K Y R Ö N T A A J A M A JUNNIMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS

Transkriptio

1 PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A JUNNIMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS selostuksen liitteet 1. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luontoarvojen perusselvitys Kyrön meluselvitys 4. Junninmäen alueen tärinäselvitys 5. kooste luonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä 6. havainnekuva 7. rakennustapaohjeet 8. asemakaavamerkinnät ja määräykset 9. kooste ehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista 10. asemakaavan seurantalomake

2

3 PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A JUNNIMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma SUUNNITTELUALUE Asemakaavoitettava ja asemakaavaltaan osin muutettava alue sijaitsee Kyrön taajaman keskustan tuntumassa, Oravakorventien ja Tervaojantien välissä olevilla pelto- ja metsäpalstoilla. Alueella on myös yksi omakotitalo. Eteläsivultaan alue rajoittuu Junnimäen ja Junnilan asuntoalueisiin. Suunnittelualueen pin ta-ala on noin 9,7 hehtaaria. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 1

4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET Asemakaavahankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Alueen sijainti on taajamarakenteessa tähän käyttötarkoitukseen varsin keskeinen, ja soveltuu läheisten pientaloalueiden jatkoksi. Alueen rakentumisen myötä voidaan myös laajentaa virkistysalueita ja tä ydentää kevyen liikenteen reitistöjä. ALUEEN NYKYTILA Tervaojantien puoleisen pellon reunaa Suorakaiteen muotoinen suunnittelualue on ollut lähes kokonaan maa- ja metsätalouskäytössä. Itä-länsisuunnassa alue jakaantuu useisiin erityyppisiin osasiin. Läntisimpänä on Tervaojantie, jon ka varrella on iäkästä p ientaloasutusta. Suunnittelualueella näistä on yksi 1950-luvulla rakennettu kiinteistö. Idän suuntaan jatkettaessa tulee ensin vastaan notkelmassa virtaava vähäinen Kroopino ja. Seuraavana on pintamuodoltaan tasainen, noin 2,5 hehtaarin laajuinen savipohjainen peltopalsta. Suunnittelualueen ke skellä on metsäinen moreenimäki, jossa o n nähtävissä muutamia kalliopaljastumia. Tämän jälkeen on pienempi, vajaan hehtaarin kokoinen peltopalsta. Pellon jälkeen suunnittelualue jatkuu tasaisena metsämaastona, jonka länsipuoli on ha kattu paljaaksi myrskytuhojen jälkeen. Toisella puoliskolla kasvaa varttunutta kuusikkoa. Aivan suunnitte lualueen itäisimmässä osassa maasto muuttuu jälleen mäkisemmäksi. Suunnittelualueella kulkee Lepistön tilakeskuksesta pelloille johtava tilustie. Oravakorventie sivuaa suu nnittelualueen kaakkoisosaa. Korttelin 48 omakotitalolle kuljetaan Tervaojantien kautta. Pöytyän kunta osti su urimman osan suunnittelualueesta vuonna Itäisin metsäalue kuuluu edelle en Lepistön tilaan. Terv aojantien varrella oleva niitty ja omakotitalokiinteistö ovat myös yksityisessä omistuksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 2

5 OSALLISET Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat ainakin seuraavat. Maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät - suunnittelualueen maanomistajat ja asukkaat - lähiympäristön maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät Pöytyän kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Yhdyskuntatekniikka - Pöytyän kunnan vesi- ja viemärilaitos - Kyrön Kaukolämpö Oy - puhelinyhtiöt - Fortum Sähkönsiirto Oy Viranomaiset - Varsinais-Suomen ELY-keskus (ympäristö) - Varsinais-Suomen liitto - Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos - Liedon ympäristöterveydenhuollon yksikkö KAAVOITUSTILANNE ote maakuntakaavasta (ent. seutukaavasta) ote maakuntakaavasta (ei lainvoimainen) Maakuntakaava (seutukaava) Varsinais-Suomen taajamaseutukaavassa (vahvistettu ) suurimmalla osalla aluetta ei ole käy ttötarkoitusmerkintää. Läntisin o sa alueesta o n merkitty taajamatoimintojen alueeksi, joka on varattu pientalorakent amista varten (AP). Koko alue sisältyy vesie nsuojelun kannalta tärkeään lähivaluma-alueeseen (av). Vireillä olevassa maakuntakaavassa (h yväksytty , vahvistettavana) alue on taajamatoimintojen alueella. Seutukaava on voimassa MRL:n mukaisena maakuntakaavana vuoden 2010 alusta lähtien. Yleiskaava Kyrön taajamaan ei ole laadittu osayleiskaavaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 3

6 ote asemakaavayhdistelmästä (ei mittakaavassa) ja suunnittelualueen alustava rajaus (punainen katkoviiva) Asemakaava Suurin osa suunnittelua lueesta on asemakaavoittamatonta. Kortteli 48 ja luonnontilassa säilytettävä puisto (PL) sisältyvät vahvi stettuun asemakaavaan (entiseen rakenn uskaavaan). Siinä korttelialueelle on annettu seuraava käyttötarkoitusmerkintä: AO (omakotirakennust en ja muid en enintään kahden perheen talojen korttelialue) Kaavamuutosta tehdään lisäksi kapea lle virkistysaluekaistalle (VL), joka on osa kunnanvaltuuston hyväksymää Junnilan asemakaavaa. MAANOMISTUS JA KIINTEISTÖREKISTERI Pöytyän kunnan ja yksityisten omistuksessa oleva suunnittelualue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Yleinen tiedotus - kuulutukset hankkeen vireilletulosta - kuulutukset OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta - kuulutukset asemakaavaehdotuksen nähtävilläolosta - muut asemakaavan käsittelyyn ja hyväksymiseen liittyvät kuulutukset Maanomistajat - osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus - asemakaavaluonnoksen postitus Pöytyän kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus - luonnosvaiheessa sisäinen vuorovaikutus - lausuntopyynnöt asemakaavan ehdotuksesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 4

7 Yhdyskuntatekniikka - osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus - luonnosvaiheessa tarvittaessa työneuvottelu ja / tai lausunnot - asemakaavan ehdotuksen postitus mahdollista lausuntoa varten Viranomaiset - ilmoitus hankkeen vireilletulosta postitse - osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) järjestetään pyydettäessä - asemakaavaluonnoksen postitus tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten - asemakaavaehdotuksen postitus tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten - mahdollinen viranomaisneuvottelu Osallisilla on kaavaa valmisteltaessa mahdolli suus esittää mielipiteitään kaavaluonnoksesta sen ollessa julkisesti nähtävillä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta koko kaavatyön ajan. Saadun palautteen po hjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kuulutus julkaistaan paikallislehdessä ja ehdotus on nähtävillä Pöytyän kunnanviraston toimipisteissä kolmenkymmenen päivän ajan. Kaavaa koskevia muistutuksia voivat tehdä kuntalaiset ja muut osalliset (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja ase makaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ympäristövaikutukset Arvioidaan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vaikutuksia lähiympäristön liikennejärjestelyihin ja taajamakuvaan. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET - Kyrön kylä, Tärinäselvitys, Geomatti Oy, Kyrön meluselvitys, FCG Planeko Oy, Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012, Suomen Luontotieto Oy KAAVOITUSAIKATAULU syksy talvi ilmoitukset asemakaavamuutoksen vireilletulosta - osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta - asemakaavan muutosluonnoksen laadinta ja asettaminen nähtäville - viranomaisneuvottelu, mikäli osalliset sitä esittävät kevät kesä asemakaavaluonnoksen kehittäminen asemakaavaehdotukseksi - asemakaavan muutoksen ehdotuksen nähtävilläolo - osallisten ja viranomaisten lausunnot ja muistutukset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 5

8 kesä syksy viranomaisneuvottelu tarvittaessa - vastineet asemakaavan muutoksen ehdotukseen - asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen - asemakaavamuutoksen hyväksyminen kunnanvaltuustossa Osallistumis- ja arviointi suunnitelmaa täsmennetään ja täyd ennetään suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. LISÄTIEDOT Lisätietoja asemakaavatyöstä antaa Pöytyän kunnanjohtaja sekä kaavan laatijana toimiva aluearkkitehti. Kaavaa koskevat mielipiteet ja muistutukset osoitetaan Pöytyän kunnanhallitukselle. Postiosoitteena on Pöytyän kunta, Kehityksentie 6, KYRÖ. Sähköpostitse palaute lähetetään osoitteeseen kunta@poytya.fi. kunnanjohtaja Kari Jokela Yläneentie 11 b, RIIHIKOSKI puhelin sähköposti: kari.jokela@poytya.fi aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Yläneentie 11 b, RIIHIKOSKI puhelin sähköposti: olli-pekka.hannu@poytya.fi aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 6

9 FCG Planeko Oy Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS Raportti 589-D

10 FCG Planeko Oy Raportti I YMS 589-D SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa Ympäristömelun ohjearvot Lähtötiedot Maastoaineisto Raideliikenne Melumallinnusmenetelmä Melumallinnuksen tulokset Johtopäätökset... 3 Melukartat liitteinä: 1. Ratamelu päivällä 2. Ratamelu yöllä P:\PLAN\Tku\YMK\YMS\Pöytyä_0589\D4110_Kyrön tärinä- ja meluselv. 09\C Suunnitelmat\Raportti.doc

11 FCG Planeko Oy Raportti 1 (3) YMS 589-D4110 Matti Manninen PÖYTYÄN KUNTA KYRÖN MELUSELVITYS 1 Taustaa Tässä meluselvityksessä on määriutelty Turku Toijala radan aiheuttama melutilanne Pöytyän kunnan Kyrön kylässä sijaitsevalle suunnittelualueella. 2 Ympäristömelun ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Taulukossa 1 on esitetty kyseiset ohjearvot ulkona. Taulukko 1. Yleiset melutasojen ohjearvot Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) P:\PLAN\Tku\YMK\YMS\Pöytyä_0589\D4110_Kyrön tärinä- ja meluselv. 09\C Suunnitelmat\Raportti.doc

12 FCG Planeko Oy Raportti 2 (3) YMS 589-D4110 Matti Manninen Lähtötiedot 3.1 Maastoaineisto 3.2 Raideliikenne Melulaskentaa varten alueesta laadittiin kolmiulotteinen maastomalli. Maastomalli laadittiin tilaajan toimittaman kartta-aineiston pohjalta. Selvityksessä otettiin huomioon Turku Toijala radan liikenne. Selvityksessä mukana oleva liikenne on esitetty taulukossa 2. Alueella mahdollisesti sijaitsevia muita melulähteitä ei ole huomioitu tässä meluselvityksessä. Taulukko 2. Liikennemäärät radalla. Junatyyppi Nopeus, km/h Pituus, m Määrä päivällä, kpl Määrä yöllä, kpl IC (Sr veturit) Tavarajuna Tavarajuna (venäläiset vaunut) Melumallinnusmenetelmä Melulaskennat tehtiin SoundPLAN 6.5-melulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja pohjoismaista raideliikennemelun laskentamallia. Melulaskennoissa on otettu huomioon 3 heijastusta ja heijastusten syvyytenä on käytetty arvoa 3. Kasvillisuuden vaimennusta ei ole huomioitu. Laskentamallin on alan kirjallisuudessa arvioitu antavan pitkäaikaisiin mittauksiin verrattuna alle 3 db eron. Laskennoissa melutasot laskettiin pisteisiin, jotka sijaitsevat 5 metrin välein tarkasteltavalle alueelle sijoitetussa ruudukossa. Melukäyrät muodostetaan laskentaruudukkoon laskettujen arvojen avulla interpoloimalla. Käyrän paikka voi erota enintään puolen laskentaruudun verran verrattaessa pisteeseen suoritettuun laskentaan. Päiväaikaiselle melulle laskettiin keskiäänitasot. Laskentapisteiden korkeus oli pohjoismaisen mallin mukaisesti kaksi metriä maan pinnasta. Ohjelmalla laadittiin laskennan tulosten perusteella meluvyöhykkeet 5 db välein välille db. P:\PLAN\Tku\YMK\YMS\Pöytyä_0589\D4110_Kyrön tärinä- ja meluselv. 09\C Suunnitelmat\Raportti.doc

13 FCG Planeko Oy Raportti 3 (3) YMS 589-D4110 Matti Manninen Melumallinnuksen tulokset 6 Johtopäätökset Liitteessä 1 on esitetty nykytilanteen keskiäänitasot L Aeq, klo 7 22 päivällä. Liitteessä 2 on esitetty ennustetilanteen keskiäänitasot L Aeq, klo 7 22 päivällä. Mallinnuksen perusteella ei päivä- ja yöajan ohjearvo ylity suunnittelualueella. Meluselvityksen perusteella ei päivä- ja yöajan ohjearvo ylity suunnittelualueella. Selvityksen perusteella suunnittelualueelle ei tarvita meluntorjuntatoimenpiteitä. FCG Planeko Oy Hyväksynyt: Marjo Sairanen Projektipäällikkö, DI Laatinut: Matti Manninen Erikoissuunnittelija, DI P:\PLAN\Tku\YMK\YMS\Pöytyä_0589\D4110_Kyrön tärinä- ja meluselv. 09\C Suunnitelmat\Raportti.doc

14

15

16

17 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu Lappeenranta PÖYTYÄN KUNTA Kyrön taajama, Junninmäen alueen asemakaavan laajennus ja muutos Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20861

18 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo 1 Johdanto Tärinämittaukset ja tulokset Tärinän siirtyminen rakennuksiin Rakennuksen runko Välipohjat Runkomelu Yhteenveto...8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Johdanto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on tehnyt tärinäselvityksen Pöytyän kunnan Kyrön taajaman Junninmäen alueen asemakaavan laajennukseen ja muutokseen liittyvän tärinäselvityksen helmikuussa Työn tavoitteena oli arvioida rautatieliikennetärinän vaikutuksia suunnitellulla kaava-alueella (kuva 1). Suunnittelualueelta on tehty aiemmin tärinäselvitys (FCG Planeko Oy,Kyrön kylä, Pöytyä, Tärinäselvitys Geomatti Oy työ 365). Alue, jolla on suositeltavaa välttää välipohjia, joiden ominaistaajuus on 5 8 Hz. MP2 MP1 MP3 Kuva 1. Tärinäselvitysalue ja mittauspisteiden sijainnit. Rataosan tavaraliikenteen määrä oli vuonna 2010 noin 1,1 milj. nettotonnia, radan kunnossapitotaso on 1 ja päällysrakenneluokka D. Suurin akselipaino on 22,5 tonnia, ja nopeus km/h. Rataosan henkilöliikennemäärä oli noin matkaa vuonna Rataosan suurin nopeus henkilöliikenteessä on 140 km/h (Liikennevirasto 2011). Tärinäselvityksessä on sovellettu VTT:n suositusta liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa (VTT 2006, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, Working Papers 50), jonka mukaan arviointi jaetaan kolmeen tasoon 1,2 ja 3. Arviointitaso 1 perustuu VTT:n määrittelemiin turvaetäisyyksiin. Arviointitason 1 mukaan on suositeltava turvaetäisyys raskaasti liikennöityjen ratojen ympäristössä pehmeällä maalla jopa 1000 metriä ja kovalla maapohjalla noin sata metriä. Arviointitasoa 1 käytetään yleensä maakuntakaavan tai yleiskaavan rautatietärinäriskitarkasteluissa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (10) Tämän tarkastelun lähtökohtana on suosituksen arviointitaso 2, jossa tarkistusluonteisten tärinämittausten avulla tarkennetaan laskennallisia tärinätarkasteluja. Arviointitasoa 2 voidaan käyttää, kun alue on arviointitason 1 perusteella riskialuetta. Arviointitasoon 2 laskennallisiin menetelmiin sisältyy usein niin suuria epävarmuuksia, että tärinämittauksiin perustuva arviointitaso 3 on usein perusteltua. Arviointitasoa 3 käytetään erityisesti silloin, kun tärinän arvioidaan vahvistuvan merkittävästi rakennuksissa. Suurimman tärinän radan ympäristössä aiheuttavat yleensä raskaat ja pitkät tavarajunat. Mittausaikana liikennöi 19 tavarajunaa, joista raskaimpien junien kokonaispainot olivat noin 2600 tonnia ja pituudet noin 560 metriä (liite 1). Suurinta tärinä radan läheisyydessä on yleensä hienorakeisilla maapohjilla, kuten lieju-, turve-, savi- ja silttikerrostumissa. Tarkasteltavalla alueella rata ja sen viereiset rakennukset on maaperäkartan perusteella pääosin rakennettu pehmeän saven varaan. Likimain mittauspisteen MP3 kohdalla, sen itäpuolella, kiinteämpi maankamara: moreeni ja kallio; kohoavat saven alta maanpinnalle. Ratahallintokeskuksen Ratateknisissä ohjeissa (RATO), osassa 3 Radan rakenne, sovelletaan tärinänmittauskäytäntöä, jonka perusteella voidaan arvioida tärinän aiheuttamaa ihmisten kokemaa häiriötä (VTT, Tiedotteita 2278, 2004). Tärinän ohje-arvot perustuvat tärinän heilahdusnopeuden taajuuspainotetun tehollisarvon mittaamisen perusteella tilastollisesti määritettyyn värähtelyn tunnuslukuun v w,95 (taulukko 1 ja liite 2). Taulukkoa ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat). Taulukko 1. Suositus rakennusten värähtelyluokituksesta (VTT, Tiedotteita 2278, 2004). Luokka Värähtelyolosuhteet v w,95,(mm/s) A Hyvät asuinolosuhteet. < 0,10 Tärinää ei yleensä havaita. B Suhteellisen hyvät olosuhteet. < 0,15 Tärinä voidaan havaita, mutta se ei ole yleensä häiritsevää. C Suositus uusien rakennusten suunnittelussa. < 0,30 Keskimäärin 15 % asukkaista kokee tärinän häiriönä. D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25 % asukkaista kokee tärinän häiriönä. < 0,60 RATO:n mukaan värähtelyluokkaa C suositellaan käytettäväksi uusien rakennusten suunnittelussa olemassa olevien ratojen läheisyydessä. Tehollisarvo, jossa yksittäiset huippuarvot tasoittuvat, kuvaa paremmin tärinän aiheuttaa haittaa ihmisen häiriintymiselle kuin huippuarvo, joka soveltuu paremmin rakenteiden vaurioitumistarkasteluihin (liite 2). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (10) Tärinämittaukset ja tulokset Tärinämittausten kenttätyöt teki Tärinämittaus Valtonen Oy klo klo 11. Mittaukset kestivät 72 tuntia. Mittausaikana liikennöineet tavarajunat on esitetty liitteessä 1. Tärinästä mitattiin heilahdusnopeudet (mm/s) ja taajuudet (Hz) Instantel MiniMate Plus mittareilla kolmessa toisiaan kohtisuorassa suunnassa kolmikomponenttigeofonilla, pysty- (vert), pitkittäis- (long) ja poikittaissuunnissa (trans). Pitkittäissuunta (long) on radan suuntainen ja poikittaissuunta (tran) kohtisuoraan rataa vasten. Mittaukset oli suunniteltu käynnistyväksi tärinän ylitettyä yleensä kynnysarvon 0,3 mm/s. Anturit kiinnitettiin kiinteästi maahan. Junan aiheuttamat tärinät tunnistettiin muista tärinälähteistä tärinäsignaalin ja tapahtuma-ajan perusteella. Mittauspisteiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Mittauspisteen MP1 etäisyys radasta oli noin 250 metriä, mittauspisteen MP2 noin 300 metriä ja mittauspisteen MP3 noin 360 metriä. Junaliikennetärinä ylitti mittauksen kynnysarvon mittauspisteessä MP1 viisi kertaa ja mittauspisteissä MP2 ja MP3 molemmissa kaksi kertaa. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 2, 3 ja 4. Taulukko 2. Tärinätapahtumien suurimmat taajuuspainotetut heilahdusnopeuden tehollisarvot maassa mittauspisteessä MP1.MP1 (mm/s) (mm/s) (mm/s) Mittaus Poikittainen Pysty Pitkittäinen Aika 1 0,04 0,15 0, klo ,03 0,17 0, klo ,05 0,25 0, klo ,02 0,08 0, klo ,03 0,14 0, klo 2.13 Keskiarvo 0,03 0,16 0,03 mm/s Hajonta 0,01 0,061 0,015 Tunnusluku 0,05 0,27 0,06 mm/s Luokka A C A Suurimman tärinän mittauspisteessä MP1 aiheutti 6.2 yöllä klo 2.19 liikennöinyt juna (liite 1). Suurinta tärinä oli pystysuunnassa. Vaakasuunnissa tärinä oli selvästi pienempää. Koska mittaustapahtumia oli vähemmän kuin 15, ei tilastollista tarkastelua voida VTT:n ohjeen mukaisesti tehdä. Taulukossa 2 esitetyt värähtelyluokat ovat siten suuntaa-antavia. Tärinän hallitseva taajuusalue oli noin 5 10 Hz. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (10) Taulukko 3. Tärinätapahtumien suurimmat taajuuspainotetut heilahdusnopeuden tehollisarvot maassa mittauspisteessä MP2. MP2 (mm/s) (mm/s) (mm/s) Mittaus Poikittainen Pysty Pitkittäinen Aika 1 0,05 0,14 0, klo ,04 0,07 0, klo 4.04 Keskiarvo 0,05 0,11 0,04 mm/s Hajonta 0,05 0,049 0,014 Tunnusluku 0,13 0,19 0,07 mm/s Luokka B C A Suurimman tärinän mittauspisteessä MP2 aiheutti 7.2 yöllä klo 5.45 liikennöinyt juna (liite 1). Suurinta tärinä oli tässäkin mittauspisteessä pystysuunnassa. Vaakasuunnissa tärinä oli selvästi pienempää. Koska mittaustapahtumia oli vähemmän kuin 15, ei tilastollista tarkastelua voida VTT:n ohjeen mukaisesti tehdä. Taulukossa 2 esitetyt värähtelyluokat ovat siten suuntaa-antavia. Tärinän voimakkain taajuusalue oli noin 5 10 Hz. Taulukko 4. Tärinätapahtumien suurimmat taajuuspainotetut heilahdusnopeuden tehollisarvot maassa mittauspisteessä MP3. MP3 (mm/s) (mm/s) (mm/s) Mittaus Poikittainen Pysty Pitkittäinen Aika 1 0,06 0,03 0, klo ,07 0,02 0, klo 4.04 Keskiarvo 0,07 0,03 0,06 mm/s Hajonta 0,007 0,007 0,000 Tunnusluku 0,08 0,04 0,06 mm/s Luokka A A A Suurimman tärinän mittauspisteessä MP3 aiheutti 7.2 yöllä klo 4.04 liikennöinyt juna(liite 1). Suurinta tärinä oli tässä kauemmassa mittauspisteessä vaakasuunnassa kohtisuorassa rataa vasten. Pystysuunnassa tärinä oli selvästi pienempää. Koska mittaustapahtumia oli vähemmän kuin 15, ei tilastollista tarkastelua voida VTT:n ohjeen mukaisesti tehdä. Taulukossa 2 esitetyt värähtelyluokat ovat siten suuntaa-antavia. Tärinän voimakkain taajuusalue oli noin 4 5 Hz. 3 Tärinän siirtyminen rakennuksiin Tärinän siirtyminen maasta rakennuksiin arvioidaan muiden samantapaisissa olosuhteissa tehtyjen mittausten perusteella ja käyttäen VTT:n tiedotteen: Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi (Asko Talja ym. 2008) suosituksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (10) Rakennuksen runko Rakennuksen rungon vaakasuuntaista värähtelyä tarkasteltiin mittauspisteen MP2 perusteella. Tässä mittauspisteessä maasta mitattu vaakasuuntainen (tran) tärinä oli suurinta (kuva 2). Värähtelytarkastelu on tehty suurimman mitatun arvon perusteella (maksimiarvo). Koska lähimmissä mittauspisteissä vaakasuuntainen tärinä oli jonkin verran pienempää, voidaan mittauspisteen MP2 tulosten perusteella saatua arviota kaksikerroksisen rakennuksen rungon värähtelystä soveltaa koko suunnittelualueelle. Kaksikerroksisten rakennusten ominaistaajuus, noin 5 Hz, vastaa likimain rataliikennetärinän tyypillistä taajuutta noin 5-10 Hz. Kuva 2. Mitatut taajuuspainotetut tärinän tehollisarvot poikittaissuunnassa taajuuden suhteen mittauspisteessä MP3. VTT:n ohjeen mukaan tarkastelussa oletetaan värähtelyn voimistuvan resonanssissa nelinkertaiseksi. Tarkastelun tulokset on esitetty kuvassa 3. Rungon kokonaisvärähtelyntunnusluku on resonanssin ääritilanteessa 0,12 mm/s (B-luokka), kun rungon ominaistaajuus on alueella noin 5 Hz (kuva 3). Suositusarvon yläraja on 0,30 mm/s eli selvästi arvioitua suurempi. Tämä tarkoittaa sitä, että rautatieliikenteen tärinän perusteella ei tarvitse rajoittaa rakennusten kerroslukua suunnittelualueella. Tulosta voidaan pitää luotettavana, vaikka tarkasteltavia junia olikin vähemmän mitä tilastolliseen tarkasteluun tarvitaan. Yksikerroksisen rakennuksen ominaistaajuus on noin 10 Hz ja vastaavasti kolmikerroksisen noin 3 Hz. Näiden rakennusten rungon värähtely on vähäisempää kuin kaksikerroksisten rakennusten värähtely, kun hallitseva tärinän taajuusalue maassa on noin 5 Hz FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (10) Kaksikerroksisen rakennuksen rungon värähtelyn tunnusluku (mm/s) Värähtelyn tunnusluku (mm/s) 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0, Ominaistaajuus (Hz) Maksimi Kuva 3. Rungon värähtelyn tunnusluku rakennuksen vaakasuuntaisen ominaistaajuuden suhteen. 3.2 Välipohjat Rakennuksen välipohjien värähtelyä tarkasteltiin mittauspisteen MP1 perusteella. Tässä mittauspisteessä maasta mitattu pystysuuntainen (vert) tärinä oli suurinta (kuva 4), jonka perusteella välipohjatarkastelut tehdään. Värähtelytarkastelu on tehty suurimman arvon perusteella (maksimiarvo). Kuva 4. Mitatut taajuuspainotetut tärinän tehollisarvot pystysuunnassa taajuuden suhteen. Mittauspiste MP1. VTT:n ohjeen mukaan tarkastelussa oletetaan välipohjien värähtelyn voimistuvan resonanssissa kuusinkertaiseksi. Tarkastelun tulokset on esitetty kuvassa 5. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (10) Välipohjien värähtelyn tunnusluku (mm/s) 0,40 Värähtelyn tunnusluku (mm/s) 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 D C Maksim i Ominaistaajuus (Hz) Kuva 5. Välipohjien värähtelyn tunnusluku rakennuksen pystysuuntaisen värähtelyn suhteen. Kuvassa on esitetty värähtelyluokkien D ja C raja 0,30 mm/s. Välipohjien värähtely ylittää jonkin verran laskennallisesti luokan C (0,30 mm/s) arvon, kun välipohjan ominaistaajuus on välillä 5 8 Hz. Rakennusten suunnittelussa on vältettävä välipohjarakenteita, joiden ominaistaajuudet ovat tällä alueella (5 8 Hz), kun etäisyys rataan on alle 300 metriä. Välipohjien ominaistaajuuksiin vaikuttavat ennen kaikkea jännevälit ja rakenteen jäykkyydet (kuva 1). 4 Runkomelu Maassa liikkuva tärinä voi siirryttyään rakenteisiin heijastua kuultavaksi runkomeluksi. Maaliikenteessä runkomelua esiintyy yleensä taajuusalueella Hz. Asuinrakennuksissa avoratojen ympäristössä runkomelun tunnusluvun L paamax arvon suositellaan olevan pienempi kuin 35 db. Tällöinkin melu on vielä aistittavissa ja sillä voi olla vähäinen häiriövaikutus (VTT Tiedotteita, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009). Runkomelun arviointi voidaan tehdä kolmella menetelmällä. Ensimmäinen perustuu varoetäisyyksien käyttöön, toinen taso perustuu laskennalliseen tarkasteluun ja kolmas mittauksiin. Tässä selvityksessä runkomelua tarkastellaan varoetäisyyksiin perustuen. Varoetäisyystarkastelun mukainen etäisyys, jota kauempana tarkempi tarkastelu ei ole tarpeen, on savialueella noin 60 metriä. Tällöin runkomelun aiheuttajana on tavarajuna, jonka nopeus on 100 km/h. Tarkasteltavan alueen lähin etäisyys radasta on noin 150 metriä, joten 60 metrin varoetäisyys on tässä mielessä turvallinen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (10) Yhteenveto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on tehnyt tärinäselvityksen Pöytyän kunnan Kyrön taajaman Junninmäen alueen asemakaavan laajennukseen ja muutokseen liittyvän tärinäselvityksen helmikuussa Tärinähaitan arviointi perustuu pääosin tärinämittauksiin maasta kolmessa mittauspisteessä. Selvityksessä sovellettiin värähtelyluokan C ohjearvoja. Laskennallisesti tarkasteltiin rakennuksen rungon ja välipohjien värähtelyä. Runkomelun suuruus arvioitiin lähinnä VTT:n ohjeiden turvaetäisyyksien perusteella. Junaliikennetärinä ylitti mittauksen kynnysarvon lähimmässä mittauspisteessä MP1 viisi kertaa, mittauspisteessä MP2 kaksi kertaa ja mittauspisteessä MP2 myös kaksi kertaa. Tärinätasot olivat verrattain alhaisia. Tämä oli ennakkoon odotettavissa, koska tarkasteltavan alueen etäisyys radasta oli suhteellisen suuri. Mittaustapahtumien määrä ei ole riittävä tilastolliseen tarkasteluun, jossa vaaditaan vähintään 15 tapahtumaa mittauspistettä kohti. Mittausaikana liikennöi 19 tavarajunaa, joista raskaimpien junien kokonaispainot olivat noin 2600 tonnia ja pituudet noin 560 metriä. Koska rakenteelliset tarkastelut perustuivat tässä selvityksessä tilastollisten arvojen sijasta suurimpiin mitattuihin arvoihin, voidaan värähtelytarkasteluja pitää luotettavina. Rakennusten rungon värähtelytarkastelut tehtiin mittauspisteen M2 tulosten perusteella. Tässä mittauspisteessä vaakasuuntainen tärinä oli suurinta. Rungon kokonaisvärähtelyn tunnusluku on resonanssin ääritilanteessa 0,12 mm/s (B-luokka), kun rungon ominaistaajuus on alueella noin 5 Hz (kuva 3). Suositusarvon yläraja on 0,30 mm/s ja siten saatu arvo 0,12 mm/s on selvästi turvallisella puolella. Rautatieliikenteen tärinän perusteella ei tarvitse rajoittaa rakennusten kerroslukua suunnittelualueella. Rakennuksen välipohjien värähtelyä tarkasteltiin mittauspisteen MP1 perusteella. Tässä mittauspisteessä maasta mitattu pystysuuntainen tärinä oli suurinta. Välipohjien värähtely ylittää jonkin verran laskennallisesti luokan C (0,30 mm/s) arvon, kun välipohjan ominaistaajuus on välillä 5 8 Hz. Rakennusten suunnittelussa on vältettävä välipohjarakenteita, joiden ominaistaajuudet ovat tällä alueella (5 8 Hz), kun etäisyys rataan on alle 300 metriä (kuva 1). Mittausten perusteella rautatietärinästä ei ole odotettavissa haittaa normaalikuntoisille rakennuksille ja rakenteille. Selvitysalueella ei ole junaliikenteen aiheuttamaa runkomeluriskiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sami Kurkela Aluepäällikkö,ins.YAMK. Matti Hakulinen Johtava asiantuntija, TkL FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (10) LIITE 1. JUNATIEDOT Pituusmassa sarakkeessa (t/m) on korostettu reunustamalla niiden raskaiden junien pituusmassat (t/m), jotka ylittivät jossakin mittauspisteessä mittauksen kynnysarvon. Kaikki junat ovat Turun suuntaan liikennöiviä tavarajunia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (10) LIITE 2, TÄRINÄN KUVAAMISEN KÄSITTEITÄ Värähtelyn tunnusluku v w,95 = v w ka + 1,8 σ v w ka σ on 15 suurimman värähtelyn keskiarvo on 15 suurimman värähtelyn keskihajonta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

29 PÖYTYÄN KUNTA JUNNIMÄEN ALUEEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS KOOSTE ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSESTA SAADUSTA PALAUTTEESTA Asemakaavan muutoksen luonnos pidettiin julkisesti nähtävänä Luonnoksesta saatiin kaksi lausuntoa. Varsinais-Suomen liitosta ilmoitettiin, että lausuntoon ei ole aihetta. Lisäksi kahden lähialueen kiinteistön omistajat kertoivat halukkuudestaan liittyä kunnan vesihuoltoverkostoon. Palautteessa ei esitetty muutoksia asemakaavan luonnokseen. Varsinais-Suomen ELYkeskus totesi, että alueen soveltuvuus asumiseen vaatii melun ja tärinän osalta vielä lisäselvityksiä. LAUSUNNOT Fortum Sähkönsiirto Oy asset manager Jarmo Orenius Uimalantien päähän on rakennettu uusi puistomuuntamo, hankkeeseen liittyviä 20 kv ilmajohtojen purkuja on vielä suorittamalla. Korttelin 218 katualueella ja osin tonteilla sijaitsee 20 kv ilmajohto. Ilmajohto voidaan kaapeloida muun alueen kaapeloinnin yhteydessä kaavassa M-alueeksi varatulle osuudelle asti. Korpikuusentien risteysalueella sijaitsee pylväsmuuntamo. Verkostolle saattaa olla tarvetta tehdä muutoksia katujärjestelyjen johdosta. Mikäli muuntamoa on tarve siirtää, on sille luonteva paikka viereisellä ET-alueella. Muutoksiin liittyvät kustannukset veloitetaan. VL-alueella sijaitsee 20 kv ilmajohto joka on tarkoitus säilyttää nykyisellään. Kaava-alueen verkosto tullaan kaapeloimaan normaalin käytännön mukaisesti yhteistyössä muiden osapuolten kanssa. Kaavan laatijan vastine Esitykset voidaan ottaa huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kooste luonnoksesta saadusta palautteesta, sivu 1/2

30 Varsinais-Suomen ELY-keskus alueiden käytön yksikön päällikön sijainen Tuomo Knaapi ylitarkastaja Pirjo Uusi-Uola Kaavahanke Kaavahankkeella laajennetaan Junnimäen asemakaava-aluetta sekä pieneltä osin muutetaan nykyistä asemakaavaa. Asemakaavan pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Samalla voidaan laajentaa virkistysalueita ja täydentää kevyen liikenteen reittejä. Suunnittelutilanne Alueen asemakaavoitusta ohjaa maakuntakaavana voimassa oleva seutukaava. Sen mukaan asemakaavan muutosalue eli suunnittelualueen läntisin osa on pientaloaluetta (AP002). Pääosa asemakaavasta on aluevarauksen ulkopuolella. Maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Siinä suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. Kaavaratkaisu ja selvitykset Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys. ELY -keskuksella ei ole huomauttamista luontoselvityksestä. Suunnittelualue sijoittuu Turku-Toijala-radan vaikutuspiiriin, joten alueelle on tehty melu- ja tärinäselvitykset. Meluselvityksen johtopäätöksenä on, että suunnittelualueelle ei tarvita meluntorjuntatoimenpiteitä. Tärinäselvityksessä todetaan, että rautatietärinästä ei ole odotettavissa haittaa rakennuksille ja rakenteille. ELY -keskus toteaa, että meluselvitys on laadittu asianmukaisesti. Piha-alueen meluohjearvot eivät ylity, joten alueelle voidaan sijoittaa asuntoja. Meluselvityksessä ei kuitenkaan ole mukana enimmäisäänitasoja (LAmax), jotka voivat aiheuttaa häiriötä varsinkin yöaikaan. Tärinäselvityksen osalta ELY -keskus ei voi täysin yhtyä selvityksen loppupäätelmään. Vaikuttaa siltä, että osalla uutta asuntoaluetta suositusarvo <30 mm/s ei täyty. Selvityksessä todetaan, että haitallinen värähtelytaso ulottuu noin 300 metrin etäisyydelle radasta. Selvityksessä olevasta kuvasta 1 on kuitenkin nähtävissä, että ko. arvo toteutuu vasta lähempänä 400 metriä. Lisäksi tärinämittaukset on tehty yksikerroksisille taloille, mutta kaavaluonnos sallii alueella käytännössä kaksikerroksisen rakentamisen. Tällöin haitallinen värähtelytaso ulottuu selvityksen mukaan jo 500 metrin päähän radasta eli lähes suunnittelualueen itäreunalle. ELY-keskus toteaa, että alueen soveltuvuus asumiseen vaatii melun ja tärinän osalta vielä lisäselvityksiä. Selvitysten tulokset tulee ottaa huomioon kaavaratkaisussa. Kaavan laatijan vastine Alueelta on teetetty uusi tärinäselvitys (FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy), jota käytetään tarkempana ohjeena alueen asemakaavoitusta suunniteltaessa aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Kooste luonnoksesta saadusta palautteesta, sivu 2/2

31 :93 4:532 P KARTAN MERKINTÖJÄ :446 uusi rakennus lähivirkistysalue leikkipaikka tonttipiha katu polkuyhteys :447 1: : PÖYTYÄN KUNTA Kyrön taajama Junnimäen alueen havainnekuva 5:299 5: Oravakorventie :657 0 m 100 m :641 4: aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu 4:644 4:645 4: :655 4: :

32

33 PÖYTYÄN KUNTA Kyrön taajama, Junnimäen alueen rakennustapaohjeet Kortteli 216 Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on peittomaalattu pu u tai rappaus. Katteen tulee olla betonitiiltä, savitiiltä tai konesaumattua peltiä. Rakennuksissa käytettävän harjakaton kaltevuuden vaihteluväli on 1:3-1:2. Runkoleveys saa olla enintään 11 metriä, raken nuksissa voi kuiten kin olla lisäksi siipiosia ja poikkipäätyjä. Sokkelin enimmäiskorkeus ylimmästä maa npinnan tasosta on 1 metri. Julkisivujen pääväri on vaalea kelt ainen, harmaa tai muu korttelissa käytettyä tummuusastetta vastaava väri. Rap attujen pintojen väri voi olla myös valkoinen. Sokkelin tulee olla se inäpintoja tummempi. Listoitusten väriksi su ositellaan sävytettyä valkoista. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. esimerkkivärejä ja materiaaleja seinäväri seinäväri listoitusten väri (Tikkurila 505X) (Tikkurila 555X) (Tikkurila 595X) tiilenpunainen (Auran-kattotiili) tummanharmaa (Auran-kattotiili) Korttelialueella tavoiteltavan yhtenäisen ilmiasun vuoksi pihoille toivotaan istutettavan koivuja. Raja-aitoina sallitaan vapaasti kasvavat tai leikatut pensasaidat, peittomaalatut puuaidat ja läpinäkyvät metalliaidat. Suositus rakennettujen aitojen korkeudeksi on 120 cm. Kaikkien aitojen enimmäiskorkeus on 200 cm. Aidan saa pystyttää rajalinjalle naapurin suostumuksella aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu sivu 1

34 PÖYTYÄN KUNTA Kyrön taajama, Junnimäen alueen rakennustapaohjeet Kortteli 217 Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on peittomaalattu pu u tai rappaus. Katteen tulee olla betonitiiltä, savitiiltä tai konesaumattua peltiä. Rakennuksissa käytettävän harjakaton kaltevuuden vaihteluväli on 1:2-1:1,5. Runkoleveys saa olla enintään 10 metriä, raken nuksissa voi kuiten kin olla lisäksi siipiosia ja poikkipäätyjä. Sokkelin enimmäiskorkeus ylimmästä maa npinnan tasosta on 1 metri. Julkisivujen pääväri on vaalea kelt ainen, harmaa tai muu korttelissa käytettyä tummuusastetta vastaava väri. Rap attujen pintojen väri voi olla myös valkoinen. Sokkelin tulee olla se inäpintoja tummempi. Listoitusten väriksi su ositellaan sävytettyä valkoista. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. esimerkkivärejä ja materiaaleja seinäväri seinäväri listoitusten väri (Tikkurila 505X) (Tikkurila 577X) (Tikkurila 595X) tiilenpunainen (Auran-kattotiili) tummanharmaa (Auran-kattotiili) Korttelialueella tavoiteltavan yhtenäisen ilmiasun vuoksi pihoille toivotaan istutettavan koivuja. Raja-aitoina sallitaan vapaasti kasvavat tai lei katut pensasaidat, peittomaalatut puuaidat ja läpinäkyvät metalliaidat. Suositus ra kennettujen aitojen kor keudeksi on 120 cm. Kaikkien a itojen enimmäiskorkeus on 200 cm. Aidan saa pystyttää rajalinjalle naapurin suostumuksella aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu sivu 2

35 PÖYTYÄN KUNTA Kyrön taajama, Junnimäen alueen rakennustapaohjeet Kortteli 218 Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on peittomaalattu pu u tai rappaus. Katteen tulee olla betonitiiltä, savitiiltä tai konesaumattua peltiä. Rakennuksissa käytettävän harjakaton kaltevuuden vaihteluväli on 1:3-1 :2, myös kaksoispulpettikatto sallitaan. Runkoleveys saa olla enintä än 11 metriä, rakennuksissa voi kuitenkin olla lisäksi siipiosia ja poikkipäätyjä. Sokkelin enimmäiskorkeus ylimmästä maanpinnan tasosta on 1 metri. Julkisivujen pääväri on keskitumma ke ltainen, harmaa tai muu korttelissa käytettyä tummuusastetta vastaava väri. Rapat tujen pintojen väri voi ol la myös valkoinen. Sokkelin tu lee olla seinäpintoja tummempi. Listoitusten väriksi suositellaan sävytettyä valkoista. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. esimerkkivärejä ja materiaaleja seinäväri seinäväri listoitusten väri (Tikkurila 511X) (Tikkurila 569X) (Tikkurila 595X) tiilenpunainen (Auran-kattotiili) tummanharmaa (Auran-kattotiili) Korttelialueella tavoiteltavan yhtenäisen ilmiasun vuoksi pihoille t istutettavan tai säilytettävän mäntyjä. oivotaan Raja-aitoina sallitaan vapaasti kasvavat tai lei katut pensasaidat, peittomaalatut puuaidat ja rappauspintaiset kiviainesaidat. Rapatuissa aidoissa voi olla myös metallirakenteisia, läpinäkyviä osia. Suositus r akennettujen aitojen korkeudeksi on 120 cm. Kaikkien a itojen enimmäiskorkeus on 200 cm. Aidan saa pystyttää rajalinjalle naapurin suostumuksella. Mahdollisten pengerrysten ja kiviai neisten tukimuurien korkeus on enintään 80 cm aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu sivu 3

36 PÖYTYÄN KUNTA Kyrön taajama, Junnimäen alueen rakennustapaohjeet Korttelit Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on peittomaalattu pu u tai rappaus. Katteen tulee olla betonitiiltä, savitiiltä tai konesaumattua peltiä. Rakennuksissa käytettävän harjakaton kaltevuuden vaihteluväli on 1:2-1:1.5. Runkoleveys saa olla enintään 10 metriä, raken nuksissa voi kuiten kin olla lisäksi siipiosia ja poikkipäätyjä. Sokkelin enimmäiskorkeus ylimmästä maa npinnan tasosta on 1 metri. Julkisivujen pääväri on keskitumma ke ltainen, harmaa tai muu korttelissa käytettyä tummuusastetta vastaava väri. Rapat tujen pintojen väri voi ol la myös valkoinen. Sokkelin tu lee olla seinäpintoja tummempi. Listoitusten väriksi suositellaan sävytettyä valkoista. Vesikatteen väri on punainen, tumma harmaa tai musta. esimerkkivärejä ja materiaaleja seinäväri seinäväri seinäväri (Tikkurila 511X) (Tikkurila 569X) (Uula 40 Italianpunainen) tiilenpunainen (Auran-kattotiili) tummanharmaa (Auran-kattotiili) Korttelialueella tavoiteltavan yhtenäisen ilmiasun vuoksi pihoille t istutettavan koivuja ja kapeakasvuisia jalokuusia. oivotaan Raja-aitoina sallitaan vapaasti kasvavat tai lei katut pensasaidat, peittomaalatut puuaidat ja rappauspintaiset kiviainesaidat. Rapatuissa aidoissa voi olla myös metallirakenteisia, läpinäkyviä osia. Suositus r akennettujen aitojen korkeudeksi on 120 cm. Kaikkien a itojen enimmäiskorkeus on 200 cm. Aidan saa pystyttää rajalinjalle naapurin suostumuksella. Mahdollisten pengerrysten ja kiviai neisten tukimuurien korkeus on enintään 80 cm aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu sivu 4

37 ASEMAKAAVAMERKINNÄT AP AO VL ET M Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Lähivirkistysalue. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Maa- ja metsätalousalue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja PIKKUPELLON II Iu3/4 e=0.20 Ohjeellinen tontin raja. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Rakennusala. le Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Istutettava alueen osa. Katu.

38 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Alueella on rakennettava kortteleittain tai rakennusryhmittäin mahdollisimman yhtenäisellä tavalla rakennustyypin, kattomuodon, julkisivujen ja rakennusmateriaalin suhteen. julkisivut: kattomuoto: kate: peittomaalattu puu, tiili tai rappaus harjakatto tai kaksilappeinen pulpettikatto kattotiili tai konesaumattu pelti Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään neljä metriä, ellei rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä hyväksy rakennuksen sijoittamista lähemmäksi rajaa. Autopaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: asunnot: paritaloissa ja omakotitaloissa 2 ap / asunto. rivitaloissa 1,5 ap / asunto. Rakentamattomat tontin osat on pidettävä hoidettuina ja istutettuina. Tonteilla tulee säilyttää tai istuttaa puita niin, että niitä on vähintään yksi jokaista rakennuspaikan 300 m² kohti. Rautatieliikenteen mahdollisesti aiheuttama tärinä tulee ottaa huomioon rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa. Tällä asemakaava-alueella on ohjeellinen tonttijako.

39 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 636 Pöytyä Täyttämispvm Kaavan nimi Junnimäen alueen asemakaavan laajennus ja muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 9,6827 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 8,9852 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,6975 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 9, , ,09 8, A yhteensä 4, , ,22 3, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2, ,4 1,8139 R yhteensä L yhteensä 0,7461 7,7 0,7461 E yhteensä 0,0722 0,7 0,0722 S yhteensä M yhteensä 2, ,8 2,3996 W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

40 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 9, , ,09 8, A yhteensä 4, , ,22 3, AP 1, , ,25 1, AO 2, , ,20 2, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2, ,4 1,8139 V -0,0398 VL 2, ,0 1,8537 R yhteensä L yhteensä 0,7461 7,7 0,7461 Kadut 0, ,0 0,7461 E yhteensä 0,0722 0,7 0,0722 ET 0, ,0 0,0722 S yhteensä M yhteensä 2, ,8 2,3996 M 2, ,0 2,3996 W yhteensä