Laukaan kunnan Rakennemalli. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu

Transkriptio

1 Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu

2 Rakennemallivaihtoehdot Rakennemallin pohjaksi on laadittu 3 erilaista vaihtoehtoa Rakennemallivaihtoehtojen tarkoituksena on osoittaa maankäytön ja yhdyskuntarakenteen erilaisia kehityssuuntia; kytkennät päätaajamiin, yritys- ja työpaikka-alueisiin, valtateihin ja niiden solmukohtiin, vesistöihin, kyläverkkoon Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisessa on huomioitu motiiviseminaarin sekä kyläillan tulokset Vaihtoehdoissa esitetään keskeiset yhdyskuntarakenteen kasvusuunnat ja yhdyskuntarakenteen tiivistymisalueet Jokaisen rakennemallin lähtökohtana on väestötavoite Nykyiseen väkilukuun tämä tarkoittaa noin asukkaan lisäystä Vaihtoehdoista arvioidaan niiden keskeiset vaikutukset mm. asumiseen, palveluihin, liikenteeseen, elinkeinoelämälle, virkistykseen ja talouteen Vaihtoehtojen käsittely työryhmän kesken käsittely OR-kokouksessa mallien vertailu ja vaikutusten arviointi Lehdistötiedote, lausunnot valtuustoryhmiltä & nähtävillä olo

3 HELMINAUHA Seutukunnan imussa tiivistyvää rakennetta, hyviä joukkoliikenneyhteyksiä ja uutta yritystoimintaa Latokartano 3

4 HELMINAUHA Asuminen Yhdyskuntarakenne tiivistyy keskustoissa, täydennysrakentamista Helminauhalle viihtyisää uutta asumista pyöräilyetäisyyden päähän palveluista Asumisen laajentuminen mt 637 suuntaisesti, taajamat kasvavat yhteen, kyläalueita sulautuu osaksi taajamarakennetta (Vihtasilta, Kuhankoski) Laukaan kirkonkylän tiivistyminen keskustan kehittämissuunnittelu Lievestuore hyötyy Jyväskylän läheisyydestä Tiivistymisen vastapainona slow life alueet kauempana taajamista Liikenne Liikenne kasvaa maantiellä 637 ja valtatiellä 9, yhteydet Jyväskylään ja Äänekoskelle korostuvat Joukkoliikenteen laatukäytävä kehittyy: joukkoliikenteen vuorotarjontaa lisätään Jyväskylä-Äänekoski välisen rautatieyhteyden parantaminen ja sähköistys (henkilöliikenne) kiskobussiyhteyden kehittäminen välillä Jyväskylä- Lievestuore-Hankasalmi asemanseutujen kehittäminen (Laukaan kirkonkylä, Leppävesi, Lievestuore) Palvelut Julkisten ja kaupallisten palvelujen kehittyminen Laukaan kirkonkylän taajamassa ja muissa päätaajamissa Palvelujen heikkeneminen kyläverkolla (paitsi Kuusassa ja vyöhykkeen välittömässä läheisyydessä) Elinkeinot Yritystoiminta kehittyy kasvuvyöhykkeellä: Laukaan kirkonkylän keskustaan lisää toimitiloja pien- ja palveluyrityksille Leppäveden yritysalue kehittyy, uudet liikenneyhteydet parantavat elinkeinoelämän kuljetuksia 9-tien varren yritysalue kehittyy Palvelusektorin työpaikat kehittyvät taajamissa Virkistys ja matkailu Peurunka lähiympäristöineen kehittyy matkailualueena voimakkaasti Lähiliikunta- ja lähivirkistyspaikkojen kehittäminen erityisesti kasvavilla taajama-alueilla 4

5 VE1 HELMI- NAUHA Kehitysvyöhyke Asiointiliikenteen suunta Kehittyvät taajamat Kehittyvät kyläalueet Kuusa LAUKAAN KK Kehittyvät työpaikka-alueet Kehittyvät palvelut Kehittyvät matkailukeskukset VIHTAVUORI Kehittyvät matkailureitit Kehittyvät tieyhteydet Kehittyvä rautatieyhteys (henkilöliikenne) LEPPÄVESI LIEVESTUORE 5

6 HERNEENPALKO Vt 4:n ja maantien 637 varsien kehittyminen 6

7 HERNEENPALKO Asuminen Kehitysvyöhykkeellä sijaitsevien taajamien - Laukaan kirkonkylä, Vihtavuori ja Leppävesi rakennetta tiivistetään ja ympäristöjä kehitetään vetovoimaisemmiksi. Taajamat kasvavat yhteen heikommin kuin Helminauha-mallissa Vehniän kylä kehittyy dynaamiseksi kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi (Uuraisten ja Äänekosken asutuksen laajeneminen, Vt 4 parantaminen ja rinnakkaistieverkon kehittyminen sekä Tikkakosken työpaikkojen ja logistiikkapalvelujen kehittyminen). Uutta asuinrakentamista merkittävästi myös pohjoisen Laukaan kyliin mm. Kuusaan Liikenne Vt 4:n kehittäminen moottoritietasoiseksi Jyväskylän ja Äänekosken välillä: Vehniän liikennejärjestelyt Lentokentän läheisyyden ja kasvavan lentotoiminnan hyödyntäminen Vehniällä uusien logistiikkapalvelujen muodossa Joukkoliikenteen laatukäytävä kehittyy mt 637 varressa, joukkoliikenteen rengasreitti kehittyy Taajamien välinen kevytliikenteen verkosto laajenee Palvelut Palvelut keskittyvät Laukaan kirkonkylän taajamaan, mutta palveluja haetaan merkittävästi myös Jyväskylästä ja Äänekoskelta Elinkeinot Äänekosken biotuotelaitoksen rakentaminen ja tuotanto aktivoi uutta rakentamista, kuljetuksia ja alihankintaa (biotalous, uudet energiainnovaatiot) Yritysalueiden kehittyminen pääliikenneväylien, erityisesti Vt 4:n (Vehniä), mt 637:n (Laukaan kirkonkylä, Rokkakangas, Vihtavuori, Leppävesi) varrella Virkistys ja matkailu Matkailu- ja virkistyspalveluiden laajeneminen Peurunkajärven ympäristössä (Peurunka, Peurunkagolf, Tupaswilla, Varjola, Multamäki, Kallioniemen leiritila) ja Tikkakosken läheisyydessä Metsoreitin ja muiden virkistysreittien kehittäminen, yhteys Hitonhaudalle Rantareittien (kävely ja pyöräily) kehittäminen taajamissa 7

8 VE2 HERNEEN- PALKO Äijälä Kuusa VEHNIÄ LAUKAAN KK Kehitysvyöhyke Asiointiliikenteen suunta Kehittyvät taajamat Kehittyvät kyläalueet VIHTAVUORI Kehittyvät työpaikka-alueet Kehittyvät palvelut Kehittyvät matkailukeskukset LEPPÄVESI Vuontee Kehittyvät matkailureitit Kehittyvät virkistyskohteet LIEVESTUORE Kehittyvät tieyhteydet 8

9 JÄRVIKOLMIO Luonnonläheistä asumista vesistöjen äärellä ja erilaistuvat taajamat 9

10 JÄRVIKOLMIO Asuminen Kasvavia alueita Laukaan taajamat (kirkonkylä, Vihtavuori, Leppävesi ja Lievestuore) sekä eteläisen Laukaan elinvoimaiset kylät Rantarakentamista; Vesistöjä hyödynnetään pysyvän ja loma-asumisen vetovoimatekijänä kaikilla alueilla Pientalovaltaisuuden korostuminen ja asumisen tasaisempi jakautuminen suhteessa muihin malleihin Kehittämisessä vastuuta yksittäisillä maanomistajilla (ei täysin vastaa kunnan raakamaan hankintaa) Liikenne Pääyhteyksinä korostuvat Vt 9 ja mt 637 Alemman tieverkoston merkitys korostuu, samoin kunnan sisäiset yhteydet Kevyen liikenteen reittien kehittäminen, rantareitit taajamissa ja matkailualueilla (Kuusaankoski- Kuhankoski) Vt 9 liittymäjärjestelyt Lievestuoreen kohdalla (Liepeentien liittymä) Palvelut Lähipalvelujen merkitys korostuu Taajamat profiloituvat eri tavoin: Kirkonkylä: julkiset ja kaupalliset palvelut, hallinto, matkailu, palvelualan yritykset, asuminen Vihtavuori: teollisuus- ja yritystoiminta, asuminen Leppävesi: pienteollisuus ja logistiikka, asuminen Lievestuore: kunnalliset ja kaupalliset palvelut, teollisuus, matkailu, asuminen Elinkeinot Työpaikkojen kehittäminen taajamissa ja elinvoimaisissa kylissä: mikroyritykset Maaseudun uudet työpaikat (mm. lähiruoka, lähienergia ja jätteiden paikallinen hyötykäyttö) ja omavaraisuus Virkistys ja matkailu Matkailualueina kehittyvät Peurunka, Nokkakivi ja matkailupalveluja sisältävät kylät Vesistöjen matkailullinen hyödyntäminen: veneily, kanavareitit, kalastusmatkailu, satamapalvelut Taajamia ja kyliä yhdistävät rantareitit 10

11 VE3 JÄRVI- KOLMIO Kehitysvyöhyke Asiointiliikenteen suunta Kehittyvät taajamat Kehittyvät kyläalueet Kehittyvät työpaikka-alueet Kehittyvät palvelut Kehittyvät matkailukeskukset Kehittyvät vesireitit Kehittyvät virkistyskohteet Kuusa LAUKAAN KK Kuhanniemi VIHTAVUORI Vihtasilta Tarvaala Kehittyvät tieyhteydet Kehittyvät satamat LEPPÄVESI Vuontee Savio LIEVESTUORE 11

12 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu Vertailussa arvioidaan kunkin vaihtoehdon vahvuuksia ja heikkouksia Tarkoituksena on löytää optimaalisin vaihtoehto, joka voi olla myös kahden tai useamman mallin yhdistelmä Rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan suhteessa Jyväskylän seudun aluerakenteeseen Kuntatalouteen Elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin Asumiseen ja sen vetovoimaan Palvelujen saavutettavuuteen Liikkumiseen ja liikenteeseen Virkistykseen Asukkaiden hyvinvointiin Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kilpailukykyyn Arvioinnit tehdään yleispiirteisinä ja tiiviinä (sanalliset, +/-) asiantuntija-arvioina ++ Positiivinen vaikutus + Kohtuullisen positiivinen vaikutus +/- Ei merkittävää vaikutusta / positiivinen ja negatiivinen vaikutus - Kohtuullisen negatiivinen vaikutus -- Negatiivinen vaikutus 12

13 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu Mallit suhteessa Jyväskylän seudun aluerakenteeseen VE 1 HELMINAUHA Korostaa Jyväskylän keskuskaupungin roolia ja vetovoimaa Aluerakenne tiivistyy ja kaupungistuminen voimistuu Liikenneyhteydet Jyväskylän suuntaan korostuvat, 4-tie jää huomiotta Noudattaa eniten kuntastrategiaa ja maakuntakaavaa kyläalueita lukuun ottamatta VE 2 HERNEENPALKO Vahvistaa Jyväskylä- Laukaa-Äänekoskiakselin kehittymistä Huomioi ympärillä olevat mahdollisuudet (mm. lentokenttä ja biotuotetehdas) Taajamarakenne tiivistyy Vehniä kehittyy Vt 4 varressa dynaamiseksi kylä- ja yritysalueeksi VE 3 JÄRVIKOLMIO Korostaa Laukaan omavaraisuutta ja riippumattomuutta Jyväskylästä Aluerakenne hajautuu muita malleja enemmän Erilaistuvat taajamat ja tasapuolinen kehittäminen Yhteisöllisyys 13

14 Vaikutukset kuntatalouteen arviointiperiaatteet Tarkastelu perustuu ympäristöministeriön julkaisuun Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne (Suomen ympäristö 42/2008) Yhdyskuntarakentaminen maksaa Uuden, n. 500 asukasta sisältävän alueen 30 vuoden kustannukset kunnalle, asukkaille, yrityksille ja valtiolle ovat miljoonaa euroa ( /asukas) asukkaat maksavat n. 50 % kustannuksista (asunnot, liikkuminen jne.) kunnat maksavat n. 30 % kustannuksista (kunnalliset palvelut, infrastruktuuri jne.) Kunnan valinnat ratkaisevat Eri toimintojen sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin Maankäytön kehittämisen perustana tarvitaan selkeää näkemystä yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta ja eri toimintojen sijoittumisesta sekä aktiivista maapolitiikkaa Täydentävä rakentaminen on edullisin valinta kuntatalouden kannalta Nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävässä rakentamisessa n. 500 asukasta sisältävästä alueesta kunnalle 30 vuodessa aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 25 milj. Suunnittelematon hajarakentaminen voi maksaa kunnalle 1-12 miljoonaa euroa enemmän ( /asukas) Kun mukaan otetaan myös kunnan saamat tulot, saadaan nettovaikutus: täydentävässä rakentamisessa /asukas hajarakentamisessa /asukas Eroihin vaikuttavat ratkaisevimmin kunnallisten palvelujen toimintamenot sekä infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitokustannukset tonttien myyntitulot, joita ei kerry hajarakentamisesta Liikkumiskustannukset kasvattavat haja-asumisen hintaa niin kunnan (esimerkiksi kotipalvelujen asiakasmatkat) kuin asukkaidenkin näkökulmasta 14

15 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset kuntatalouteen / infrastruktuuriin Malli on vaikutuksiltaan kaksijakoinen Nauhalle keskittyvät toiminnot tuottavat kustannustehokasta rakennetta ja siellä voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa infraa. Vaarana on kapasiteettien loppuminen, jolloin tarvitaan investointeja uudisrakenteisiin. Nauhan ulkopuolisilla alueilla on vaarana jo tehtyjen infrainvestointien jääminen vajaakäyttöön. Näin voi käydä myös nauhalla, jos väestömäärä ei kasva odotetulla tavalla ja alueet jäävät keskeneräisiksi. Tuo tehokkuutta investointeihin, mutta toteuttaminen vaatii voimakkaita päätöksiä. Malli antaa mahdollisuuksia olemassa olevien infrarakenteiden tasapainoisimpaan hyödyntämiseen. Tuottaa vaihtoehdoista kustannustehokkainta rakennetta. Helminauhaa vähemmän keskittävä toimintojen sijoittuminen vähentää infrastruktuuriverkostojen mahdollisia kapasiteettiongelmia. Mallin toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä Kehitys johtaa muita malleja hajautuneempaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Mitä pidemmälle nykyrakenteesta uudisrakentaminen sijoittuu, sitä enemmän tarvitaan putkia, johtoja, teitä, laitoksia jne. Tämä merkitsee korkeampia infran rakentamis- ja kunnossapitokustannuksia. Kallein vaihtoehto. Käytettävissä olevat resurssit joko hajautuvat pieninä erinä tasaisesti koko alueelle tai keskittyvät tietyille alueille. Rahoituksen ja investointien priorisointi on vaikeaa, koska saattaa syntyä eripuraa kohteiden valinnasta eri alueiden välillä. 15

16 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset kuntatalouteen/ kunnallisiin palveluihin Alue- ja yhdyskuntarakennetta eniten keskittävänä mallina tuo tehokkuutta investointeihin ja luo uutta potentiaalia ja vaikuttavuutta. Nauhalla voidaan hyödyntää nykyistä palvelurakennetta kapasiteettien puitteissa. Nauhan ulkopuolisilla alueilla aiemmin tehdyt investoinnit palvelurakenteeseen saattavat jäädä vajaakäyttöön. Näin voi käydä myös nauhalla, jos väestö ei kasva odotetusti ja alueet jäävät keskeneräisiksi. Palvelutaso helmissä voidaan pitää hyvänä. Muilla alueilla palvelutaso voi heiketä, mutta sitä voidaan osittain korvata liikkuvilla palveluilla ja nettipalvelulla. Toteuttaminen vaatii voimakkaita poliittisia päätöksiä. Mahdollisuus olemassa olevien palvelurakenteiden tasapainoiseen hyödyntämiseen Tämä saa aikaan palvelujen tuottamisen ja ylläpitämisen kannalta kustannustehokkainta rakennetta ja vähentää mahdollisia kapasiteettiongelmia esimerkiksi päiväkodeissa ja kotipalveluissa. Mallin toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä. Alue- ja yhdyskuntarakenteeltaan hajautuneimmassa mallissa kattavan palveluverkon ylläpitäminen ja kehittäminen on kalleinta ja/tai vaikuttavuudeltaan heikointa. Vaihtoehtona on, että joillakin alueilla palvelutaso paranee, joillakin pysyy ennallaan ja joillakin heikkenee. Rakentaminen etäälle nykyrakenteesta ja pitkät etäisyydet kasvattavat kuntapalvelujen investointi- ja toimintamenoja (esim. päiväkodit ja kotihoidon palvelut) sekä lakisääteisiä koulu- ym. kuljetuskustannuksia. Kallein vaihtoehto. Rahoituksen ja investointien priorisointi on vaikeaa, koska saattaa syntyä eripuraa kohteiden valinnasta eri alueiden välillä. 16

17 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin Luo pääväylän läheisyyteen uutta yritystoimintaa. Kirkonkylän keskustan vahvistuminen edesauttaa pienyritysten ja palvelualan yritysten säilymistä ja uusien sijoittumista keskustaajamaan. Kehätie Vaajakoski-Vihtiälä edistää tilaa vievän elinkeinotoiminnan sijoittumista. Laukaa voi hyödyntää kehityksessään Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken biotuotetehtaan positiivisia heijastusvaikutuksia. Mt 637:n ja erityisesti Vt 4 varren kehittyminen lisää yritystoiminnan kasvua. Edellytykset matkailutoiminnan kasvamiselle kehittyvät. Vähentää eniten elinkeinoelämän Jyväskylä-vetoista kehitystä. Pienyritysten ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen tuo uusia työpaikkoja. Uutta matkailutoimintaa ja vapaa-ajan palveluita vesistöjen läheisyyteen. Malli ei luo uusia edellytyksiä merkittävään elinkeinorakenteen muutokseen, toimialajakauman kehittymiseen eikä toimintojen sijoittumiseen. Vaikutukset asumiseen ja sen vetovoimaan Parantaa taajamien asumisen vetovoimaa ja viihtyvyyttä, erityisesti Laukaan kirkonkylässä. Yhdyskuntarakenne on nykyistä tiiviimpi ja ehyempi. Kyläalueiden vetovoima heikkenee. Malli ei ole kovin joustava eikä sopeudu helposti murrostilanteisiin. Mahdollistaa monipuolisimmat asumisvaihtoehdot taajamissa ja kylien keskustoissa (sosiaalisesti kestävin kokonaisuus). Vehniän alueen kehittyminen kytkeytyy myös Hirvaskankaan ja Tikkakosken kehittymiseen ja tarjoaa uuden vetovoimaisen asumisen suunnan. Uudisrakentamisen painopiste pientaloasumisessa, mikä voi houkutella muuttajia erityisesti Jyväskylästä. Luo parhaat edellytykset loma-asumisen kehitykselle. Ns. Nurmijärvi-ilmiön laantuminen voi vähentää muuttajien määrää (kehyskuntien vetovoima heikkenee - iso piha ja talo eivät ole enää ykkösunelma) 17

18 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Saavutettavuus paranee nykyisissä taajamissa ja Jyväskyläntien varressa, mutta heikkenee kylissä. Mahdollistaa etenkin kaupan palvelujen kehittymisen nauhalla, muilla alueilla kehitysmahdollisuudet joko säilyvät ennallaan tai heikkenevät. Jyväskylän palvelut ovat lähempänä entistä suuremmalle osalle väestöstä. Palvelujen saavutettavuus perustuu pääosin henkilöauton käyttöön, mutta asiointi on mahdollista myös kevytliikenteellä ja julkisella liikenteellä joukkoliikenteen laatukäytävän kehittyessä. Muita malleja parempi mahdollisuus palveluverkkojen alueellisesti tasapainoiseen kehittymiseen parantaa saavutettavuutta. Saavutettavuus paranee etenkin Laukaan Kirkonkylän taajamassa. Vehniän kehittyminen ja Vt 4 parantamisen houkuttelevat lähelle sijoittuvia palveluyrityksiä. Saavutettavuus perustuu pääosin henkilöauton käyttöön, mutta palvelut ovat saavutettavissa myös muilla kulkumuodoilla. Lähipalvelujen saavutettavuus kyläverkolla paranee Muilta osin palveluverkon rakenteessa ja saavutettavuudessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Saavutettavuus kevyt- ja joukkoliikenteellä on muita malleja heikompi. 18

19 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen Vahvistaa yhteyksiä etenkin Jyväskylän suuntaan. Tarjoaa mahdollisuuksia bussi- ja myöhemmässä vaiheessa junaliikenteen kehittämiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen. Mahdollistaa kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen päivittäisessä liikkumisessa. Rakenteen tiivistäminen sijoittuu jo nyt hyvin saavutettaville alueille, mikä tukee kestävää liikkumista. Tuo palveluille keskittämisetuja nauhalla, toisaalta kasvattaa liikenteen yksikkökustannuksia muilla alueilla. Vahvistaa yhteyksiä Jyväskylä-Laukaa-Äänekoski -akselilla. Tukeutuu työmatkaliikkumisen tarpeiden vuoksi helminauhamallia vahvemmin henkilöautoliikenteeseen. Joukkoliikenteen rengasreitin kehittäminen parantaa julkisen liikenteen yhteyksiä, mutta vaatii huomattavia panostuksia riittävän korkean palvelutason ja kannattavan toiminnan saavuttamiseksi. Taajamien välisen kevytliikenteen verkoston laajeneminen tukee kestävää liikkumista. Vahvistaa alemman tieverkon yhteyksiä. Johtaa muita malleja hajaantuneempaan yhdyskuntarakenteeseen, mikä lisää julkisen liikenteen kustannuksia ja kasvattaa henkilöauton kulkutapaosuutta. Sujuva arki edellyttää useimmille henkilöauton käyttöä. Taajamien kevyen liikenteen reittien ja kunnan sisäisten liikenneyhteyksien kehittäminen tukevat kestävää liikkumista. Nauhan ulkopuolella asuvat joutuvat hakemaan palvelunsa kauempaa. 19

20 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Tukee lähiliikunta- ja virkistyspaikkojen kehittymistä erityisesti taajamissa. Kehittyvät liikenneyhteydet parantavat matkailu- ja virkistyskohteiden saavutettavuutta. Matkailu kehittyy erityisesti kirkonkylän läheisyydessä ja Peurunkajärven ympäristössä. Tukee helminauhamallia paremmin matkailu- ja virkistyspalvelujen laajenemismahdollisuuksia. Panostukset matkailukeskusten kehittämiseen ja vesistöreitteihin lisäävät matkailijamääriä ja paikallisia lähivirkistysmahdollisuuksia. Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisella positiivisia vaikutuksia majoituspalvelujen kysyntään. Vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin Tasa-arvo suhteessa palvelujen saavutettavuuteen heikentyy palveluiden keskittyessä. Taajamissa keskustojen viihtyisyyden kasvu ja monipuoliset asuinmahdollisuudet lisäävät viihtyvyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Taajamissa keskustojen viihtyisyyden kasvu ja monipuoliset asuinmahdollisuudet lisäävät viihtyvyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Kasvavasta sotilasilmailuliikenteestä aiheutuva melu voi heikentää viihtyvyyttä lentokentän lähialueilla. Eri elämäntilanteisiin sopivia asumismahdollisuuksia: malli korostaa sekä taajamien erilaista identiteettiä että maaseutumaisuutta. Runsas pientalotonttitarjonta lisää asuinalueiden vetovoimaa. Kevytliikenneverkon ja vesistöyhteyksien kehittäminen parantaa elinympäristön laatua. 20

21 Rakennemallivaihtoehtojen vertailu / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tehokas eheyttävän rakentamisen malli edellyttäen, että kyetään poliittisiin päätöksiin helminauharakenteen toteuttamisesta. Toimintojen keskittyminen parantaa saavutettavuutta ja vähentää liikkumistarvetta. Vahvistaa taajamia ja toimintoja helminauhan kehitysvyöhykkeillä, mutta ei juuri muilla alueilla. Eheyttää alue- ja yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa parhaiten täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Asuminen ja työpaikat sijoittuvat pääosin taajamiin ja kyliin hyvän saavutettavuuden alueille. Vahvistaa taajamia, kyliä ja toimintoja hajauttamatta liikaa rakennetta. Tukee heikoimmin alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Lievestuoretta kehitetään myös kehittyvien palvelujen alueena. Tukee taajamia, kyliä ja toimintoja tasapuolisimmin, mutta hajauttaa samalla rakennetta. Mahdollistaa Vehniän kehittymisen. Vaikutukset alueen kilpailukykyyn Elinkeinoelämän kilpailukyky vahvistuu toimintojen keskittyessä nauhamaisesti ja liikenneyhteyksien parantuessa. Kilpailukyky perustuu Jyväskylän kehittymiseen. Ei hyödynnä Vt 4:n mahdollisuuksia. Matkailun kilpailukyky kasvaa. Laukaa hyödyntää aktiivisesti sijaintiaan Vt 4 varrella. Tikkakosken lentokenttä ja Äänekosken biotuotetehdas vahvistavat merkittävästi kilpailukykyä. Logistisesti paras vaihtoehto. Rakenteen hajanaisuus vähentää investointihalukkuutta ja heikentää kilpailukykyä. Ei muihin selkeitä ja merkittäviä kilpailukykyä vahvistavia kehittämishankkeita. 21

22 Vaikutusten arvioinnin yhteenveto / VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset kuntatalouteen / infrastruktuuriin Vaikutukset kuntatalouteen/ kunnallisiin palveluihin Vaikutukset elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin Vaikutukset asumiseen ja sen vetovoimaan /+ ++ -/+ Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen /+ Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen + -/+ - Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset alueen kilpailukykyyn

23 Yhteenveto rakennemalleittain VE1 Helminauha + Lähes kaikki vaikutukset ovat kohtuullisen positiivisia (+). Asumisen vetovoiman kannalta vaikutukset ovat sekä positiivisia että negatiivisia (-/+) VE2 Herneenpalko ++ Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen ovat neutraaleja (-/+) Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin ovat kohtuullisen positiivisia. (+) Muilta osin vaikutukset ovat erittäin myönteisiä (++). VE3 Järvikolmio - Vaikutusten arvioinnin perusteella Järvikolmiomalli on rakennemallivaihtoehdoista heikoin. Vaikutukset kuntatalouden; infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuuksien ja julkisten palvelujen järjestämisen näkökulmasta ovat erittäin heikkoja (- -) 23