PM. ASUNTOJEN KORJAUS-, ENERGIA- JA TERVEYSHAITTA-AVUSTUKSISTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMINEN

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Luonnos PM. ASUNTOJEN KORJAUS-, ENERGIA- JA TERVEYSHAITTA-AVUSTUKSISTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMINEN Valtion vuoden 2011 talousarvioesityksessä on momentille (Avustukset korjaustoimintaan) korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusten myöntämiseen ehdotettu yhteensä 90,5 miljoonaa euroa. Määrärahasta 30 miljoonaa euroa on varattu tehostamaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa olemassa olevassa asuinrakennuskannassa. Muihin energia-avustuksiin on varattu 14 miljoonaa euroa, josta 12 miljoonaa euroa lähinnä kerros- ja rivitalojen energiakorjauksiin ja 2 miljoonaa euroa pientalojen energiakorjausten tulosidonnaiseen avustamiseen. Korjaus- ja terveyshaitta-avustuksiin on ensisijaisesti varattu 46,5 miljoonaa euroa. Avustusmenettelyyn sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Avustuksia koskee lisäksi laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005), jäljempänä korjausavustuslaki. Viimeksi mainitun lain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (128/2006), jäljempänä korjausavustusasetus. Siinä säädetään tarkemmin avustusten käyttötarkoituksista. Korjausavustusasetusta on tarpeen muuttaa eräiltä osin. Muutoksella otetaan huomioon aiemmin tehtyjä periaatepäätöksiä, kuten päätös tukea uusiutuvaa energiaa tehokkaasti hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa. Seuraavassa esitetään avustusryhmittäin yksityiskohtaiset perustelut ehdotettaville muutoksille korjausavustusasetukseen. Avustukset vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen 3. Korjausavustuslain 5 :ssä säädetään sosiaalisesta ja taloudellisesta tarveharkinnasta avustuksen myöntämisen edellytyksenä. Pykälän 1 momentin mukaan myönnettäessä avustuksia vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen tulee avustuksensaajaruokakunnan olla sosiaalisesti sekä tulojensa ja varallisuutensa vähäisyyden vuoksi kokonaisuutena arvioiden sellaisessa asemassa, että avustuksen myöntäminen on tarpeen korjaus- ja muiden avustettavien töiden toteuttamiseksi. Korjausavustusasetuksella on muun muassa täsmennetty tuloille asetettavia edellytyksiä. Valtioneuvoston 14 päivänä helmikuuta 2008 asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi tekemän periaatepäätöksen mukaan vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen myönnettävien avustusten tulorajoja nostetaan 10 prosentilla vuonna Uudet enimmäisbruttotulorajat ovat, pyöristettyinä lähimpään viiteen euroon, yhden henkilön ruokakunnissa euroa kuukaudessa, kahden euroa, kolmen euroa ja neljän henkilön ruokakunnissa euroa kuukaudessa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, tulorajoja korotetaan 875 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.

2 2 Energia-avustukset Koska enimmäistulorajoihin sidottujen tarveharkintaisten pientalojen energiaavustusten enimmäistulorajat ovat 23 b :n mukaan 3 :ssä säädetyt tulorajat, tulee korotus koskemaan myös näihin avustuksiin sovellettavia tulorajoja. 4. Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, tulorajat ovat 30 prosenttia korkeammat. Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus. Avustus ja korotetut tulorajat koskevat myös veteraanin leskeä. Uudet enimmäistulorajat ovat yhden henkilön ruokakunnissa euroa kuukaudessa, kahden euroa, kolmen euroa ja neljän henkilön ruokakunnissa euroa kuukaudessa. 18. Korjausavustuslain 6 :n mukaan energia-avustusten enimmäissuuruus on, jos ei asiasta ole muuta pykälässä säädetty, 15 prosenttia tai erityisestä syystä 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Korjausavustusasetuksessa säädettyjä avustusten myöntämisperusteita on syytä jonkin verran kiristää ottaen huomioon enimmäisavustusprosenttien nousu sekä korjausrakentamisessa muutoin tapahtuva energiatehokkuusvaatimusten ja -valmiuksien kehittyminen. Kiristys kohdennettaisiin ikkunoiden ja ovien lämmönläpäisyarvoon. Ikkunoita uusittaessa vähimmäisvaatimuksena olevia lämmönläpäisyä osoittavia U- arvoja kiristettäisiin 1,1:stä 1:een. Tämä vastaa U-arvoa, jota käytetään vertailuarvona uudisrakentamisessa. Sama arvo koskisi ikkuna-aukollisia parvekeovia. 23. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälässä säädetään siitä, että muille kuin yhteisöille myönnettäviä energia-avustuksia myönnetään vain asuinrakennuksille, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Rajauksella ei ole juurikaan käytännön merkitystä, koska rajauksista tullaan säätämään aikaisempaa täsmällisemmin lailla. Tarveharkintaiset energia-avustukset pientaloissa 23 a. Pykälässä säädetään siitä, mitä kustannuksia avustuksella tuetaan. Asiasta on ehdotettu säädettäväksi nyt korjausavustuslain 7 :ssä, joten pykälä ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi. Energia-avustukset uusiutuvaa energiaa käyttöönotettaessa 7 b luku. Lämpöpumppuja koskeva uusiutuvan energian käyttötavoite vuonna 2020 nostetaan 5:stä 8 terawattituntiin vuodessa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tätä tavoitteen kiristystä 6 päivänä toukokuuta 2010 tekemällään päätöksellä osana uusiutuvan energian velvoitepakettia. Tavoitteeseen pääsemiseksi tuetaan lämpöpumppujen ja muiden uusiutuvaa energiaa, kuten pellettiä, tehokkaasti hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa sähkö- ja öljylämmitteisissä asuintaloissa. Tuki ohjataan olemassa oleville asuinrakennuksille, uudiskohteita ei tueta. On arvioitu, että avustuksen ollessa enimmäissuuruudeltaan 20 prosenttia voitaisiin tukea noin lämmitystapamuutosta. Lämmitystapamuutosten kustannukset

3 3 Lämpöpumput Pelletti- ja puulämmitys vaihtelevat paljon. Kustannuksiin vaikuttaa muun muassa se, onko talossa jo olemassa vesikiertoinen patteriverkosto vai pitääkö tällainen rakentaa. Korjaustoimien kokonaiskustannusten arvioitu keskiarvo on noin euroa keskeisten toimenpiteiden kustannusten vaihdellessa ja euron välillä. Työkustannusten osuus on noin puolet ja materiaalikustannusten ja muitten kustannusten noin puolet kokonaiskustannuksista. Näiden avustusten myöntämistä ei sidota sosiaaliseen tai taloudelliseen tarveharkintaan. Avustuksen enimmäissuuruus on korjausavustuslain 6 :n mukaan enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttäviin kustannuksiin eivät kuulu lain 7 :n mukaan työkustannukset, kun avustusta myönnetään hakijaruokakunnalle enintään kaksiasuntoisen rakennuksen lämmitystapamuutokseen. Tarkoituksena on, että ei avusteta sellaisia kustannuksia, joiden perusteella voi saada kotitalousvähennyksen verotuksessa. Korjausavustusasetukseen nyt lisättävällä uudella 7 b luvulla säädetään tarkemmin tässä tarkoitettujen avustusten käyttötarkoituksista. 23 c. Tuki kohdennetaan lämmitystapamuutoksiin, joilla uusitaan päälämmitysjärjestelmä pääasiallisesti uusiutuvaa energiaa käyttäväksi. Tuettaviksi valikoiduilla lämmitystapamuutoksilla on katsottu tehokkaimmin päästävän tavoiteltuihin uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteisiin käytettävissä olevalla määrärahalla. Samalla on otettu huomioon myös muut ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet, joihin on sitouduttu. Avustettavien toimien rajaamisessa on otettu huomioon myös muun muassa arvioidut ympäristövaikutukset tai valmiudet vaikutusten arviointiin, joustavuus polttoainetta vaihdettaessa (vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä) sekä lisälämmitysjärjestelmien osalta niiden merkittävyys kokonaisuuden kannalta. Tuki kohdistetaan päälämmitysjärjestelmille. Tällä tarkoitetaan järjestelmää, jonka suunnitelmien mukainen lämmitysteho kattaa tehontarpeesta yli puolet. Investointikustannuksia voitaisiin avustaa, kun rakennetaan maalämpöpumppujärjestelmä, joka hyödyntää maaperän, kallioperän tai pintavesistön lämpöä sekä ilmavesilämpöpumppujärjestelmä. Tuettavien lämpöpumppujen tulisi olla tehokkaita. Tehokkaina voidaan pitää pumppujärjestelmää, jonka vuoden keskimääräinen lämpökerroin on keskimäärin vähintään 3, kun kyseessä on maalämpöpumppu. Ilma-vesilämpöpumpun vastaava lämpökerroin on vähintään 2,5. Pelletti- tai muun puulämmitysjärjestelmän rakentamista varten voisi saada avustusta, jos järjestelmään tulee energiavaraaja. Lisäksi voitaisiin avustaa polttoainevaraston rakentamista.

4 4 Yhdistelmä- eli hybridilämmitysjärjestelmät Tuettavat kohteet Voimaantulo Valmistelu Avustusta voitaisiin myöntää lisäksi yhdistelmälämmitysjärjestelmän eli hybridilämmitysjärjestelmän rakentamiseen. Edellä lueteltujen lämmitysjärjestelmien (lämpöpumput ja pelletti- tai puulämmitys) lisäksi voitaisiin hyödyntää aurinkolämpöä tai sähköä. Lisäksi voitaisiin hyödyntää vapaavalintaista polttoainetta, jos se on tarpeen. Lämmitysenergian tarpeesta yli puolet on kuitenkin tuotettava uusiutuvalla energialla. Avustusta voitaisiin myöntää aurinkolämmön ja sähkön tuotantolaitteiden kustannuksiin ja edellä mainittujen lämpöpumppujen ja pelletti- ja puulämmitysjärjestelmän kustannuksiin. Osana hybridiratkaisua nämä pumppu- ja puulämmitysjärjestelmät voisivat toimia myös lisälämmitysjärjestelminä. Varaavan takan, pellettitakan, poistoilmalämpöpumpun, ilma-ilmalämpöpumpun ja kiinteistökohtaisen tuulivoiman hyödyntäminen on mahdollista samoin kuin muun polttoaineen käyttäminen lisälämmitykseen. Näihin liittyviä investointikustannuksia ei kuitenkaan tuettaisi. Myöskään ei tuettaisi öljy- tai sähkölämmityksen parannus- tai uusimiskustannuksia, niiden täydentämistä erilaisilla lisälämmitysjärjestelmillä eikä myöskään biomassan tai biokaasun käyttöönoton vaatimia investointeja. Tuettavia kohteita ovat öljyllä tai suoralla taikka varaavalla sähkölämmityksellä lämmitetyt rakennukset. Sähkölämmitysjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaan lämmitysvastusten käyttöön perustuvaa lämmitystä. Tukea ei myönnetä lämmitystapamuutoksille, jos asuintalo on liitetty kauko- tai aluelämmitykseen. Jos talo sijaitsee kauko- tai aluelämpöalueella suositellaan, ettei avustusta myönnetä uusiutuvaan energiaan siirtymiseksi. Harkintavalta jäisi kuitenkin avustuksen myöntäjälle. Kauko- tai aluelämmitykseen liittymistä sitä vastoin voitaisiin tukea 18 :n mukaisesti energia-avustuksella. Valtioneuvoston asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 20. Ennen asetuksen voimaantuloa voitaisiin ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ehdotus asetukseksi on valmisteltu ympäristöministeriössä virkatyönä.

5 5