Isännöintitodistuksen osana annettavan energiatodistuksen lähtötietolomake.

Transkriptio

1 1) Laskentakohteen perustiedot: Kohde (esim. asunto-osakeyhtiön nimi): Lähiosoite: Postitoimipaikka: Paikkakunta: Valmistumisvuosi: Rakennustunnus/tunnukset: Bruttopinta-ala (ks. ohjeet kohdasta 7): Rakennustyyppi (ks. ohjeet kohdasta 7):

2 2) Rakennuksen lämmitysjärjestelmän tiedot 2.1 Mikä on rakennuksen lämmitysjärjestelmän lämmöntuottotapa (valitse yksi): Kaukolämpö Sähkölämmitys Onko sähkölämmitys huoneistokohtainen? Sähkölämmitys huoneistokohtaisella ilmalämpöpumpulla täydennettynä Onko sähkölämmitys huoneistokohtainen? Maalämpöpumppu Ulkoilmalämpöpumppu (lämpö vesivaraajaan) Sähkö/poistoilmalämpöpumppu Öljy- ja kaasukattilat, enintään 35 kw, tavanomainen kattila Öljy- ja kaasukattilat, enintään 35 kw, matalalämpötilakattila Öljy- ja kaasukattilat, enintään 35 kw, kaasukäyttöinen kondenssikattila Öljy- ja kaasukattilat, yli 35 kw, tavanomainen kattila Öljy- ja kaasukattilat, yli 35 kw, matalalämpötilakattila Öljy- ja kaasukattilat, yli 35 kw, kaasukäyttöinen kondenssikattila Kaksoispesäkattila, öljylämmitys Kaksoispesäkattila, puulämmitys Pellettikattila Hakekattila Pilkekattila

3 Mikä on lämmityslaitteen vuosihyötysuhde? Perustuuko polttoaineen kulutus vuosittaiseen mittaukseen? 2.2 Mikä on rakennuksen lämmönjakotapa: 2.3 Mitataanko lämmöntuottolaitteiden lämmönjakoverkostoon LUOVUTTAMA lämmitysenergian määrä? 2.4 Onko rakennuksessa sähköisiä ilmanvaihtokoneiden jälkilämmityspattereita? 2.5 Onko rakennuksessa sähköisiä mukavuuslattialämmityksiä, joiden kulutusta ei ole mitattu muun lämmitysenergian mittauksen yhteydessä? 2.6 Onko rakennuksessa muita sähköisiä erillislämmityksiä, joiden kulutusta ei ole mitattu muun lämmitysenergian mittauksen yhteydessä? 3) Vedenkulutus 3.1 Mitataanko lämpimän veden ENERGIAN kulutus? 3.2 Mitataanko lämpimän veden kokonaiskulutus? 3.3 Mitataanko veden kulutus huoneistokohtaisesti (kaikista huoneistoista)? 3.4 Mitataanko rakennuksen veden kokonaiskulutus? 4) Kiinteistösähkö 4.1 Mitataanko kiinteistösähkön kokonaiskulutus erikseen? 4.2 Sisältyykö huoneistojen sähkönmittaukseen ilmanvaihtokoneita, joiden kulutusta ei ole otettu huomioon mitatussa kiinteistösähkön kulutuksessa?

4 4.3 Sisältyykö huoneistojen sähkönmittaukseen muita normaalisti kiinteistösähkön mittauksen kuuluvia laitteita, joiden kulutusta ei ole otettu huomioon mitatussa kiinteistösähkön kulutuksessa? Kyllä Ei 5) Jäähdytys Onko jäähdytysjärjestelmä? Mikä on jäähdytyskoneiston kylmäkerron? Mitataanko jäähdytyssähkön määrä erikseen? Onko mitattu jäähdytyssähkö laskettu mukaan ilmoitettuun kiinteistösähkön määrään? 6) Muut tiedot 6.1 Ilmanvaihtojärjestelmä: 6.2 Onko Ilmanvaihtojärjestelmässä tuloilman suodatus? Kyllä Ei 6.3 Onko Ilmanvaihtojärjestelmässä ulkoilmaventtiilit? Kyllä Ei 6.4 Onko Ilmanvaihtojärjestelmässä lämmön talteenotto? Kyllä Ei 6.5 Minä vuonna ilmanvaihdon ilmavirrat on mitattu ja todettu riittäviksi? 6.6 Minä vuonna ilmanvaihtojärjestelmä on puhdistettu ja tasapainotettu? 6.7 Minä vuonna ilmastoinnin kylmälaitteiden kunto ja energiatehokkuus on tarkastettu? 6.8 Minä vuonna lämmitysjärjestelmä on tasapainotettu?

5 7) Ohjeet Käytettävä pinta-ala Ympäristöministeriö on muuttanut asetusta rakennuksen energiatodistuksesta. Asetusmuutos tulee voimaan Ennen asetusmuutosta annetut energiatodistukset ovat voimassa todistuksissa mainitun ajan. Asetusmuutoksella selvennetään energiatehokkuusluvun laskennassa käytettävää pinta-alaa. Asetusmuutoksen mukaan pinta-alana käytetään rakennuksen bruttoalaa, josta on vähennetty lämmittämättömien tilojen osuus. Lämmittämättömällä tilalla tarkoitetaan rakennusta tai sen osaa, jota ei ole varustettu lämmitysjärjestelmällä. Lämmittämättömän tilan lämpötila seuraa lämmityskaudella yleensä ulkoilman lämpötilaa. Lämmittämättömiä tiloja ovat esimerkiksi kylmät ullakot, kylmät autosuojat ja kylmät varastot. Rakennuksen bruttoalan laskenta määritellään energiatodistusasetuksessa: Bruttoalaan lasketaan rakennuksen kaikkien kerrostasojen kerrostasoalojen summana. Kerrostasoalat lasketaan bruttoalaan kokonaisina riippumatta kerrostason sijainnista ja sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksista. Bruttoalaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta myös siitä, ovatko huoneet kylmiä vai lämpimiä. Kerrostasoala on kerrostason ala, jonka rajoina ovat kerrostasoa ympäröivien ulkoseinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinän pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalla. Kerrostasoala sisältää myös porrasaukot sekä alat, joissa huonekorkeus on alle 1600 mm. Energiatodistusta laskettaessa bruttoalan laskentaan otetaan mukaan rakennuksen ulkopuoliset erilliset rakennukset, jos ne ovat jatkuvasti lämmitettyjä, kuten esimerkiksi lämmitetty autotalli, saunarakennus tai muu piharakennus. Bruttoalan ulkopuolelle jätetään erillinen lämmittämätön autotalli tms. rakennus ja rakennuksen kyljessä oleva kylmä autotalli/katos. Rakennuksen bruttoala saadaan rakennuksen virallisista asiakirjoista Tarvittaessa bruttoala on laskettava piirustuksista tai jopa mittaamalla mikäli muita keinoja ei ole. Ympäristöministeriön energiatodistusoppaan mukaan bruttoalana voidaan käyttää myös lukemaa joka saadaan jakamalla rakennustilavuus keskimääräisellä kerroskorkeudella. Rakennustyypin määritys Energiatodistuksessa mahdollisia rakennuksen käyttötarkoitustyyppejä ovat: "rivitalo", "ketjutalo", "asuinkerrostalo", "asuntolat", "toimistorakennus", "liikerakennus", "opetusrakennus", "päiväkoti", "terveydenhoitorakennus", "kokoontumisrakennus", "uimahalli" ja " muu". Liikerakennuksiksi luetaan myymälärakennukset, majoitusrakennukset ja ravintolat. Opetusrakennuksia ovat yleissivistävien oppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten rakennukset sekä korkeakoulu ja tutkimusrakennukset. Päiväkoteihin luetaan huoltorakennusten lisäksi myös muut sosiaalitoimen rakennukset. Kokoontumisrakennuksia ovat teatteri-, konsertti, kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset. Lisäksi kokoontumisrakennuksiin luetaan seura-, kerho-, urheilu- ja kuntoilurakennukset (muut kuin uimahallit) Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta

6 käytetään. Asuinrakennuksiksi katsotaan kuitenkin vain sellaiset rakennukset, joiden kerrosalasta vähintään puolet on asuinkäytössä. Rakennustunnus Rakennustunnus muodostuu sijaintikiinteistön voimassa olevasta kiinteistötunnuksesta ja sen tarkistemerkinnästä sekä rakennuksen järjestysnumerosta kiinteistöllä. Mikäli kiinteistöön kuuluu useita rakennuksia tarvitaan energiatodistukseen kaikkien rakennusten rakennustunnukset. Rakennustunnus perustuu julkisen hallinnon suositukseen "JHS 104 Rakennustunnus" Rakennustunnuksen saa maistraatista ja/tai väestörekisterikeskuksesta.