K Y R Ö N T A A J A M A KROOPINSUON ALUEEN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS

Transkriptio

1 PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KROOPINSUON ALUEEN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS selostuksen liitteet 1. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luontoarvojen perusselvitys Kyrön meluselvitys 4. Junninmäen alueen tärinäselvitys 5. kooste luonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä 6. havainnekuva 7. rakennustapaohjeet 8. asemakaavamerkinnät ja määräykset 9. kooste ehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista 10. asemakaavan seurantalomake

2

3 PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KROOPINSUON ALUEEN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma SUUNNITTELUALUE Asemakaavoitettava ja asemakaavaltaan osin muutettava alue sijaitsee Kyrön taajaman keskustan tuntumassa, Oravakorventien ja Tervaojantien välissä olevilla pelto- ja metsäpalstoilla. Alueella on myös Kroopinsuon tilan vanha pihapiiri rakennuksineen. Eteläsivultaan alue rajoittuu Junnimäen ja Junnilan asuntoalueisiin. Asemakaavoitetulla alueella korttelissa 219 on yksi omakotitalo. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 9,54 hehtaaria, josta uutta asemakaavaa tulee noin 5,41 hehtaarille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 1

4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET Asemakaavahankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä pientalotonttien tarjontaa Kyrön taajamassa. Alueen sijainti on taajamarakenteessa tähän käyttötarkoitukseen varsin keskeinen, ja se soveltuu läheisten pientaloalueiden jatkoksi. Alueen rakentumisen myötä voidaan myös laajentaa virkistysalueita ja täydentää kevyen liikenteen reitistöjä. Suunnittelualueeseen sisältyvä pelto ja metsäsaareke Kroopinsuon tilan entinen asuinrakennus Kroopinojaa suunnittelualueen pohjoisosassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 2

5 ALUEEN NYKYTILA Suunnittelualue on ollut lähes kokonaan maa- ja metsätalouskäytössä. Itälänsisuunnassa alue jakaantuu useisiin erityyppisiin osasiin. Läntisimpänä on Tervaojantie, jonka varrella on iäkästä pientaloasutusta. Suunnittelualueella on sijainnut 1940-luvulla rakentunut Kroopinsuon maatilan (kiinteistörekisterissä Helkaviita) pihapiiri. Huonokuntoiset rakennukset ovat olleet pitkään käyttöä vailla, ja ne aiotaan purkaa vuoden 2018 aikana. Vähäinen Kroopinoja virtaa alueen poikki savikkoon uurtuneessa notkossa. Idän suunnassa on viljeltyjä peltopalstoja, jotka reunustavat puustoista moreenimäkeä, Suunnittelualueen kaakkoisosaan asemakaavoitetulle uudelle pientalojen asuntoalueelle on jo rakennettu kunnallistekniikka. Korttelin 219 tontille 5 on rakenteilla omakotitalo. Ilmakuva Kyrön taajamaan idän suunnasta (suunnittelualue rajattu pistekatkoviivalla) OSALLISET Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat ainakin seuraavat. Maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät - suunnittelualueen maanomistajat ja asukkaat - lähiympäristön maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät Pöytyän kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Yhdyskuntatekniikka - Pöytyän kunnan vesi- ja viemärilaitos - Caruna Oy Viranomaiset - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos - Liedon ympäristöterveydenhuollon yksikkö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 3

6 KAAVOITUSTILANNE ote maakuntakaavasta Maakuntakaava Loimaan seudun maakuntakaava vahvistettiin Ympäristöministeriössä Kaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen alueella (A). Alue sisältyy raideliikenteeseen tukeutuvaan taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen (oranssi ympyä). Yleiskaava Kyrön taajamaan ei ole laadittu osayleiskaavaa. ote asemakaavayhdistelmästä (ei mittakaavassa) ja suunnittelualueen alustava rajaus (punainen viiva) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 4

7 Asemakaava Korttelit sisältyvät Pöytyän kunnanvaltuuston hyväksymään asemakaavaan. Siinä korttelialueet ovat asuinpientalojen korttelialueita (AO) ja erillispientalojen korttelialueita (AP). Kaavaa muutetaan lisäksi virkistysalueilla (VL), maa- ja metsätalousalueilla (M) sekä katualueilla. Pohjoisosa suunnittelualueesta on vielä asemakaavoittamatonta. MAANOMISTUS JA KIINTEISTÖREKISTERI Pöytyän kunta omistaa suunnittelualueen lukuun ottamatta yhtä asemakaavoitetulta alueelta myytyä tonttia ja läntisintä Tervaojantien lähiympäristöä. Suunnittelualue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Yleinen tiedotus - kuulutukset hankkeen vireilletulosta - kuulutukset OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta - kuulutukset asemakaavaehdotuksen nähtävilläolosta - muut asemakaavan käsittelyyn ja hyväksymiseen liittyvät kuulutukset Maanomistajat - osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus (sisältäen rajanaapurit) - asemakaavaluonnoksen postitus Pöytyän kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähetys - luonnosvaiheessa sisäinen vuorovaikutus - lausuntopyynnöt asemakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikka - osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähetys - luonnosvaiheessa tarvittaessa työneuvottelu ja / tai lausunnot - asemakaavan ehdotuksen lähetys mahdollista lausuntoa varten Viranomaiset - ilmoitus hankkeen vireilletulosta sähköpostilla - osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähetys - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) järjestetään pyydettäessä - asemakaavaluonnoksen lähetys tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten - asemakaavaehdotuksen lähetys tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten - mahdollinen viranomaisneuvottelu Osallisilla on kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteitään kaavaluonnoksesta sen ollessa julkisesti nähtävillä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta koko kaavatyön ajan. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kuulutus julkaistaan paikallislehdessä ja ehdotus on nähtävillä Pöytyän kunnanviraston toimipisteissä kolmenkymmenen päivän ajan. Kaavaa koskevia muistutuksia voivat tehdä kuntalaiset ja muut osalliset (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 5

8 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ympäristövaikutukset Arvioidaan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vaikutuksia lähiympäristön liikennejärjestelyihin ja taajamakuvaan. Sosiaaliset vaikutukset Arvioidaan asemakaavoituksen vaikutuksia asumiseen ja virkistykseen. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET - Tärinäselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Kyrön meluselvitys, FCG Planeko Oy, Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012, Suomen Luontotieto Oy KAAVOITUSAIKATAULU kevät kesä ilmoitukset asemakaavan vireilletulosta - osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta - asemakaavan luonnoksen laadinta ja asettaminen nähtäville - viranomaisneuvottelu, mikäli osalliset sitä esittävät kesä syksy asemakaavan luonnoksen kehittäminen asemakaavaehdotukseksi - asemakaavan muutoksen ehdotuksen nähtävilläolo - osallisten ja viranomaisten lausunnot ja muistutukset syksy talvi viranomaisneuvottelu tarvittaessa - vastineet asemakaavan muutoksen ehdotukseen - asemakaavan ehdotuksen mahdollinen tarkistaminen - asemakaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. LISÄTIEDOT Lisätietoja asemakaavatyöstä antaa Pöytyän kunnanjohtaja sekä kaavan laatijana toimiva aluearkkitehti. Kaavaa koskevat mielipiteet ja muistutukset osoitetaan Pöytyän kunnanhallitukselle. Postiosoitteena on Pöytyän kunta, Kehityksentie 6, KYRÖ. Sähköpostitse palaute lähetetään osoitteeseen kunta@poytya.fi. kunnanjohtaja Anu Helin Kehityksentie 6, KYRÖ puhelin sähköposti: anu.helin@poytya.fi aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Yläneentie 11 b, RIIHIKOSKI puhelin sähköposti: olli-pekka.hannu@poytya.fi aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, sivu 6

9

10 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Alueen niukkaan pesimälinnustoon kuuluu keltasirkku Suomen Luontotieto Oy 27/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

11 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Alueen yleiskuvaus Liito-oravaselvitys Johdanto Käytetty menetelmä Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Karttaliite

12 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Johdanto Pöytyän kunta /aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu tilasi keväällä 2012 Suomen Luontotieto Oy:ltä Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelun tausta-aineistona. 2. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), uhanalaiset luontotyypit(suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2008), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat pienvesikohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Alueen liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen ja muut selvitykset tehtiin Varsinaisen asemakaava-alueen lisäksi aluetta ympäröivät ja osittain rakennetut metsäkuviot käytiin läpi luontotyyppien ja liito-oravien selvittämiseksi. Näiltä alueilta ei kuitenkaan tehty erillistä lohkokuvausta. Maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä. 3. Tulokset 3.1 Alueen yleiskuvaus Alue jaettiin neljään lohkoon lähinnä maankäytön, metsäkuvioiden sekä pinnanmuotojen perusteella. Kultakin lohkolta kuvattiin kohteen valtalajisto, mahdolliset vaateliaammat lajit sekä muut luontoarvot. Lohkon 1 varttunutta metsää 3

13 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Lohko 1 Lohko 1 käsittää alueen itäosan kapean varttuneen kuusikkokaistaleen. Tuore myrskyhakkuu ulottuu lohkon länsireunalle ja myös osa pystyssä olevista puista on kärsinyt juuristovaurioita. On mahdollista että kohde joudutaan hakkaamaan kokonaan. Varttuneiden kuusten (Picea abies) lisäksi alueella kasvaa kymmenkunta kookasta haapaa (Populus tremula). Metsätyyppi on mustikkatyypin tuoretta kangasta. Pensaskerrosta ei lohkon alueella ole. aluskasvillisuuden valtalajisto koostuu mustikasta (Vaccinium myrtillus) sekä metsälauhasta (Deschampsia flexuosa). Lohkolla ei ole lahopuuta, mutta yhdessä haavassa on vanha tikankolo. Lohko 2 Lohkon alue on Tapaninpäivän 2011 myrskyssä kaatunut varttunut kuusikko, joka on avohakattu kokonaan. Lohkon luontoarvot ovat niukat. Lohko 3 Lohko käsittää kaksi erillistä peltolohkoa, jotka on salaojitettu ja jotka ovat viljelykäytössä. Alueen rikkakasvilajistoon ei kuulu vähälukuisia tai harvinaisia perinteiseen maanviljelyyn liittyviä putkilokasvilajeja. Lohkon länsiosassa havaittiin kiurureviiri ja samalla pellolla havaittiin kevätkäynnillä soidintava töyhtöhyyppä. Lohko 4 Lohko käsittää peltojen ja asutuksen ympäröimän metsäsaarekkeen. Alueen puusto koostuu tasaikäisistä noin 30 vuotiaista kuusista ja männyistä (Pinus sylvestris). Alueen lounaisnurkkauksen vanhan ladon ympäristössä kasvaa muutamia haapoja ja rauduskoivuja (Betula pendula). Alue on harvennettu eikä alueella ole aluspuustoa tai pensaskerrosta. Alueen lounaisnurkkauksessa on muutamia kuusia tuulenkaatoina, mutta muuten lahopuuta on alueella niukasti. Lohkolla havaittiin punarinta ja keltasirkkureviirit. Lohkon 4 harvennettua kuusikkoa 4

14 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Liito-oravaselvitys Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana Käytetty menetelmä Alueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueilta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueilta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueilta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle Tulokset Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä alueella nykyään käytännössä ole liito-oravan lisääntymisympäristöksi soveltuvaa ympäristöä. Alueella ei myöskään ole merkitystä liito-oravan liikkumisen kannalta, koska viheryhteyttä pohjoisen ja lännen suuntaan ei ole 4. Yhteenveto Suunnitellulla asemakaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 10 määritelmän mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Asemakaava-alueella ei ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä, kuten lähteitä tai luonnontilaisia puroja. Alueella ei ole merkittäviä yksittäisiä perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Alueen kasvilajistoon ei kuulu vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita. Alueen välittömässä lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kohteita tai eliöiden esiintymispaikkoja, joita alueen mahdollinen tuleva maankäyttö voisi merkittävästi uhata tai heikentää. Alueella ei todennäköisesti esiinny uhanalaista eliölajistoa mahdollisia lepakoita lukuun ottamatta. Asemakaava-alueella ei esiinny liito-oravia eikä uhanalaista lintulajistoa. Alueella ei ole sammakoille soveltuvia vesilampareita tai kausikosteita kosteikoita, joissa esim. viitasammakko saattaisi esiintyä. 5

15 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Lähteet ja kirjallisuus Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Serioffset 6

16 Suomen Luontotieto Oy Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Karttaliite Lohkokartta 7

17

18 FCG Planeko Oy Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS Raportti 589-D

19 FCG Planeko Oy Raportti I YMS 589-D SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa Ympäristömelun ohjearvot Lähtötiedot Maastoaineisto Raideliikenne Melumallinnusmenetelmä Melumallinnuksen tulokset Johtopäätökset... 3 Melukartat liitteinä: 1. Ratamelu päivällä 2. Ratamelu yöllä P:\PLAN\Tku\YMK\YMS\Pöytyä_0589\D4110_Kyrön tärinä- ja meluselv. 09\C Suunnitelmat\Raportti.doc

20 FCG Planeko Oy Raportti 1 (3) YMS 589-D4110 Matti Manninen PÖYTYÄN KUNTA KYRÖN MELUSELVITYS 1 Taustaa Tässä meluselvityksessä on määriutelty Turku Toijala radan aiheuttama melutilanne Pöytyän kunnan Kyrön kylässä sijaitsevalle suunnittelualueella. 2 Ympäristömelun ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Taulukossa 1 on esitetty kyseiset ohjearvot ulkona. Taulukko 1. Yleiset melutasojen ohjearvot Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) P:\PLAN\Tku\YMK\YMS\Pöytyä_0589\D4110_Kyrön tärinä- ja meluselv. 09\C Suunnitelmat\Raportti.doc

21 FCG Planeko Oy Raportti 2 (3) YMS 589-D4110 Matti Manninen Lähtötiedot 3.1 Maastoaineisto 3.2 Raideliikenne Melulaskentaa varten alueesta laadittiin kolmiulotteinen maastomalli. Maastomalli laadittiin tilaajan toimittaman kartta-aineiston pohjalta. Selvityksessä otettiin huomioon Turku Toijala radan liikenne. Selvityksessä mukana oleva liikenne on esitetty taulukossa 2. Alueella mahdollisesti sijaitsevia muita melulähteitä ei ole huomioitu tässä meluselvityksessä. Taulukko 2. Liikennemäärät radalla. Junatyyppi Nopeus, km/h Pituus, m Määrä päivällä, kpl Määrä yöllä, kpl IC (Sr veturit) Tavarajuna Tavarajuna (venäläiset vaunut) Melumallinnusmenetelmä Melulaskennat tehtiin SoundPLAN 6.5-melulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja pohjoismaista raideliikennemelun laskentamallia. Melulaskennoissa on otettu huomioon 3 heijastusta ja heijastusten syvyytenä on käytetty arvoa 3. Kasvillisuuden vaimennusta ei ole huomioitu. Laskentamallin on alan kirjallisuudessa arvioitu antavan pitkäaikaisiin mittauksiin verrattuna alle 3 db eron. Laskennoissa melutasot laskettiin pisteisiin, jotka sijaitsevat 5 metrin välein tarkasteltavalle alueelle sijoitetussa ruudukossa. Melukäyrät muodostetaan laskentaruudukkoon laskettujen arvojen avulla interpoloimalla. Käyrän paikka voi erota enintään puolen laskentaruudun verran verrattaessa pisteeseen suoritettuun laskentaan. Päiväaikaiselle melulle laskettiin keskiäänitasot. Laskentapisteiden korkeus oli pohjoismaisen mallin mukaisesti kaksi metriä maan pinnasta. Ohjelmalla laadittiin laskennan tulosten perusteella meluvyöhykkeet 5 db välein välille db. P:\PLAN\Tku\YMK\YMS\Pöytyä_0589\D4110_Kyrön tärinä- ja meluselv. 09\C Suunnitelmat\Raportti.doc

22 FCG Planeko Oy Raportti 3 (3) YMS 589-D4110 Matti Manninen Melumallinnuksen tulokset 6 Johtopäätökset Liitteessä 1 on esitetty nykytilanteen keskiäänitasot L Aeq, klo 7 22 päivällä. Liitteessä 2 on esitetty ennustetilanteen keskiäänitasot L Aeq, klo 7 22 päivällä. Mallinnuksen perusteella ei päivä- ja yöajan ohjearvo ylity suunnittelualueella. Meluselvityksen perusteella ei päivä- ja yöajan ohjearvo ylity suunnittelualueella. Selvityksen perusteella suunnittelualueelle ei tarvita meluntorjuntatoimenpiteitä. FCG Planeko Oy Hyväksynyt: Marjo Sairanen Projektipäällikkö, DI Laatinut: Matti Manninen Erikoissuunnittelija, DI P:\PLAN\Tku\YMK\YMS\Pöytyä_0589\D4110_Kyrön tärinä- ja meluselv. 09\C Suunnitelmat\Raportti.doc

23

24

25

26 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu Lappeenranta PÖYTYÄN KUNTA Kyrön taajama, Junninmäen alueen asemakaavan laajennus ja muutos Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20861

27 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo 1 Johdanto Tärinämittaukset ja tulokset Tärinän siirtyminen rakennuksiin Rakennuksen runko Välipohjat Runkomelu Yhteenveto...8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Johdanto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on tehnyt tärinäselvityksen Pöytyän kunnan Kyrön taajaman Junninmäen alueen asemakaavan laajennukseen ja muutokseen liittyvän tärinäselvityksen helmikuussa Työn tavoitteena oli arvioida rautatieliikennetärinän vaikutuksia suunnitellulla kaava-alueella (kuva 1). Suunnittelualueelta on tehty aiemmin tärinäselvitys (FCG Planeko Oy,Kyrön kylä, Pöytyä, Tärinäselvitys Geomatti Oy työ 365). Alue, jolla on suositeltavaa välttää välipohjia, joiden ominaistaajuus on 5 8 Hz. MP2 MP1 MP3 Kuva 1. Tärinäselvitysalue ja mittauspisteiden sijainnit. Rataosan tavaraliikenteen määrä oli vuonna 2010 noin 1,1 milj. nettotonnia, radan kunnossapitotaso on 1 ja päällysrakenneluokka D. Suurin akselipaino on 22,5 tonnia, ja nopeus km/h. Rataosan henkilöliikennemäärä oli noin matkaa vuonna Rataosan suurin nopeus henkilöliikenteessä on 140 km/h (Liikennevirasto 2011). Tärinäselvityksessä on sovellettu VTT:n suositusta liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa (VTT 2006, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, Working Papers 50), jonka mukaan arviointi jaetaan kolmeen tasoon 1,2 ja 3. Arviointitaso 1 perustuu VTT:n määrittelemiin turvaetäisyyksiin. Arviointitason 1 mukaan on suositeltava turvaetäisyys raskaasti liikennöityjen ratojen ympäristössä pehmeällä maalla jopa 1000 metriä ja kovalla maapohjalla noin sata metriä. Arviointitasoa 1 käytetään yleensä maakuntakaavan tai yleiskaavan rautatietärinäriskitarkasteluissa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (10) Tämän tarkastelun lähtökohtana on suosituksen arviointitaso 2, jossa tarkistusluonteisten tärinämittausten avulla tarkennetaan laskennallisia tärinätarkasteluja. Arviointitasoa 2 voidaan käyttää, kun alue on arviointitason 1 perusteella riskialuetta. Arviointitasoon 2 laskennallisiin menetelmiin sisältyy usein niin suuria epävarmuuksia, että tärinämittauksiin perustuva arviointitaso 3 on usein perusteltua. Arviointitasoa 3 käytetään erityisesti silloin, kun tärinän arvioidaan vahvistuvan merkittävästi rakennuksissa. Suurimman tärinän radan ympäristössä aiheuttavat yleensä raskaat ja pitkät tavarajunat. Mittausaikana liikennöi 19 tavarajunaa, joista raskaimpien junien kokonaispainot olivat noin 2600 tonnia ja pituudet noin 560 metriä (liite 1). Suurinta tärinä radan läheisyydessä on yleensä hienorakeisilla maapohjilla, kuten lieju-, turve-, savi- ja silttikerrostumissa. Tarkasteltavalla alueella rata ja sen viereiset rakennukset on maaperäkartan perusteella pääosin rakennettu pehmeän saven varaan. Likimain mittauspisteen MP3 kohdalla, sen itäpuolella, kiinteämpi maankamara: moreeni ja kallio; kohoavat saven alta maanpinnalle. Ratahallintokeskuksen Ratateknisissä ohjeissa (RATO), osassa 3 Radan rakenne, sovelletaan tärinänmittauskäytäntöä, jonka perusteella voidaan arvioida tärinän aiheuttamaa ihmisten kokemaa häiriötä (VTT, Tiedotteita 2278, 2004). Tärinän ohje-arvot perustuvat tärinän heilahdusnopeuden taajuuspainotetun tehollisarvon mittaamisen perusteella tilastollisesti määritettyyn värähtelyn tunnuslukuun v w,95 (taulukko 1 ja liite 2). Taulukkoa ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat). Taulukko 1. Suositus rakennusten värähtelyluokituksesta (VTT, Tiedotteita 2278, 2004). Luokka Värähtelyolosuhteet v w,95,(mm/s) A Hyvät asuinolosuhteet. < 0,10 Tärinää ei yleensä havaita. B Suhteellisen hyvät olosuhteet. < 0,15 Tärinä voidaan havaita, mutta se ei ole yleensä häiritsevää. C Suositus uusien rakennusten suunnittelussa. < 0,30 Keskimäärin 15 % asukkaista kokee tärinän häiriönä. D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25 % asukkaista kokee tärinän häiriönä. < 0,60 RATO:n mukaan värähtelyluokkaa C suositellaan käytettäväksi uusien rakennusten suunnittelussa olemassa olevien ratojen läheisyydessä. Tehollisarvo, jossa yksittäiset huippuarvot tasoittuvat, kuvaa paremmin tärinän aiheuttaa haittaa ihmisen häiriintymiselle kuin huippuarvo, joka soveltuu paremmin rakenteiden vaurioitumistarkasteluihin (liite 2). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (10) Tärinämittaukset ja tulokset Tärinämittausten kenttätyöt teki Tärinämittaus Valtonen Oy klo klo 11. Mittaukset kestivät 72 tuntia. Mittausaikana liikennöineet tavarajunat on esitetty liitteessä 1. Tärinästä mitattiin heilahdusnopeudet (mm/s) ja taajuudet (Hz) Instantel MiniMate Plus mittareilla kolmessa toisiaan kohtisuorassa suunnassa kolmikomponenttigeofonilla, pysty- (vert), pitkittäis- (long) ja poikittaissuunnissa (trans). Pitkittäissuunta (long) on radan suuntainen ja poikittaissuunta (tran) kohtisuoraan rataa vasten. Mittaukset oli suunniteltu käynnistyväksi tärinän ylitettyä yleensä kynnysarvon 0,3 mm/s. Anturit kiinnitettiin kiinteästi maahan. Junan aiheuttamat tärinät tunnistettiin muista tärinälähteistä tärinäsignaalin ja tapahtuma-ajan perusteella. Mittauspisteiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Mittauspisteen MP1 etäisyys radasta oli noin 250 metriä, mittauspisteen MP2 noin 300 metriä ja mittauspisteen MP3 noin 360 metriä. Junaliikennetärinä ylitti mittauksen kynnysarvon mittauspisteessä MP1 viisi kertaa ja mittauspisteissä MP2 ja MP3 molemmissa kaksi kertaa. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 2, 3 ja 4. Taulukko 2. Tärinätapahtumien suurimmat taajuuspainotetut heilahdusnopeuden tehollisarvot maassa mittauspisteessä MP1.MP1 (mm/s) (mm/s) (mm/s) Mittaus Poikittainen Pysty Pitkittäinen Aika 1 0,04 0,15 0, klo ,03 0,17 0, klo ,05 0,25 0, klo ,02 0,08 0, klo ,03 0,14 0, klo 2.13 Keskiarvo 0,03 0,16 0,03 mm/s Hajonta 0,01 0,061 0,015 Tunnusluku 0,05 0,27 0,06 mm/s Luokka A C A Suurimman tärinän mittauspisteessä MP1 aiheutti 6.2 yöllä klo 2.19 liikennöinyt juna (liite 1). Suurinta tärinä oli pystysuunnassa. Vaakasuunnissa tärinä oli selvästi pienempää. Koska mittaustapahtumia oli vähemmän kuin 15, ei tilastollista tarkastelua voida VTT:n ohjeen mukaisesti tehdä. Taulukossa 2 esitetyt värähtelyluokat ovat siten suuntaa-antavia. Tärinän hallitseva taajuusalue oli noin 5 10 Hz. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (10) Taulukko 3. Tärinätapahtumien suurimmat taajuuspainotetut heilahdusnopeuden tehollisarvot maassa mittauspisteessä MP2. MP2 (mm/s) (mm/s) (mm/s) Mittaus Poikittainen Pysty Pitkittäinen Aika 1 0,05 0,14 0, klo ,04 0,07 0, klo 4.04 Keskiarvo 0,05 0,11 0,04 mm/s Hajonta 0,05 0,049 0,014 Tunnusluku 0,13 0,19 0,07 mm/s Luokka B C A Suurimman tärinän mittauspisteessä MP2 aiheutti 7.2 yöllä klo 5.45 liikennöinyt juna (liite 1). Suurinta tärinä oli tässäkin mittauspisteessä pystysuunnassa. Vaakasuunnissa tärinä oli selvästi pienempää. Koska mittaustapahtumia oli vähemmän kuin 15, ei tilastollista tarkastelua voida VTT:n ohjeen mukaisesti tehdä. Taulukossa 2 esitetyt värähtelyluokat ovat siten suuntaa-antavia. Tärinän voimakkain taajuusalue oli noin 5 10 Hz. Taulukko 4. Tärinätapahtumien suurimmat taajuuspainotetut heilahdusnopeuden tehollisarvot maassa mittauspisteessä MP3. MP3 (mm/s) (mm/s) (mm/s) Mittaus Poikittainen Pysty Pitkittäinen Aika 1 0,06 0,03 0, klo ,07 0,02 0, klo 4.04 Keskiarvo 0,07 0,03 0,06 mm/s Hajonta 0,007 0,007 0,000 Tunnusluku 0,08 0,04 0,06 mm/s Luokka A A A Suurimman tärinän mittauspisteessä MP3 aiheutti 7.2 yöllä klo 4.04 liikennöinyt juna(liite 1). Suurinta tärinä oli tässä kauemmassa mittauspisteessä vaakasuunnassa kohtisuorassa rataa vasten. Pystysuunnassa tärinä oli selvästi pienempää. Koska mittaustapahtumia oli vähemmän kuin 15, ei tilastollista tarkastelua voida VTT:n ohjeen mukaisesti tehdä. Taulukossa 2 esitetyt värähtelyluokat ovat siten suuntaa-antavia. Tärinän voimakkain taajuusalue oli noin 4 5 Hz. 3 Tärinän siirtyminen rakennuksiin Tärinän siirtyminen maasta rakennuksiin arvioidaan muiden samantapaisissa olosuhteissa tehtyjen mittausten perusteella ja käyttäen VTT:n tiedotteen: Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi (Asko Talja ym. 2008) suosituksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (10) Rakennuksen runko Rakennuksen rungon vaakasuuntaista värähtelyä tarkasteltiin mittauspisteen MP2 perusteella. Tässä mittauspisteessä maasta mitattu vaakasuuntainen (tran) tärinä oli suurinta (kuva 2). Värähtelytarkastelu on tehty suurimman mitatun arvon perusteella (maksimiarvo). Koska lähimmissä mittauspisteissä vaakasuuntainen tärinä oli jonkin verran pienempää, voidaan mittauspisteen MP2 tulosten perusteella saatua arviota kaksikerroksisen rakennuksen rungon värähtelystä soveltaa koko suunnittelualueelle. Kaksikerroksisten rakennusten ominaistaajuus, noin 5 Hz, vastaa likimain rataliikennetärinän tyypillistä taajuutta noin 5-10 Hz. Kuva 2. Mitatut taajuuspainotetut tärinän tehollisarvot poikittaissuunnassa taajuuden suhteen mittauspisteessä MP3. VTT:n ohjeen mukaan tarkastelussa oletetaan värähtelyn voimistuvan resonanssissa nelinkertaiseksi. Tarkastelun tulokset on esitetty kuvassa 3. Rungon kokonaisvärähtelyntunnusluku on resonanssin ääritilanteessa 0,12 mm/s (B-luokka), kun rungon ominaistaajuus on alueella noin 5 Hz (kuva 3). Suositusarvon yläraja on 0,30 mm/s eli selvästi arvioitua suurempi. Tämä tarkoittaa sitä, että rautatieliikenteen tärinän perusteella ei tarvitse rajoittaa rakennusten kerroslukua suunnittelualueella. Tulosta voidaan pitää luotettavana, vaikka tarkasteltavia junia olikin vähemmän mitä tilastolliseen tarkasteluun tarvitaan. Yksikerroksisen rakennuksen ominaistaajuus on noin 10 Hz ja vastaavasti kolmikerroksisen noin 3 Hz. Näiden rakennusten rungon värähtely on vähäisempää kuin kaksikerroksisten rakennusten värähtely, kun hallitseva tärinän taajuusalue maassa on noin 5 Hz FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (10) Kaksikerroksisen rakennuksen rungon värähtelyn tunnusluku (mm/s) Värähtelyn tunnusluku (mm/s) 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0, Ominaistaajuus (Hz) Maksimi Kuva 3. Rungon värähtelyn tunnusluku rakennuksen vaakasuuntaisen ominaistaajuuden suhteen. 3.2 Välipohjat Rakennuksen välipohjien värähtelyä tarkasteltiin mittauspisteen MP1 perusteella. Tässä mittauspisteessä maasta mitattu pystysuuntainen (vert) tärinä oli suurinta (kuva 4), jonka perusteella välipohjatarkastelut tehdään. Värähtelytarkastelu on tehty suurimman arvon perusteella (maksimiarvo). Kuva 4. Mitatut taajuuspainotetut tärinän tehollisarvot pystysuunnassa taajuuden suhteen. Mittauspiste MP1. VTT:n ohjeen mukaan tarkastelussa oletetaan välipohjien värähtelyn voimistuvan resonanssissa kuusinkertaiseksi. Tarkastelun tulokset on esitetty kuvassa 5. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (10) Välipohjien värähtelyn tunnusluku (mm/s) 0,40 Värähtelyn tunnusluku (mm/s) 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 D C Maksim i Ominaistaajuus (Hz) Kuva 5. Välipohjien värähtelyn tunnusluku rakennuksen pystysuuntaisen värähtelyn suhteen. Kuvassa on esitetty värähtelyluokkien D ja C raja 0,30 mm/s. Välipohjien värähtely ylittää jonkin verran laskennallisesti luokan C (0,30 mm/s) arvon, kun välipohjan ominaistaajuus on välillä 5 8 Hz. Rakennusten suunnittelussa on vältettävä välipohjarakenteita, joiden ominaistaajuudet ovat tällä alueella (5 8 Hz), kun etäisyys rataan on alle 300 metriä. Välipohjien ominaistaajuuksiin vaikuttavat ennen kaikkea jännevälit ja rakenteen jäykkyydet (kuva 1). 4 Runkomelu Maassa liikkuva tärinä voi siirryttyään rakenteisiin heijastua kuultavaksi runkomeluksi. Maaliikenteessä runkomelua esiintyy yleensä taajuusalueella Hz. Asuinrakennuksissa avoratojen ympäristössä runkomelun tunnusluvun L paamax arvon suositellaan olevan pienempi kuin 35 db. Tällöinkin melu on vielä aistittavissa ja sillä voi olla vähäinen häiriövaikutus (VTT Tiedotteita, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009). Runkomelun arviointi voidaan tehdä kolmella menetelmällä. Ensimmäinen perustuu varoetäisyyksien käyttöön, toinen taso perustuu laskennalliseen tarkasteluun ja kolmas mittauksiin. Tässä selvityksessä runkomelua tarkastellaan varoetäisyyksiin perustuen. Varoetäisyystarkastelun mukainen etäisyys, jota kauempana tarkempi tarkastelu ei ole tarpeen, on savialueella noin 60 metriä. Tällöin runkomelun aiheuttajana on tavarajuna, jonka nopeus on 100 km/h. Tarkasteltavan alueen lähin etäisyys radasta on noin 150 metriä, joten 60 metrin varoetäisyys on tässä mielessä turvallinen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (10) Yhteenveto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on tehnyt tärinäselvityksen Pöytyän kunnan Kyrön taajaman Junninmäen alueen asemakaavan laajennukseen ja muutokseen liittyvän tärinäselvityksen helmikuussa Tärinähaitan arviointi perustuu pääosin tärinämittauksiin maasta kolmessa mittauspisteessä. Selvityksessä sovellettiin värähtelyluokan C ohjearvoja. Laskennallisesti tarkasteltiin rakennuksen rungon ja välipohjien värähtelyä. Runkomelun suuruus arvioitiin lähinnä VTT:n ohjeiden turvaetäisyyksien perusteella. Junaliikennetärinä ylitti mittauksen kynnysarvon lähimmässä mittauspisteessä MP1 viisi kertaa, mittauspisteessä MP2 kaksi kertaa ja mittauspisteessä MP2 myös kaksi kertaa. Tärinätasot olivat verrattain alhaisia. Tämä oli ennakkoon odotettavissa, koska tarkasteltavan alueen etäisyys radasta oli suhteellisen suuri. Mittaustapahtumien määrä ei ole riittävä tilastolliseen tarkasteluun, jossa vaaditaan vähintään 15 tapahtumaa mittauspistettä kohti. Mittausaikana liikennöi 19 tavarajunaa, joista raskaimpien junien kokonaispainot olivat noin 2600 tonnia ja pituudet noin 560 metriä. Koska rakenteelliset tarkastelut perustuivat tässä selvityksessä tilastollisten arvojen sijasta suurimpiin mitattuihin arvoihin, voidaan värähtelytarkasteluja pitää luotettavina. Rakennusten rungon värähtelytarkastelut tehtiin mittauspisteen M2 tulosten perusteella. Tässä mittauspisteessä vaakasuuntainen tärinä oli suurinta. Rungon kokonaisvärähtelyn tunnusluku on resonanssin ääritilanteessa 0,12 mm/s (B-luokka), kun rungon ominaistaajuus on alueella noin 5 Hz (kuva 3). Suositusarvon yläraja on 0,30 mm/s ja siten saatu arvo 0,12 mm/s on selvästi turvallisella puolella. Rautatieliikenteen tärinän perusteella ei tarvitse rajoittaa rakennusten kerroslukua suunnittelualueella. Rakennuksen välipohjien värähtelyä tarkasteltiin mittauspisteen MP1 perusteella. Tässä mittauspisteessä maasta mitattu pystysuuntainen tärinä oli suurinta. Välipohjien värähtely ylittää jonkin verran laskennallisesti luokan C (0,30 mm/s) arvon, kun välipohjan ominaistaajuus on välillä 5 8 Hz. Rakennusten suunnittelussa on vältettävä välipohjarakenteita, joiden ominaistaajuudet ovat tällä alueella (5 8 Hz), kun etäisyys rataan on alle 300 metriä (kuva 1). Mittausten perusteella rautatietärinästä ei ole odotettavissa haittaa normaalikuntoisille rakennuksille ja rakenteille. Selvitysalueella ei ole junaliikenteen aiheuttamaa runkomeluriskiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sami Kurkela Aluepäällikkö,ins.YAMK. Matti Hakulinen Johtava asiantuntija, TkL FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (10) LIITE 1. JUNATIEDOT Pituusmassa sarakkeessa (t/m) on korostettu reunustamalla niiden raskaiden junien pituusmassat (t/m), jotka ylittivät jossakin mittauspisteessä mittauksen kynnysarvon. Kaikki junat ovat Turun suuntaan liikennöiviä tavarajunia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (10) LIITE 2, TÄRINÄN KUVAAMISEN KÄSITTEITÄ Värähtelyn tunnusluku v w,95 = v w ka + 1,8 σ v w ka σ on 15 suurimman värähtelyn keskiarvo on 15 suurimman värähtelyn keskihajonta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki