Keski-Suomen Aikajana I / 2015

Transkriptio

1 Keski-Suomen Aikajana I / 2015

2 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö, työttömyysaste sekä liikevaihto per asukas). Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EUalueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun.

3 Keski-Suomen väestökehitys (enn.) Luonnollinen väestönmuutos Maan sisäinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väestön kok.muutos Keski-Suomessa väestön kasvu on hiipunut viime vuosina, mitä osaltaan selittää heikko työllisyystilanne Maan sisäinen muuttoliike on kääntynyt tappiolliseksi ja väestönkasvu on yhä enemmän maahanmuuton varassa Väestön kasvu on keskittynyt vahvasti Jyväskylän seudulle Onko kyseessä vain nopeasti ohimenevä käänne vai hiipuuko väestökehitys pitkäksi aikaa? (enn.)

4 Liikevaihto kääntyi Keski- Suomessa laskuun v ja koko maassa vuotta myöhemmin Ero johtuu viennin heikosta kehityksestä, tarjontaa sopeutetaan olemassa olevaan kysyntään

5 V viennin määrä oli noin 2,6 mrd eli lähes miljardin vähemmän kuin v Viennin laskun arvioidut vaikutukset: htv:ta - 32 M kuntaveroja/v.

6 Henkilöstömäärä on vähentynyt lähes yhtäjaksoisesti v alkupuolelta. Taustalla on mm. monen suuren työnantajan irtisanomisia

7

8 Vienti on pysynyt lähes samalla tasolla viime vuodet V tason saavuttaminen edellyttäisi lähes miljardin kasvua Keski-Suomen viennistä 80 % on metsää ja metallia

9 Teknologiateollisuuden vienti kääntyi nousuun v lopussa ja kasvu jatkunee edelleen v aikana mm. Valmetin toimitusten siivittämänä Viennin kausivaihtelua selittää toimitusten rytmittyminen Jääkö liikevaihto pysyvästi nykytasolle? Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on noin ja viennin arvo noin 1 mrd

10 Metsäteollisuuden vienti kääntyi hienoiseen laskuun v lopussa Henkilöstömäärän merkittävää laskua selittävät paperikoneiden sulkemiset Metsäteollisuuden henkilöstömäärä on noin ja viennin arvo noin 1,2 mrd

11 Kaupan alalla liikevaihto on lähes 8 % korkeammalla tasolla kuin v V laskua kirjattiin erityisesti erikoistavarakaupassa, taustalla on mm. kuluttajien ostovoiman heikkeneminen Henkilöstömäärä kaupan alalla on noin 9000 Kaupparakentaminen on piristymässä Keski-Suomessa mitä se tarkoittaa kaupan alan kehitykselle? Ajaako ostovoiman heikkeneminen markkinoiden uusjakoon?

12 Palvelualojen liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu pysähtyi v lopussa Henkilöstömäärä ei ole merkittävästi heilahdellut viime vuosina ja se on noin

13 KIBS-alojen kasvu on pysynyt viime vuodet vakiona, noin 5 % / vuosi Henkilöstömäärä on kasvanut n 3 % / vuosi ja se on KIBS-aloihin kuuluvat: tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainos- ja markkinointi, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus

14 Matkailualan kasvu on kohdannut haasteita v , mikä näkyy alan kehityksessä: - Majoitusvuorokausien määrä - 4,1 % - Henkilöstömäärä - 3,1 % - Liikevaihto +0,7 % Heikentynyttä kehitystä selittävät mm. edustuskulujen verovähennysoikeudesta luopuminen (palautettiin v. 2015), heikot talvisäät sekä venäläisten vähentynyt matkailu

15 Rakennusalan kehitys on pysynyt kohtuullisella tasolla Lähitulevaisuudessa rakentamisen suhdanne näyttää valoisalta: - Biotuotetehdas - Uusi Sairaala - Kankaan alue - kaupparakentaminen

16 Keski-Suomen Aikajana 1/ seutuaineisto

17 Keuruun ja Jyväskylän seuduilla liikevaihdon kehitys on pysytellyt tasaisena viime vuodet Muilla seuduilla liikevaihto oli laskussa v aikana

18

19 Liikevaihto asukasta kohden seuduittain , euroa Jyväskylän sk Joutsan sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk

20

21 V henkilöstömäärä oli laskussa Jyväskylän seutua lukuun ottamatta kaikilla seuduilla Äänekosken, Jämsän ja Saarijärvi-Viitasaaren seuduilla henkilöstömäärä on selvästi alhaisemmalla tasolla kuin vuonna Näille seuduille on kohdentunut merkittäviä irtisanomisia.

22

23

24 Työttömyysaste seutukunnittain , % 20,0 18,0 16,0 14,0 19,0 17,5 16,2 15,9 15,1 14,2 12,0 10,0 8,0 6, Jyväskylän sk Joutsan sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk Saarij.-Viitas. sk

25

26

27

28 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit PLUSSAT + KIBS-alojen kasvu on jatkunut + Teknologiateollisuuden vienti on kääntynyt nousuun + Palveluiden työpaikkamäärä on pysynyt ennallaan + Äänekosken biotuotetehdas kohentaa näkymiä ja tuo uusia työpaikkoja + Henkilöstömäärän väheneminen Jyväskylän seudulla on pysähtynyt + Kasvua tulee pk-yrityksistä MIINUKSET - Yritysten liikevaihto on laskenut enemmän kuin koko maassa - Työttömien määrä jatkaa kasvuaan - Viennin kasvu on pysähtynyt - Teollisuuden henkilöstömäärä jatkaa laskua - Väestönkasvu on hiipunut KYSYMYSMERKIT? Milloin teollisuuden vienti lähtee nousuun vai jäädäänkö pysyvästi nykytasolle? Mitä tapahtuu palveluiden ja kaupan liikevaihdon ja työpaikkojen kehitykselle? Jääkö matkailualan notkahdus vain tilapäiseksi? Miten saadaan synnytettyä uutta liiketoimintaa? Pääsevätkö maakunnan yritykset mukaan tiedossa oleviin rakentamisprojekteihin? Kääntyykö väestönkehitys laskuun