As Oy Hatunpesä Hattulasta on yhdistyksen 500. jäsen
|
|
- Mauno Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helmikuu As Oy Hatunpesä Hattulasta on yhdistyksen 500. jäsen TÄ S S Ä N U M E R O S S A Kiinteistöliitto Kanta-Häme toiminnanjohtaja Mikko Rousi Sibeliuksenkatu 9 A 12, Hämeenlinna Puh mikko.rousi@kiinteistoliitto.fi Juhlavuosi on käynnistynyt s. 2 Ohje taloyhtiön pelastussuunnitelmaksi s. 3 Korjaus- ja energia-avustusten hakuajat s. 7
2 Juhlavuosi käynnistyi Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen 120-vuotisjuhlavuosi käynnistyi kutsuvierastilaisuudella Raatihuoneella Tilaisuuden teemana oli Hämeenlinnan Eteläranta. Seuraava tilaisuus on kaikille avoin seminaari HAMKin auditoriossa klo Jarmo Eskelinen Kutsutilaisuus Raatihuoneella Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen kunniapuheenjohtaja Jarmo Eskelinen laittaisi hankeen tavoitteet korkeammalle, kuin voimassa olevat säädökset edellyttävät. Tämänkin palaveri perusteella uskallan todeta, että Suomen tsaarinaikaisten määräysten ylivertaisuudesta saamme kiittää siitä, että tehdään vain, mitä pyydetään. Meillä ohjaavuus on jäänyt kokonaan pois resurssivalikoimasta. Sitran energiaohjelman rakennetun ympäristön ja energiatehokkuuden johtava asiantuntija Jarek Kurnitski pohti esityksessään Etelärannan hanketta energianäkökulmasta. Kun hanke on kaavarunkovaiheessa, on oikea aika vertailla eri vaihtoehtoja, laskemalla niille hiilijalanjälki ja energiankulutus. Maankäytön tehokkuus vaikuttaa oleellisesti kaikkiin liikenne- ja energiaratkaisuihin. Rakennusten energiatehokkuudella on puolestaan suurin vaikutus energiankulutukseen ja päästöihin. Haasteena onkin ennakoida tulevia lähes nollaenergiarakentamisen vaatimuksia. Ne vaikuttavat lämmitys- ja jäähdytystarpeiden pienentämisen lisäksi rakennuksien uusiutuvan omavaraisenergian tuottoratkaisuihin Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n toimitusjohtaja Leena Kähkösen mukaan Etelärannan rakentamisen keskeiset tavoitteet liittyvät aluekehityksen painopisteisiin sekä kaavoitukseen ja rakentamiseen. Hankkeen kannalta oleellista on konseptointi eli eri toimintojen yhdistäminen sekä alueen sujuva liittyminen kaupunkirakenteeseen. Hyvän aluesuunnittelun lähtökohtia ovat turvallisuus, mukavuus sekä miellyttävyys. Saksalainen Pekka Stuckert on omistamansa yrityksen CPS Consultingin kautta perehtynyt moniin vastaavaiin hankkeisiin Saksassa ja Keski-Euroopassa. Hän halusikin vertailla hanketta muiden maiden vastaaviin esimerkkeihin ja niiden merkitykseen. Hänen mukaansa hyvin tärkeää on tietää miten kestävää kehitystä, elinkaariajattelua sekä energiatehokkuutta toteutetaan muissa maissa. Kaikilla on loppujen lopuksi sama tavoite eli alentaa CO2 päästöjä ja siten suojella ilmastoa sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Leena Kähkönen: Pekka Stuckert: Jarek Kurnitski Jarek Kurnitski Leena Kähkönen Pekka Stuckert 2
3 Uusi pelastussuunnitelma voi säästää ihmishenkiä Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto kannustavat kaikkia hallituksia ja isännöitsijöitä tutustumaan sisäasianministeriön uuteen ohjeeseen, joka auttaa laatimaan taloyhtiölle toimivan pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelma opastaa, mitä asukkaan pitää tehdä, jos kotitalossa on pitkä sähkökatkos, joku liukastuu ja loukkaa itsensä pihalla, naapurissa on tulipalo tai vesiputki on katkennut, eikä taloon tule vettä. Uusi pelastuslaki korostaa, että pelastussuunnitelma laaditaan taloyhtiön ja asukkaiden tarpeisiin. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa arjen turvallisuutta. Pelastussuunnitelman laatii hallitus, ja isännöinti tukee hallitusta taloyhtiön turvallisen arjen rakentamisessa. Hyvin johdetussa yhtiössä on varauduttu yllätyksiin ja suunniteltu, miten tieto kulkee asukkaille poikkeustilanteissa. Asukkaat mukaan Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme huoneistoa. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on pohdittava, mitä riskejä juuri tässä yhtiössä on ja miten kotitalosta saadaan entistä turvallisempi paikka asua. Kiinteistön erityisp iirteet on huomioitava esimerkiksi siinä, miten varaudutaan pitkään sähkökatkokseen. Jos talossa on sähkölämmitys, vaikuttaa sähkökatkos hyvin konkreettisesti asukkaisiin. Erityisen tärkeää on saada asukkaat mukaan pohtimaan turvallista arkea. Kerrostalon pelastussuunnitelmassa on kerrottava esimerkiksi, ettei lastenrattaita saa turvallisuussyistä säilyttää rappukäytävässä. Vaaratilanteissa ne voivat olla poistumisen esteenä ja palaessaan ne tuottavat myrkyllisiä kaasuja. Asukkaat kannattaa perehdyttää pelastussuunnitelmaan vaikkapa jakamalla se jokaiseen huoneistoon. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto olivat mukana Sisäasianministeriön pelastussuunnitelmaohjeen laatimisessa. Ohje löytyy Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton nettisivuilta osoitteista www. kiinteistoliitto.fi/palvelut/oppaat ja Virheiden määrä jopa tuplaantunut asuntotuotannossa Eniten asiakkaiden reklamoimia rakentamisen takuuvirheitä sattuu viimeistelyssä. Omaperustaisen asuntotuotannon takuuvirhekustannukset ovat Rakennusteollisuus RT:n kyselyn mukaan yli tuplaantuneet vuodesta 2006 vuoteen Niiden osuus rakentamiskustannuksista nousi 0,6 prosentista 1,4 prosenttiin. Urakkatuotannossa takuuvirhekustannukset ovat kuitenkin samaan aikaan vähentyneet. Korkeimmalla käytiin vuonna 2006, jolloin takuukustannusten osuus oli 1,1 prosenttia rakentamiskustannuksista. Alimmillaan eli 0,6 prosentissa se oli vuonna 2010.Yleisimmin asiakkaiden reklamoimia rakennusvirheitä sattuu viimeistelyssä. Tutkimuksessa yrityksiltä kysyttiin myös vuositarkastuksen jälkeisistä virhekustannuksista, joissa oli takuukustannuksia enemmän vaihtelua. Vuonna 2009 käytiin huipulla, 2,1 prosentissa, mutta seuraavana vuonna päädyttiin jo huomattavasti matalammalle tasolle. Kymmenen vuoden jälkeen paljastuvat rakennusvirheet ovat takuuvirheitä suurempia ja siten kalliimpia. RT:n jäsenyrityksiltä kysyttiin takuuvirhekustannusten määrää vuosina ja yleisimpiä rakennusvirheitä. Kysely lähetettiin noin 30 rakennusyritykselle, joista 1 3 vastasi. Vastaajien joukossa on suuria toimijoita, kuten YIT, NCC ja Skanska. Rakennusvirheiden top Parvekeovien ja ikkunoiden asennusongelmat, kuten virheelliset säädöt 2. Halkeamat seinissä ja katoissa 3. Vesikattojen vesivuodot 4. Sisäpintojen virheet, erityisesti parkettien asennusvirheet ja kolhut 5. Kylpyhuoneiden virheelliset kaadot ja laatoituksen saumauspuutteet 6. Parvekkeiden pintarakenteiden puutteet ja lasitusongelmat 7. Piha-alueet ja pihamuurien puutteet, kuten viemäreiden painumat ja puutteet 8. Julkisivuelementtien puutteelliset saumaukset 9. Pihakansien vedeneristyksissä olevat ongelmat 10. IV-laitteiden virheelliset ja puutteelliset säädöt 3
4 Rakennuksen pinta-alan laskemisstandardia uudistettu Standardisoimisliitto on julkaissut päivitetyn version rakennuksen pinta-alan laskemista käsittelevästä standardista SFS Standardiin on lisätty piirroksia joidenkin käsitteiden tulkintojen täsmentämiseksi. Standardin tekstin luettavuutta on parannettu. Käsitteet käyttöala ja asuintila on otettu uutena standardiin mukaan. Standardi määrittelee huonealan, rakennusosa-alan, huoneistoalan, kerrostasoalan, bruttoalan ja käyttöalan. Huoneistoala ja asuintila ovat tärkeitä käsitteitä mm. asuntoyhtiöissä ja asuntokaupassa. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen on huoneiston pinta-alaksi määriteltävä huoneistoala. Huoneistoala on ala, jota rajaavat huoneiston sisällä olevien runkorakennusosien huoneiston puoleiset pinnat. Asuntojen markkinoinnin yhteydessä taas asuntoja markkinoivan elinkeinonharjoittajan tulee ilmoittaa asuintila. Velvoite koskee niin osakeasuntojen kuin omakotitalojenkin markkinointia. Kerrostaloissa asuintila ja huoneistoala ovat saman sisältöisiä, mutta pientaloissa asuintila voi olla pienempi, kuin huoneistoala. Laskemista varten mitat luetaan ja laskutoimitukset tehdään vähintään neljän merkitsevän numeron tarkkuudella. Mittoja ei tarvitse kuitenkaan lukea tarkemmin kuin 10 millimetrin tarkkuudella. Alat ilmoitetaan neliömetreinä kokonaislukuina. Alle sadan neliön alat ilmoitetaan puolen neliömetrin tarkkuudella. Alat lasketaan pohjapiirroksista. Uusi käsite käyttöala sisältää myös rakennetut, ei-maavaraiset ulkotilat, kuten parvekkeet, luhtikäytävät, terassit ja kannet. Huoneala on rakennuksen tilan ala, jonka rajoina ovat tilaa ympäröivät seinät tai niiden ajateltu jatke. Kaappien ja muiden kiintokalusteiden ala lasketaan huonealaan. Bruttoala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Se lasketaan rakennuksen kaikkien kerrostasojen alojen summana. Bruttoalaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta siitä, ovat huoneet kylmiä vai lämpimiä. Standardin opastavissa liitteissä on selostettu säädöksiä, jotka käsittelevät rakennuksen pinta-alan laskemista Suomessa. Standardin edellinen versio oli vuodelta Asunto-osakeyhtiölaki on edellyttänyt Suomessa vuoden 1992 alusta, että pinta-alat merkitään yhtiöjärjestykseen standardin SFS 5139 mukaan laskettuna. Standardin on päivittänyt Rakennustuoteteollisuus RTT. Standardin teknisen sisällön päivittämisestä on vastannut suuressa määrin Rakennustietosäätiö. Standardin on julkaissut Suomen Standardisoimisliitto SFS. KHO:n ratkaisu asuinrakennuksen kerrosalan laskemisesta Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO T 43 ottanut kantaa kerrosalaan laskettavan asuintilan määrittelyyn. Tapauksessa oli kysymys siitä, tarvitaanko ullakkotilan asuintilaksi rakentamiseen hakea rakennusluvan lisäksi myös poikkeamista asemakaavasta, ja po. tapauksessa näin olisi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan pitänyt toimia. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n 3 momentti kuuluu seuraavasti: Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnis- ta, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kyseistä lainkohtaa ei ollut tulkittava siten, että ullakkotilat tai niiden osa luettaisiin kerrosalaan sillä perusteella, että ne olivat otettavissa käyttöön asuintiloiksi. Jäsenmäärä hyvässä kasvussa 500 jäsenen rajapyykki saavutettu Tälle vuodelle asetettu tavoite 500 jäsenestä on ylittynyt jo reilusti ja helmikuun puolivälissä jäseniä oli jo 515. Lehden kansikuvan As Oy Hatunpesä Hattulasta oli yhdistyksen 500. jäsen. 4
5 Timo Tossavainen Kiinteistöliiton yhteysjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi Kiinteistöliiton yhteysjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi on nimitetty alkaen YTM Timo Tossavainen. Tossavainen toimii myös johtoryhmän jäsenenä ja Taloyhtio.net-portaalin päätoimittajana. Hän on työskennellyt aiemmin Kiinteistöliiton yhteyspäällikkönä sekä järjestöpäällikkönä. Isännöinnin auktorisointi uudistui vuoden alussa Uudessa ISA-järjestelmässä auktorisoinnin voi saada vain yritys. Aiemmin myönnettiin myös henkilöauktorisointeja ja ne olivat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. ISA-auktorisointi antaa taloyhtiöille kokonaiskuvan isännöintiyrityksestä ja se on myös yksi tarjouskilpailujen arviointiperuste. ISA-auktorisoidussa isännöintiyrityksessä orga- nisaation on toimittava ISA:n laatuvaatimusten mukaisesti. Auktorisoitu ja auditoitu isännöintiyritys on taloyhtiölle tae siitä, että yrityksen toiminta on johdonmukaista. Yritykselle ISA-auktorisoinnin arvo syntyy asiakkaiden tuntemasta luottamuksesta sitä kohtaan. Lisätietoja: Päivitä asiakirjasi Kiinteistön asiakirjaoppaasta saat kerralla kaikki tarvitsemasi asiakirjamallit ja lomakkeet. Mallit on päivitetty asunto-osakeyhtiölain mukaisiksi, tärkeimpinä isännöitsijäntodistus, isännöintitehtäväluettelo ja isännöintiä koskevat asiakirjat. Kokonaan uusia malleja ovat mm. kunnossapito- ja muutostyölomake, isännöitsijäntodistus vuokrausta varten, autopaikan vuokrasopimukset sekä osakeantia koskevat asiakirjat. Kirjan mukana tulee cd-rom, joka sisältää täytettävät, muokattavat ja tallennettavat lomakkeet. Tilaukset Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta, tai puhelimitse (09) , Lumen, jään ja liukkauden torjunnasta esimerkkejä huoltosopimuksen pykäliksi Kiinteistön liukkauden torjuntaa ja vaaratilanteiden ehkäisyä koskevat sopimusehdot on harkittava tarkkaan kiinteistön erityisolosuhteiden perusteella. Tärkeää on, että taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä huomioivat kiinteistön erityispiirteet ja sijainnin kiinteistönhoitoa järjestäessään. Myös vakuutusten kattavuus eri vahinkotilanteissa on varmistettava. Sopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet tulee määritellä niin tarkasti, että kumpikin osapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu sopijapuolten kesken jakautuvat. Sopimuksessa tulee myös sopia, mitä lumi- ja jäätilanteen tarkkailu käytännön toimenpiteiden tasolla tarkoittaa eli kuinka usein esim. viikossa tai päivittäin kiinteistöllä käydään tarkistamassa kattolumien ja jään tilanne, ja mitä valvonta- ja tarkkailuvelvoite käytännössä tarkoittavat. Näiden ajankohdista ja hinnoittelusta on sovittava erikseen. Sama koskee hiekoitusta sekä lumenaurausta. Esimerkkejä huoltosopimuksen pykäliksi koskien lumen, jään ja liukkauden torjuntaa on julkaistu Kiinteistöliiton sivustolla Numerosarjalla lämmitystarvelukuihin Kiinteistöliiton jäsenet näkevät Suomen Kiinteistölehden verkkosivuilta lämmitystarveluvut käyttämällä tunnuslukuna numerosarjaa
6 Sopimuksen sitovuus kiinteistökaupassa (KKO:2012:1) Myyjä oli kiinteistön kaupassa sitoutunut puhdistamaan saastuneen maaperän kustannuksellaan. Maaperätutkimuksen ja kustannusarvion osoittauduttua olennaisesti virheellisiksi, kauppaehtoa ei pidetty sitovana. Oikeudelliselta kannalta asiassa oli kysymys maaperän puhdistamisvelvoitetta koskevan kauppaehdon sitovuudesta tilanteessa, jossa kaupanteon jälkeen on osoittautunut, että kyseisen ehdon perusteena ja edellytyksenä ollut tutkimus kustannusarvioineen on ollut olennaisesti virheellinen. Kysymyksessä oli teollisuuskiinteistön kauppa ja kauppaa tehtäessä molemmilla kaupan osapuolilla oli aikanaan asiantuntijan selvitykseen perustuva käsitys siitä, että puhdistuskustannukset tulisivat olemaan noin markkaa. Kauppahinta oli markkaa. Kaupanteon jälkeen oli selvinnyt, että pitkään teollisessa käytössä olleen kiinteistön maaperä oli huomattavasti pahemmin pilaantunut kuin kaupanteossa käytössä olleen selvityksen perusteella saatettiin päätellä. Esitettyjen uusien arvioiden mukaan puhdistamisen kustannukset tulisivat olemaan noin 1,5-4 miljoonaa euroa. Ostaja ja myyjä olivat neuvotelleet tässä tilanteessa kaupan purusta, mutta ostaja ei ollut tähän suostunut, vaan vaati myyjää täyttämään sopimuksessa sovitun puhdistuksen omalla kustannuksellaan. Korkein oikeus katsoi, että kyseisessä tapauksessa yhteisymmärrys maaperän puhdistamisvelvollisuuden osalta on perustunut olennaisesti virheellisiin edellytyksiin niin vaadittavien toimenpiteiden laajuuden kuin niiden kustannustenkin osalta. Myyjän on osoitettu kauppaa valmistellessaan toimineen huolellisesti. Tämän vuoksi ja kun ostajan on tullut kauppakirjaan liitetyistä selvityksistä havaita, millaisilla edellytyksillä ja missä laajuudessa myyjä on tarkoittanut kauppaan ja maaperän puhdistusvelvollisuutteen sitoutua, aivan toisen sisältöisen puhdistusvelvoitteen vahvistaminen ei ollut korkeimman oikeuden mukaan perusteltua. Sellaisesta ei ole kauppakirjassa sovittu, eikä ostajan kanteessaan esittämää vaatimusta siten voitu hyväksyä. Asuinrakennusten ja asuntojen korjaus- ja energiaavustuksiin myönnetään 56,3 miljoonaa euroa Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin on varattu valtion vuoden 2012 talousarviossa 56,3 miljoonaa euroa. Avustusten myöntämisen painopisteinä ovat tänä vuonna korjausavustukset hissien jälkiasentamiseen hissittömiin asuinrakennuksiin sekä avustukset vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, jotta mahdollisimman moni voisi asua omassa kodissaan, kertoo asuntoministeri Krista Kiuru. Korjausavustuksia myönnetään lisäksi kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten kustannuksiin sekä huoltokirjojen laatimiskustannuksiin. Myös terveyshaitta-avustusten sekä liikkumisesteen poistamiseen tarkoitettujen avustusten myöntäminen jatkuu. Avustuksia ei sen sijaan myönnetä enää hissien korjauksiin eikä perusparannuksen suunnitteluun erillisenä toimenpiteenä. Määrärahojen pienennyttyä myös avustukset haja-asutusalueiden talousjätevesikorjauksiin jäävät pois. Energia-avustuksia myönnetään edelleen asuintaloille, joissa siirrytään uusiutuvan energian käyttöön. Nämä avustukset myönnetään tänä vuonna samoilla edellytyksillä kuin viime vuonna. Ensi vuotta varten selvitetään hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti mahdollisuus muuttaa nämä avustukset tarveharkintaisiksi, Kiuru kertoo. Tarkoituksena on myös muuttaa avustusten myöntämisperusteita niin, että vuodesta 2013 alkaen lämpöpumpulla tulee olla EU:n ympäristömerkki, vastaava muu ympäristömerkki tai muu selvitys tällaisen merkin kriteerien täyttymisestä. Energia-avustuksia myönnetään tänä vuonna edelleen energiakatselmusten laatimiseen, rakennusten ulkovaipan korjaamiseen sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin liittyviin toimenpiteisiin. Tarkemmat edellytykset avustettaville toimenpiteille ovat samat kuin viime vuonna. Myös pientalojen tarveharkintaisia energia-avustuksia myönnetään entisin perustein. Mikäli hakemuksia tulee kuluvan vuoden aikana erittäin runsaasti, voivat energia-avustusten suuruudet jäädä alle laskennallisen enimmäisavustusmäärän. Runsaasti hakemuksia odotetaan erityisesti uusiutuvan energian käyttöönoton avustuksiin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA antaa ohjeet avustusten hakumenettelystä, mutta hakemukset jätetään asuinrakennuksen sijaintipaikan kuntaan, joka vastaa avustusten myöntämisestä. Poikkeuksena ovat hissi- ja terveyshaitta-avustukset, jonka myöntämisestä vastaa ARA. Olemme antamassa ohjeet hakumenettelystä helmikuun alussa. Hakemukset jätetään omaan kuntaan, ja työt voi aloittaa heti avustuspäätöksen jälkeen, kertoo ylitarkastaja Hanna Koskela ARAsta. 6
7 Avustukset 2012 Hakuaika päättyy max lomake Kuntoarvioavustus 50 % 36 a Kuntotutkimus 50 % Huoltokirja-avustus 50 % Energia-avustukset 15 % 36 b 1. Energiakatselmus 40 % 2. Lisälasi/etuikkuna 20 /ikk 15 % 3. Ikkunoiden uusiminen(1w/m2) 40 /ikk 15 % 4. Parvekeovien uus/par (0,7W/m2) 110 /kpl 15 % 5. Ulkoseinän lisäeristys (100 mm) 15 /m2 15 % 6. Yläpohjan lisäeristys (150 mm) 1,5 /m2 15 % 7. Edellytetään, että kohdissa 2-5 tehdään myös - ilmanvaihdon perussäätö 15% - tarvittaessa korvaus- ja poistoilmaventtiilit 15 % - lämmitysjärjestelmän perussäätö 15 % - tarvittaessa patteri- ja linjasäätöventtiilien uusiminen 15% Erikseen tehtynä 8. Ilmanvaihdon lämmön talteenoton asentaminen 15 % -tehtävä myös lämmitysjärjestelmän perussäätö 9. Liittyminen kauko- tai aluelämpöön 15 % Öljy- ja sähkölämmityksen korvaaminen uusiutuvalla energialla 1. Maalämpöpumppujärjestelmän rakentaminen 20 % 37 a 2. Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän rakentaminen 20 % 3. Pelletti- tai muun puuläm.järjestelmän rakentaminen 20 % 4. Polttoainevaraston rakentaminen edellistä varten 20 % 5. Aurinkolämmön tai -sähkön käyttöönotto 20 % Liikkumisesteen poistaminen 50 % 36 c Jatkuva hakuaika Uuden hissin jälkiasennusavustus 50 % 36 c 7
8 KIINTEISTÖLIITTO KANTA-HÄMEEN TAPAHTUMIA Juhlavuoden kiinteistöseminaari Esko Valtaoja: Maailmankaikkeus ja energia Hannele Pokka: Korjausrakentamisen energiavaatimukset Anna-Mari Ahonen: Asumisen mallimaakunta mitä se antaa, mitä se ottaa? Aika: tiistai klo Paikka: HAMKin auditorio, Visakaarre 12 Ilmoittautumiset mennessä Tasekirja ja tilinpäätöksen suunnittelu Kouluttaja: Jari Etelämaa Aika: tiistai 3.4. klo Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset mennessä Kevätkokous Aika: keskiviikko klo Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset mennessä Taloyhtiö tapahtuma Aika: torstai klo 9:00 16:00 Paikka: Finlandia- talo Ajankohtainen lakikatsaus Kouluttaja: Suomen Kiinteistöliiton neuvontalakimies Kristel Pynnönen Aika: torstai 3.5. klo Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset mennessä Ilmoittautumiset tilaisuuksiin tai Kaikki tilaisuudet ovat jäsenillemme maksuttomia!
Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin
Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.
LisätiedotEnergia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä
taloyhtiöille Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä Rakentamiskeskus Vintilä Tarjoaa rakentamisen ja energian asiantuntijapalveluja pääasiassa pientalorakentajille ja -peruskorjaajille ajan salliessa
LisätiedotKuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?
Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset
LisätiedotKORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUKSET
KORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUKSET Va. asuntotoimenpäällikkö Eija Kuokkanen 9.10.2012 HALLITUSOHJELMA 22.6.2011 Edistetään hissirakentamista, asuntojen korjaamista sekä rakennuskannan esteettömyyttä ja turvallisuutta
LisätiedotEnergiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki
12.10.2007 Tekijän nimi Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä 1.2.2010 Helsinki ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen www.ara.fi ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen Kehittämisinsinööri,
LisätiedotVuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi
Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,
LisätiedotRakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,
LisätiedotHissi osana esteettömyyttä 3.3.2015
Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 Mirja Suopanki, suunnittelija, KTM 1 Käsiteltävät asiat Vuoden 2009 suhdanneavustus Vuoden 2010 suhdanneluonteinen energia-avustus Pientalojen
LisätiedotKORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.
KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
Lisätiedot1 / 2012 Kiinteistöliitto Uusimaa
Sisältö Yhdistys- ja konsernikuulumisia... 3 Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen vuosikokous... 3 Jäsentaloyhtiöiden yhteystietojen päivittäminen... 3 Henkilöstöuutisia... 3 Tilaisuudet... 3 Ajankohtaista...
LisätiedotHISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa -
HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotHissi taloon info-tilaisuus Iisalmi ARAn korjausavustukset Hissi- Esteetön Suomi 2017
Hissi taloon info-tilaisuus Iisalmi 16.11.2017 ARAn korjausavustukset Hissi- Esteetön Suomi 2017 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotHISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus Musiikkitalo, Helsinki
HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus 20.12.2017 Musiikkitalo, Helsinki Hanna Koskela, ARA ARA johtaja Jarmo Jarmo Lindén Lindén, 5.11.2010 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009
LisätiedotARA ja KORJAUSAVUSTUKSET /Hanna Koskela, ARA
ARA ja KORJAUSAVUSTUKSET 04.10.2016/Hanna Koskela, ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HE uudeksi korjausavustuslaiksi Valmistelussa laki asuinrakennusten ja asuntojen
LisätiedotOhje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012
Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,
LisätiedotKorjaus- ja energia-avustukset sekä kotitalousvähennys
Korjaus- ja energia-avustukset sekä kotitalousvähennys Tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry 9..009 Korjaus- ja energia-avustuksia koskeva lainsäädäntö Laki asuntojen korjaus-, energia-
LisätiedotKorjausrakentamisbarometri Kevät 2012
Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192
LisätiedotENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy
ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? LAKI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laki rakennuksen energiatodistuksesta 13.4.2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 19.6.2007. Koskee vuoden
LisätiedotEsteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN
LisätiedotEnergiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008
Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään
LisätiedotEnergiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset
Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotHissin rakentaminen. Energia-avustus, merkitse haetut toimenpiteet erilliselle liitteelle Postinumero ja postitoimipaikka
VALTION ASUNTORAHASTO KORJAUSAVUSTUSHAKEMUS Asunto-osakeyhtiö Kiinteistöyhtiö Muu, mikä Kunta Kunta Hakemus saapunut kuntaan, pvm Avustusmuoto Kuntoarvion laadinta Korjaustoimenpide asuntoosakeyhtiössä
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotVuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila
Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus 27.1.2014 valtion määrärahaosuus/ Tamp.osuus 2011 / 90 milj. / 3.96 milj. 2012 / 56,3 milj. / 1.86 milj. 2013 / 50,5 milj. / 1.38 milj. 2014
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotIsännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle
Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotEnergiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä
Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen
LisätiedotHallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä
Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen
LisätiedotTuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015
Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona
LisätiedotValtion tuki korjausrakentamiseen ennen ja nyt
Valtion tuki korjausrakentamiseen ennen ja nyt Korjausrakentamisen rahoitus nyt ja tulevaisuudessa Työpaja 1.4.2019, YM pankkisali suunnittelupäällikkö Kimmo Huovinen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotHISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille
HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-
LisätiedotPM. ASUNTOJEN KORJAUS-, ENERGIA- JA TERVEYSHAITTA-AVUSTUKSISTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMINEN
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Luonnos 5.10.2010 PM. ASUNTOJEN KORJAUS-, ENERGIA- JA TERVEYSHAITTA-AVUSTUKSISTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMINEN Valtion vuoden 2011 talousarvioesityksessä
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
LisätiedotAina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari Tampere
Aina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari 2017 16.3.2017 Tampere Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotKIINTEISTÖTIETOJEN ILMOITUSLOMAKE - ELINKEINOTOIMINTA.
LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvonta K2 KIINTEISTÖTIETOJEN ILMOITUSLOMAKE - ELINKEINOTOIMINTA. KIINTEISTÖN (MAA-ALUEEN) TIEDOT Kiinteistötunnus Kiinteistön osoite Kiinteistön kokonaispinta-ala Kiinteistön maapohja
LisätiedotIsännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla
Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?
LisätiedotTaloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry
Taloyhtiö 2013 Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari Miksi pelastussuunnitelma? Pelastussuunnitelman tarkoituksena parantaa arjen turvallisuutta
LisätiedotLämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä
Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKorjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari
Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa
LisätiedotSivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi
Sivu 1 / 5 YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki TARJOUS 21.5.2014 Realia Management Oy Juha Kivelä juha.kivela@realia.fi Hallintorakennus 31, Sipoo, Nikkilä Kiitämme mahdollisuudesta tarjota Sipoon
LisätiedotHissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila
Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös
LisätiedotIsännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.
1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotMauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.
Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-
LisätiedotMiksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?
Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta
LisätiedotHissi- ja esteettömyysavustusohje
Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut
LisätiedotIsännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin
Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Tausta Isännöitsijän on oltava luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö (AOYL 7 luvun
LisätiedotAsuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö
Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö 10.1.2018 Agenda Poimintoja laeista ja asetuksista (Herättämään keskustelua) Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta Esimerkki korjauksen taloudellisuuden
LisätiedotHissin rakentaminen Energia-avustus; haetut toimenpiteet erilliselle liitteelle. Postinumero ja postitoimipaikka
VALTION ASUNTORAHASTO KORJAUSAVUSTUSHAKEMUS Asunto-osakeyhtiö Kiinteistöyhtiö Muu, mikä Kunta Kunta Hakemus saapunut kuntaan, pvm Avustusmuoto Taloyhtiön tiedot Kuntoarvion laadinta Korjaustoimenpide asuntoosakeyhtiössä
LisätiedotTaloyhtiön energiankulutus hallintaan
Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden
LisätiedotKorjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas
Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö
LisätiedotLAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti
LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari
LisätiedotUusi asunto-osakeyhtiölaki
Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
Lisätiedot5/13 Ympäristöministeriön asetus
5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotRoihuvuori seuran energia ilta
Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet
LisätiedotParantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari
LisätiedotENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA
ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja
Lisätiedott.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481.
t.6 s.102 Lähtökohtana on olemassa oleva vuokrasopimus Mikäli alivuokralaisen ottaminen ei tuota omistajalle kohtuutonta hankaluutta, alivuokralaisen ottaminen on mahdollista. Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta
LisätiedotOHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:
OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:
LisätiedotTaloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa
Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan
LisätiedotSaarijärvi Kohdenumero h,k,s, 52,5 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Saarijärvi Kohdenumero 640636 2h,k,s, 52,5 m² Kov. 2000 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 98 000,00 Vh. 98 000,00 Lukiontie 1. Aivan Saarijärven keskustassa, Lukiontiellä, siistikuntoinen kaksio toisessa
LisätiedotISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA
ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko
LisätiedotIsännöitsijän opas.
Isännöitsijän opas www.hissiin.fi Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi
LisätiedotKiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017
Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotMITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus
MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset
LisätiedotSuunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen
Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.
LisätiedotRakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017
Rakentamisen uudet energiamääräykset Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017 Mikä on energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myynti- ja vuokraustilanteessa.
LisätiedotRakennusoikeutta vai kerrosalaa?
Rakennusoikeutta vai kerrosalaa? 14.1.2016 Helsingin rakennusvalvonta Juha Veijalainen (Pentti J. Saavalainen) 1 Miksi tämä aihe? Käsitteet: Näyttävät olevan usein sekaisin rakennushankkeen osapuolilla
LisätiedotKun taloyhtiölle ollaan ostamassa isännöintipalvelua, on järkevää seurata seuraavaa kymmenen askeleen polkua:
2 Isännöitsijän valinta Kun taloyhtiölle ollaan ostamassa isännöintipalvelua, on järkevää seurata seuraavaa kymmenen askeleen polkua: 1) Selvitä, miksi taloyhtiö on vaihtamassa isännöintiyritystä. 2) Määrittele
LisätiedotKORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014
KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen
LisätiedotAsuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt. Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019
Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019 Rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Tarkastelussa on energiatehokkuusasetuksen
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri
YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto
LisätiedotISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE
ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 7/2004 Kirsi Laakso Marja Kostiainen 15.12.2004 Vuonna 2003 myönnetyt korjausavustukset Kunnan ja ARA:n myöntämien korjausavustusten osuus 100
LisätiedotSähköautojen lataus taloyhtiön verkossa
Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa Kiinteistöliitto Uusimaa Ry Mia Pujals johtava lakimies, varatuomari Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Taloyhtiösi asialla Yleistä Sähköautojen määrä lisääntyy
LisätiedotTariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)
Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö
LisätiedotUuden talon vuositarkastus
Uuden talon vuositarkastus Hannaleena Kuutilo Isännöitsijä IAT, AIT Walttari Oy Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Kiinteistöliitto Kirjan tausta Uudisrakennuskohteessa sovelletaan moneen, taloyhtiön
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotVakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö
Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,
LisätiedotHissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014
Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 21.1.2014 Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET... 3 2 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN... 3 2.1 Avustuksen kohde, saaja ja myöntäjä...
LisätiedotHAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.
* Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä
LisätiedotSopimus koskee seuraavia Lempäälän kunnassa sijaitsevaa kiinteistöä: Tila Tuomisto
MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Tilan Tuomisto 418 425 3 159 omistaja: Kaarina Kyllikki Salonen (xxxxxx xxxx) Lindforsinkatu
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotUudistava korjausrakentaminen asuntoosakeyhtiöissä. ApRemodel - Apartment House Remodelling
Rakennettu ympäristö ohjelma - Tekes Uudistava korjausrakentaminen asuntoosakeyhtiöissä ja vuokrataloissa ApRemodel - Apartment House Remodelling Pertti Lahdenperä, Pekka Lahti VTT, Veijo Nykänen VTT,Olli
LisätiedotRakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.
3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja
LisätiedotKannonkoski Kohdenumero h,k,s, 64,0 m² Kov Energialuokka E 2013 Mh ,00 Vh ,00
Rivitalo Kannonkoski Kohdenumero 634489 2h,k,s, 64,0 m² Kov. 1973 Energialuokka E 2013 Mh. 35 000,00 Vh. 35 000,00 Kankaalantie 8. Kannonkoskella, palveluiden ja Syväjärven läheisyydessä, hyväkuntoinen
LisätiedotToteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus
LisätiedotLaki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia
Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja
LisätiedotKIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010
KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%
LisätiedotKorjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset
Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita
Lisätiedot