Lapinlahden osayleiskaava

Transkriptio

1 Lapinlahden osayleiskaava Infotilaisuus Page 1

2 Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Rajaus Page 2

3 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kaavatasot VAT valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päättää Maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyy Ympäristöministeriö vahvistaa (aikatähtäin 20-30v) Yleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyy (aikatähtäin 10-15v) Asemakaava Kunnanvaltuusto hyväksyy (aikatähtäin 1-5v) Page 3

4 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Osallistumismenettely KAAVATYÖN VAIHE OSALLISTUMISMAHDOLLISUUS SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN OAS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asukastilaisuus VALMISTELU Luonnos Lausunnot - viranomaiset Mielipiteet - osalliset EHDOTUS Lausunnot - viranomaiset Muistutukset - osalliset VALMIS SUUNNITELMA Valitusoikeus Hallinto-oikeus (HO) Korkein hallinto-oikeus (KHO) Page 4

5 Page 5 Kaavan ohjaavuus Ohjaa yksityiskohtaista suunnittelua Asemakaava-alueiden osalta Asemakaava-alueiden läheisyydessä. Ohjaa rakentamista Ranta-alueilla Rakennusluvat myönnetään OYK:n tai poikkeuslupien perusteella Page 5

6 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologisuus Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Ympäristöhaittojen vähentäminen Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Page 6

7 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset Lisäksi huomioitava maakuntakaava Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena Page 7

8 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1. suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2. luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3. ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa Page 8

9 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (Helsingin seudun erityiskysymykset ) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Vuoksen vesistöalue Page 9

10 Maakuntakaava Page 10

11 Maakuntakaavan määräykset VIITOSTIEN KEHITTÄMISVYÖHYKE Merkinnällä osoitetaan Pohjois Savon maakuntasuunnitelma 2030:ssa määritelty valtatien 5 kehittämisvyöhyke Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kaupunkien vaikutusalueineen. Vyöhyke on osoitettu myös Etelä Savon maakuntakaavassa. Suunnittelumääräys: Valtatien 5 kehittämisvyöhykettä kehitetään kansainvälisenä kehitys ja liikennekäytävänä, jonka maankäytön suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota yritystoiminnan edistämiseen, liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenneympäristön laatuun. Liikennekäytävän suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös ekologisten yhteyksien jatkuvuus. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon lentoliikenteen, korkealuokkaisen maantie ja rautatieliikenteen sekä energia ja tietoliikennelinjojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle. Vyöhykkeellä tulee turvata sujuvan ja turvallisen liikenteen vaatimukset sekä edellytykset taajamajunaliikenteen kehittämiselle. Valtatien 5 ja Savonradan kehittämistarpeiden selvitys Kuopion ja Iisalmen välillä olisi tehtävä yhteishankkeena. Liikenneväylien kehittämisessä on otettava huomioon, että valtatie 5 kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN tieverkkoon ja on osa suunniteltua valtakunnallista runkotieverkkoa. Iisalmen, Kuopion ja Varkauden työssäkäyntialueita koskee seuraava suunnittelumää räys: Vyöhykkeellä on alue ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohtaisemman suunnittelun tarvetta, jonka yhteydessä määritellään tarkemmin erilaisten maankäyttötarpeiden mitoitus, yhteensovittaminen sekä yksityiskohtaisemmat aluerakenteen kehittämis ja suunnittelutarpeet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee pyrkiä vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta sekä edistämään joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytyksiä. Vyöhykkeen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon seudullisen yhteistyön tarpeet erityisesti liikennejärjestelmäsuunnittelussa. VIRKISTYS JA MATKAILUVYÖHYKE Merkinnällä osoitetaan virkistykseen ja luontomatkailuun soveltuvia ja ko. käyttöön vakiintuneita vähintään seudullisesti merkittäviä alueita. Vyöhykemerkinnän tarkoitus on korostaa sen kattaman alueen virkistysarvoa ja tuoda tämä näkökulma huomioon otettavaksi vyöhykkeen suunnittelussa. Suunnittelumääräys: Vyöhykkeen kehittämisessä ja maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen virkistysmahdollisuudet ja suojelualueverkoston ekologisesti kestävä hyödyntäminen. HARJU, KALLIO TAI MOREENIALUE Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla mahdollisesti on maa aineslain 3 :n tarkoittamia maisemaan liittyviä arvoja. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot ja harju, kallio tai moreenimuodostuman luonteen omaiset piirteet, ympäröivä vesi tai kulttuurimaisema sekä pohjaveden suojelu. Ennen alueilla tehtävää maa ainestenottoa tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä Museovirastoon, jotta arkeologisen inventoinnin tarve voidaan arvioida Page 11

12 Maakuntakaavan määräykset KULTTUURIYMPÄRISTÖN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI TAI MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ ALUE TAI KOHDE Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (MA1-v, ma1-v) ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (MA1, ma1). Suunnittelumääräys: Alueen tai kohteen suunnittelussa on otettava huomioon rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueen tai kohteen erityis- piirteitä tulee vaalia. Valtakunnallisesti merkittävien alueiden (MA1-v, ma1-v) suunnittelussa on pyydettävä lausunto alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja museoviranomaisilta. RAKENNUSSUOJELUALUE TAI KOHDE (SR) Merkinnällä osoitetaan maankäyttö ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita valtakunnallisesti merkittäviä kohteita tai alueita, rakennussuojelulain 3 :n 2 momentin perusteella suojeltuja rakennuksia tai rakennusryhmiä sekä asetuksessa valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) tarkoitettuja alueita ja kohteita. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.¹ Suunnittelumääräys: Alueen tai kohteen suunnittelussa ja käytössä on otettava huo mioon kulttuuriympäristön vaaliminen ja turvattava merkittävien kulttuuriarvojen ja ominaispiirteiden säilyminen. Alueen tai kohteen suunnittelussa on pyydettävä lau sunto alueelliselta elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselta ja museoviranomaisilta. MAATALOUSALUE (MT) Merkinnällä osoitetaan laatuluokaltaan hyvät, yhtenäiset, laajat peltoalueet., jotka halutaan jatkossakin säilyttää maatalouskäytössä. Suunnittelumääräys: Alueet tulee ensisijaisesti säilyttää maatalouskäytössä. Rakentaminen tulee suunnitella siten, että yhtenäisiä peltoalueita ei pirstota, eikä muutoin heikennetä viljelyolosuhteita, ja otetaan huomioon maiseman peruspiirteet. TÄRKEÄ TAI VEDENHANKINTAAN SOVELTUVA POHJAVESIALUE (pv) Merkinnällä osoitetaan vedenhankinnan kannalta tärkeät (1.lk) tai vedenhankintaan soveltuvat (2.lk) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila heikkene. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE (A1) Merkinnällä osoitetaan alueen käytön suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu-, teollisuus- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäisiä liikenneväyliä sekä liikenteen tarvitsemat satama-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muita vastaavia alueita, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityis- alueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Suunnittelumääräys: Aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka eheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja lähivirkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus taajamatoimintojen alueella. Alueen käytön suunnittelussa on säilytettävä riittävät virkistys- ja viheryhteydet viheralueiden välillä. ALAKESKUS (ca 11) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä keskustoimintojen alakeskuksia, joihin sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Lapinlahdella, Leppävirralla ja Suonenjoella seudullisesti merkittäväksi vähittäiskaupan suuryksiköksi tulkitaan yli k m2 vähittäiskaupan yksikkö. Muissa kunnissa suuryksiköksi tulkitaan yli k m2 vähittäiskaupan yksikkö Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskunta rakennetta ja osoitetaan tilaa seudullisille toiminnoille, joilla tuetaan alakeskuksen vetovoimaa. Edellä olevan määräyksen lisäksi seuraavissa alakeskuksissa vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ohjataan seuraavasti: Suunnittelumääräys Lapinlahden ca11 merkinnälle: Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa valtatien 5 länsipuolelle. LÄHIVIRKISTYSALUE, JOKA ON TARKOITETTU PÄÄASIASSA LÄHIULKOILUA JA VIRKISTYSKESKUKSIA VARTEN (VL) Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.¹ Rakentamismääräys: Alueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia Page 12

13 Page 13

14 Asemakaava Page 14

15 Asemakaava Page 15

16 Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Asemakaava Page 16

17 Asemakaava Page 17

18 Pinnamuodot Page 18

19 AK:n toteutuneisuus Page 19

20 Kunnan maaomaisuus Page 20

21 Vesihuollon toiminta-alueet Page 21

22 Vesihuollon toiminta-alueet Page 22

23 Vesihuollon toiminta-alueet Page 23

24 Page 24

25 Page 25

26 Rautatien tasoristeyksien poisto Page 26

27 Maaperä Page 27

28 Tulvavaara 1/250a Page 28

29 Saavutettavuus Kauppa / Koulu, Ala- ja yläaste Page 29

30 Taajama - Tiivis / Väljä Page 30

31 Page 31

32 Page 32

33 Osalliset Viranomaiset Pohjois-Savon ELY-keskus - Liikenne ja infrastruktuuri - Ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Savon liitto ja Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Liikennevirasto Metsäkeskus Kunnan hallintokunnat Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta, Sivistyslautakunta Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Iisalmen kaupungin maaseutuhallinnon yhteislautakunta Page 33

34 Osalliset Muut yhteisöt Urheiluseurat Kyläyhdistykset ja toimikunnat Kotiseutuyhdistys Omakotiyhdistys Terveempi Onkivesi Savonjärven Erä Lapinlahden yrittäjät Savon Voima Oyj Ylä-Savon seurakuntayhtymä MTK Metsäkeskus Ylä-Savon Vesi Oy Lapinlahden Vesi Oy Fingrid Oyj Page 34

35 Selvitykset Kulttuuriympäristöselvitys laaditaan, Lapinlahden rakennuskulttuurin inventointi 1993 Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma 2011 Vesihuollon kehittämissuunnitelman 2012 Pohjavesien suojelusuunnitelma Lapinlahden kunnan ympäristösuojelumääräykset 2012, Rakennusjärjestys 2012, Maakuntakaavan selvitykset Muinaismuistoselvitys laaditaan 2016 Hulevesiselvitys 2016 Luontoselvitykset kesä 2016 Liito-oravaselvitys kevät 2016 Meluselvitys Page 35

36 Vaikutukset Valtakunnalliset alueiden Miten kaava toteuttaa tavoitteita käyttötavoitteet Yhdyskuntarakenne Kaavan soveltuvuus valtakunnallisiin ja seudullisiin kehittämistavoitteisiin. Alueen tuleva käyttö ja seudulliset yhteydet Olevien rakenteiden hyväksikäyttö Tekninen huolto (vesihuolto, energia) Palvelut ja asuminen Virkistys Maanomistus Ympäristö Kasvillisuus Eläimistö Maisemakuva, kulttuuriympäristö Vesistö- ja pohjavedet Rakennettu ympäristö Melu ja päästöt Erityispiirteet ja -kohteet Ympäristöhäiriöt Liikenne Liikenneverkko, toimivuus, yhteydet Ajoneuvo-, kevytliikenne Liikenneturvallisuus Taloudelliset vaikutukset Kustannukset asukkaille ja kunnalle Ihmiset Elinolot ja viihtyisyys Page 36

37 Aikataulu OAS ja aloitusvaiheen neuvottelu 2-5/2016 Selvitykset 2 10/2016 Luonnos vuodenvaihde Ehdotus loppukevät 2017 Hyväksytty Page 37