Väestö väestö kasvaa tasapainoinen väestörakenne

Transkriptio

1 1

2 Väestö Laukaassa väestö kasvaa. Syitä tähän ovat voitollinen muuttoliike (lapsiperheiden määrän kasvu) sekä keskimääräistä korkeampi syntyvyys (luonnollinen väestönlisäys) Laukaassa on tasapainoinen väestörakenne Lapsia keskimääräistä enemmän Eläkeläisiä keskimääräistä vähemmän Kuitenkin nuoret aikuiset muuttavat kunnasta pois (opiskelu) 2

3 Väestö Laukaaseen on ennustettu poikkeuksellisen suurta väestönkasvun pudotusta nykytasosta. Ennusteen mukaan kunnan väestönkasvu on jo hidastumassa ja vuonna 2027 se on laskenut koko maan tasolle. Lasten ja erityisesti eläkeikäisten kasvun ennustetaan kunnassa jatkuvan, kun taas työikäisen väestön kasvu tulee hidastumaan jo lähivuosina. Tämä tarkoittaa väestöllisen huoltosuhteen voimakasta heikkenemistä. Sekä omavaraisuuteen perustuva ennuste että muuttoliikkeen sisältävä ennuste on laadittu vuoden 2011 väestörakenteen sekä vuosien väestönmuutostietojen perusteella. 3

4 Väestö Väestöllinen huoltosuhde on ollut Laukaassa korkeampi kuin koko maassa Lasten suuri määrä Viime vuosina huoltosuhteen heikkeneminen on voimistunut. Tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan vuoteen 2033 saakka, jolloin kunnassa on nykyisen 61 huollettavan sijaan jo 78 huollettavaa sataa työikäistä kohden Väestön koulutustaso on noussut keskimääräistä nopeammin Laukaassa on paljon keskiasteen ja erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneita 4

5 Laukaan taajamat ja kylät 5

6 valmistuneet uudet asunnot Asuminen Valmistuneet uudet asunnot Laukaassa 180 Valmistuneet uudet asunnot Laukaassa Kirkonkylä Lievestuore Leppävesi Vihtavuori Haja-asutusalue Yhteensä Vuonna 2013 Laukaaseen valmistui 78 uutta asuinrakennusta, joissa oli 125 asuntoa. Eniten uusia asuntoja valmistui kirkonkylälle sekä haja-asutusalueelle 6

7 Elinkeinostrategia Laukaan elinkeinostrategian tavoitteet ja toimenpiteet ajanjaksolle Yhdyskuntarakenne: Yritysten investointihalukkuutta lisätään selkeyttämällä Laukaan yhdyskuntarakennetta, avaamalla sopivia rakentamiskohteita sekä huomioimalla jo olemassa olevien yritysten rakentamistarpeet. Taajamien keskustoja elvytetään täydennysrakentamisella 2. Strategiset kohteet: Tunnistetaan ja määritellään strategisesti merkittävät kehittämiskohteet ja luodaan päätöksentekomenetelmät, joilla varmistetaan kunnan tietoisen tahdon toteutuminen suunnittelussa sekä päätöksenteossa. 3. Tontit ja toimitilat: Hankitaan riittävä raakamaareservi sekä monipuolinen tonttivaranto keskeisillä kehittämisalueilla 4. Hankinnat: Kunnan hankinnoissa huomioidaan yrittäjävaikutukset ja päätösten kokonaistaloudellinen arviointi. 5. Kuntaorganisaatio: kuntaorganisaation toimintakulttuuri on hallinnoivan sijaan mahdollistava, yrittäjänäkökulman huomioiminen sisältyy kaikkeen kunnan toimintaan 6. Kuntakuva ja kuntamarkkinointi: Johtamisella luodaan edellytykset sille, että kuntaorganisaation toiminta vastaa kuntakuvalle asetettuja tavoitteita 7. Yritystoiminnan kehittäminen: Kunnan johto ja luottamushenkilöt vievät kunta- ja elinkeinostrategian tavoitteita sekä yrittäjien näkemyksiä aktiivisesti eteenpäin maakunnallisissa organisaatioissa. Kunta toimii aktiivisesti verkostoituen ja edistää yritysten ja yrittäjien yhteistoimintaa. 7

8 Kyläsuunnitelmat - Maankäytön kehittämisen näkökulmasta Vihtasilta maatila-asutuksesta maalaiskyläksi Maankäyttöön liittyviä kehittämistarpeita: Raskaan liikenteen läpiajon vähentäminen, Vihtajärven puhdistaminen, Metsoreitti välille Vihtasilta-Vuontee, kevyen liikenteen väylien jatkaminen Kuhankosken, Vuonteen ja Leppäveden suuntaan Vuontee kylä virran varrella Maankäyttöön liittyvät kehittämistarpeet: kevyen liikenteen väylät Saviontie-Tarvaalantie, kapea Vuonteensalmen silta, laajakaistayhteyksien parantaminen, päivittäistavaroiden saatavuus (kuljetuspalveluiden kehittäminen), hevosharrastajille oma maastorata (esim. Lintuharjun hiekanottoalue), lenkkipolut ja hiihtoladut Vihtavuori Maankäyttöön liittyviä kehittämistarpeita: Liikenneturvallisuuden parantaminen, retkireitistöjen markkinointi asukkaille Vehniä kylä päätien varrella Huolena: 4-tien perusparantaminen ja siihen liittyvät kyläteiden muutokset Maankäyttöön liittyvät kehittämiskohteet: kylän oman tieverkoston kehittäminen Savio Maankäytön kehittämiskohteet: lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet, uimaranta ja venesatama Puttolaan, kylätien parantaminen, kevyen liikenteen väylä kylän kohdalle, laajakaista, käyttövesi- ja jätevesijärjestelmän kehittäminen, Hyppäälle virallinen reitti, Hyppäävuorelle parkkipaikka 8

9 Kyläsuunnitelmat - Maankäytön kehittämisen näkökulmasta Kuusaa vireä kylä koskimaisemassa Keiteleen kanava kulkee kylän keskustan halki 450 asukasta, kymmenkunta kesälomataloutta Toiminnaltaan vahvimpia kyliä, kylälle on laadittu yleiskaava (tonttitarjonta lisääntyi), hyvät harrastus- ja liikuntamahdollisuudet Maankäytön kehittämiskohteet: koskialueen ympäristön parantaminen, kevyenliikenteen väylät, nopeiden valokuituyhteyksien kehittäminen Tarvaala kylä kiinnostaa Vireä kylä, palveluja, liikuntapaikkoja, tonttitarjontaa Kuhanniemen - Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava, kaava on saanut lainvoiman Vapaita tontteja myytävänä etarvas Laukaan Tarvaalan kylän kehittämishanke Tavoitteena on luoda kattava ja keskitetty, digitaalisesti koostettu tieto- ja tarina-aineisto Tarvaalan verkkopalveluun Materiaalia voidaan tarinallisen tuotteistamisen kautta käyttää suunnittelun ja kehittämisen välineenä 9

10 Tonttivaranto Asuintontit & teollisuus- ja yritystontit Pientalotonttivaranto Asemakaavojen tontit riittävät n. 10 vuoden ajaksi, mutta tilanne vaihtelee taajamittain Paras tonttivaranto on kirkonkylän ja Lievestuoreen taajamissa Kirkonkylän tonttien kysyntä hiljentynyt, rakennuspaikat maastollisesti haasteellisia Suurin kysyntä kohdistuu Leppäveden alueelle, jossa tonttivaranto hupenee Taajaman fyysiset rajat alkavat tulla vastaan Keski-Laukaan painopisteet siirtyvät Vihtavuorikirkonkylä alueille ja yleiskaavojen mukaisille kyläalueille Vihtavuoressa on hyvä kysyntä pientalotonteille, kaavoitetut tontit on myyty sitä mukaa kun kunnallistekniikan rakentaminen edistynyt Lievestuoreen alueella on rakentamattomia tontteja, mutta niiden kysyntä ei ole niin vilkasta Teollisuus- ja yritystonttivaranto Kirkonkylän ja Leppäveden teollisuus- ja yritystonttien kysyntään pystytään vastaamaan kohtuullisesti Kirkonkylällä Rokkakankaan teollisuusalue muodostunut pienyrittäjien toiminta-alueeksi, alueelle saadaan sijoitetuksi vielä lisätontteja Lievestuoreen taajamassa on tontteja, mutta kysyntä heikkoa Leppäveden Vihtiälän alue kehittyy osana Innoroad Park logistiikkakeskusta. Maakunta- ja yleiskaavoissa osoitettu läpikulkuyhteys Vaajakoskelle teollisuus- ja yritysalueita tämän tien vaikutusalueelle Yritysten kannalta ongelmana on ollut sopivan tarjonnan puuttuminen. Laukaassa olemassa olevia yrityksiä on paljon ja niiden luontainen kasvu niin suurta, ettei toimitila- ja tonttikysyntään pystytä kaikin osin vastaamaan 10

11 Työvoima ja työpaikat 2000-luvulla työpaikat ovat Laukaassa lisääntyneet keskimääräistä nopeammin Erityisesti yksityisen sektorin palkansaajien määrä on lisääntynyt Väestökehityksen seurauksena työvoiman sekä työssäkäyvien määrä on kasvanut. Työttömien määrä on kasvanut. Maakuntakeskuksen huono työllisyystilanne näkyy myös Laukassa 11

12 Työvoima ja työpaikat Pendelöinti on yleistynyt voimakkaasti Valtaosa pendelöinnistä tapahtuu Laukaan ja Jyväskylän välillä Laukaassa työskentelee yli 2000 ulkopaikkakuntalaista. Heidän määrä on kasvanut, kun taas kotikunnassa työssäkäyvien laukaalaisten määrä on pienentynyt 12

13 Liikenne Valtatie 4 Vehniä-Äänekoski Keski-Suomen ELY-keskus suunnittelee valtatien 4 Vehniä Äänekoski tieosuuteen parannuksia Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa nelostien Jyväskylä Äänekoski välille on esitetty ohjeellinen moottoritievaraus Tiehankkeesta tehdään YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi 13

14 Matkailu Laukaan tunnetuimpia matkailukohteita ovat Peurunka (Peurunka Center matkailualueen Master Plan, 2007), Varjola, Peurunkagolf sekä Lievestuoreella sijaitseva Nokkakiven Huvipuisto. Laukaan kirkonkylässä palvelee hyvin varustettu Laukaan satama. Keiteleen kanava kulkee Laukaan läpi. Kuva: 14

15 Maankäytön suunnittelu Yleiskaavat Keski-Laukaan eteläosan yleiskaava Kuhaniemi-Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava (kaava on saanut lainvoiman ) Kanavareitin rantayleisosakaava, osa I & II Kirkonkylä osayleiskaava Kuusan yleiskaava Leppäveden osayleiskaava Leppävesi-järvi rantayleiskaava Lievestuoreen osayleiskaava Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava Oikeusvaikutteinen kanavareitin rantaosayleiskaava Vehniä osayleiskaava Vihtavuoren yleiskaava Vireillä olevat tai vireille tulevat Peurunka - Valkolan yleiskaava Vehniän yleiskaava Kuusveden rantayleiskaava Savio - Vuontee yleiskaava 15

16 Johtopäätökset lähtöaineistosta Laukaan VAHVUUKSIA ovat: positiivinen väestökehitys ja edullinen ikärakenne, keskeinen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella, osaava työvoima, monipuolinen elinkeinorakenne (logistiikka, kauppa, rakentaminen & teollisuus), positiivinen työpaikkamäärän kehitys, puhtaat reittivesistöt Laukaan HEIKKOUKSIA ovat: suunnitelmallisen maapolitiikan puute, tonttikysyntään ei kaikin osin pystytä vastaamaan, nuorten poismuutto, toimitilojen puute, kapea palvelusektori, yhdyskuntarakenteen heikkous (ei selkeitä taajamia) Laukaan MAHDOLLISUUKSINA ovat: resurssit vastata yritysten sijoittumis- ja kasvutarpeisiin, uusien innovaatioiden ja raaka-aineiden käyttöönotto, informaatioteknologian, automatiikan ja robotiikan kehitys, Keski-Suomen metalli- ja metsäteollisuuden keskittymä, koulutetun työvoiman saatavuus, palveluyrittäjyyden ja matkailun kehittäminen Laukaan UHKINA ovat: seudullisen väestönkasvun pysähtyminen, talouskriisin jatkumine ja kuntatalouden heikkeneminen, kiinteistöjen ja vakuuksien arvon laskeminen, väärät strategiset valinnat sekä kuntarakenteeseen kohdistuvat ulkopuoliset uhkat 16