Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta

Transkriptio

1 Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Alueiden käytön nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista Kokous: Veli Pekka Toivonen

2 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamisen suunnitelma MAL puitelaki 7 Kunnat, joilta vaaditaan kaupunkiseutusuunnitelma yhteistyöstä Suunnitteluvelvollisuus (7 2 ja 3 mom) Lahden kaupungin tulee laatia yhdessä Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Orimattilan kanssa viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla, jolleivät asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman laatimista tarpeettomaksi. LAHTI, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila

3 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamisen suunnitelma MAL puitelaki 7 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamisen suunnitelma, MAL puitelaki 7 Lahti Yhdyskuntasuunnittelun teemaryhmä MAL työryhmä Teemaryhmä esittää yhteistyöhankkeita: 1. Selvitysyhteistyö ja selvityspankki 2. Rakennemalliyhteistyö 3. Maakuntaa laajempi suunnitteluyhteistyö 4. Kuntien osallistumissuunnitelma 5. MRL 46 yleiskaava 6. Yhdessä laadittava yleiskaava 7. Seudullinen asuntostrategia 8. Asuntotoimen viranomaisyhteistyö 9. Vuokrataloyhtiöiden yhteistyö 10. Erityisasumisen yhteistyö 11. Seudullinen liikennejärjestelmäsuunnittelu 12. Seudullinen joukkoliikennesuunnittelu 13. Seudullinen sektorisuunnittelu 14. Seudullinen palvelustrategia 15. Osaamisen maankäyttöstrategia 16. Yhteistyö yhdessä halutuissa hankkeissa 17. Yhteistyö laaja alaisissa hankkeissa 18. Yhteistyö vaikeasti sijoitettavissa hankkeissa

4 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamisen suunnitelma MAL puitelaki 7 Toimenpide ehdotukset Yhteenvetotaulukko kuntien asiantuntijoiden kannanotoista: (tark ) 2.11 Selvitysyhteistyö ja selvityspankki 2.12 Rakennemalliyhteistyö 2.13 Maakuntaa laajempi suunnitteluyhteistyö 2.21 Kuntien osallistumissuunnitelma 2.31 MRL 46 yleiskaava 2.32 Yhdessä laadittava yleiskaava 2.41 Seudullinen asuntostrategia 2.42 Asuntotoimen viranomaisyhteistyö 2.43 Vuokrataloyhtiöiden yhteistyö 2.44 Erityisasumisen yhteistyö 2.51 Seudullinen liikennejärjestelmäsuunnittelu 2.52 Seudullinen joukkoliikennesuunnittelu 2.61 Seudullinen sektorisuunnittelu 2.62 Seudullinen palvelustrategia 2.63 Osaamisen maankäyttöstrategia 2.71 Yhteistyö yhdessä halutuissa hankkeissa 2.72 Yhteistyö laajaalaisissa hankkeissa 2.73 Yhteistyö vaikeasti sijoitettavissa hankkeessa Artjärvi + 1) + 2) + 1) + (+) (+) + + (+) Asikkala (+) (+) + + 4) Hartola Heinola (+) (+) Hollola (+) (+) 8) Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola (+) (+) 8) Orimattila + 1) + 2) ) ) 6) 7) (+) + + Padasjoki Sysmä Ehdotus on kannatettava, kunta todennäköisesti mukana (+) Ehdotus on kannatettava, kunnan mukanaolo on vielä epävarmaa Kunta ei ole todennäköisesti mukana, hanke ei ole perusteltu tai ajankohtainen (tyhjä) Ei mielipidettä Liite 5.

5 MAL Nykytilanne Lahden kaupunkiseudun taajamarakenne Lähde: Suomen ympäristökeskus Liite 1

6 MAL Nykytilanne Työssäkäyntivyöhykkeet Päijät Hämeessä Lahti Hollola ja Nastola muodostavat työssäkäyntialueen, jossa on merkittävä pendelöinti molempiin suuntiin Asikkala, Hämeenkoski, Orimattila ja Kärkölä suuntautuvat työssäkäynnin suhteen Lahteen (12 25 %) Heinolan, Padasjoen, Artjärven, Sysmän ja Hartolan pendelöinti Lahteen on alle 12 % Liite 1

7 MAL Nykytilanne Päijät Hämeen asutusrakenne ja taajama alueet Päijät Hämeen liitto 2006 Liite 1

8 MAL Nykytilanne Liite 1

9 Taajamat ja haja asutus IMMU tutkimushanke: J. Hirvonen, P. Niemi 2010

10 Taajamien asukastiheys Lahdessa asukastiheys laskenut 14,6:sta 12,3 asukkaaseen hehtaarilla , Hollolassa 6,5:stä 4,4:ään ja Nastolassa vastaavasti 7,4:stä 5,0 asukkaaseen hehtaarilla Suhteellinen lasku Hollolassa ja Nastolassa Lahtea suurempaa IMMU tutkimushanke: J. Hirvonen, P. Niemi 2010

11 Kahden auton taloudet Kahden tai useamman auton talouksien osuus Lahdessa ja sen ympäristössä % 20 49,9% alle 20% 0% rautatiet tiet vesistöt kuntaraja IMMU tutkimushanke: J. Hirvonen, P. Niemi 2010

12 MAL Nykytilanne Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Rakennemalli ei ole ollut MRL:n mukainen kaava, vaan yhteisen kehitysvision muodostamisen suunnitteluväline Virkamiesyhteistyöstä nyt myös luottamusmiesyhteistyöhön Keskustelufoorumi ja visio päätökset maakuntakaavassa Asikkala Heinola Hollola Lahti Nastola Orimattila Tiiviste Kehityskäytävät Mansikka ja markkinapaikat Liite 1

13 MAL Nykytilanne Kuntien yhteistyö maakuntakaavan laadinnassa Rakennemalliyhteistyö realisoitui maakuntakaavassa Kaupunkiseudun virkamiestyöryhmä nk. rakenneryhmä osallistui valmisteluun ja välitti tietoa Rakennetyöryhmä valmisteli kuntien yhteisen lausunnon rungon. Työryhmä osallistui valitusten vastineiden valmisteluun. Maakuntavaltuusto Liite 1

14 MAL Nykytilanne Yhteistyössä laadittavia osayleiskaavoja Okeroisten osayleiskaava Hollola Lahti Miekkiö Renkomäki Pasina Pennala osayleiskaava Hollola Lahti (Orimattila) Liite 1

15 MAL Nykytilanne Seudulliset ja maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat Päijät Hämeen maakuntakaavan liikenneselvitys 2005 Päijät Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus 2006/2007 Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma (P Häme) Seutuliikennetyöryhmä Seudullinen joukkoliikennelautakunta Matkapalvelukeskuksen perustamisselvitys Lahden seutu Helsinki yhteislippuselvitys Yhdyskuntasuunnittelun työryhmä yhteistyöfoorumina liikenneasioissa Liite 1

16 MAL Nykytilanne Kuntien yhteistyö edellyttää yhteisiä perusratkaisuja Seudullinen paikkatietoyhteistyö (Lahti, Hollola, Nastola, Asikkala, Orimattila) Edennyt sopimuspohjaisesti, Lahti managerointipalvelujen tarjoajana Seudullinen opaskartta EUREF muunnos yhteinen koordinaatisto Yhteinen paikkatietokanta mahdollistaa laajemman yhteistyön Liite 1

17 Esiselvityksessä sanottua elinvoimaisesta yhdyskuntarakenteesta 1/3 Maakuntakaava ja rakennemallityö perustana yhdyskuntarakenteen kehittämiselle ja yleiskaavatyölle Yhdyskuntarakennetta eheytetään tiivistämällä ja täydentämällä nykyisiä keskuksia Yhdyskuntarakenteen laajenemisalueina toimivat keskusten reunaalueet, jotka mahdollistavat tukeutumisen nykyisiin palveluihin ja infrastruktuuriin Haja asutusta ohjataan pääasiassa kyliin, millä tuetaan hajaasutusalueiden palvelujen säilymistä sekä hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria Maaseutua kehitetään osana uuden kunnan alue ja yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on maaseutuelinkeinojen turvaaminen ja kehittäminen sekä arvokkaiden ympäristöjen vaaliminen

18 Esiselvityksessä sanottua elinvoimaisesta yhdyskuntarakenteesta 2/3 Yleiskaavoituksen yhteydessä luodaan peruslinjaukset ja kehittämissuunnitelmat niin palveluiden, asumisen kuin liikenteenkin kestävälle sijoittumiselle Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen uudessa kunnassa onnistuu suunnittelemalla tarkoituksenmukainen yhdyskuntarakenne, panostamalla päästöjä vähentävään liikennesuunnitteluun sekä hyödyntämällä tehokkaasti olemassa olevaa infrastruktuuria Selvitysvaiheessa tarkennetaan Yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa käytettävien suunnitelmien laajuudet ja aikataulut Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja täydennysrakentamisen periaatteet

19 Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Jatkossa pohdittavaa, selvitettävää, rajattavaa: Kuntien ja kehittämisorganisaatioiden strategiat ja toimintalinjaukset yhteiset ja eriävät näkemykset Alueen yhteiset edunvalvonnan tavoitteet ja alueen kansallinen rooli Yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa käytettävät suunnitteluvälineet (MRL kaavat, strategiset alueiden käytön suunnitelmat) Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja täydennysrakentamisen pääperiaatteet