: Esittelyteksti: Vastaus Joona Mielosen valtuustoaloitteeseen Palotornin päiväkodin ja nuorisotalo Greipin ympäristöön perustettava kulttuurin keskittymä. Pääkirjaston, Greipin, Palotornin päiväkodin ja Vanhan paloaseman alueen kehittäminen yhä vahvemmaksi kansalaistoiminnan, kulttuurin ja tapahtumien alueeksi on suunnitteilla. Kulttuurikortteli-keskittymän rakentamista alueelle pääkirjasto, vanha paloasema, Greippi ja Palotornin päiväkoti on tutkittu syksystä 2015 alkaen. Alueen toimijat ja tiloista kiinnostuneet toimijat tapasivat syksyllä 2015 Kulttuuritalo Greipissä. Keskustelun painopiste rajoittui mahdollisiin yhteisiin tapahtumiin, joista esimerkiksi Kauppatien joulun avaus -tapahtumaan löytyikin yhteistyötä. Laajemman hankkeen onnistumisen ehtona on (ainakin) kaksi asiaa: (i) pitää olla kysyntää tämän tyyppisille tiloille erilaisten yksityisen, kolmannen ja neljännen sektorin toimijoiden tasolla ja (ii) pitää olla tahtotilaa kehittää toimintaa nykyisten vuokralaisten osalta. Syksyn 2015 kokouksessa ei löytynyt selvää konsensusta toimijoiden tasolla, jotta hanke olisi lähtenyt liikkeelle. Kotkan kaupungin nuorisotoimenjohtaja Leena Ruotsalainen järjestää jatkokeskustelun , jossa toimijat tapaavat ja keskustelevat mahdollisuuksista toteuttaa kansalaislähtöistä toimintaa Palotornin päiväkodilta keväällä 2017 vapautuvissa tiloissa. Näistä tiloista ja lähtökohdista voisi löytyä hyviä mahdollisuuksia erilaisille kulttuurijärjestöille, esimerkiksi harrastajateatteritoimijoille tai kuoroille. Kotkan kulttuuritoimi tulee pysymään mukana näissä keskusteluissa rahoittamiensa organisaatioiden, kuten Nuorisoteatterin kautta ja myös suorana keskustelukumppanina Kotkan kaupungin nuorisotyön yksikön kanssa. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Valtuutettu Mielosen aloite Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen Kulttuurilautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksen valtuutettu Joona Mielosen valtuustoaloitteeseen ja lähettää vastauksen eteenpäin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

31 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 33 Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

32 LIITE: Kulttuurilautakunta / 20

33 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 35 D/1290/ / Vastaus valtuustoaloitteeseen Ruotsinsalmen merilinnoitus ketju/päälinnoitus Kyminlinna Unescon maailman perintökohteiksi Kula Valmistelija: Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen, puh Tiivistelmä: Esittelyteksti: Vastaus valtuutettu Mertsu Merivirran valtuustoaloitteeseen Ruotsinsalmen merilinnoitus ketju/päälinnoitus Kyminlinna Unescon maailman perintökohteiksi. Ruotsinsalmen merilinnoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Ruotsinsalmen merilinnoitus koostuu suuresta määrästä erillisiä linnakkeita, redutteja ja tykkipattereita. Päälinnoitus oli Kotkansaaren eteläosassa nykyisessä Katariinan kaupunginosassa sijaitseva Fort Katarina. Muita suuria linnakkeita olivat Fort Elisabeth Varissaaressa ja Fort Slava Kukourin saarella. Linnoitusten jäänteitä on lisäksi jäljellä muun muassa Tiutisen saaressa. Pieni Redutti Kotka Kotkansaarella on entisöity ja sinne on perustettu yrttipuutarha. Merilinnoitus kuului osana venäläisten Kustaa III:n sodan jälkeen rakennuttamaan Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmään. Linnoitus muodosti Kyminlinnan kanssa kaksoislinnoituksen ja sen eteläisen osan, jonka tarkoituksena oli toimia Ruotsin puolella sijainneiden merilinnoitusten, Loviisan Svartholman ja Helsingin Sveaborgin eli Suomenlinnan vastapainona sekä Pietarin suojaksi rakennetun Kronstadtin merilinnoituksen etuvartiona. Krimin sodan aikana vuonna 1855 brittiläis-ranskalainen laivasto tuhosi linnoitukset. Maailmanperintösopimus Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi on Unescon vuonna 1972 hyväksymä kansainvälinen sopimus. Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on kansojen välisen yhteistyön avulla osoittaa ja turvata maailman keskeisten kulttuuriperintökohteiden arvot ja säilyminen. Suomi ratifioi maailmanperintösopimuksen vuonna Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Maailmanperintöluettelossa oli vuoden 2014 kesäkuun lopussa 1007 kohdetta. Luettelossa ovat mm. Egyptin pyramidit, Taj Mahal, Kiinan muuri ja Grand Canyon. Suomessa maailmanperintökohteita on tällä hetkellä seitsemän: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki, Struven ketju, Merenkurkun

34 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 36 saaristo. Jokainen Suomen kohteista edustaa yleismaailmallisesti erityisen arvokasta kulttuuri- tai luonnonperintöä. Uusista maailmanperintökohteista päättää 21-jäseninen Maailmanperintökomitea, jonka jäsenmaat valitaan sopimuspuolten joka toinen vuosi pidettävässä yleiskokouksessa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Suomi on Unescon maailmanperintökomitean jäsen vuosina Suomea maailmanperintökomiteassa edustavat Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet sekä Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen. Suomen maailmanperintökomiteatyöhön osallistuu lisäksi asiantuntijoita Museovirastosta, Metsähallituksesta ja ministeriöistä Suomen maailmanperintötoimintaa ohjaavat sopimuksen toteuttamisen toimintaohjeisto (Operational Guidelines), maailmanperintökomitean vuonna 1994 hyväksymä ns. Globaalistrategia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaamana valmistunut kansallinen maailmanperintöstrategia Jotta kohde voidaan esittää sisällytettäväksi maailmaperintöluetteloon, se tulee ensin sisällyttää kansalliseen aieluetteloon. OKM/Museovirasto päivittää Suomen aieluettelon kulttuurikohteiden osalta ja valmistelee sen pohjalta mahdolliset esitykset uusiksi Suomen kulttuuriperintökohteiksi maailmanperintöluettelossa. Kansallinen aieluettelo Suomen aielistalla ovat nykyisin Alvar Aallon Paimion parantola, Hangon Hauensuoli, Astuvansalmen kalliomaamaalaukset, Raahen Pattijoen kastelli ja Inarin Ukonsaari sekä luonnonperintökohteena Saimaa-Pielisen alue. Kun valtio lähettää esityksen maailmanperintötoimistoon, käynnistyy arviointimenettely, joka kestää noin puolitoista vuotta. Suomi teki esityksen Alvar Aallon Paimion parantolan saamisesta maailmaperintölistalle jo vuonna Paimion kohdalla kansainvälinen arviointi suositteli esityksen palauttamista Suomeen täydentämistä varten. Asia on edelleen kesken. Vastaus valtuustoaloitteeseen Kuten aloitteessa todetaan, Unescon maailmanperintökohteeksi hakeminen on pitkä prosessi ja valintakriteerit ovat tiukat. Ruotsinsalmen merilinnoituksella on alueellista merkitystä ja se voi täyttää valintakriteerinä olevan poikkeuksellisen merkittävyyden kriteerit osana suurempaa kokonaisuutta. Tällainen kokonaisuus voisi olla venäläisten Kustaan sodan jälkeen rakennuttama Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä ja Ruotsin puolella sijainnut merilinnoitusten kokonaisuus, josta Suomenlinna on jo Unescon maailmanperintölistalla. Tällä hetkellä museoviraston ylläpitämässä kansallisessa aieluettelossa on jo useampi kohde, joita aiotaan esittää maailmanperintökohteeksi. Jokaisen kohteen valmisteluprosessi on pitkä ja tällä hetkellä esitysprosessi on Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

35 KOTKAN KAUPUNKI Kulttuurilautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 37 etenemässä Paimion parantolan kohdalla. Prosessi on alkanut jo vuonna Asiasta on keskusteltu Senaattikiinteistöjen (Kyminlinnan rakennusten ja maa-alueen omistaja) ja Museoviraston kanssa. Kumpikaan taho ei pidä Unescon maailmanperintölistalle pääsyä tällä hetkellä todennäköisenä. Kyminlinnasta on kuitenkin tällä hetkellä käynnissä käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimistyö, jonka tilaajana on Valtiovarainministeriö. Selvitystyöryhmässä Kotkaa edustavat Markku Hannonen, Antti Karjalainen ja Patricia Broas. Koska Kyminlinnan omistajataho ei pidä Unescon maailmanperintökohteeksi listautumista todennäköisenä, ei suositella, että Kotka lähtee asiaa yksin ajamaan. Tämä ei poissulje sitä mahdollisuutta, että tämä voi olla hyvä ajatus toteuttaa hieman myöhäisempänä ajankohtana, koska listautumiseen voi liittyä merkittäviä julkisuushyötyjä. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Valtuutettu Merivirran aloite on esityslistan liitteenä. Kulttuurijohtaja Antti Karjalainen Kulttuurilautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksen valtuutettu Merivirran valtuustoaloitteeseen ja lähettää sen eteenpäin kaupunginhallitulle käsiteltäväksi. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

36 LIITE: Kulttuurilautakunta / 21