Rakennemallivaihtoehtojen ja rakennemallin liikenteellinen vertailu. Asikkala Heinola Hollola Lahti Nastola Orimattila

Transkriptio

1 Rakennemallivaihtoehtojen ja rakennemallin liikenteellinen vertailu Asikkala Heinola Hollola Lahti Nastola Orimattila

2 1 SAATESANAT Tässä raportissa on vertailtu Lahden kaupunkiseudun kolmen rakennemallivaihtoehdon sekä varsinaisen rakennemallin liikenteellisiä ominaisuuksia. Vaihtoehdoille ja rakennemallille on tutkittu kahta mitoitusta: 0,5 %:n ja 1,0 %:n vuotuinen asukasmäärän kasvu. Varsinaisessa rakennemallissa on ollut muuttujana myös Lahden eteläisen kehätien linjaus, jolle on olemassa kaksi vaihtoehtoa, joko Launeen tai Renkomäen kautta. Kolmea rakennemallivaihtoehtoa on tutkittu ainoastaan eteläisen kehätien Launeen linjauksella. Liikenteellinen tarkastelu perustuu Lahden seudun ajoneuvoliikenteen EMME/2-mallin sekä paikkatietomenetelmien käyttöön. Varsinainen arviointi on tehty asiantuntija-arviona hyödyntäen em. menetelmillä tuotettuja tietoja ja tunnuslukuja. Liikenteellinen vertailun alussa on kuvattu rakennemallivaihtoehtojen liikenteellisiä ominaisuuksia vaihtoehdoittain kuvilla ja taulukolla. Tämän jälkeen on tehty vertaileva arviointi tavoitenäkökulmittain ja lopuksi on tehty yhteenveto arvioinnista. LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Liikenteelliset tavoitteet on johdettu ja täsmennetty rakennemallin tavoitteiden (ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet) pohjalta. Liikenteelliset tavoitteet kulkevat em. tavoitesektoreiden poikki, eivätkä normaalisti sellaisenaan istu tähän lohkojaotteluun. Liikenteellisen vertailun lähtökohtana oleva tavoitteisto on laadittu liikenteellisestä näkökulmasta, ja tuloksista voidaan poimia vaikutuksia useisiin ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin. Asetetut liikenteelliset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Henkilöautoriippuvuuden minimointi, autottoman elämäntavan edellytysten tukeminen 2. Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alueiden tukeutuminen joukkoliikenteen palveluverkkoon 3. Kävelytaajamien synnyn edistäminen 4. Liikkumistarpeen ja erityisesti tieliikenteen määrän minimointi 5. Tieliikenteen sujuvuus ja investointitarpeen minimointi 6. Liikenneonnettomuuksien määrän minimointi 7. Liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen minimointi 8. Liikennejärjestelmän taloudellisuus Vertailluille vaihtoehdoille on annettu tähtiä 1-3 kappaletta sen mukaan, miten hyvin tavoite toteutuu esimerkiksi suhteessa nykytilaan.

3 2 INDIKAATTORIT Liikenteellisen vertailun taustaksi on paikkatietomenetelmien ja liikennemallin avulla tuotettu selkeitä määrällisiä indikaattoreita, joita voidaan hyödyntää arviointia laadittaessa. Indikaattoreita on hyödynnetty asiantuntija-arvioinnin laadinnassa, mutta arviointia ei ole tehty yksin niiden perusteella. Paikkatietomenetelmillä: Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin kävely- ja joukkoliikennetaajamiin tai niiden tuntumaan (%) Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin joukkoliikennetaajamiin tai niihin liittyviin alueisiin (%) Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin kävelytaajamiin tai välittömästi niiden reunalle (%) Kävelytaajamien määrittely on tehty rakennus- ja huoneistorekisteristä poimittujen koulujen, myymälöiden ja päiväkotien sijaintien suhteen. Kävelytaajamiksi on määritelty ne alueet, jotka sijaitsevat kävelymatkan päässä kyseisistä palveluista. Kävelytaajamien reuna-alueiksi on luettu 1 km säteellä varsinaisesta kävelytaajamista sijaitsevat alueet. Vertailukuvissa kyseiset alueet on esitetty rasteroituina. Joukkoliikennetaajamat muodostuvat kaupunkimaisen joukkoliikenteen vyöhykkeistä Lahden ja Heinolan ympäristöissä sekä kuntakeskusten välisten runkoyhteyksien varrella olevista alueista. Runkoyhteyksiksi on laskettu ne reitit, joilla kulkee yli 50 bussivuoroa vuorokaudessa. Joukkoliikennetaajamien lähialueiksi on laskettu 1,5 km säteellä kaupunkimaisen joukkoliikenteen alueista tai rautatieasemista sijaitsevat alueet, sekä 0,5 km säteellä runkoyhteyksistä sijaitseva vyöhyke. Moottoriteitä pitkin kulkevia runkoyhteyksiä ei ole huomioitu, sillä näiden varrella ei sijaitse pysäkkejä, joilta voisi nousta kyytiin. Vertailukuvissa joukkoliikennetaajamat lähialueineen on esitetty rasteroituina. Liikennemallista: Autoliikenteen ajosuorite, tieliikenteessä kuluva aika, automatkojen keskipituus Liikennemäärät verkolla => tie- ja katujaksojen kuormitusaste =>ruuhkautuvuus =>investointitarve Liikenneonnettomuudet (väylätyyppikohtaisten ajosuoritteiden perusteella) Tieliikenteen päästöt ja energiankulutus Tieliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset

4 3 YHTEENVETO Yleistä Lahden kaupunkiseudun liikenteellinen asema Etelä-Suomessa on hyvä ja se paranee entisestään tulevien hankkeiden, kuten Kerava-Lahti - oikorata, Lahti-Heinola -moottoritie ja Vuosaaren satama, myötä. Työssä tarkasteltujen rakennemallivaihtoehtojen välillä on eroja niiden liikenteellisissä ominaisuuksissa, joista tärkeimmät on koottu tähän lukuun. Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Nykytilanteessa suurin osa Lahden kaupunkiseudun maankäytöstä, eli asukkaista ja työpaikoista, sijaitsee ns. kävely- ja joukkoliikennetaajamien alueella tai niiden tuntumassa. Rakennemallityössä tarkastelluista vaihtoehdoista vaihtoehto 1 Tiiviste tukeutuu olemassa oleviin kävely- ja joukkoliikennetaajamiin niitä tiivistäen tai laajentaen. Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät muodostaa helminauhamaista rakennetta, joka voi mahdollistaa jonkinlaisten joukkoliikenneyhteyksien luomisen, mutta osa alueista sijaitsee etäällä nykyisistä joukkoliikenneyhteyksistä ja palveluista. Vaihtoehdossa 3 Mansikka- ja markkinapaikat useat alueet sijaitsevat etäällä nykyisistä kävely- ja joukkoliikennetaajamista, ja lisäksi alueet sijaitsevat hajallaan eri puolella seutua, mikä vaikeuttaa joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä. Lopullinen rakennemalli perustuu pitkälti samankaltaiseen rakenteeseen kuin Tiiviste vaihtoehto, jolloin suuri osa maankäytöstä sijoittuu alueille, joilla on tai jonne voidaan järjestää hyvät joukko- ja kevyen liikenteen kehittämisen edellytykset. Väestömäärät kasvavat keskustoissa, joissa suuri osa palveluista on saavutettavissa kevyellä liikenteellä. Tieliikenne Tieliikenteen sujuvuus kaupunkiseudulla paranee nykyisestä Lahti- Heinola moottoritien valmistumisen myötä, jonka jälkeen tieliikenteen ongelmia on lähinnä itä-länsisuuntaisessa liikenteessä valtatien 12 käytävässä. Lahden kaupungin keskeisellä katuverkolla on myös paikoin suuria liikennemääriä. Asukas- ja työpaikkamäärien kasvaessa kaupunkirakenne laajenee, mikä kasvattaa liikenteen suoritteita. Liikenneverkon kuormitukset kasvavat myös autoistumiskehityksen myötä. Tarkastelluista vaihtoehdoista Tiiviste lisää suoritteita suhteessa vähiten, ja Kehityskäytävät eniten. Toisaalta Kehityskäytävät -vaihtoehto pyrkii hyödyntämään mm. moottoriteiden luomaa tieliikenteen kapasiteettia. Mansikka- ja markkinapaikat -vaihtoehdon vaikutukset heikentävät sujuvuutta eniten, joka tarkoittaa todennäköisesti investointitarpeita tieverkolla. Tieliikenteen onnettomuuksien määrä ja liikenteen päästöjen määrät kasvavat suoritteiden kasvun myötä, mutta ajoneuvotekniikan kehityksen ansiosta päästöjen määrät voivat myös vähentyä. Lopullinen rakennemalli muistuttaa tarkastelluista vaihtoehdoista tieliikenteen suoritteiden ja sujuvuuden kannalta eniten Tiiviste - vaihtoehtoa, mutta on jonkin verran sitä heikompi. Rakennemallissa esitetyt tiehankkeet, etenkin Lahden eteläinen kehätie, mahdollistavat liikenteen sujuvuuden pysymisen koko kaupunkiseudun tasolla nykyisen kaltaisena myös tulevaisuudessa. Paikallisesti voi tapahtua sujuvuuden parantumista, mutta myös heikentymistä. Johtopäätöksiä Kaupunkiseudun nykyinen maankäyttö määrää enimmän osan seudun liikenteellisistä ominaisuuksista myös tulevaisuudessa, sillä rakennemallivaihtoehdot perustuvat pitkälti olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja täydentämiseen. Liikenteellisessä mielessä kaikkein tehokkaimmin nykyiseen rakenteeseen tukeutuu vaihtoehto Tiiviste, jota myös lopullinen rakennemalli muistuttaa kaikkein eniten. Myös muilla vaihtoehdoilla on liikenteellisesti hyviä ominaisuuksia: Kehityskäytävät hyödyntävät suurikapasiteettisia liikenneyhteyksiä, ja Mansikka- ja markkinapaikat vaihtoehdon rakenne pyrkii ylläpitämään kylien elinvoimaisuutta, jolloin palveluiden saavutettavuus maaseudulla säilyy. Myös nämä myönteiset ominaisuudet ovat nähtävissä lopullisessa rakennemallissa.

5 4 NYKYTILANNE Kävely- ja joukkoliikennetaajamat nykytilanteessa Liikenneverkon kuormittuminen nykytilanteessa, seutu

6 Liikenneverkon kuormitus nykytilanteessa, Lahden kaupunkialue Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 5

7 VAIHTOEHTO 1: TIIVISTE Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 6 Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Tiiviste 0,5 %:n kasvulla v Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Tiiviste 1,0 %:n kasvulla v. 2040

8 7 Liikenneverkon kuormittuminen, Tiiviste 0,5 %:n kasvulla v Liikenneverkon kuormittuminen, Tiiviste 1,0 %:n kasvulla v. 2040

9 8 Liikenteelliset tunnusluvut, Tiiviste Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Tiiviste 0,5 %:n kasvulla v Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Tiiviste 1,0 %:n kasvulla v Ve 1 Muutos Nykytila Tiiviste nykytilaan verr. v Ve 1 Tiiviste 0,5% 1,0% 0,5% 1,0% Maankäytöllisiä tunnulukuja Asukkaista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 77 % 60 % 53 % Asukkaista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 84 % 82 % 79 % -2-5 Asukkaista kummassakin edellisessä 74 % 57 % 51 % Työpaikoista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 85 % 80 % 80 % -4-4 Työpaikoista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 89 % 88 % 88 % 0 0 Työpaikoista kummassakin edellisessä 82 % 78 % 78 % -4-4 Liikenteelliset tunnusluvut Autoliikenteen kilometrit (milj.ajon.km/v) Autoliikenteen kilometrit asukasta kohti (km/as/v) Autoliikenteen aikasuorite (milj.h/v) Autliikenteen aikasuorite asukasta kohti (h/as/v) Autoliikenteen keskinopeus (km/h) Autoliikenteen keskimatkanpituus (km) Autoliikenteen keskimatka-aika (min) Voimakkaasti (käyttösuhde>75%) kuormittunut verkko (km) Erittäin voimakkaasti (käyttösuhde>90%) kuorm. verkko (km) Ympäristölliset tunnusluvut Polttonesteiden kulutus (milj.l/v) CO 2 -päästöt (1000 tonnia/v) NOx-päästöt (tonnia/v) Hiukkaspäästöt (tonnia/v) NOx-päästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) Hiukkaspäästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) Liikenneonnettomuudet Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa Liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset (M /v) Ajoneuvokustannukset Ajoneuvoliikenteen aikakustannukset Onnettomuuskustannukset Polttoaineenkäytön ympäristökustannukset Vuosittaiset kustannukset yhteensä (M ) Vuosittaiset kustannukset asukasta kohti ( /as) Kustannukset 30 vuoden ajalta diskontattuna (5%) Kustannukset 50 vuoden ajalta diskontattuna (5%)

10 VAIHTOEHTO 2: KEHITYSKÄYTÄVÄT Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 9 Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Kehityskäytävät 0,5 %:n kasvulla v Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Kehityskäytävät 1,0 %:n kasvulla v. 2040

11 10 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Kehityskäytävät 0,5 %:n kasvulla v Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Kehityskäytävät 1,0 %:n kasvulla v. 2040

12 11 Liikenteelliset tunnusluvut, Kehityskäytävät Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Kehityskäytävät 0,5 %:n kasvulla v Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Kehityskäytävät 1,0 %:n kasvulla v Nykytila Ve 2 Kehityskäytävät Muutos nykytilaan verr. v Ve 2 Kehityskäyt. 0,5% 1,0% 0,5% 1,0% Maankäytöllisiä tunnulukuja Asukkaista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 77 % 48 % 43 % Asukkaista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 84 % 67 % 61 % Asukkaista kummassakin edellisessä 74 % 47 % 41 % Työpaikoista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 85 % 73 % 73 % Työpaikoista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 89 % 85 % 85 % -4-4 Työpaikoista kummassakin edellisessä 82 % 71 % 71 % Liikenteelliset tunnusluvut Autoliikenteen kilometrit (milj.ajon.km/v) Autoliikenteen kilometrit asukasta kohti (km/as/v) Autoliikenteen aikasuorite (milj.h/v) Autliikenteen aikasuorite asukasta kohti (h/as/v) Autoliikenteen keskinopeus (km/h) Autoliikenteen keskimatkanpituus (km) Autoliikenteen keskimatka-aika (min) Voimakkaasti (käyttösuhde>75%) kuormittunut verkko (km) Erittäin voimakkaasti (käyttösuhde>90%) kuorm. verkko (km) Ympäristölliset tunnusluvut Polttonesteiden kulutus (milj.l/v) CO 2 -päästöt (1000 tonnia/v) NOx-päästöt (tonnia/v) Hiukkaspäästöt (tonnia/v) NOx-päästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) Hiukkaspäästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) Liikenneonnettomuudet Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa Liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset (M /v) Ajoneuvokustannukset Ajoneuvoliikenteen aikakustannukset Onnettomuuskustannukset Polttoaineenkäytön ympäristökustannukset Vuosittaiset kustannukset yhteensä (M ) Vuosittaiset kustannukset asukasta kohti ( /as) Kustannukset 30 vuoden ajalta diskontattuna (5%) Kustannukset 50 vuoden ajalta diskontattuna (5%)

13 VAIHTOEHTO 3: MANSIKKA- JA MARK- KINAPAIKAT Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 12 Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Mansikka ja markkinapaikat 0,5 %:n kasvulla v Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Mansikka ja markkinapaikat 1,0 %:n kasvulla v. 2040

14 13 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Mansikka ja markkinapaikat 0,5 %:n kasvulla v Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Mansikka ja markkinapaikat 1,0 %:n kasvulla v. 2040

15 14 Liikenteelliset tunnusluvut, Mansikka- ja markkinapaikat Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Mansikka ja markkinapaikat 0,5 %:n kasvulla v Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Mansikka ja markkinapaikat 1,0 %:n kasvulla v Nykytila Ve 3 Mansikkamarkkinat Muutos nykytilaan verr. v Ve 3 Mansikka 0,5% 1,0% 0,5% 1,0% Maankäytöllisiä tunnulukuja Asukkaista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 77 % 47 % 39 % Asukkaista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 84 % 77 % 70 % Asukkaista kummassakin edellisessä 74 % 45 % 38 % Työpaikoista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 85 % 76 % 76 % -8-8 Työpaikoista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 89 % 88 % 88 % -1-1 Työpaikoista kummassakin edellisessä 82 % 74 % 74 % -8-8 Liikenteelliset tunnusluvut Autoliikenteen kilometrit (milj.ajon.km/v) Autoliikenteen kilometrit asukasta kohti (km/as/v) Autoliikenteen aikasuorite (milj.h/v) Autliikenteen aikasuorite asukasta kohti (h/as/v) Autoliikenteen keskinopeus (km/h) Autoliikenteen keskimatkanpituus (km) Autoliikenteen keskimatka-aika (min) Voimakkaasti (käyttösuhde>75%) kuormittunut verkko (km) Erittäin voimakkaasti (käyttösuhde>90%) kuorm. verkko (km) Ympäristölliset tunnusluvut Polttonesteiden kulutus (milj.l/v) CO 2 -päästöt (1000 tonnia/v) NOx-päästöt (tonnia/v) Hiukkaspäästöt (tonnia/v) NOx-päästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) Hiukkaspäästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) Liikenneonnettomuudet Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa Liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset (M /v) Ajoneuvokustannukset Ajoneuvoliikenteen aikakustannukset Onnettomuuskustannukset Polttoaineenkäytön ympäristökustannukset Vuosittaiset kustannukset yhteensä (M ) Vuosittaiset kustannukset asukasta kohti ( /as) Kustannukset 30 vuoden ajalta diskontattuna (5%) Kustannukset 50 vuoden ajalta diskontattuna (5%)

16 15 RAKENNEMALLI Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Rakennemalli 0,5 %:n kasvulla v Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Rakennemalli 1,0 %:n kasvulla v. 2040

17 16 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 0,5 %:n kasvulla eteläinen kehä Launeen linjauksella v Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 0,5 %:n kasvulla eteläinen kehä Renkomäen linjauksella v. 2040

18 17 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 1,0 %:n kasvulla eteläinen kehä Launeen linjauksella v Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 1,0 %:n kasvulla eteläinen kehä Renkomäen linjauksella v. 2040

19 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 18 Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 0,5 %:n kasvulla eteläinen kehä Launeen linjauksella v Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 0,5 %:n kasvulla eteläinen kehä Renkomäen linjauksella v Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 1,0 %:n kasvulla eteläinen kehä Launeen linjauksella v Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 1,0 %:n kasvulla eteläinen kehä Renkomäen linjauksella v. 2040

20 19 Liikenteelliset tunnusluvut, Rakennemalli Nykytila Maankäyttöllisiä tunnuslukuja Asukkaista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 77 % Asukkaista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 84 % Asukkaista kummassakin edellisessä 74 % Työpaikoista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 85 % Työpaikoista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 89 % Työpaikoista kummassakin edellisessä 82 % Liikenteelliset tunnusluvut Rakennemalli Muutos nykytilaan verrattuna 0,5% 1,0% 0,5% 1,0% v v Laune Renkom. Laune Renkom. Laune Renkom Laune Renkom 67 % 63 % 82 % 79 % 64 % 61 % 75 % 85 % 73 % Autoliikenteen kilometrit (milj.ajon.km/v) Autoliikenteen kilometrit asukasta kohti (km/as/v) Autoliikenteen aikasuorite (milj.h/v) Autoliikenteen aikasuorite asukasta kohti (h/as/v) Autoliikenteen keskinopeus (km/h) Autoliikenteen keskimatkanpituus (km) Autoliikenteen keskimatka-aika (min) Voimakkaasti (käyttösuhde>75%) kuormittunut verkko (km) Erittäin voimakkaasti (käyttösuhde>90%) kuormittunut verkko (km) Ympäristölliset tunnusluvut Polttonesteiden kulutus (milj.l/v) CO 2 -päästöt (1000 tonnia/v) NOx-päästöt (tonnia/v) Hiukkaspäästöt (tonnia/v) NOx-päästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) Hiukkaspäästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) Liikenneonnettomuudet Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa Liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset (M /v) Ajoneuvokustannukset Ajoneuvoliikenteen aikakustannukset Onnettomuuskustannukset Polttoaineenkäytön ympäristökustannukset Vuosittaiset kustannukset yhteensä (M ) Kustannukset 30 vuoden ajalta diskontattuna (5%) Kustannukset 50 vuoden ajalta diskontattuna (5%)

21 20 1. Henkilöautoriippuvuuden minimointi, autottoman elämäntavan edellytysten tukeminen Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * Rakennemalli * * Uusi maankäyttö sijoittuu nykyisiin kävely- tai joukkoliikennetaajamiin tiivistämällä tai nykyisten taajamien tuntumaan. Seudullisesti uusi maankäyttö painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on jo ennestään parhaat joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytykset. Ydinkeskustojen väestömäärät kasvavat. Osa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten kävely- ja joukkoliikennetaajamien tuntumaan. Jotkin alueista sijaitsevat etäällä joukkoliikenneyhteyksistä ja palveluista. Helminauhamainen rakenne mahdollistaa jonkinlaisten joukkoliikenneyhteyksien luomisen. Ydinkeskustojen väestömäärät laskevat. Osa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten kävely- ja joukkoliikennetaajamien tuntumaan Useat alueet sijaitsevat etäällä joukkoliikenneyhteyksistä ja palveluista. Lisäksi alueet sijaitsevat hajanaisesti eri puolilla seutua, mikä vaikeuttaa joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä. Ydinkeskustojen väestömäärät laskevat Uusi maankäyttö sijoittuu nykyisiin kävely- tai joukkoliikennetaajamiin tiivistämällä tai nykyisten taajamien tuntumaan. Seudullisesti suuri osa uudesta maankäytöstä painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on parhaat joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytykset. Ydinkeskustojen väestömäärät kasvavat. Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin kävely- ja joukkoliikennetaajamiin tai niiden tuntumaan (%) Asukkaat: nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu Työpaikat: nyt / 0,5 % ja 1,0 % kasvu 74 % / 57 % / 51 % 82 % / 78 % 74 % / 47 % / 41 % 82 % / 71 % 74 % / 45 % / 38 % 82 % / 74 % 74 % / 64 % / 61 % 82 % / 73 %

22 21 2. Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alueiden tukeutuminen joukkoliikenteen palveluverkkoon Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * * Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * * Rakennemalli * * * Uusi maankäyttö sijoittuu nykyisiin joukkoliikennetaajamiin tiivistämällä tai nykyisten taajamien tuntumaan. Seudullisesti uusi maankäyttö painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on jo ennestään parhaat joukkoliikenteen ja edellytykset. Pääosa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten joukkoliikennetaajamien tuntumaan. Jotkin alueista sijaitsevat etäällä joukkoliikenneyhteyksistä ja palveluista. Helminauhamainen rakenne mahdollistaa jonkinlaisten joukkoliikenneyhteyksien luomisen. Pääosa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten joukkoliikennetaajamien tuntumaan Useat alueet sijaitsevat etäällä joukkoliikenneyhteyksistä ja palveluista. Lisäksi alueet sijaitsevat hajanaisesti eri puolilla seutua, mikä vaikeuttaa joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä Uusi maankäyttö sijoittuu nykyisten taajamien tuntumaan tai niiden alueelle maankäyttöä tiivistämällä. Seudullisesti suuri osa uudesta maankäyttö painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on parhaat joukkoliikenteen ja edellytykset. Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin joukkoliikennetaajamiin tai niihin liittyviin alueisiin (%) Asukkaat: nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu Työpaikat: nyt / 0,5 % ja 1,0 % kasvu 84 % / 82 % / 79 % 89 % / 88 % 84 % / 67 % / 61 % 89 % / 85 % 84 % / 77 % / 70 % 89 % / 88 % 84 % / 82 % / 79 % 89 % / 85 %

23 22 3. Kävelytaajamien synnyn edistäminen Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * * Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * Rakennemalli * * * Uusi maankäyttö sijoittuu pääosin nykyisiin kävelytaajamiin tiivistämällä tai nykyisten taajamien tuntumaan. Seudullisesti uusi maankäyttö painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on jo ennestään parhaat kevyen liikenteen edellytykset. Ydinkeskustojen väestömäärä kasvaa. Osa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten kävelytaajamien tuntumaan. Monet uusista alueista sijaitsevat kävely- ja pyöräilyetäisyyden ulkopuolella keskustoista. Ydinkeskustojen väestömäärä laskee. Osa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten kävelytaajamien tuntumaan. Monet uusista alueista sijaitsevat kävely- ja pyöräilyetäisyyden ulkopuolella keskustoista. Ydinkeskustojen väestömäärä laskee. Uusi maankäyttö sijoittuu pääosin nykyisten taajamien tuntumaan tai nykyisiä kävelytaajamia tiivistämällä. Seudullisesti suuri osa uudesta maankäytöstä painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on parhaat kevyen liikenteen edellytykset. Ydinkeskustojen väestömäärä kasvaa. Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin kävelytaajamiin tai välittömästi niiden reunalle (%) Asukkaat: nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu Työpaikat: nyt / 0,5 % ja 1,0 % kasvu 77 % / 60 % / 53 % 85 % / 80 % 77 % / 48 % / 43 % 85 % / 73 % 77 % / 47 % / 39 % 85 % / 76 % 77 % / 67 % / 63 % 85 % / 75 %

24 23 4. Liikkumistarpeen ja erityisesti tieliikenteen määrän minimointi Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * * Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * * Rakennemalli * * * Tieliikenteen ajosuorite asukasta kohti kasvaa perusmitoituksella 18 % ja aikasuorite asukasta kohti 13 %. Henkilöautomatkojen keskipituus kasvaa perusmitoituksella 4 %. Tieliikenteen ajosuorite asukasta kohti kasvaa perusmitoituksella 26 % ja aikasuorite asukasta kohti 18 %. Henkilöautomatkojen keskipituus kasvaa perusmitoituksella 11 %. Tieliikenteen ajosuorite asukasta kohti kasvaa perusmitoituksella 23 % ja aikasuorite asukasta kohti 17 %. Henkilöautomatkojen keskipituus kasvaa perusmitoituksella 6 %. Tieliikenteen ajosuorite asukasta kohti kasvaa perusmitoituksella 21 % ja aikasuorite asukasta kohti %. Henkilöautomatkojen keskipituus kasvaa perusmitoituksella 5 %. Autoliikenteen ajosuorite, tieliikenteessä kuluva aika, automatkojen keskipituus Kilometrit (ajon.km/as/v): nyt/0,5%/1,0% Aikasuorite (h/as/v): nyt/0,5%/1,0% Keskimatkanpituus (km): nyt/0,5%/1,0% 8609 / / / 140 / ,1 / 13,6 / 13, / / / 146 / ,1 / 14,5 / 14, / / / 145 / ,1 / 13,9 / 13, / / 9345 (Laune) / / 9358 (Renkom.) 124 / 142 / 129 (Laune) / 144 / 131 (Renkom.) 13,1 / 13,8 / 13,4 (Laune) / 13,8 / 13,4 (Renkom.)

25 24 5. Tieliikenteen sujuvuus ja investointitarpeen minimointi Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * (0,5 %) * * (1,0 %) Perusväestömitoituksella voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 75 %) tiejaksojen pituus kasvaa 1,5-kertaiseksi ja voimakkaammalla väestömitoituksella 3,5-kertaiseksi. Erittäin voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 90 %) tiejaksojen pituus kasvaa perusmitoituksella 2,2-kertaiseksi ja voimakkaammalla mitoituksella 3,9-kertaiseksi. Liikennemäärät => kuormitusaste =>ruuhkautuvuus =>investointitarve Voimakkaasti kuormittunut verkko (km): nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu Eritt. voimakkaasti kuorm. verkko (km): nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu 20,8 / 30,4 / 71,9 5,6 / 12,5 / 21,8 Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * * * (0,5 %) * (1,0 %) Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * (0,5 %) * (1,0 %) Rakennemalli * * (0,5 %) * * (1,0 %) Perusväestömitoituksella voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 75 %) tiejaksojen pituus kasvaa 2,2-kertaiseksi ja voimakkaammalla väestömitoituksella 3,3-kertaiseksi. Erittäin voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 90 %) tiejaksojen pituus kasvaa perusmitoituksella 1,4-kertaiseksi ja voimakkaammalla mitoituksella 5,5-kertaiseksi. Perusväestömitoituksella voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 75 %) tiejaksojen pituus kasvaa 2,5-kertaiseksi ja voimakkaammalla väestömitoituksella 4,0-kertaiseksi. Erittäin voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 90 %) tiejaksojen pituus kasvaa perusmitoituksella 3,0-kertaiseksi ja voimakkaammalla mitoituksella 5,7-kertaiseksi. Perusväestömitoituksella voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 75 %) tiejaksojen pituus kasvaa 1,5-1,8 -kertaiseksi ja voimakkaammalla väestömitoituksella 3,5-3,8 -kertaiseksi. Erittäin voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 90 %) tiejaksojen pituus kasvaa perusmitoituksella 2,0-2,3 -kertaiseksi ja voimakkaammalla mitoituksella 2,9-3,0 -kertaiseksi. 20,8 / 45,5 / 69,2 5,6 / 7,9 / 30,7 20,8 / 53,1 / 83,5 5,6 / 16,7 / 31,8 20,8 / 37,2 / 79,3 (Laune) / 31,8 / 72,9 (Renkom.) 5,6 / 12,7 / 17,0 (Laune) / 11,4 / 16,5 (Renkom.)

26 25 6. Liikenneonnettomuuksien määrän minimointi Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * Liikenneonnettomuudet (väylätyyppikohtaisten ajosuoritteiden perusteella) Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa: nyt / 0,5% / 1,0% Henkilövahinko-onnettomuuksien riski kasvaa nykyisestä (1,5 onnettomuutta vuodessa 1000 asukasta kohti) perusväestömitoituksella 6,5 % nykyisten onnettomuusasteiden perusteella laskettuna. 270 / 358 / 394 Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * Rakennemalli * (*) Henkilövahinko-onnettomuuksien riski kasvaa nykyisestä (1,5 onnettomuutta vuodessa 1000 asukasta kohti) perusväestömitoituksella 11 % nykyisten onnettomuusasteiden perusteella laskettuna. Henkilövahinko-onnettomuuksien riski kasvaa nykyisestä (1,5 onnettomuutta vuodessa 1000 asukasta kohti) perusväestömitoituksella 10 % nykyisten onnettomuusasteiden perusteella laskettuna. Henkilövahinko-onnettomuuksien riski kasvaa nykyisestä (1,5 onnettomuutta vuodessa 1000 asukasta kohti) perusväestömitoituksella 8-9 % nykyisten onnettomuusasteiden perusteella laskettuna. 270 / 372 / / 368 / / 362 / 399 (Laune) / 399 / 405 (Renkom.)

27 26 7. Liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen minimointi Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * * Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * * Rakennemalli * * Nykyisellä ajoneuvotekniikalla laskien liikenteen energiankulutus ja hiilidioksidipäätöt kasvavat 54 %, asukasta kohti kasvu on 25 % (perusväestömitoitus). NOx-päästöt ovat 80 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 40 % nykyisestä. Asukasta kohti NOx-päästöt ovat 65 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Hiukkaspäästöt ovat 82 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 65 % nykyisestä. Asukasta kohti hiukkaspäästöt ovat 67 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Nykyisellä ajoneuvotekniikalla laskien liikenteen energiankulutus ja hiilidioksidipäätöt kasvavat 62 %, asukasta kohti kasvu on 30 % (perusväestömitoitus). NOx-päästöt ovat 84 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 33 % nykyisestä. Asukasta kohti NOx-päästöt ovat 68 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Hiukkaspäästöt ovat 86 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustassa 55 % nykyisestä. Asukasta kohti hiukkaspäästöt ovat 68 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Nykyisellä ajoneuvotekniikalla laskien liikenteen energiankulutus ja hiilidioksidipäätöt kasvavat 59 %, asukasta kohti kasvu on 28 % (perusväestömitoitus). NOx-päästöt ovat 82 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 36 % nykyisestä. Asukasta kohti NOx-päästöt ovat 66 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Hiukkaspäästöt ovat 85 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustassa 55 % nykyisestä. Asukasta kohti hiukkaspäästöt ovat 67 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Nykyisellä ajoneuvotekniikalla laskien liikenteen energiankulutus ja hiilidioksidipäätöt kasvavat 57 %, asukasta kohti kasvu on 27 % (perusväestömitoitus). NOx-päästöt ovat 83 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 41 % nykyisestä. Asukasta kohti NOx-päästöt ovat 67 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Hiukkaspäästöt ovat 83 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 64 % nykyisestä. Asukasta kohti hiukkaspäästöt ovat 67 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Tieliikenteen päästöt ja energiankulutus CO2-päästöt (1000 tn/v): nyt / 0,5% / 1,0% NOx-päästöt (tonnia/v): nyt / 0,5% / 1,0% Polttonesteet (milj.l/v): nyt / 0,5% / 1,0% 346 / 534 / / 1973 / / 217 / / 562 / / 2054 / / 229 / / 551 / / 1999 / / 224 / / 544 / / 2022 / 2069 (Laune) / 2012 / 2055 (Renkom.) 141 / 221 / 237 (Laune) / 222 / 237 (Renkom.)

28 27 8. Liikennejärjestelmän taloudellisuus Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * * Perusväestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 272 M /v, asukasta kohti kasvu on 586 /v (17 %). Voimakkaammalla väestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 344 M /v, asukasta kohti kasvu on 164 /v (5 %). Tieliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset Tieliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset asukasta kohti ( /asukas/v): nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu 3426 / 4012 / 3590 Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * * Rakennemalli * * Perusväestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 307 M /v, asukasta kohti kasvu on 748 /v (22 %). Voimakkaammalla väestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 380 M /v, asukasta kohti kasvu on 300 /v (9 %). Perusväestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 297 M /v, asukasta kohti kasvu on 701 /v (20 %). Voimakkaammalla väestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 358 M /v, asukasta kohti kasvu on 217 /v (6 %). Perusväestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat M /v, asukasta kohti kasvu on /v (19 %). Voimakkaammalla väestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat M /v, asukasta kohti kasvu on /v (6 %) / 4174 / / 4127 / / 4068 / 3634 (Laune) / 4104 / 3666 (Renkom.)

29 28 ARVIOINTIYHTEENVETO Rakennemalli Vaihtoehto 1 Tiiviste Henkilöautoriippuvuuden minimointi, autottoman elämäntavan edellytysten tukeminen Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alueiden tukeutuminen joukkoliikenteen palveluverkkoon Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * * * * * * * * * * * * * * * * Kävelytaajamien synnyn edistäminen * * * * * * * * Rakennemalli Liikkumistarpeen ja erityisesti tieliikenteen määrän minimointi Tieliikenteen sujuvuus ja investointitarpeen minimointi * * * * * * * * * * * (0,5 %) * * (1,0 %) * * * (0,5 %) * (1,0 %) * (0,5 %) * (1,0 %) Liikenneonnettomuuksien määrän minimointi * * * * * (*) * * (0,5 %) * * (1,0 %) Liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen minimointi * * * * * * * * * Liikennejärjestelmän taloudellisuus * * * * * * * *

30 29 Liikenteelliset tunnusluvut Nykytila Ve 1 Ve 2 Ve 3 Rakennemalli Tiiviste Kehityskäytävät Mansikkamarkkinat 0,5% 1,0% v v v v v ,5% 1,0% 0,5% 1,0% 0,5% 1,0% Laune Renkom. Laune Renkom. Maankäyttöllisiä tunnuslukuja Asukkaista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 77 % 60 % 53 % 48 % 43 % 47 % 39 % Asukkaista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 84 % 82 % 79 % 67 % 61 % 77 % 70 % Asukkaista kummassakin edellisessä 74 % 57 % 51 % 47 % 41 % 45 % 38 % Työpaikoista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 85 % 80 % 80 % 73 % 73 % 76 % 76 % Työpaikoista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 89 % 88 % 88 % 85 % 85 % 88 % 88 % Työpaikoista kummassakin edellisessä 82 % 78 % 78 % 71 % 71 % 74 % 74 % Liikenteelliset tunnusluvut 67 % 63 % 82 % 79 % 64 % 61 % 75 % 85 % 73 % Autoliikenteen kilometrit (milj.ajon.km/v) Autoliikenteen kilometrit asukasta kohti (km/as/v) Autoliikenteen aikasuorite (milj.h/v) Autoliikenteen aikasuorite asukasta kohti (h/as/v) Autoliikenteen keskinopeus (km/h) Autoliikenteen keskimatkanpituus (km) Autoliikenteen keskimatka-aika (min) Voimakkaasti (käyttösuhde>75%) kuormittunut verkko (km) Erittäin voimakkaasti (käyttösuhde>90%) kuormittunut verkko (km) Ympäristölliset tunnusluvut Polttonesteiden kulutus (milj.l/v) CO 2 -päästöt (1000 tonnia/v) NOx-päästöt (tonnia/v) Hiukkaspäästöt (tonnia/v) CO 2 -päästöt asukasta kohti (tonnia/as/v) NOx-päästöt asukasta kohti (kg/as/v) Hiukkaspäästöt asukasta kohti (kg/as/v) NOx-päästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) Hiukkaspäästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) Liikenneonnettomuudet Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa Henkilövahinko-onnettomuudet 1000 asukasta kohti vuodessa Liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset (M /v) Ajoneuvokustannukset Ajoneuvoliikenteen aikakustannukset Onnettomuuskustannukset Polttoaineenkäytön ympäristökustannukset Vuosittaiset kustannukset yhteensä (M ) Kustannukset 30 vuoden ajalta diskontattuna (5%) Kustannukset 50 vuoden ajalta diskontattuna (5%)

31 30 Nykytilanteen KVL: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola Vaihtoehto 1 TIIVISTE (0,5%:n kasvu ja 1,0%:n kasvu) KVL sekä muutos nykytilanteeseen: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 10 % -4 % 211 % 104 % 104 % 178 % 32 % Asikkala 149 % 467 % 0 % 0 % 300 % 68 % Hollola 57 % 267 % 238 % 300 % 164 % Nastola 64 % 275 % 400 % 99 % Orimattila 232 % 203 % 184 % Heinola 34 % 40 % suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 10 % -2 % 293 % 145 % 226 % 267 % 44 % Asikkala 211 % 767 % 50 % 0 % 300 % 102 % Hollola 102 % 417 % 475 % 400 % 243 % Nastola 79 % 600 % 700 % 142 % Orimattila 373 % 203 % 329 % Heinola 43 % 53 %

32 31 Nykytilanteen KVL: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola Vaihtoehto 2 KEHITYSKÄYTÄVÄT (0,5%:n kasvu ja 1,0%:n kasvu) KVL sekä muutos nykytilanteeseen: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -5 % 4 % 143 % 134 % 152 % 422 % 19 % Asikkala 66 % 133 % 250 % 0 % 4700 % 83 % Hollola 145 % 283 % 738 % 500 % 167 % Nastola 176 % 575 % 3300 % 181 % Orimattila 206 % 406 % 233 % Heinola 39 % 75 % suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -7 % 2 % 206 % 186 % 211 % 611 % 27 % Asikkala 60 % 133 % 400 % 0 % 4700 % 83 % Hollola 285 % 450 % 1088 % 600 % 267 % Nastola 253 % 775 % 5800 % 263 % Orimattila 266 % 406 % 316 % Heinola 41 % 90 %

33 32 Nykytilanteen KVL: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola Vaihtoehto 3 MANSIKKA- JA MARKKINAPAIKAT (0,5%:n kasvu ja 1,0%:n kasvu) KVL sekä muutos nykytilanteeseen: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -4 % 13 % 191 % 196 % 48 % 311 % 24 % Asikkala 211 % 1467 % 50 % 0 % 600 % 135 % Hollola 100 % 450 % 138 % 500 % 180 % Nastola 238 % 550 % 1500 % 232 % Orimattila 221 % 203 % 160 % Heinola 32 % 47 % suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -7 % 16 % 299 % 208 % 70 % 344 % 31 % Asikkala 311 % 2300 % 100 % 0 % 700 % 200 % Hollola 201 % 733 % 213 % 1500 % 302 % Nastola 274 % 575 % 1700 % 263 % Orimattila 384 % 203 % 257 % Heinola 38 % 58 %

34 33 Nykytilanteen KVL: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola RAKENNEMALLI (0,5%:n kasvu ja 1,0%:n kasvu) KVL sekä muutos nykytilanteeseen: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 17 % 27 % 63 % 136 % 235 % 178 % 33 % Asikkala 160 % 100 % 50 % 0 % 200 % 79 % Hollola 13 % 117 % 188 % 100 % 52 % Nastola 130 % 625 % 600 % 145 % Orimattila 205 % 203 % 228 % Heinola 37 % 43 % suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 22 % 32 % 128 % 169 % 298 % 311 % 46 % Asikkala 163 % 367 % 50 % 0 % 400 % 93 % Hollola 34 % 217 % 325 % 200 % 107 % Nastola 223 % 1000 % 1200 % 212 % Orimattila 347 % 406 % 347 % Heinola 52 % 65 %