talousarvio % %% % % % % % Toiminta- ja taloussuunnitelma % % % % % % talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio

Transkriptio

1 talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio talousarvio Toiminta- ja taloussuunnitelma

2

3 SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVIO 2016 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT JA LÄHTÖKOHDAT Ylä-Savon seurakuntayhtymän ja sen jäsenseurakuntien strategia vuosille Talousarvion rakenne Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion sitovuustaso Talousarvio tulo- ja menolajeittain Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Iisalmen seurakunta Jumalanpalveluselämä hautaan siunaaminen muut kirkolliset toimitukset Aikuistyö Muut seurakuntatilaisuudet , Kirkkodraama (tunnus 13) tiedotus musiikkityö pikkulapsityö päiväkerhotyö Pyhäkoulutyö Varhaisnuorisotyö Rippikoulutyö Nuorisotyö Erityisnuorisotyö Perhekerhotyö Diakonia perheneuvonta Sairaalasielunhoito Yhteinen vapaaehtoistoiminta Sielunhoito Lähetystyö Kansainvälinen diakonia Muu seurakuntatyö Seurakuntaneuvosto Lapinlahden seurakunta Yleinen seurakuntatyö: 201 Jumalanpalveluselämä, 202 hautaan siunaaminen, 203 muut kirkolliset toimitukset, 205 muut seurakuntatilaisuudet, 290 muu seurakuntatyö Viestintä Musiikkityö Päiväkerhotyö Pyhäkoulutyö Varhaisnuorisotyö Rippikoulutyö Nuorisotyö Perhekerhotyö Diakonia Lähetystyö Sonkajärven seurakunta Yleinen seurakuntatyö 201 jumalanpalveluselämä, 202 hautaan siunaaminen, 203 muut kirkolliset toimitukset, 204 aikuistyö ja 205 muut seurakuntatilaisuudet Tiedotus ja viestintä Varhaiskasvatus Varhaisnuorisotyö ja partiotyö Rippikoulutyö

4 236 Nuorisotyö Diakoniatyö Lähetystyö Pielaveden seurakunta Jumalanpalveluselämä Hautaan siunaaminen Kirkolliset toimitukset Aikuistyö Muut seurakuntatilaisuudet Tiedotus ja viestintä Musiikki Päiväkerho Pyhäkoulutyö Perhekerhotyö Varhaisnuorisotyö Nuorisotyö Rippikoulutyö Diakonia Lähetystyö Muu seurakuntatyö Varpaisjärven seurakunta Yleinen seurakuntatyö 201 Jumalanpalveluselämä, 202 hautaan siunaaminen, 203 muut kirkolliset toimitukset, 205 muut seurakuntatilaisuudet Tiedotus ja viestintä Musiikkityö Päiväkerhotyö Varhaisnuorisotyö Rippikoulutyö Nuorisotyö Perhekerho Diakonia Lähetystyö Sairaalasielunhoito ja 290 Muu seurakuntatyö Seurakuntaneuvosto YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ Yleishallinto Yhteinen kirkkovaltuusto Tilintarkastus Yhteinen kirkkoneuvosto Taloushallinto Kirkonkirjojen pito ja 108 Keskusrekisteri Muu yleishallinto Viestintä Työhyvinvointi Hautaustoimi Kiinteistötoimi Ateria- ja leirikeskuspalvelut Hautainhoitorahasto KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA IVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA HAUTAINHOITORAHASTO LIITTEET Pääluokkayhteenveto, tuloslaskelmaveratilu, rakennusten kunnossapitokohteet, irtaimistohankinnat, hekilöstöliite

5 Yleisperustelut TALOUSARVIO 2016 SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT JA LÄHTÖKOHDAT 1.1.Ylä-Savon seurakuntayhtymän ja sen jäsenseurakuntien strategia vuosille Ylä-Savon seurakuntayhtymän ja sen jäsenseurakuntien strategia pohjautuu Suomen evankelisluterilaisen kirkon strategiaan Kohtaamisen kirkko toiminnan suunta vuoteen Perustehtävä: Seurakuntien perustehtävänä on sananjulistus ja sakramenttien jakaminen sekä seurakuntalaisista huolehtiminen ja heidän aktivoimisensa toimimaan yhdessä seurakunnan hyväksi. Seurakunnat hoitavat perustehtävää vastaamalla seurakunnallisesta toiminnasta, johon kuuluvat yleinen seurakuntatyö, musiikki-, nuoriso-, diakonia- ja lapsityö sekä lähetystyö. Seurakuntayhtymä palvelee jäsenseurakuntia ja luo niille toimintaedellytykset hoitamalla seurakuntien taloutta ja omaisuutta, jäsenrekisteriä ja seurakuntatoimistoja, hautaustointa sekä yhteistä viestintää. Arvot: 1. Jumalan ja lähimmäisen rakastaminen ja kunnioittaminen 2. Yhteistyö ja luottamus 3. Vastuullisuus Visio : Seurakunnissa on aktiivinen ja osallistava hengellinen elämä, jossa on huomioitu alueelliset olosuhteet. Seurakuntayhtymän palvelut seurakunnille ja seurakuntalaisille toimivat sujuvasti. Strategiset painopisteet : Toiminnassa huomioidaan yhteiset kirkon strategiset suuntaviivat: a) nostamme sanoman esiin b) kohtaaminen koskettaa c) rakastamme lähimmäistä d) arvostamme jäsenyyttä Yhteisinä painopisteinä ja tavoitteina ovat: - Palvelut seurakuntalaisille ovat entistä paremmin tavoitettavissa - Henkilöstön toimenkuvia kehitetään vastaamaan toimintaympäristön muutoksia - Johtaminen vahvistuu ja selkiytyy - Kiinteistöjen määrä vähenee - Taloudellinen ajattelu vahvistuu - Ollaan tarvittaessa valmiita rakennemuutoksiin - Toiminnassa huomioidaan ympäristövastuu Strategia on pohjana seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvien seurakuntien toiminnan rakentamisessa ja kehittämisessä. Yksittäisten seurakuntien kolmivuotiseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyvät seurakuntien painopisteet ja tavoitteet tarkemmin. 3

6 1.2.Talousarvion rakenne Yleisperustelut Seurakunnat käyttävät soveltuvin osin kirjanpitolain ja asetuksen mukaista kirjanpitoa eli ns. liikekirjanpitoa. Talousarvio jakautuu neljään osaan: käyttötalous-, investointi-, tuloslaskelma- ja rahoitusosaan. Investointimenot aktivoidaan ja kirjataan tulosvaikutteisiksi kuluiksi vahvistetun poistosuunnitelman mukaisesti. Menojen ja tulojen kirjaus tapahtuu suoriteperiaatteen mukaan. Tästä johtuen toteutetaan mm. lomapalkkojen ja lomarahojen jaksotus. Poikkeuksena ovat verotulojen kirjaukset, joissa käytetään maksuperusteista kirjausta. Talousarvion käyttötalousosassa esitetään varsinaisen toiminnan menot ja tulot. Investointiosaan kuuluvat yli euron suuruiset irtaimistohankinnat ja yli euron suuruiset rakentamishankkeet. Tuloslaskelmaosassa ja rahoituslaskelmaosassa kuvataan talousarvion kokonaistaloutta. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot ja toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohtana on se, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla, vaan tuloslaskelmaosan rivi tilikauden ylijäämä/alijäämä voi talousarviossa olla yksittäisenä suunnitelmavuotena yli- tai alijäämäinen. Pääsääntöisesti on pyrittävä siihen, että kolmivuotisella suunnitelmakaudella seurakuntayhtymän tulot kuitenkin kattavat menot. Käyttötalousosan suunnitelmien avulla ohjataan seurakuntayhtymän toimintaa. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot hallintoelimille tehtävien hoitamiseen. Vastaavasti yhteisen kirkkoneuvoston on esitettävä toimintakertomuksessa selvitys valtuuston talousarviossa ja suunnitelmissa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Tuloslaskelmaosaan suoraan otettavia tuloarvioita ja määrärahoja seurakuntataloudessa ovat verotulot, verotuskustannukset, keskusrahastomaksut, rahoitustulot ja menot sekä satunnaiset menot ja tulot. Tilikauden tuloksen käsittelyerät ovat vapaaehtoisten varausten muutokset ja rahastojen muutokset. Nämä viimeksi mainitut eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille. Investointiosassa esitetään myös perustelutietoina investointihankkeen kokonaiskustannusarvio. Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja mahdollisiin lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se käytetään. Tehtäväalueille annettujen laadintaohjeiden mukaan on laadittu toimintasuunnitelma ja tavoitteet ja näiden 1-3 keskeistä painopistettä. Vuosien toimintasuunnitelmassa ilmaistaan karkealla tasolla tavoitteet ja toiminnalliset painopisteet. Kirkkohallituksen ohjeiden mukaan seurakuntien on kohdistettava kiinteistötoimen ja yleishallinnon kustannukset tehtäväalueille tarkoituksena saada esiin tieto, miten voimavarat todellisuudessa jakautuvat kirkon perustehtävien kesken. Kohdistamista ei kuitenkaan ole tehty talousarvion yhteydessä. 4

7 1.3. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleisperustelut Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 0,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosina 2016 ja 2017 ennustetaan kasvun olevan alle 1,5 prosenttia vuosittain. Ennustetta tukevat vain ohuet tiedot paremmasta talouskasvusta. Kasvun odotetaan vahvistuvan euroalueella ja erään arvion mukaan Venäjän kaupan romahdus ei enää vaikuttaisi ensi vuonna Suomen vientinäkymiin. Talouden kehitys on kuitenkin paljolti arvailujen varassa ja kasvunäkymät ovat edelleen heikot. Talous on viime vuosina kehittynyt ennusteita heikommin. Talouden epävarmuus huomioiden on ensi vuotta koskeviin positiivisiin ennusteisiin suhtauduttava edelleen varauksella. Ennusteisiin sisältyy aina myös myönteisiä odotuksia, jotka toteutuessaan tukevat ennusteen näkemystä. Viime vuosina myönteiset uutiset taloudesta ovat kuitenkin olleet harvinaisia. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio on ollut erittäin matalaa jo useamman vuoden ajan. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos pysyi elokuussa -0,2 prosentissa. Kuukausimuutos heinäkuusta elokuuhun oli 0,2 prosenttia. Inflaation pysymiseen negatiivisena vaikutti muun muassa polttonesteiden, asuntolainojen korkojen ja matkaviestintäpalveluiden kuluttajahintojen halpeneminen vuoden takaiseen verrattuna. Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys Ansiotason vähäinen kasvu ja heikentynyt työllisyystilanne vähentävät kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja ja lisäksi seurakuntien jäsenmäärän väheneminen supistaa kirkollisveron maksajien määrää. Kirkon jäsenmäärä on alentunut viime vuosina reilun prosenttiyksikön vuodessa. Vuoden 2014 lopussa kirkkoon kuului 73,7 prosenttia koko maan väestöstä. Ylä-Savon seurakuntayhtymän alueella osuus oli selvästi korkeampi ollen 81,6 prosenttia. Verotilitysten kehitys 1-11/2015 verrattuna tilanteeseen 1-11/2014 on koko kirkossa vähän heikompi. Ylä-Savon seurakuntayhtymässä tilanne on kirkollisverojen osalta -1,9, yhteisöverojen +2,6 ja yhteensä -1,3. Koko kirkon tilanne on vastaavasti -1,1, +4,9 ja -0,4. Vertailutietona Ylä-Savon seurakuntayhtymän alueen kuntien kehitys on +1,6, +5,1 ja +1,9. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että seurakuntayhtymän talousarviossa 2015 ennakoitu verotilitysten kokonaiskehitys -1,4 voi toteutua, joskin kirkollisverot heikommin ja yhteisöverot paremmin kuin ennakoitiin. Ylä-Savon seurakuntayhtymän talouden tasapainottamissuunnitelman mukaan talous piti saada tasapainoon vuosien aikana siten, että vuoden 2015 tulos olisi 0. Heikentyneen yleisen taloustilanteen, vähentyneen jäsenmäärän ja uusien maksuosuuksien (mm. eläkerahastomaksu) vuoksi suunnitellussa aikataulussa ei ole mahdollista saavuttaa talouden tasapainotilaa voimassa olevalla kirkollisveroprosentilla, vaikkakin vuoden 2014 tulos oli satunnaisten tuottojen ansiosta hieman ylijäämäinen. Vuoden 2015 talousarviossa arvioitu tulos on noin euroa alijäämäinen ja talousarvioon tehtyjen ja vielä tehtävien menoja lisäävien muutosten jälkeen noin euroa alijäämäinen. Yhteisövero-osuuden korvaaminen valtionrahoituksella ja muita muutoksia 2016 Laki valtionrahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Mainitun lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan jatkossa valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella ja samalla luovutaan seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Korvattavia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtionrahoituksen suuruus vuonna 2016 on 114 miljoonaa euroa ja sen määrää korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin muutoksen mukaisesti. Kirkolliskokous päätti toukokuussa 2015, että 114 miljoonan euron valtionrahoituksesta jaetaan vuonna 2016 viisi miljoonaa euroa avustuksina kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin 5

8 6 Yleisperustelut ja kaksi miljoonaa euroa käytetään väestökirjanpito-ohjelman Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. 107 miljoonaa euroa jaetaan seurakunnille euroa/ kunnan jäsen - jakoperusteen mukaan tilanteen mukaan. Seuraavat valtionrahoitukseen liittyvät muutokset tulevat myös voimaan vuoden 2016 alusta: - työnantajan maksama kirkon eläkemaksu KIEL laskee 28 -> 24 palkkasummasta, - eläkerahastomaksu nousee 1,2 -> 4,0 ja laskentaperusteena on valmistuneen verotuksen kirkollisvero, - Kirkon keskusrahastolle maksettava seurakuntamaksu laskee 8,2 -> 7,5 ja laskentaperusteena on valmistuneen verotuksen laskennallinen kirkollisvero ja - Seurakuntien osuus Verohallinnon verotuskustannuksista laskee 4,7 -> 3,4 seurakuntien yhteisövero-osuuden poistuessa ja laskentaperusteena on Verohallinnon toimintamenot. Valtionrahoituksen kokonaissumman arveltiin suuruudeltaan vastaavan yhteisöveron viime vuosien keskimääräistä seurakunnille tilitettyä tasoa. Näyttää kuitenkin siltä, että koska yhteisövero-osuuden määrä on vuosina kasvanut selvästi, tulee valtionrahoituksen ja 2016 tulevien muiden muutosten kokonaisvaikutus olemaan seurakuntayhtymälle vähintään euroa negatiivinen. Ylä-Savon seurakuntayhtymän talousarvioehdotuksessa vuodelle 2016 käyttötalousosan nettomenojen loppusumma (=ulkoinen toimintakate) on euroa, kun se talousarviossa 2015 oli euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna on 2,3 tai euroa, josta tosin pääosa euroa tulee eläkemaksun pienentymisestä 28 -> 24. Talousarvioraamin 2016 toimintakate oli euroa, joten talousarvioesitys alittaa raamin eurolla tai 0,2 :lla. Suunnitelmavuosien toimintakatelukujen muutokset ovat vuonna ,2 ja ,4. Seurakunnat ylittivät raaminsa yhteensä eurolla. Seurakuntayhtymän pääluokkien osalta yleishallinnon alitus on euroa, hautaustoimen euroa ja kiinteistötoimella vastaavasti ylitys euroa. Yleishallinnon ja hautaustoimen alitukset johtuvat pääosin suunnitelluista muutoksista virkajärjestelyihin. Lapinlahden seurakuntatoimiston seurakuntasihteerin virkaa ei ole tarkoitus täyttää ja rekisteripäällikön ja hautaustoimen päällikön tehtävät yhdistetään. Kiinteistötoimen ylitykseen vaikuttaa vakuutusmaksuihin tuleva huomattava nousu. Palkkoihin on laskettu talousarviossa 0,5 :n korotus vuodelle Kirkon työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt sopivat Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen toisen jakson sopimustarkistuksen toteuttamisesta. Johdon kokeilujärjestelmässä ja tuntipalkkajärjestelmässä sopimustarkastus toteutetaan yleiskorotuksena. Yleisessä palkkausjärjestelmässä osapuolet käynnistävät järjestelmän arvioinnin tavoitteena kehittää palkkausjärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja lisätä ohjeistusta toteuttajien tueksi. Aikaa pääsopijaosapuolten työlle on varattu saakka. Opastukseen ja paikalliseen työhön on lisäksi varattu aikaa marraskuuhun 2016 saakka, jolloin sopimustarkastus tulisi maksuun. Helmilokakuun välisenä aikana 2016 palveluksessa olevien sopimustarkastus maksettaisiin kertaeränä kesällä. Neuvottelutuloksesta informoidaan tarkemmin joulukuussa, kun yleisen järjestelmän arviointiin liittyvä neuvotteluprosessi on saatu päätökseen. Seurakuntayhtymässä on lukien ollut käytössä harkinnanvarainen palkanosa, jonka kustannusvaikutus on noin euroa vuodessa. Talousarvioesitys sisältää 25 euron suuruisen kokouspalkkion maksamisen yhteisen kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvostojen kokouksista luottamushenkilöille ja siihen oikeutetuille viranhaltijoille. Määrärahoja on tarkoitukseen varattu yhteensä euroa. Talousarvioon vuodelle 2016 on varattu määrärahat Kotimaa-lehtien tilaukseen yhteisen kirkkoneuvoston ja valtuuston jäsenille.

9 Yleisperustelut Palkkojen henkilöstösivukulut on laskettu seuraavasti: - Kiel-eläkevakuutusmaksut 24,00 - sosiaalivakuutusmaksut yht. 4,95 Yhteensä 28,95 Seurakuntayhtymän kiinteistöistä maksettavan kiinteistöveron arvioitu määrä 2016 on euroa. Kunnallisveroa maksetaan metsätalouden osalta sekä kiinteistöistä, jotka ovat ulkopuolisessa käytössä ja jotka tuottavat ns. voittoa (Metsäpirtin kurssi- ja leirikeskus, Kangaskoto-vuokratalo, Rantalan pappilat). Seurakuntayhtymän maksamien kunnallisverojen arvioidaan olevan yhteensä euroa. Lisäksi seurakuntayhtymä on arvonlisäverovelvollinen tilojen tilapäisestä vuokrauksesta ulkopuolisille, metsän myynnistä ja liiketilojen vuokrauksesta vastaavasti voidaan vähentää niihin liittyviin ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa kohteesta riippuen joko osittain tai täysimääräisesti. Koska Ylä-Savon seurakuntayhtymän talousnäkymät näyttävät varsin heikoilta, yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti vuoden 2016 kirkollisveron tuloveroprosentiksi 1,65, missä on korotusta 0,15 prosenttiyksikköä. Kirkollisverojen perusteena olevan palkkasumman arvioidaan 2016 pienenevän -3,0 mutta veron korotuksen myötä arvioidaan kirkollisverotilitysten lisääntyvän 6,7. Yhteisövero-osuuden muuttuessa valtion rahoitukseksi ei vuosien välillä voi tehdä suoraa vertailua muutoksesta. Kokonaiskertymäksi 2016 arvioidaan kirkollisveroissa , valtion rahoituksessa ja yhteensä euroa. Suunnitelmavuosina arvioidaan näiden tulojen yhteensä muuttuvan ,7 ja ,1. Alla arviot kirkollisveroista ja yhteisöveroista/ valtion rahoituksesta Vuonna 2016 Ylä-Savon seurakuntayhtymä maksaa kirkon keskusrahastolle seurakuntamaksua laskennallisten kirkollisverojen perusteella euroa. Työntekijäkohtaisen Kieleläkevakuutusmaksun työnantajan osuuden 24 (maksu 2016 yhteensä euroa) lisäksi vuodesta 2013 alkaen seurakuntatalouksien maksettavaksi tuli eläkerahastomaksu, joka on vuosina ollut 1,2 viimeksi valmistuneen verotuksen kirkollisverosta. Vuonna 2016 se nousee ollen 4,0 kirkollisverosta. Vuoden 2016 eläkerahastomaksu on euroa. Maksun 7

10 Yleisperustelut tarkoituksena on kasvattaa kirkon eläkerahastoa sen varmistamiseksi, että eläkerahaston varat riittävät selviytymään tulevista vuosista vanhuuseläkemenojen noustessa voimakkaasti. Poistojen määrä tuloslaskelmaosassa on euroa. Talousarvion 2016 tuloslaskelman tulos on euroa ylijäämäinen. Arvioitu tulos suunnitelmavuosina kirkollisverolla 1,65 olisi vuonna 2017 alijäämäinen ja vuonna 2018 ylijäämäinen euroa. Taseessa on jäljellä edellisten vuosien kertynyttä ylijäämää yhteensä euroa. Investointiosan nettomeno vuonna 2016 on yhteensä euroa. Kohteina vuoden 2016 investointiohjelmassa ovat Iisalmessa Pyhän Ristin kirkon urkujen sähköjärjestelmän uusiminen kustannusarvioltaan , Kustaa Aadolfin kirkon vesikaton maalaus ja Metsäpirtin päärakennuksen rakenteiden korjausta euroa, Sonkajärvellä Hirsikankaan leirikeskuksen vanhan osan lämmön talteenoton rakentaminen euroa ja Lapinlahdella hautausmaan huoltorakennuksen rakentaminen euroa. Investointisuunnitelma kohteittain vuosille on talousarvion investointiosan liitteenä. 1.4.Talousarvion sitovuustaso Talousarvion sitovuustaso yhteiselle kirkkovaltuustolle on seuraava: (Nettomenot eivät saa ylittyä ilman kirkkovaltuuston lupaa). Käyttötaloudessa 1. pääluokassa (yleishallinto) pääluokkataso 2. pääluokassa (seurakuntatyö) seurakuntakohtainen pääluokkataso 4. pääluokassa (hautaustoimi) pääluokkataso 5. pääluokassa (kiinteistötoimi) pääluokkataso 7. pääluokassa (investointiosa) hankekohtainen määräraha. Poikkeuksen, joiden osalta tilitason ylittäminen ei ole luvallista, muodostavat seuraavat tiliryhmät: - palkat ja muut henkilöstömenot - osuudet ja korvaukset - avustukset. Ylä-Savon seurakuntayhtymän käytännön mukaan hallinnon vyörytyserät sekä sisäiset korkomenot ja - tulot eivät ole sitovia eriä. Myöskään sisäisiä vuokramenoja ja tuloja ei yleensä määritellä sitoviksi eriksi. Raportointi. Toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumista tarkastellaan yhden kerran kesken vuoden (taloussääntö 21 ). Samalla raportoidaan kirjanpitoon perustuvia tietoja menojen ja tulojen toteutumisesta talousarvioon nähden ja ennusteita loppuvuodelle. 1.5.Talousarvio tulo- ja menolajeittain Eri tulo- ja menolajien osuudet v on esitetty seuraavissa kuvioissa. 8

11 Yleisperustelut Seurakuntayhtymän merkittävimmät tulonlähteet ovat kirkollisverotulot ja vuoden 2015 loppuun saatavan yhteisövero-osuuden 2016 korvaava valtionrahoitus, sillä niistä kertyy noin 85 kaikista tuloista. Henkilöstömenot muodostavat suurimman menolajin, osuus 57 kaikista menoista. Talousarvion liiteosassa on liitteenä 1 talousarvion pääluokkayhteenveto ja talousarvioesitysten vertailu suhteessa raamibudjettiin, liitteenä 2 tuloslaskelmavertailu vuosille sisältäen toteutumisarvion vuodelle 2015, liitteenä 3 rakennusten kunnossapitohankkeet ja irtaimistohankinnat tuleville vuosille, liitteenä 4 henkilöstösuunnitelma vuosille ja liitteenä 5 yhdistelmä viran- ja toimenhaltijoista. 1.6.Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 1. Määrärahojen käyttö ja tavaroiden hankinta Kukin työalan vastaava viranhaltija vastaa työalansa varojen käytöstä. Kun toimintoja ja hankintoja suunnitellaan, ensin on varmistuttava, että varoja on jäljellä. Suurimmista kaluste- ja tarvikehankinnoista päättää yhteinen kirkkoneuvosto tarjousten perusteella. Johtavilla viranhaltijoilla on oikeus tehdä hankintoja yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymän hankintasäännön mukaisesti. Työalan vastaava tai hänen määräämänsä viranhaltija tekee muut työalan hankinnat. Talouspäällikkö päättää työnjaon mukaisesti matkapuhelinten hankinnasta. 9

12 Yleisperustelut Ostoja suorittaessa tulee huolehtia siitä, että laskuun merkitään: - kuka hankinnan suoritti ja - työala tai kiinteistö, jota lasku koskee. Näin taloustoimisto osaa lähettää laskun sähköisesti oikealle henkilölle tarkastus- ja hyväksymismerkinnän tekemistä varten. Hankintakortit. Tarvikkeita hankittaessa käytetään mahdollisia tavarantoimittajien hankintakortteja, mikäli sellainen on olemassa omassa seurakunnassa. Uudet hankintakortit tilataan keskitetysti seurakuntayhtymän toimiston välityksellä. 2. Laskutus ja tarkastukset Ylä-Savon seurakuntayhtymässä on käytössä laskujen sähköinen kierrätysohjelma Heeros Circula, jolla laskut kierrätetään tarkastajille ja hyväksyjille sähköisesti. Ostolaskut vastaanotetaan joko verkkolaskuna tai jos verkkolaskutus ei ole mahdollista, paperilaskuna Kuopiossa olevaan postilokero-osoitteeseen. Enfo Oy skannaa paperilaskut järjestelmään sähköiseen muotoon. Poikkeuksen muodostavat diakoniatyön avustuslaskut, joita ei käsitellä sähköisessä kierrätysjärjestelmässä. Ne toimitetaan tiliöintitiedoin ja hyväksymismerkinnöin varustettuna srk-yhtymän toimistoon maksettavaksi. Mikäli lasku kulkeutuu muualle, se on toimitettava välittömästi srk-yhtymän toimistoon tarkastus- ja maksutoimenpiteitä varten. Pienten hankintojen osalta hankinnan voi maksaa käteisellä ja käteismaksut pyydetään srk-yhtymän toimistosta maksettavaksi omalle pankkitilille. Ennen maksun suoritusta tarvitaan laskuun talouspäällikön tai hallintojohtajan maksamismääräys. Laskujen tarkastusjärjestys on seuraava: - numerotarkastus tehdään taloustoimistossa, - asiatarkastus ja tiliöinti, tekee tavaran tilannut ja vastaanottanut, - laskun hyväksyntä, tekee työalan hyväksyjä ja - maksumääräys tehdään taloustoimistossa. Tarkastukset ja hyväksynnät tehdään ostolaskujen sähköiseen kierrätysohjelmaan ja maksumääräys kirjanpidon maksatusaineistoon. Myös matkalaskut ja päivärahalaskut leiripäivärahalaskuja lukuun ottamatta tehdään sähköisesti Heeros Circula-kierrätysohjelmassa. Ehtiäkseen seuraavaan palkanmaksuun, ne täytyy laatia ja hyväksyä järjestelmässä maksuun kuukausittain seuraavassa aikataulussa: virkasuhteiset: työsuhteiset: kuukauden 5. päivään mennessä kuukauden 20. päivään mennessä Leiripäivärahat laskutetaan paperilaskuina samassa aikataulussa muiden matkalaskujen kanssa. Seurakuntayhtymän viranhaltijoiden ja työntekijöiden matkalaskut maksetaan palkanmaksun yhteydessä. Seurakuntayhtymän virkasuhteisten palkkapäivä on kunkin kuukauden 15. päivä ja työsopimussuhteisten palkkapäivä kuukauden viimeinen päivä. Maksut. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää seurakuntayhtymän ja seurakuntien maksuista hautapaikkamaksuja lukuun ottamatta. Hautapaikkamaksut vahvistaa yhteinen kirkkovaltuusto. Maksuihin ei esitetä vuodelle 2016 yleiskorotusta mutta joitakin yksittäisiä tilavuokria tullaan tarkistamaan. Hautapaikkamaksujen esitetään säilyvän ennallaan. 10

13 Yleisperustelut Virkamatkan myöntäminen. Päivärahaan tai matkakorvaukseen oikeuttavasta työtekijän virkamatkasta, joka ulottuu oman seurakunnan ulkopuolelle, päättää lähin esimies. Virkamatkat korvataan edullisinta kulkuneuvoa käyttäen. Seurakuntaneuvosto päättää seurakuntien työntekijöiden ulkomaanmatkoista aina erikseen. Yhteinen kirkkoneuvosto tekee vastaavan päätöksen seurakuntayhtymän työntekijöiden osalta. Kerhonohjaajien, vapaaehtoisten ja vastaavien matkakorvaus on 0,25 / km, mikä on sama kuin Verohallinnon hyväksymä vähennys auton käytöstä työmatkalla. Palkkioiden maksaminen. Niiden viranhaltijoiden, joiden asiana on huolehtia esim. kerhonohjaajien tai ohjelman suorittajien palkkatiedoista, pyydetään toimittamaan srkyhtymän toimistoon ao. palkkioiden saajan henkilötiedot henkilötunnuksineen sekä pankki-, osoite- ja verotustiedot. Laskuun pyydetään ennen taloustoimistoon toimittamista hyväksyntä oman työalan laskujen hyväksyjältä. Ennakkoperintärekisterimerkintä vaaditaan yrityksiltä, joilta hankitaan palveluja ja maksetaan palveluista työ- tai käyttökorvausta.. Jos rekisterimerkintä puuttuu, on maksaja velvollinen huolehtimaan ennakonpidätyksestä yrityksen puolesta, mikä ei ole millään muotoa tarkoituksenmukaista. Yrittäjäeläketodistuksen pyytäminen. Kun tilataan palvelua toiminimeltä tai ammatinharjoittajalta (ei oy, ay, ky), tilaajan on pyydettävä palveluntarjoajalta yrittäjäeläketodistus. Työtilaus koskee usein luennoitsijoita, työnohjaajia tai koneurakoitsijoita. Ellei yrittäjällä ole yrittäjäeläkettä, seurakuntayhtymän tulee maksaa työn osuudesta eläkevakuutusmaksu ja tehdä ilmoitus Kevalle. Yrittäjäeläketodistus tulee pyytää työsuorituksesta sovittaessa eli työala pyytää sitä itse. Retki- ja leirimaksut pääsääntöisesti laskutetaan osallistujilta seurakuntayhtymän toimistosta mutta käteismaksuina kerätyistä varoista tehdään selvitys ja tilitetään Iisalmessa srk-yhtymän toimistoon ja muissa seurakunnissa suoraan paikkakunnan Osuuspankkiin. Seurakunnan kirjanpidossa on käytössä ns. bruttoperiaate, eli menot käsitellään menoina ja tulot tuloina. Näin myös esim. kaikki retkien ja leirien tulot laskutetaan myyntireskontran kautta tai tilitetään edellä mainitulla tavalla ja kaikki leirien ja retkien laskut maksetaan ostoreskontran kautta. Kolehtitulot otetaan kunkin työalan tuloksi vuosittain, tulot on käytettävä saman kalenterivuoden aikana työalan päättämään tarkoitukseen. Opiskelijoiden ohjauskorvaukset työala voi johtokunnan tai seurakuntaneuvoston päätöksellä käyttää ns. ylimääräiseen koulutukseen tai henkilökunnan tyky-toimintaan tilivuoden aikana. Ohjauskorvausta saadaan oppilaitoksista, joiden opiskelijat harjoittelevat seurakunnassa. Palkkiota ei kuitenkaan makseta työntekijöille itselleen. 11

14 TALOUSARVIO V SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VV SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Iisalmen seurakunta 12 Iisalmen seurakunta Iisalmen seurakunnan 2. pääluokan talousarvio rakentuu aikaisempien vuosien linjoille. Talousarvio on reaalisesti vuoden 2015 tasolla. Yhteissumma on , joka ylittää raamin eurolla (raami e). Raami on alentunut edelliseen vuoteen nähden e. Lasku johtuu Kiel-maksun alentumisesta 28 prosentista 24 prosenttiin. Vuosien raamit ovat vuoden 2016 tasolla. Henkilöstömenoissa vuoden 2016 talous- ja toimintasuunnitelma rakentuu edellisen vuoden talousarvioehdotukseen. Uusien virkojen tai toimien perustamista ei ehdoteta, koska Ylä-Savon seurakuntayhtymän vuoden 2015 talousarvio on euroa alijäämäinen ja vuoden 2016 talousarvio alijäämä on euroa. Ehdotus ei sisällä myös henkilöstömenojen leikkauksia. Palkkojen nousuksi on arvioitu 0,4. Nuoriso- ja rippikoulutyöhön on varattu 4 kesänuorisotyötekijälle 2,5 kk ajaksi palkkausmäärärahat. Papiston kesälomien sijaiselle on varattu 4 kk palkkausmäärät ja sairaalasielunhoitoon kesäteologin palkkausrahat noin 1,5 kk. Iisalmen seurakunnan talousarvio on laadittu niiden painopisteiden mukaan, jotka seurakuntaneuvosto päätti edellisen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ne ovat perhetyö, kohtaaminen, vapaaehtoistoiminta ja jumalanpalveluselämän kehittäminen. 201 Jumalanpalveluselämä Jumalanpalvelus on sekä historiallisesti että sisällöllisesti seurakunnan keskeisin toimintamuoto. Siinä kolmiyhteisen Jumalan sana ja pyhä sakramentit ovat rikkaimmin läsnä ja niiden kautta Hän kutsuu ihmistä pelastavaa armonsa yhteyteen ja hoitaa häntä vahvistaen hänen uskoaan. 1. Uusien vapaaehtoisten mukaan saaminen jumalanpalveluselämään mm. Suurella Sydämellä ohjelman avulla 2. Jumalanpalveluselämän jatkosuunnitelman laatiminen 3. Jumalanpalveluselämän koulutus ja kouluttautuminen Painopisteet vv Vapaaehtoistoiminta 2. Jumalanpalveluselämän koulutus 3. Jumalanpalveluselämän jatkosuunnitelman toteuttaminen Tunnusluvut tp ts ts ts ts pääjumalanpalveluk set osallistujia muut jumalanpalvelukset osallistujia jumalanp. yhteensä osallistujat yhteensä Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016

15 Iisalmen seurakunta Jumalanpalvelusten kokonaislukumäärää on laskettu 10:llä (päiväjumalanpalvelukset -5 ja muut jumalanpalvelukset -5). Tavoitteena on vakiinnuttaa vapaaehtoistoiminta osana jumalanpalveluselämää ja saada mukaan uusia vapaaehtoisia. Tulevan toimintavuoden aikana on pohdittava, miten jumalanpalveluselämän toteuttaminen kytketään osaksi vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Talous 2016 on samalla tasolla kuin hautaan siunaaminen Kirkollinen hautaaminen korostaa ihmisen arvoa myös kuolemassa. Kantava ajatus nousee uskosta Jumalan luomistyöhön. Jumalan kuvana ihminen on kuolematon ja lunastukseen turvautuen odotamme tulevaa ruumiillista ylösnousemusta ja iankaikkista elämää. 1. Hautaamiseen, kuolemaan ja iankaikkisuuteen liittyvän kristillisestä uskosta nousevan merkityksen ja sisällön korostaminen. 2. Toiminnan hoitaminen olemassa olevilla resursseilla ottaen huomioon henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeyden 3. Työskentelytapojen kehittäminen: uurnan hautauksen yleistyminen Painopisteet vv Kohdat 1-3 vuoden 2016 mukaan. Tunnusluvut tp tp ts ts ts ts kuolleet srk:n jäsenet hautaan siunaamiset osallistujia keskiarvo /siunaus Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Hautaan siunaamisen asema odotetaan säilyvän aikaisempien vuosien tasolla. Tunnusluvut ovat samat kuin aikaisemmin. Uuranlaskut ovat lisääntymässä. Toimintaresurssit ovat edellisen vuoden tasolla. Toimituspalkkioiden määrää ei ole alennettu, koska niiden tarve vaihtelee vuosittain (sairaslomat, lomien jaksotus ym.vast). Talous 2016 on samalla tasolla kuin muut kirkolliset toimitukset Kaste, konfirmaatio ja avioliittoon vihkiminen ovat keskeisiä ihmiselämän käännekohtia. Ne ovat luonteeltaan jumalanpalveluksia. Niissä Jumala antaa ihmiselle siunauksensa ja ihmisen puolelta ne ovat Jumalan siunauksen pyytämistä ja sen vastaanottamista. Ehtoollisessa puolestamme ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kristus tarjoaa ihmiselle itsensä j a s o v i t u s t y ö n s ä v ä l i t y k s e l l ä s y n t i e n a n t e e k s i a n t a m u k s e n l a h j a n u s k o s s a vastaanotettavaksi. Painopisteet Vuodelle Kasteen, avioliittoon vihkimisen, konfirmaation ja ehtoollisen kristillisen luonteen, merkityksen ja sisällön korostaminen 2. Toiminnan hoitaminen olemassa olevilla resursseilla ottaen huomioon henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeyden 3. Työskentelytapojen kehittäminen 13

16 Iisalmen seurakunta Painopisteet vv Kohdat 1-3 vuoden 2016 mukaan. Tunnusluvut tp tp ts ts ts ts Ehtoollisenviettoja Osallistujia Kasteet Osallistujia Kirkolliset vihkimiset Osallistujia Avioliiton siunaamisia siviilivihkimisiä Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Kasteiden määrän ennakoidaan pysyvän vakaana edellisen vuoden tasolla. Kirkosta eroaminen heijastuu kasteissa siten, että kummien löytäminen perheissä on vaikeutunut. Kirkollisten vihkimisten määrää on laskettu 10:llä (aikaisemmin 55), ja osallistujien määrää 400:lla (aikaisemmin 3200). Taustalla on vihkimisten laskun määrä, joka alentunut 50 viimeisten 10 vuoden aikana. Muutetut luvut ovat lähempänä toteutumaa. Toimituspalkkioiden määrää ei ole alennettu, koska niiden tarve vaihtelee vuosittain (sairaslomat, lomien jaksotus ym.vast). Työalan toimintamenot ovat samalla tasolla kuin vuoden 2015 tts. Talous 2016 on samalla tasolla kuin Aikuistyö Aikuistyön tehtävänä on huolehtia kristillisen sanoman julistamisesta ja Jumalan sanan opettamisesta aikuisväestölle sekä auttaa kasvamaan seurakuntayhteyteen ja löytämään oman identiteetin ja kutsumuksen kristittynä Painopisteet Vuodelle Luterilaisen identiteetin vahvistaminen raamattuluentosarjoja/-päiviä, miesten ja naisten päivä/tapahtumia järjestämällä. 2. Kynnyksen edelleen madaltaminen seurakunnan toimintaan osallistumiseen esim. järjestämällä aviopareille parisuhdepäiviä ja miehille erityyppisiä tilaisuuksia/ tapahtumia unohtamatta henkilökohtaisen kohtaamisen merkitystä. 3. Kirkon piirissä toimivien järjestöjen ja herätysliikkeiden tukeminen ja uusien toimintamuotojen etsiminen yhteistyössä niiden kanssa esim. järjestämällä raamattusielunhoito-, ja seurakuntapäiviä. Painopisteet vv Luterilaisen identiteetin vahvistaminen luentosarjoja ja teematapahtumia järjestämällä. 2. Kynnyksen madaltaminen seurakunnan toimintaan osallistumiseen ja samalla aikuistyön niveltäminen yleisen seurakuntatyön kokonaistoiminnan uudistamiseen ottaen huomioon suppenevat talous- ja työvoimaresurssit, 14

17 3. Kirkon piirissä toimivien järjestöjen ja herätysliikkeiden tukeminen ja uusien toimintamuotojen etsiminen yhteistyössä niiden kanssa. Tunnusluvut tp ta ts ts ts Tunnusluvut Osallistujia ka Ryhmiä Iisalmen seurakunta Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016: Ryhmät ovat pääasiassa vapaaehtoisten vetämiä. Raamibudjetointimallin käyttöönotto on tuonut aikuistyön toimintamäärärahoihin huomattavaa tiukennusta vuosille 2015 ja Talous 2016 on samalla tasolla kuin Tästä alle ei voida enää mennä toiminnan kärsimättä. 205 Muut seurakuntatilaisuudet Muut seurakuntatilaisuudet käsittävät merkkipäivävierailut ja -juhlat, seurat, kotikäyntityön, kinkerit, hartaushetket ja muun vastaavan toiminnan, joiden kautta seurakunta pyrkii tavoittamaan ihmisiä Jumalan etsivän ja hoitavan armon piiriin 1. Toiminnan hoitaminen olemassa olevilla resursseilla ottaen huomioon henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeyden 2. Työskentelytapojen kehittäminen ja kokemusten vaihtaminen työyhteisössä 3. Olemassa olevan toiminnan säilyttäminen Painopisteet vv Samat kuin 2016 Tunnusluvut tp tp ta ta ta tilaisuus lkm hlö lkm hlö lkm lkm lkm yht. yht. ehtoollishartaus hartaustilaisuus juhla keskustelusarja kinkerit musiikkitil muu tilaisuus onnittelukäynti piiri opiskelijatilaisuus seurat raamattuopetus tapahtuma/avoimet ovet

18 tilaisuuksia yht osallistujia yht Iisalmen seurakunta Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Tavoitteissa on otettu huomioon seurakunnan yleisistä painopisteistä kohtaaminen. Tunnusluvut eivät enää laske, koska suurin lasku on tapahtunut aikaisemmin. Tavoitteena on2016 vakiinnuttaa vuoden 2015 toiminnan taso. Talous 2016 on samalla tasolla kuin , Kirkkodraama (tunnus 13) Omalla toiminnallaan elävöittää seurakunnan hengellistä elämää ja tarjota kirkkodraamasta kiinnostuneille mahdollisuus palvella kotiseurakuntaa. 1. Kirkkodraaman oleminen osana jumalanpalveluselämää ja seurakunnallista vapaaehtoistyötä 2. Uusien ryhmäläisten mukaan saaminen Painopisteet vv Kirkkodraaman oleminen osana jumalanpalveluselämää ja seurakunnallista vapaaehtoistyötä 2. Uusien ryhmäläisten mukaan saaminen 3. Ylös Jerusalemiin -tapahtuma ja siihen valmistautuminen Tunnusluvut tp ta ts ts Tunnusluvut tarinateatteriryhmän jäsenet Kirkkodraamassa mukana olevat tiedotus Viestinnän tehtävänä on tukea seurakunnan strategian toteutumista viestinnän keinoin. Iisalmen seurakunnan viestintä toteuttaa seurakuntayhtymän yhteisiä viestinnän tavoitteita ja toimintatapoja. 1. Työntekijöiden viestintävalmiuksien kasvattaminen 2. Uusien verkkosivujen käyttöönoton vahvistaminen ja koulutus Painopisteet vv Sosiaalisen median ja verkkoviestinnän hyödyntäminen seurakunnan viestinnässä 2. Iisalmen seurakunnan ja seurakuntayhtymän muiden seurakuntien yhteisen viestinnän kehittäminen tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Verkkosivuilla käyntienmäärä

19 Iisalmen seurakunta 220 musiikkityö Seurakunnan jumalanpalveluselämän sekä musiikkitoiminnan ja kasvatuksen suunnittelu ja toteutus. Työmuotoja ovat jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, kuorotyö, rippikoulutyö sekä muu opetustoiminta. 1. Kirkkokonsertit musiikkitapahtumat 2. Kuorotoiminnan jatkuva kehittäminen 3. Pohjois-Savon kirkkomusiikkipiirin laulujuhla. Painopisteet vv Kuoro- ym. musiikkitoiminnan jatkuva suunnittelu ja yhteistyö paikkakunnan musiikkitoimijoiden kanssa. 2. Kirkkokonsertit - Reformaation juhlavuosi Kirkon musiikkijuhla Helsingissä Tunnusluvut tp ts ts ts ts Musiikkitilaisuudet: Musiikkitil kävijät: Kuorot ja lauluryhmät: Muuta Avustukset kuoroille pikkulapsityö Kaste- ja lähetyskäskyn kehottamana tukea kotien kasvatustehtävää Kutsua lasta ja hänen perhettään kohtaamaan rakastava ja pyhä Jumala ja kokemaan kuuluvansa seurakuntaan, yhteisöön, jonka elämän ja toiminnan pohjana on usko Jumalaan 1. Pikkulapsityön kehittäminen. Vauvan ja hänen perheensä tarpeiden ja seurakuntaan kohdistuvien odotusten huomioiminen. Yhteistyö eri tahojen kanssa, mm. Eroneuvo- ja Masuvauvaillat. Kotikäynnit kastettujen ½ -vuotiaiden lasten perheisiin. 2. Lasten- ja perheiden Jumalanpalveluselämän kehittäminen ja ylläpitäminen. Painopisteet vv Pikkulapsityön kehittäminen. Monimuotoisten Vauva- ja pikkulapsiperheiden tarpeiden ja seurakuntaan kohdistuvien odotusten huomioiminen. Yhteistyö eritahojen kanssa. Kotikäynnit ½ -vuotiaiden perheisiin 2. Lasten ja perheiden Jumalanpalveluselämän kehittäminen ja ylläpitäminen. tilinp. ta ts ts ts Tunnusluvut Kotikäynnit Kastettuja ½-vuotiaita Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Toiminnassa Masuvauvaillat vauvaa odottaville perheille, yhdessä Perheentalon kanssa. 17

20 Iisalmen seurakunta 231 päiväkerhotyö Kristillisen kasvatuksen ja kasteopetuksen antaminen Lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kasvatuksen tukeminen Kristillisen kasvatuksen ja kasteopetuksen antaminen. Lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen. 1. Yhteiskunnan tuomien muutosten huomioiminen seurakunnan lapsityössä. Nykyisten toimintamuotojen tarkastelu sekä uusien ja laaja-alaisten toimintamuotojen/tapojen käynnistäminen ja kehittäminen lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyön tiivistäminen seurakunnan työalojen kesken sekä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa esim. koululaisten iltapäivähoidon/kerhotoiminnan saralla. 2. Lapsen ja hänen perheensä hengellisyyden vahvistaminen ja tukeminen (mm. lapsityön jumalanpalvelusten kehittäminen). 3. Lapsityöntekijöiden täydennyskoulutuksen huomioiminen muuttuvien haasteiden ja laajentuneen tehtävänkuvan johdosta. Painopisteet v Yhteiskunnan tuomien muutosten huomioiminen seurakunnan lapsityössä. Nykyisten toimintamuotojen tarkastelu sekä uusien ja laaja-alaisten toimintamuotojen/tapojen käynnistäminen ja kehittäminen lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyön tiivistäminen seurakunnan työalojen kesken sekä kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa ottamalla vastuu esim. yhdestä koululaisten Ip-kerhosta (Peltokoto). 2. Lapsen ja hänen perheensä hengellisyyden vahvistaminen ja tukeminen (mm. lapsityön jumalanpalvelusten kehittäminen). 3. Lapsityöntekijöiden täydennyskoulutuksen huomioiminen muuttuvien haasteiden ja laajentuneen tehtävänkuvan johdosta. tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Päiväkerholaisten lkm Kerhoryhmien lkm Henkilökunnan lkm Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertausvuodet 2015/2016 Talousarviossa huomioitu, että kerhohuoneiden kalusteet ovat huonokuntoisia ja aiheuttavat turvallisuusriskin. Tavoitteena on hankkia asiallinen ja ajanmukainen kalustus siihen kerhotilaan jonka käyttöaste on korkein. Talousarvioesitys ylittyy tästä syystä 1000 eurolla. 232 Pyhäkoulutyö Toiminta-ajatus Antaa kasteopetusta tukien kotien ja päivähoidon kasvatustehtävää. Antaa lapsille ja aikuisille mahdollisuus kohdata rakastava ja Pyhä Jumala ja kokea kuuluvansa seurakuntaan, yhteisöön, jonka elämän ja toiminnan pohjana on usko Jumalaan 1. Pyhäkoulumuotojen- ja lasten Jumalanpalveluselämän ylläpitäminen ja kehittäminen 2. Pyhäkoulunohjaajien tukeminen ja kouluttaminen pyhäkoulutyössä 18

21 Iisalmen seurakunta 3. Päivähoidon uskontokasvatuksen tukeminen ymmärtäen erilaiset arvomaailmat varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Painopisteet v Pyhäkoulumuotojen- ja lasten Jumalanpalveluselämän ylläpitäminen ja kehittäminen huomioiden päivähoidon- ja koulun uskontokasvatuksen supistuminen. 2. Pyhäkoulunohjaajien tukeminen ja kouluttaminen pyhäkoulutyössä 3. Varhaiskasvatuksen mentoroinnin kehittäminen tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Pyhäkouluryhmät Pyhäkoululaiset Vapaaehtoiset Pyhäkoulujen ohjaajat Muuta Jäsenmaksut (yhdistys/jäsenmaksun suuruus) Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyö auttaa toiminnallaan tyttöjä ja poikia elämään kristillisen uskon mukaisesti tukien heidän persoonallista kehitystään ja kasvamistaan. Varhaisnuorisotyön (6-14 v) tarkoituksena on myös kirkon tunnustuksen pohjalta tukea perheiden ja koulujen kristillistä kasvatusta. Uusi vuosiaihe antaa näkökulmaa ja sisältöä toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. 1. Ohjaajakoulutus (kerhonohjaaja- ja isoskoulutus) 2. Viikkotoiminta 3. Kouluyhteistyö Painopisteet vv Yhteistyön kehittäminen yhtymän seurakuntien nuorisotyön kanssa 2. Ohjaajakoulutus 3. Kerhotoiminta tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Kouluvierailut Toimintaan osallistuneet - Retket ja leirit Viikkotoiminta Koulutuksen suorittaneet Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 v. 2015: - Työvoimaresurssien vähentyessä varhaisnuorisotyö ei pysty tarjoamaan leiritoimintaa samoin kuin aikaisempina vuosina. v Yleinen hintatason nousu. Muuta Jäsenmaksut (yhdistys/jäsenmaksun suuruus) - PTK Poikien ja tyttöjen keskus, 200, Suomen Partiolaiset, 35 Avustukset 19

22 - vapaapaikat leireille ja retkille n. 10 / retki tai leiri - Kummiluokka Botswanassa, avustetaan mm. kolehdein ja pullonpalautusvaroin Iisalmen seurakunta 235 Rippikoulutyö Tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä (Kirkkojärjestys 3:3, rippikoulun ohjesääntö 1 ). 1. Rippikoulun kokoontumisten uudistaminen (erit. talvikauden opetus) 2. Hartaus ja jumalanpalvelus elämä rippikoulussa 3. Musiikki- lähetys-, ja diakonityö rippikoulussa Painopisteet vv Rippikoulun työtiimin työjaon kehittäminen 2. Konfirmaation kehittäminen 3. Rippikoululaiset ehtoollisella ennen konfirmaatiota tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Rippikoululaisten määrä Rippikoulujen määrä Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Osa leireistä muualla kuin Metsäpirtillä (2 Hirsikankaalla Sukevalla ja 1 Marjoniemessä Pielavedellä) Rovastikunnallista erityisrippikoulu 236 Nuorisotyö Nuorisotyön (yli 13-vuotiaat) toiminta-ajatuksena on kastekäskyn mukainen opetus ja sitoutuminen kirkon kasvatuksen linjauksiin Nuoret kohdataan niin, että he kokevat olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi sekä annetaan mahdollisuus vastuun ottamiseen ja toimintaan osallistumiseen. Nuorisotyössä jalkautuminen on ihmisten kohtaamista. 1. Ohjaajakoulutus (kerhonohjaaja- ja isoskoulutus) 2. Viikkotoiminta 3. Koulutyö Painopisteet vv Ohjaajakoulutus 2. Yhteistyön kehittäminen seurakuntayhtymän seurakuntien nuorisotyössä 3. Kansainvälisyys tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Retkille ja leirille osallistuneita 2. Viikkotoiminta avoimet ovet 3. Uusia ohjaajia koulutuksessa

23 Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Ohjaajakoulutuksen yhdistäminen. Nuorteniltojen ja varttikirkkojen lopettaminen Iisalmen seurakunta Muuta Jäsenmaksut (yhdistys/jäsenmaksun suuruus) Nuorten keskus 335 Avustukset (Kirkkoneuvosto päättää esityksen jälkeen merkittävimmistä jäsenmaksuista ja avustuksista eri liite) 237 Erityisnuorisotyö Lähtökohtana lähimmäiskeskeinen jalkautuminen eri menetelmien kautta nuoren elämän haasteisiin. Työ kohdentuu erityisesti niihin joiden oletetaan olevan vaarassa syrjäytyä tai ovat jo syrjäytyneet. Erityisnuorisotyö ja nuorisodiakonia on yksilökeskeistä työtä joka vie runsaasti aikaa. Toimimme asiantuntijoina, jäseninä, monissa eri ryhmissä, kunnallisissa, seutukunnallisissa ja valtakunnallisissa. 1. Toiminnan kehittäminen ja ideointi paikallisella seutukunnallisella tasolla 2. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa, ohjaajakoulutus 3. Perheet (kerhotoiminta) ennaltaehkäisevä näkökulma, tukihenkilötoiminta Painopisteet vv Yhteistyön kehittäminen yhtymän seurakuntien kasvatuksen kanssa 2. Vapaaehtoistyön kehittäminen, kouluttaminen tilinp. ta ts ts Tunnusluvut kouluvierailut retket, leirit viikkotoiminta keskustelut 92 Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Erityisnuorisotyössä työssä tilanteet ja yhteydenotot tulevat yllättäen, silloin on oltava aikaa kohtaamiselle, usein tässä vaiheessa on nuorta pompoteltu riittävästi eri toimijoiden kesken ja tilanne on kriisiytynyt monellakin tapaa. Säännölliseen viikkotoimintaan osallistuvista on kirjattu mm. Edvin Laineen koulun säännölliset vierailut Kellarilla. 238 Perhekerhotyö Koko perheen kristillisen kasvatuksen tukeminen. Perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. 1. Yhteiskunnan tuomien muutosten huomioiminen seurakunnan lapsi-, ja perhetyössä. Nykyisen perhetyön tarkastelu ja uusien toimintamuotojen/tapojen käynnistäminen ja kehittäminen lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 2. Lasten ja aikuisten hengellisyyden vahvistaminen ja tukeminen (mm. lapsityön jumalanpalvelusten kehittäminen). 3. Perhekerhon rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen entistä perhelähtöisemmäksi. Painopisteet vv

24 Iisalmen seurakunta 1. Yhteiskunnan tuomien muutosten huomioiminen seurakunnan lapsi-, ja perhetyössä. Nykyisen perhetyön tarkastelu ja uusien toimintamuotojen/tapojen käynnistäminen ja kehittäminen lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 2. Lasten ja aikuisten hengellisyyden vahvistaminen ja tukeminen (mm. lapsityön jumalanpalvelusten kehittäminen). 3. Perhekerhon rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen entistä perhelähtöisemmäksi. tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Perhekerholaisten lkm Aikuiset Lapset Perhekerhojen lkm Diakonia Diakoniatyön tehtävänä on edistää kristilliseen uskoon perustuvan lähimmäisenrakkauden toteutumista. Tämän mukaisesti seurakunnan ja sen jäsenten tulee pyrkiä eheyttämään elämää, lievittämään kärsimystä ja antaa apua erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Diakoniatyö on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Diakoniatyön tavoite on kristillisen lähimmäisenrakkauden ja toivon välittäminen eri toimintamuotojen avulla niille ihmisille, joiden elämänusko ja toivo ovat katoamassa. 1. Huolehdimme heikommista ja kohtaamme kaikki tasavertaisina. Ihmisen kohtaaminen perheyhteisössään ja muussa verkostossaan 2. Toimintaryhmissä työskentelyn kehittäminen ja vakiintuminen 3. Vapaaehtoistyön kehittäminen. Vapaaehtoistehtävien tarjoaminen yli työalarajojen Painopisteet vv Huolehdimme heikommista ja kohtaamme kaikki tasavertaisina. Ihmisen kohtaaminen omassa verkostossaan 2. Vapaaehtoistyön toimintatapojen vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen Tunnusluvut tp ta ts ts ts Asiakaskontaktit Annetut avustukset Kerhotoiminnoissa ja hartaushetkissä kohdatut hlöt Muuta Jäsenmaksut (yhdistys/jäsenmaksun suuruus) Avustukset Diakonia-avustukset Ruoka-apu Muut avustukset hakemusten perusteella yhdistyksille ja yhteisöille perheneuvonta Tavoitteena on kristilliseltä pohjalta toimien auttaa ja tukea ensisijaisesti vaikeuksissa olevia pariskuntia ja perheitä. 22

25 tp ta ta ta ta Tunnusluvut Ostetut palvelut Iisalmen seurakunta (ostopalvelun hinta 1 moduuli = 85 ) 1 moduuli = 45 min. keskustelu Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Moduulien määrää on laskettu. 243 Sairaalasielunhoito Sairaalasielunhoito on ihmisen henkistä ja hengellistä auttamista sairauteen ja menetykseen liittyvissä elämäntilanteissa Työn tarkoituksena on terveydenhuollon laitoksissa ja avohoidossa olevien potilaiden, heidän omaistensa ja henkilökunnan tukeminen 1 Jalkautuminen: Sairaalasielunhoito tapahtuu jalkautuneena sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksiin ja hoitokoteihin. Työssä tavoitetaan potilaita, heidän omaisiaan ja hoitohenkilökuntaa. Sielunhoidollisia keskusteluja käydään ja hartaustilaisuuksia pidetään entisessä laajuudessaan. 2. Perhetyö: Sielunhoidossa huomioidaan laitoksissa vierailevat omaiset. Muistutetaan omaisia siitä, että hekin voivat osallistua laitoksissa pidettäviin hartaushetkiin ja ehtoollisenviettoihin. 3. Vapaaehtoistyö: Entiseen tapaan vapaaehtoiset pitävät hartaushetkiä pienkodeissa ja avustavat sairaalapappia ehtoollishartauksissa sekä Kauneimmat joululaulut tilaisuuksissa. Pyritään siihen, että vapaaehtoiset pitävät vuoden aikana 30 hartautta ja toimivat avustajina 20 kertaa Painopisteet vv Samat kuin vuodelle 2016 Tunnusluvut tilinp ta ta ts ts Sielunhoidolliset keskustelut 2 Hartaushetket Ehtoollishartaudet Työnohjaustunnit Ryhmien kokoontumiset Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Vuoden 2016 sairaalasielunhoidon toimintasuunnitelmassa ja talousarvioehdotuksessa ei ole suuria muutoksia verrattuna vuoteen Muuta Sairaalasielunhoidon talousarvio sisältää entiseen tapaan Iisalmen seurakunnan osuudet Vaalijalan kehitysvammaistyön papin palkkauksesta sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaalasielunhoidon kustannuksista. Yhteensä talousarvioon varattu määräraha on euroa (tili 4435). 23

26 24 Iisalmen seurakunta 248 Yhteinen vapaaehtoistoiminta Iisalmen seurakunnan yhteisen vapaaehtoistoiminnan tavoite on saada vapaaehtoisia toimimaan yhdessä luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa seurakunnan perustehtävän hoitamiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa seurakunnan jäsenyyden sisältöä ja merkitystä. 1. Yhteisen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 2. Vapaaehtoistoimintaa tukevien käytäntöjen luominen 3. Tunnuslukujen etsiminen Painopisteet vv Samat kuin 2016 Tunnusluvut Ei ole määritelty, koska työala on uusi 255 Sielunhoito Seurakunta tarjoaa mahdollisuuden sekä yksityiseen että ryhmissä tapahtuvaan sielunhoitoon, jossa kohdataan inhimillisen hädän ja ihmisten kysymysten koko kirjo Keskeisenä alueena kirkon sielunhoidossa on kuitenkin Jumalan sanan ja rukouksen käyttö ja ihmisten Jumala-suhteen hoitaminen. 1. Sielunhoidon toteuttaminen osana seurakunnan perustyötä 2. Sielunhoidon näkökulman tiedostaminen ns. läpäisyperiaatteella seurakunnan toiminnoissa 3. Olemassa olevan toiminnan säilyttäminen Painopisteet vv Kohdat 1-3 vuoden 2016 mukaan Tunnusluvut 2014 tp 2015 ta 2016 ta 2017 ta 2018 ta tilaisuus osallistujia tilaisuus tilaisuus tilaisuus tilaisuus keskustelu/ tapaaminen hartaudet käynnit ja vierailut yksityinen ehtoollinen yht Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Tunnusluvut on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta. Tunnuslukujen tehtävä on kuvata seurakunnan sielunhoitotyötä. Toimintakohtaan kirjataan pappien (ei sairaalapappi) tekemä sielunhoitotyö Muut työmuodot kirjaavat ne omiin tilastoihinsa. Tunnuslukuja on muutettu siten, että keskustelujen/tapaamisten määrää on laskettu 30:lla, käyntien ja vierailujen määrää on nostettu 8:lla. Kokonaistilaisuusmäärät ovat laskeneet 22:lla. Muutetut luvut ovat lähempänä oletettua toteutumaa. Sielunhoidon menokohtaan on kirjattu ainoastaan palkkausmenoja. Erillisiä toimintamäärärahoja ei ole varattu. Talous 2016 on samalla tasolla kuin 2015.

27 Iisalmen seurakunta 260 Lähetystyö Lähetystyö perustuu lähetyskäskyyn ja on seurakunnan perustehtävä. : 1. Vapaaehtoisena seurakunnassa 2. Lähetys koko seurakunnan tehtävä 3. Lähetyskasvatus Painopisteet v Lähetyskasvatus 2. Ekumenia ja uskontodialogi 3. Iisalmen rovastikunnan lähetysjuhla Tunnusluvut 1. Vapaaehtoiset löytävät mielekkään tavan toimia seurakunnassa 2. Lähetyksestä tulee koko seurakunnan asia, jokainen on saanut lähetystehtävän. 3. Kirkolla ei ole lähetystä vaan lähetyksellä on kirkko. 270 Kansainvälinen diakonia Kansainvälinen diakonia on maamme rajojen ulkopuolella tapahtuvaa palvelu- ja auttamistyötä 1. Yhteistyö eri avustusjärjestöjen kanssa kansainvälisessä työssä 2. Aineellisten avustustarpeiden kartoittaminen ulkomailla sekä Suomessa (Suomeen saapuvat pakolaiset ja ulkomaalaiset). 3. Tiedottaminen Painopisteet vv Paikallinen yhteistyö eri avustusjärjestöjen kanssa kansainvälisessä työssä 2. Kansainvälisen diakonian työalan työnjaon kartoittaminen 3. Tiedottaminen 290 Muu seurakuntatyö Tehtävän alueeseen on koottu Iisalmen seurakunnan rovastikuntamaksu, lahjakirjallisuutta sekä yleisessä seurakuntatyössä annettavat avustukset Tehtäväalue on kulujen kirjaamista varten, jotka eivät sijoitu muiden työmuotojen alle ja keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertausvuodet 2015/2016 Iisalmen seurakunnan vuoden 2016 rovastikunta maksu pysynee vuoden 2015 tasolla. Talousarvion valmistelu vaiheessa kehittämistoimenpiteisiin varatut varat ( e arvio) on sijoitettu työalan menokohtaan Seurakuntaneuvosto Toiminta-ajatus Seurakuntaneuvostojen tehtävänä on seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa hoitaa seurakunnan varsinaiseen toimintaan liittyviä asioita seurakuntien kiinteistöjen, 25

28 Iisalmen seurakunta talouteen, hautaustoimeen ja kirkkoherranvirastojen toimintaan liittyvissä asioista päätetään yhteisessä kirkkoneuvostossa. Tehtävä-alueella on seurakuntaneuvostojen ns. käyttövarat oman alueensa toimintaan. : 1. Iisalmen seurakunnan toiminnan painopisteiden toteuttaminen 2. Iisalmen seurakunnan toiminnan hoitaminen ja kehittäminen 3. Seurakuntaneuvoston toimintakulttuurin kehittäminen Painopisteet v Samat kuin vuoden 2016 painopisteet. Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertausvuodet 2015/2016 Iisalmen seurakuntaneuvoston tehtävänä on toiminnan ja resurssien yhteensovittaminen muuttuvissa olosuhteissa. Vuosi 2016 tulee olemaan siinä suhteessa erikoinen, että säästäminen hieman helpottaa. Säästöjä on haettava ainoastaan palkankorotus varan verran 0,5 eli noin 7000 e. Toisaalta on muistettava, että koko yhtymän talousarvio raami on e alijäämäinen. Tämän alijäämän kattaminen voi vaikuttaa myös Iisalmen seurakunnan vuoden 2016 talousarvioon. Yhteenveto: Iisalmen seurakunnan vuoden 2016 talousarviosta tp 2014 Ta 2015 ta 2016 erotus ta 2015 ja 2016 erotus tp 2014 ja ta 2016 Tulot toimintatulot (ulkoiset) Menot palkat sosmaksut korjauserät palkat yhteensä palvelujen ostot vuokrat ostot tilikauden aikana annetut avustukset muut toimintakulut toimintamenot ulkoiset (kaikki menot yhteensä) toimintakate ulkoinen (toimintamenottoimintatulot) raami * erotus raamiin 5412 *Raami e pienempi, koska Kiel maksu alentui 28 prosentista 24 prosenttiin. 26

29 Vuoden 2016 Talousarvioehdotuksen jakaantuminen työalojen kesken prosentteina (ulkoinen toimintakate) työalan osuus ta 2014 toimintakatteesta työalan osuus ta 2015 toimintakatteesta työalan osuus ta 2016 toimintakatteesta 201 JUMALANPALVELUSELÄMÄ 5,1 7,1 7,1 202 HAUTAAN SIUNAAMINEN 5,3 5,2 5,2 203 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET 4,6 4,7 4,7 204 AIKUISTYÖ 1,9 1,6 1,5 205 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET 6,0 4,2 4,3 210 TIEDOTUS JA VIESTINTÄ 2,3 2,4 2,1 220 MUSIIKKI 4,2 4,2 4,0 230 MUU LAPSI- JA NUORISOTYÖ 1,0 1,0 1,0 231 PÄIVÄKERHO 9,4 9,6 9,6 232 PYHÄKOULU 3,0 3,1 3,1 233 VARHAISNUORISOTYÖ 4,8 6,6 6,6 235 RIPPIKOULU 8,2 8,2 8,3 236 NUORISOTYÖ 7,8 5,6 6,2 237 ERITYISNUORISOTYÖ 0,5 0,5 0,5 238 PERHEKERHOTYÖ 4,0 3,9 3,9 241 DIAKONIA 12,2 11,6 11,4 242 PERHENEUVONTA 0,8 0,8 0,8 243 SAIRAALASIELUNHOITO 4,2 4,1 4,1 246 ROVASTIKUNTATYÖ 0,0 0,0 0,0 248 YHTEINEN VAPAAEHTOISTOIMINTA 0,7 255 SIELUNHOITO 5,3 5,1 5,1 260 LÄHETYS 6,8 6,5 6,0 261 LÄHETYS, tunnisteet 0,0 0,0 0,0 270 KANSAINVÄLINEN DIAKONIATYÖ 1,2 1,1 0,9 290 MUU SEURAKUNTATYÖ 0,5 1,8 1,8 295 SEURAKUNTANEUVOSTO 0,9 0,9 0,9 yhteensä 100,0 100,0 100,0 Iisalmen seurakunta 27

30 2.1.2 Lapinlahden seurakunta Lapinlahden seurakunta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tehtävä on seuraava: Kirkko kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Kirkossa tulee nostaa sanoma esille, tarjota mahdollisuus Jumalan ja lähimmäisen kohtaamiselle ja lähimmäisen rakastamiselle sekä arvostaa kirkon jäsenyyttä. (Kohtaamisen kirkko. Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020) Ylä-Savon seurakuntayhtymän seurakuntien perustehtäväksi on määritelty sananjulistus ja sakramenttien jakaminen sekä seurakuntalaisista huolehtiminen ja heidän aktivoimisensa toimimaan yhdessä seurakunnassa. Seurakunnat hoitavat perustehtävää vastaamalla seurakunnallisesta toiminnasta, johon kuuluvat yleinen seurakuntatyö, musiikki-, nuoriso-, diakonia- ja lapsityö sekä lähetystyö. Seurakuntayhtymän yhteisinä painopisteinä ja tavoitteina ovat: Palvelut seurakuntalaisille ovat entistä paremmin tavoitettavissa Henkilöstön toimenkuvia kehitetään vastaamaan toimintaympäristön muutoksia Johtaminen vahvistuu ja selkiytyy Kiinteistöjen määrä vähenee Taloudellinen ajattelu vahvistuu Ollaan tarvittaessa valmiita rakennemuutoksiin Toiminnassa huomioidaan ympäristövastuu. (Ylä-Savon seurakuntayhtymän ja sen jäsenseurakuntien strategia vuosille ) Lapinlahden seurakunnan painopistealueiksi vuonna 2016 alkavalle kolmivuotiskaudelle on edellä mainittujen linjausten sekä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteisen työskentelyn kautta määritelty seuraavat: 1. Jumalanpalvelus ja toimitukset 2. Seurakuntalaisuus 3. Viestintä Ensimmäinen kohta merkitsee, että aikaa ja resursseja käytetään kaikkia ikäryhmiä ja tehtäväalueita koskevaan jumalanpalveluselämään, mukaan lukien kirkolliset toimitukset. Kirkkovuoden rytmissä elävät pyhäpäivien päiväjumalanpalvelukset toteutetaan monipuolisesti, erilaiset ihmisryhmät huomioiden sekä ottaen seurakuntalaisia mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Musiikkia käytetään monipuolisesti ja seurakuntaa innostetaan veisaamaan. Kirkkokahvien ja muiden oheistoimintojen myötä tarjotaan mahdollisuus monimuotoiseen kohtaamiseen ja madalletaan kirkon kynnystä. Toimitukset toteutetaan niihin osallistujat huomioon ottaen, ihmisiä kuunnellen ja tukien. Seurakuntalaisuus tarkoittaa painopisteenä sitä, että pyritään vahvistamaan seurakuntalaisten jäsentietoisuutta sekä kutsumaan myös uusia jäseniä. Pyritään siihen, että ihmiset kokevat seurakunnan jäsenyyden tärkeäksi ja mukavaksi asiaksi riippumatta siitä, miten ja kuinka paljon he osallistuvat toimintaan. Niihin, jotka eivät osallistu toimintaan säännöllisesti, pidetään yhteyttä erilaisin viestinnän keinoin, kuten kirjeitse, median, nettisivujen ja sosiaalisen median kautta. Seurakuntalaisia autetaan kasvamaan uskossa ja lähimmäisenrakkaudessa. Vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden roolia vahvistetaan työntekijöiden rinnalla toimijoina. Erityistä huomiota kiinnitetään heikoimmassa asemassa oleviin. Seurakunnan yhteisöllisyyttä vahvistetaan. Viestintä on painopistealueena ymmärrettävä laajasti. Siihen kuuluu perinteisen tiedottamisen lisäksi ihmisten kohtaaminen erilaisissa arjen ja juhlan tilanteissa sekä seurakunnan läsnäolo ja näkyminen erilaisilla foorumeilla. Viestintävälineitä käytetään monipuolisesti, seurakuntalaisia palvellaan ammattitaitoisesti, seurakunta tekee laajaa yhteistyötä ja osallistuu aktiivisesti myös muiden järjestämiin tapahtumiin ja tulee paikalle kutsuttaessa. Työntekijät pitävät ihmisten kohtaamista tärkeimpänä tehtävänään. Talous: Seurakunnan toimintaan on käytettävissä yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman talousarvioraamin mukainen nettosumma, joka vuonna 2016 on Suurin osa siitä menee työntekijöiden palkkoihin sivukuluineen. Vuoden 2016 talousarvion lähtökohtana on, että 28

31 Lapinlahden seurakunta raamibudjetti perustuu soveltuvin osin vuoden 2015 talousarviolukuihin eikä erityisiä säästötavoitteita aseteta. Tehtäväaluekohtaisiin raamisummiin on laskettu kiel-maksun pienentymisen 28 -> 24 vaikutus raamia vähentävänä. Lapinlahden raamiin sen vaikutus on n Budjettiraamin lisäksi seurakunnan käytettävissä ovat toiminnan tulot sekä mahdolliset lahjoitukset ja oman seurakunnan toimintaan kerätyt kolehdit. Näiden määrä on talousarviossa arvioitava. Yhtymän taloustoimisto lisää seurakuntaneuvoston laatimaan talousarvioon toiminnasta aiheutuvat kiinteistö-, toimisto- ja ateriapalveluiden kulut. Yleinen seurakuntatyö: 201 Jumalanpalveluselämä, 202 hautaan siunaaminen, 203 muut kirkolliset toimitukset, 205 muut seurakuntatilaisuudet, 290 muu seurakuntatyö. Seurakunnan kokoaminen yhteen sanan ja sakramenttien ääreen kirkossa ja muissa kokoontumispaikoissa sekä kodeissa pyhäpäivinä, elämän käännekohdissa sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja hartauksien merkeissä. Painopisteet vuosille Jumalanpalveluselämä 2. Seurakuntalaisuus 3. Viestintä Tunnusluvut: Yleisen seurakuntatyön tunnuslukuina käytetään kirkkohallituksen kokoamia toiminnan tilastoja. Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016: Kappalainen on jäänyt osa-aikaeläkkeelle (35 eläke). Vanhustyön HELMA-hanke yhdessä Lapinlahden kunnan ja Varpaisjärven seurakunnan kanssa on käynnistynyt TEKES-rahoituksella. Sitä varten on talousarvioon varattu sekä menoja että tuloja (290 muu seurakuntatyö), mikä sisältää sekä Lapinlahden että Varpaisjärven seurakunnan osuuden hankkeesta. Muuta: - Yhteyspäivät järjestetään lokakuussa yhteistyössä ortodoksien, helluntaiseurakunnan ja vapaaseurakunnan kanssa. - Merkkipäiväonnittelujen käytäntöä jatketaan niin, että kaikille 50-, 60-, 70-, 80-, 85- ja 90 vuotta täyttäville seurakunnan jäsenille lähetetään onnittelukirje, jossa kerrotaan mahdollisuudesta kutsua seurakunnan työntekijä syntymäpäiväseuroihin tai -hartauteen tai kotikäynnille. Yhteiset syntymäpäiväjuhlat järjestetään 70, 80 ja 90 vuotta täyttäville (kaikille yhdessä). Syntymäpäiväkirjojen jakamisesta luovutaan säästösyistä. - Surukoteihin lahjoitetaan surutyötä tukeva kirja. Kasteen yhteydessä lahjoitetaan kastekynttilä ja ensimmäisen lapsen kasteen yhteydessä myös Kotien rukouskirja. Vihkipareille lahjoitetaan vihkiraamattu. - Kinkereiden teemana on jumalanpalvelus. - Seurakunnan läsnäoloa yhteiskunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa pyritään vahvistamaan. - Seurakuntalaisten osallistumista jumalanpalvelusten ja muun toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen kehitetään edelleen. 210 Viestintä Toteuttaa seurakunnan perustehtävää viestinnän keinoin. Lapinlahden seurakunnan viestintä toteuttaa lisäksi seurakuntayhtymän yhteisiä viestinnän tavoitteita ja toimintatapoja. Työntekijöiden viestintävalmiuksien kasvattaminen Uusien verkkosivujen käyttöönoton vahvistaminen 29

32 Kohderyhmäkohtaisen viestinnän jatkokehittäminen (mm. e-kirjeiden lisääminen). Lapinlahden seurakunta Painopisteet vv Seurakuntayhtymän yhteisviestinnän hyödyntäminen Lapinlahden seurakunnan viestinnässä Sosiaalisen median ja verkkoviestinnän hyödyntäminen seurakunnan viestinnässä Luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten viestintäosaamisen monipuolinen kehittäminen ihmisten tavoittamiseksi ja kohtaamiseksi erilaisissa tilanteissa ja erilaisin keinoin. tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut verkkosivuilla käyntien määrä Musiikkityö Musiikkityön tehtävänä on vastata musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Toinen tärkeä toimintaalue on musiikkikasvastustyö, joka tapahtuu rippikoulussa, kuorotoiminnassa (viisi kuoroa), koulu/esikoulu vierailuilla sekä palvelukoti vierailuilla sekä monissa seurakunnan tilaisuuksissa. Tehtävänkuvaan kuuluu myös yhteistyö paikkakunnan muun musiikkitoiminnan kanssa. Painopisteet Vuodelle Jumalanpalvelus ja toimitukset 2. Seurakuntalaisuus 3. Viestintä Painopisteet vv Jumalanpalveluksen kehittäminen 2. Ihmisen kohtaaminen arjessa 3. Musiikkikasvatus tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Musiikkitilaisuudet Musiikkitil. kävijät Kuorot Muuta: Vuonna 2017 suunnitelmissa on toteuttaa Jesus Christ Superstar. Ensi-ilta olisi pääsiäisen alla Esityksiä noin 10. Paikkana Lapinlahden kirkko. Ohjaus Anu Sorjonen, musiikista vastaa Lala Maukonen. Lisäksi muita seurakunnan työntekijöitä mukana toteuttamassa. Harjoitukset alkavat keväällä Avustukset: seurakunnan avustus kirkkomusiikkiyhdistykselle, johon kuuluvat kirkkokuoro, IloSetkuoro, päiväkuoro, lapsikuoro ja nuorisokuoro. Pyydämme vuodelle 2016, 3000e. Liite tulee myöhemmin. 231 Päiväkerhotyö Kristillinen kasvatus /evankeliumi lapsille ja perheille. Kristillisiin arvoihin pohjautuva lapsen kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Kasvatuskumppanuus perheiden ym. kanssa. Painopisteet Vuodelle Jumalanpalvelus ja toimitukset 30

33 2. Seurakuntalaisuus 3. Viestintä Lapinlahden seurakunta Painopisteet vv Jumalanpalvelus ja toimitukset 2. Seurakuntalaisuus 3. Viestintä 4. Kirkon kasvatustyön yhteisen painopistealueen huomioiminen tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Päiväkerholaiset Kesäkerholaiset Perhekerhot käyntikerrat Kirkonkylä Perhep.hoit kerho Kesäperhekerhot Pyhäkoulutyö Pyhäkoulu on lasten jumalanpalvelus. Se toteuttaa kirkon kasteopetus tehtävää. Pyhäkoulu kasvattaa lapsia jumalanpalvelukseen ja seurakuntaelämään mahdollistaen lapsen oman hartauselämän. Pyhäkoulutyön alla toteutetaan Lapinlahdella myös kunnallisen varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyötä lasten uskontokasvatuksessa. Painopisteet Vuodelle Pyhäkouluopettajien työn tukeminen. 2. Viestintä Painopisteet vv Pyhäkouluopettajien työn tukeminen. 2. Seurakunnan yhteiset painopisteet 3. Kirkon kasvatustyön painopisteen huomioiminen. tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Pyhäkoululaiset Pyhäkouluopettajat Pyhäkoulupisteet Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016: Huomioitava kunnallinen VaSu, joka on uudistunut. 233 Varhaisnuorisotyö Kohdata varhaisnuoria heille luontevilla elämän osa-alueilla, kuten kouluissa. Järjestää kerho toimintaa minkä vetäjinä toimii koulutetut ohjaajat. Vahvistaa koulujen kristillisen kasvun opetusta. Saariselän perheretken järjestäminen hiihtolomalle. Painopisteet Raamattu 2. Jalkautuminen 3. Vapaaehtoistyö 4. Vieraanvaraisuuden kirkko 31

34 Lapinlahden seurakunta Tavoitteet vuodelle Koulutyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Tuoda seurakunta lähemmäksi varhaisnuoria ja tarjota heille mieleisiä kokemuksia sen piirissä. Tunnusluvut Kouluvierailut Kerho Leirit, retket ja osallistujat 5/150 6/150 7/180 7/180 Muuta: 2. Nuorisotyönohjaajan työhön kuuluu myös partiotyö. Partiolle on varattu 1500 avustus vuodelle Rippikoulutyö Toteuttaa rippikouluja vuosittain kokonaiskirkon antamien ohjeiden mukaisesti. Rippikoulun yleistavoitteena on, että nuori/ aikuinen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Kunkin rippikoulun monimuotoisen opetuksen laajuus on 80 tuntia. Painopisteet Vuodelle Jumalanpalvelus ja toimitukset 2. Seurakuntalaisuus 3. Viestintä Painopisteet vv Jumalanpalvelukset ja toimitukset 2. Seurakuntalaisuus 3. Viestintä Tunnusluvut (syntymävuosi) Ikäluokka srk/kaikki 78/84 81/95 88/93 73/80 60?/70? 2. Rippikoulun käyneet Lapinlahdella+muualla ? 3. Rkryhmät (leirit/päiväk.) 2/1 3/1 2/1 2/1 2/1 4. Aikuisrippikoulul Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016: Lapinlahden seurakunta tarjoaa v 2016 vain 2 leirimuotoista ryhmää ja yhden päiväkouluryhmän. 236 Nuorisotyö Tarjota yli 13-vuotiaille hengellistä ja toiminnallista tekemistä. Tarjota koulutusta, leirejä ja retkiä, henkilökohtaisia keskusteluja. Tehdä yhteistyötä muiden nuorten parissa työskentelevien kanssa. Painopisteet Vuodelle Jumalanpalvelukset ja hartauselämä 2. Seurakuntalaisuus 3. Viestintä ja sosiaalinen media 32

35 Painopisteet vv Jumalanpalvelus ja toimitukset 2. Seurakuntalaisuus 3. Viestintä Lapinlahden seurakunta Tunnusluvut Sählykerhoja Pelaajia illassa keskim. 11/11 11/11 15/11 15/11 15/11 3. Isoskoulutuspv uusille Koul. käyn. uusia isosia Srk: aamuhartaudet yläkoululla ja lukiolla 7/kk 7/kk 7/kk 7/kk 7/kk 6. Nuortenillat lapinlahti/alapitkä/martikkala 8/8/4 8/8/8 8/8/8 8/8/8 8/8/8 Muuta: Nuorisotyöllä on oma kummilapsi Retzo Tansaniassa, häntä tuetaan 300 vuodessa, joka kertyy Väärnin kioskin tuotoista. 238 Perhekerhotyö Erilaisissa elämäntilanteissa oleville perheille kohdennettu kristillisiin arvoihin pohjautuva toiminta jota seurakunnan eri työmuodot toteuttavat. 1. Jumalanpalvelus ja toimitukset 2. Seurakuntalaisuus 3. Viestintä Painopisteet vv Jumalanpalvelus ja toimitukset 2. Seurakuntalaisuus 3. Viestintä Tunnusluvut Perhemessut Parisuhdetyö Vapaaehtoistoiminta Naistoiminta Diakonia Diakoniatyön tarkoituksena on lähimmäisenrakkauteen pohjautuen tukea ja auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti henkisesti, hengellisesti tai aineellisesti tilanteeseen liittyvät rajoitukset huomioiden. Diakoniatyössä pyritään kunnioittamaan ja löytämään jokaisen ihmisen omia voimavaroja. 1. Toiminta-ajatuksen mukaisen perustehtävän toteuttaminen. 2. Seurakuntalaisuus. Diakonia on jokaisen seurakuntalaisen tehtävä. 3. Vanhustyö. Helma-hanke (Hyvän elämän mahdollistajat) Painopisteet vv Perustehtävä 2. Vanhustyö/vapaaehtoistoiminta/Helma-hanke 33

36 Lapinlahden seurakunta Tunnusluvut Asiakaskontaktit Ryhmät Avustukset määrä/ 230 / / / / /16500 Avustukset sisältävät myös Diakoniarahastosta, Tukikummit-rahastosta sekä Minna-Maaria ja Juha Sipilä-säätiöstä haetut avustukset. 260 Lähetystyö Ylösnoussut Jeesus Kristus antoi seuraajilleen tehtävän viedä sanomaa hänestä koko maailmaan. Tätä tehtävää seurakunnan lähetystyö toteuttaa keräämällä varoja kirkon lähetysjärjestöjen toimintaan ja pyrkimällä kasvatuksen ja tiedotuksen kautta auttamaan kaikkia seurakunnan jäseniä ja työntekijöitä löytämään oma tapa olla toteuttamassa yhteistä tehtävää yli työmuotojen rajojen. 1. Rukouksen merkityksen esillä pitäminen 2. Vapaaehtoistyön kehittäminen 3. Varainhankinta ja sitä tukeva tiedotus Painopisteet vv Samat kuin Tarkennetaan tarvittaessa. Tunnusluvut Nimikkosopimukset - Markkaset Korhoset Vammaistyö, Botswana Radiotyö Intiassa (SANSA) Rov.kun. kohde, Etiopia, Dessie n n n n 3070 n Talousarvioavustukset * Vapaaehtoinen kannatus *Avustusten jakautuminen: SLS 14000, Pipliaseura 2500, Sanansaattajat Toimintaa - Kouluvierailut (ryhmiä) Lähetystilaisuudet Lähetysrenkaan jäseniä Vapaaehtoiset toimijat Muuta: Toiminnassa ei ole odotettavissa olennaisia muutoksia. Runkona on edelleen rovastikunnallinen yhteistyö ja sen puitteissa järjestettävät tapahtumat ja toisaalta Ystäväntuvan toiminta. Tärkein ongelma on edelleen vapaaehtoisen lähetyssihteerin puuttuminen. Tehtävää hoitaa kappalainen oman toimensa ohella. 34

37 2.1.3 Sonkajärven seurakunta Sonkajärven seurakunta Johdanto Toiminnan yleistavoite Sonkajärven seurakunta pyrkii huolehtimaan, että Jumalan sana, kaste ja ehtoollinen, sekä rippikouluopetus, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen ovat seurakunnan jäsenten saatavissa kaikissa oloissa. Seurakunnan jäsenet Seurakunnan jäsenmäärä on vähentynyt 2000-luvulla, mutta kirkosta eroaminen Sonkajärvellä on vähäistä. Kuolleisuus on korkeampaa kuin syntyvyys. Lisäksi poismuutto on yleisempää kuin muutto paikkakunnalle. Jäsenmäärä oli 3671 jäsentä. Väestön ikääntyminen ei ole seurakunnan kannalta pelkästään huono asia, sillä monet työelämästä poistuneet ikäihmiset ovat aktiivisia seurakuntalaisia. Tämän hetken haaste on senioriväestölle mielekkään seurakuntatoiminnan järjestäminen ja innostaminen mukaan seurakunnan vapaaehtoistoimintaan. Seurakunta ja seurakuntayhtymä Sonkajärven seurakunta on vuoden 2011 alusta osa Ylä-Savon seurakuntayhtymää. Seurakuntayhtymä hoitaa seurakuntien taloutta ja omaisuutta sekä huolehtii toimistopalveluista ja hautausmaista. Seurakunnan hengellinen toiminta hoidetaan tuttuun tapaan paikallisissa seurakunnissa kirkkoherran ja paikallisten työntekijöiden johdolla. Seurakuntayhtymän keskusrekisterin alaiset seurakuntatoimistot hoitavat hautausasioita, kuulutuksia ja kastevarauksia sekä antavat virkatodistukset. Henkilökunta Seurakunnassa on kaksi teologin virkaa, kirkkoherran ja kappalaisen virka. Lisäksi seurakunnassa on kaksi kanttorin virkaa, joista toinen on 60. Diakonian ja nuorisotyönohjaajan virat sekä lastenohjaajan toimi. Sonkajärven seurakunnan työyhteisössä tekevät työtä seurakuntayhtymän työntekijät: seurakuntamestari Mauri Heiskanen, seurakuntaemäntä Seija Heiskanen Hirsikankaan leirikeskuksessa, keittäjä Tuula Jänis, seurakuntasihteeri Riitta Koivistoinen, suntio Marja-Liisa Rönkkö Sukevan kirkossa, hautausmaan työntekijänä/suntiona Hannu Huttunen. Yhteistyökumppanit Sonkajärven seurakunnan tärkeimmät yhteistyökumppanit toimintavuonna 2016 ovat Sonkajärven kunta, Ylä-Savon seurakuntayhtymä ja sen jäsenseurakunnat sekä Iisalmen rovastikunta. Kunnan kanssa yhteistyötä on erityisesti nuorisotyössä. Rovastikunnallisesti ja yhtymän puitteissa tehdään aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Henkilöstökoulutus ja työyhteisön kehittäminen Sonkajärven seurakunnan työntekijöille ja Sonkajärvellä työskenteleville seurakuntayhtymän työntekijöille järjestetään työyhteisöpäivät keväällä ja syksyllä. Jokainen työala laatii henkilöstön kehittämissuunnitelman talousarvion yhteyteen Kirkon koulutuskeskuksen ja hiippakunnan koulutustarjonnan pohjalta. Yhteisiä työntekijäkokouksia on päätetty pitää kahden viikon välein, ja pienempiä työneuvotteluja pidetään tarvittaessa useammin. Työyhteisön kehittämistä jatketaan yhteistyössä seurakuntayhtymän kanssa. Yleinen seurakuntatyö 201 jumalanpalveluselämä, 202 hautaan siunaaminen, 203 muut kirkolliset toimitukset, 204 aikuistyö ja 205 muut seurakuntatilaisuudet. Jumalanpalvelus on seurakunnan viikoittainen päätapahtuma, ylösnousemuksen juhla. Siinä Jumala palvelee meitä sanan, sakramenttien, rukousten, virsien sekä yhteyden 35

38 Sonkajärven seurakunta välityksellä. Jumalanpalvelus johdattaa arjen jumalanpalvelukseen, viemään sanoin ja teoin evankeliumia maailmaan. 1. Jumalanpalveluselämän jatkuva rakentaminen ja elävöittäminen. 2. Seurakuntalaisten jumalanpalvelusvastuun vakiinnuttaminen ja kouluttaminen. 3. Perhejumalanpalvelusten kehittäminen. Painopisteet vv Vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen ja maallikkokoulutuksen jatkon järjestäminen oman rovastikunnan seurakuntien kanssa. 2. Jumalapalvelusten ja kirkkovuoden kierron sisällön ja merkityksen kouluttaminen seurakuntalaisille. 3. Ihmisten tukeminen oman hengellisyyden harjoittamisessa. Tunnusluvut tilinpäätös ta ta ts ts Tehtäväalue Tiedotus ja viestintä Viestinnän tehtävänä on tukea kirkon perustehtävää viestintäsuunnitelman mukaisesti. Seurakunnan tapahtumista tiedotetaan paikallislehti Miilussa ja seurakunnan internetsivuilla sekä ilmoitustauluilla. 220 musiikkityö Evankeliumin julistaminen musiikin avulla. Jumalanpalvelusmusiikki muodostaa ytimen, johon kaikki musiikkityö nivoutuu. Musiikkityö tavoittaa kaikenikäiset yhteistyössä eri työmuotojen kanssa. Seurakunnan musiikkityön peruspilareita ovat - kuorotoiminta (Sonkajärvellä: kirkko-, lapsi-, nuoriso- ja mieskuoro; Sukevalla: kirkko- ja lapsikuoro sekä Cantilena-lauluryhmä) - virsi- ja jumalanpalveluskasvatus (kohdennetaan eri ikäluokille) - muu kirkkomusiikki (yksinlaulu, urut ja muut instrumentit, yhtyeet) Konserttitoiminta liittyy myös sisällöltään johonkin jumalanpalveluselämän elementtiin: rukoukseen, kiitokseen ja julistukseen; Jumalan luomislahjojen ylistykseen. Painopisteitä: Kuorotoiminnan kehittäminen. Jumalanpalvelus ja sen edelleen kehittäminen, jotta se tavoittaisi kaikki ikäryhmät. Musiikkityön toimintamuotoja: 1. Kuoroharjoitukset kaikilla kuoroilla kerran viikossa. 2. Kuorojen laulupäivät 3. Kuorot jumalanpalveluksissa mahdollisimman usein 4. Musiikkityön tapahtumia on lueteltu seuraavalla sivulla 5. Kuorovierailuja ja kanttorin vierailuja - palvelukeskus Tuulikannel ja Kipinä - palvelutalot - vanhustentalo 36

39 37 Sonkajärven seurakunta - sairaalat - vankila - Vetrea (veljeskoti) - rovastikunnan seurakunnat 6. Kuorot oman seurakunnan juhlissa: Lähetys- ja yhteisvastuujuhlat, Herättäjänpäivä, vanhusten kirkkopyhä Virsi- ja jumalanpalveluskasvatus: Jumalanpalveluksissa, toimituksissa, työseuroissa, kuoroharjoituksissa, työntekijäkokouksissa, perhekerhoissa, päiväkerhoissa, varttuneiden kerhossa, virsi-illoissa ja kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa. 8. Kouluvierailut: Tuntivierailut kouluissa ja päiväkodeissa, päivänavaukset, joissa elävää musiikkia ja/tai viikon virsi. 9. Kunnan ja yhteisöjen juhlissa esiintyminen (itsenäisyyspäivä yms.) Toimintasuunnitelma täydentyy jatkuvasti yhdessä muun toiminnan kanssa. Muuta: Virsijumalanpalvelus Virsi-illat (esim. Lasten virsikirja) Työseurojen, rippikoululaisten ym. ryhmien osallistuminen jumalanpalveluksien suunnitteluun ja toteutukseen. Huomioidaan myös erityis- ja kohderyhmät suunniteltaessa tulevia tapahtumia. Mahdollisesti jonkin vierailevan muusikon/musiikkiryhmän tilaisuuksia, ja konserttimatkat /retket Vuodelle 2017 huomioitavaa: valtakunnalliset kirkon musiikkijuhlat Helsingissä, kirkkokuorot 231 Varhaiskasvatus Lapsi oppii tuntemaan Jeesuksen turvana ja ystävänä, sekä Jumalan luojana. Lapsi saa kokea pyhän läsnäoloa ja seurakunta koetaan tutuksi ja turvalliseksi. Yhteys perheisiin on perusta toiminnan kehittämiselle. Päiväkerho, perhekerho ja pyhäkoulu ovat toimintamuotona, ja 2016 kaikki toiminnot siirtyvät varhaiskasvatus-nimikkeen alle. Yhteys varhaisnuorisotyöhön ja jumalanpalvelukseen jatkuu tiiviinä. 1. Kerhot/ kokoontumiset ja pyhäkoulut turvataan tärkeänä perustoimintona. 2. Jumalanpalveluselämään kasvattaminen ja hartauselämän tukeminen 3. Perheiden kohtaaminen, tapahtumia koko perheelle yhteistyössä muun kasvatuksen kanssa ja osallistuminen muuhun kasvatustyöhön ja työntekijän oman osaamisen syventäminen kasvatustyön koko sektorille. Painopisteet v Kerhot/ kokoontumiset jatkuvat samaan tapaan, myös pyhäkoulu. 2. Perhetyötä painotetaan ja monipuolistetaan: esim. enemmän isompia perhetapahtumia yhteistyössä kunnan jne. kanssa, kuin paljon pieniä erillisiä tapahtumia. 3. Lasten Jumalanpalveluselämän erityinen painottaminen ja yhteiset koko kasvatuksen jp-tilaisuudet. Huomioidaan 2017 Armo juhlavuosi. Tunnusluvut Kerhomäärä Tilaisuuksiin osallistujat Pyhäkoulumäärät

40 Sonkajärven seurakunta 233 Varhaisnuorisotyö ja partiotyö Varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on pitää esillä sanomaa Jumalan rakkaudesta ja tukea varhaisnuoren hengellistä kasvua ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Viikkotoimintaa, leirit, retket ja tapahtumat toimivat yhteyden luojina varhaisnuoriin. Koulun kanssa tehtävä yhteistyöllä tuetaan koulun perustyötä ja uskontokasvatusta. Partiotyö on osa seurakunnan varhaisnuoriso-, ja nuorisotyötä. 1. Säännöllinen viikkotoiminta ja uudet kerhot ja koulutyö 2. Perheiden kohtaaminen, tapahtumia koko perheelle yhteistyössä muun kasvatuksen kanssa 3. Leirit ja retket sekä tapahtumat rovastikunnassa ja hiippakunnassa Painopisteet v Teemalliset leirin yhteistyössä kolmas sektori (perhe, liikunta, leirikoulu) 2. Kansainvälisyys ja ympäristökasvatus 3. Huomioidaan 2017 Armo juhlavuosi Tunnusluvut Viikkotoimintaryhmät Kouluvierailut (alakoulu) Tapahtumiin osallistujien määrä Muuta Jäsenmaksut Poikien ja Tyttöjen Keskus 200 euroa Avustukset Partiolle 2200 euroa. Hiippakuntatapahtuma Rippikoulutyö Kristinuskon perustan opettaminen, seurakuntaan tutustuminen ja yhteydet perheisiin. Nuorten kristillisen kasvun tukeminen ja seurakuntayhteyden lujittaminen. Varttuneille nuorille annetaan mahdollisuus ottaa vastuutehtäviä. Nuorten vastuun ja vuorovaikutuksen lisääminen sekä materiaalin tuottaminen opetukseen. 1. Kehittää rippikoulun opetussuunnitelmaa ja isoset siinä mukana vahvemmin 2. Kodin ja srk:n välisen yhteistyön tiivistäminen 3. Rippikoulussa vastuun ja kansainvälisyyden vahvistaminen Painopisteet v Eri työmuotojen roolin vahvistaminen ja uskontokasvatus 2. Edistää nuorten jäämistä mukaan seurakunnan toimintaan ja vastuun kantamiseen 3. Materiaalinen tuottaminen verkkoon ja nuorten oman vastuun lisääminen Tunnusluvut Rippikoululaisten määrä Määrä ikäryhmästä Jatkotoimintaan ikäluokasta Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/16. Kasvaa rpk:n määrä. 236 Nuorisotyö Nuoren kristillisen kasvun tukeminen ja vanhempien nuorten vastuun lisääminen 38

41 Sonkajärven seurakunta Perustoimintojen kautta tapahtuva kasvu seurakunnassa (Koulutus, nuortenillat, keskusteluillat, peli-illat, leirit, retket). Kunnan nuorisotyön ja koulun kanssa toteutettava yhteystyö. Vaikeuksiin joutuneiden nuorten tukeminen ja yhteys diakoniatyöhön. 1. Säännöllinen viikkotoiminta vanhemmille nuorille ja koulutyö 2. Isostoiminnan kehittäminen ja yhteisöllisyyden kasvattaminen 3. Nuorten oman toiminnan kehittäminen ja vastuun kantaminen Painopisteet v Nuorten tukeminen eri elämäntilanteissa ja tukiryhmät toimimaan 2. Globaalisuus, kansainvälisyys ja Armoa2017 juhlavuosi (Saksa, ryhmät). 3. Vahvistaa isoistoimintaa laajemmaksi kokonaisuudeksi ja huomioida diakonian ja lähetyksen näkökulma Tunnusluvut Nuoria koulutuksessa Tilaisuuksissa nuoria Kouluvierailuja Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/16. Konsertti ja tapahtumat. Muuta Nuorten Keskus 150 euroa jäsenmaksu 241 Diakoniatyö Diakonia on kristilliseen rakkauteen perustuvaa palvelua, jonka tehtävänä on auttaa heitä, joilla hätä on suurin ja joita ei muulla tavalla auteta. Diakonian tehtävät ovat hädän etsiminen ja lievittäminen, hädän syihin vaikuttaminen, palveluun kasvattaminen, opettaminen ja ohjaaminen. 1. Etsivä työ niiden parissa, joita muu seurakunnan toiminta ei tavoita 2. Perheiden tukeminen kristillisessä kasvatuksessa 3. Vapaaehtoistyön kehittäminen Painopisteet vv Etsivän työn toiminnan jatkuvuus 2. Vapaaehtoistyön jatkuvuus 3. Vanhustyö tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut asikaskontaktit/ 803/ / / / /400 eri asiakkaat 2. avustukset euroa EU-apu ruoka-apu 2000/ / / / / perhettä 4. ryhmät/kohdatut 22/600 22/600 22/600 22/600 22/600 Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Diakonia-avustusmääräraha tiputetaan muiden saman kokoisten seurakuntien tasolle ( ) 39

42 Sonkajärven seurakunta 260 Lähetystyö Painopisteitä vuodelle Nimikkolähettien työn hengellinen ja taloudellinen tukeminen 2. Vapaaehtoistyön kehittäminen; vapaaehtoistyöhön avoimmuutta aktivoiden ja innostaen 3. Kirpputori- ja työseuratoiminnan kehittäminen. 4. Tiedottaminen ja yhteistyö sekä avoimmuus kaikkien seurakunnan työmuotojen kanssa Painopisteet vuosille Nimikkolähettien työn hengellinen ja taloudellinen tukeminen 2. Vapaaehtoistyön kehittäminen, avoimmuus aktivointikeinona. 3. Tiedottaminen ja koulutus ajan hengen mukaan 4. Kirkon ja lähetysjärjestöjen strategioiden aktiivinen seuraaminen Vuoden 2016 toimintaa: Rovastikunnan lähetyspäivät. Sonkajärvellä järjestettävä Vammaistyö/Tulevaisuus ja Toivo -teemalla, arpajaisineen ja mahdollisesti myyjäisineen aktivoi toimikunnan jäsenet. Päätettiin tutkia Kuurojen lähetyksen ja rovastikunnan kuurojen työn mahdollisuutta osallistua päivään. Eri lähetysjärjestöjen kolehtipyhiä päätettiin hyödyntää informoimalla seurakuntalaisia järjestöjen työstä. Leipäsunnuntai ja Tasaus-päivien teemat hyödynnetään ja niiden ohjelma täsmennetään. Toimialojen yhteisiä myyjäisiä ja toimintaa kehitetään. 40

43 Pielaveden seurakunta Pielaveden seurakunta 201 Jumalanpalveluselämä Jumalanpalvelus on seurakunnan viikoittainen päätapahtuma, ylösnousemuksen juhla. Siinä Jumala palvelee meitä sanan, sakramenttien, rukousten, virsien sekä yhteyden välityksellä kutsuen pelastavan armon yhteyteen ja vahvistaen uskoa, toivoa ja rakkautta. Jumalanpalveluksesta seurakunta lähtee arjen jumalanpalvelukseen, palvelutyöhön viemään sanoin ja teoin evankeliumia maailmaan. 1. Jumalanpalvelusten jatkuva kehittäminen mukaan lukien tuomasmessut, käsikirjojen jumalanpalvelusaineistojen käytön lisääminen, sanajumalanpalvelusten kehittäminen ja keskustelun herättäminen jokasunnuntaisesta messusta. 2. Maallikkovastuun vakiinnuttaminen edelleen ja sen kautta seurakunnan jäsenyyden hengellisen merkityksen esille tuominen. Painopisteet vv Jumalanpalveluselämän jatkuva rakentaminen ja elävöittäminen 2. Maallikkovastuun vakiinnuttaminen tp ta ta ts ts Tunnusluvut pääjp:t osallistujia muut jp:t osallistujia Eht. viet Osallistujia Hautaan siunaaminen Kirkollisessa hautaan siunaamisessa seurakunnan jäsen saatetaan arvokkaasti viimeiselle matkalle, lohdutetaan omaisia kristillisellä ylösnousemuksen, iankaikkisen elämän ja jälleennäkemisen toivolla ja julistetaan sanomaa kuoleman voittaneesta Jeesuksesta Kristuksesta. 1. Kiireetön omaisten kohtaaminen virastossa ja toimituksissa, siunaus- ja muistotilaisuuksien huolellinen valmistelu ottaen huomioon musiikin mahdollisuudet ja toimituksen jumalanpalvelusluonne. 2. Omaisten tukeminen surutyössä. Painopisteet vv Eri-ikäisten omaisten kohtaaminen ja tukeminen tp ta ta ts ts Tunnusluvut Hautauksia Osallistujia Kirkolliset toimitukset Kaste, konfirmaatio ja avioliittoon vihkiminen ovat tärkeitä kristillisiä toimituksia ihmisen elämänkaaressa. Pyhät toimitukset ovat luonteeltaan jumalanpalveluksia. 41

44 Pielaveden seurakunta Toimitusten kautta kohdataan vuosittain suuri joukko seurakuntalaisia ja myös kauempaa tulleita juhlavieraita, sekä myös kirkkoon kuulumattomia. Toimituksissa julistetaan Jumalan sanaa ja annetaan kristillistä opetusta juhlaan saapuneelle vierasjoukolle. 1. Toimitusten kristillisen sisällön rohkea ja avara esilletuominen, myös musiikissa 2. Kummiuden kristillisen merkityksen esiin tuominen. Painopisteet vv Toimitusten jumalanpalvelusluonteen vahvistaminen mukaan lukien musiikki Toimenpiteitä Kastekoteja muistetaan kristillisellä lastenkirjalla. tp ta ta ts ts Tunnuslukuja Kasteet Osallistujia Vihkimiset Osallistujia Aikuistyö Aikuistyön tehtävänä on huolehtia kristillisen sanoman julistamisesta ja Jumalan sanan opettamisesta aikuisväestölle sekä auttaa kasvamaan seurakuntayhteyteen ja löytämään oman identiteetin ja kutsumuksen kristittynä. 1. Majataloiltojen järjestäminen ja kehittäminen. Majataloillat korvaavat aiemmin pidetyt sanan ja rukouksen illat. 2. Uusien ja jo kokeneitten vastuunkantajien tukeminen tehtävässään. Yhä uusien vastuunkantajien rohkaiseminen Painopisteet vv Seurakunnan jäsenyyden merkityksen vahvistaminen seurakunnan jäsenissä järjestämällä tilaisuuksia, jotka vahvistavat aikuista uskoa. tp ta ta ts ts Tunnusluvut Osall./ryhmä (k.a) Ryhmien määrä Muut seurakuntatilaisuudet Muut seurakuntatilaisuudet käsittävät raamattuopetuksen, seurat, kinkerit, hartaushetket ja muun vastaavan toiminnan, joiden kautta seurakunta pyrkii tavoittamaan yhteyteensä uusia ihmisiä, vahvistamaan jäseniä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan ja lisäämään Raamatun tuntemusta. 1. Maallikkovetoisen kyläseuratoiminnan tukeminen edelleen 2. Maallikkovastuun vakiinnuttaminen 42

45 Pielaveden seurakunta Painopisteet vv Avaran luterilaisen kristillisyyden vahvistaminen niin, että Pielaveden seurakunta voisi toimia hengellisenä kotina eri herätysliikkeisiin kuuluville ja kuulumattomille. tp ta ta ts ts Tunnuslukuja Erilaisia tilaisuuksia Osanottajia Tiedotus ja viestintä Toteuttaa seurakunnan perustehtävää viestinnän keinoin. Pielaveden seurakunnan viestintä toteuttaa lisäksi seurakuntayhtymän yhteisiä viestinnän tavoitteita ja toimintatapoja. 1. Työntekijöiden viestintävalmiuksien kasvattaminen 2. Uusien verkkosivujen käyttöönoton vahvistaminen 3. Pielaveden sisäisen viestinnän tarkastelu ja kehittäminen Painopisteet vv Sosiaalisen median ja verkkoviestinnän hyödyntäminen seurakunnan viestinnässä 2. Pielaveden seurakunnan ja seurakuntayhtymän sekä muiden jäsenseurakuntien yhteisviestinnän kehittäminen tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Kotisivuilla käyntienmäärä Musiikki Musiikkityön tehtävänä on vastata musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Toinen tärkeä toimintaalue on musiikkikasvatustyö, joka tapahtuu rippikouluissa, kuorotoiminnassa, kouluvierailuilla sekä monissa muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Tehtävänkuvaan kuuluu lisäksi sopivan musiikin käytön edistäminen seurakunnan eri toimintamuodoissa sekä yhteistyö paikkakunnan muun musiikkitoiminnan kanssa. 1. Jumalanpalveluselämän rikastuttaminen 2. Virsilaulun elävöittäminen 3. Seurakuntalaisten musiikillisen osallistumisen kehittäminen Painopisteet vv Vuonna 2017 reformaation juhlavuoden huomioonottaminen seurakunnan musiikkielämässä 2. Mahdollisia uusia musiikkiryhmiä seurakuntaan 3. Konserttitoiminnan rikastuttaminen tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Musiikkitilaisuudet:

46 2.Musiikkitil kävijät: kuorot ja lauluryh: Pielaveden seurakunta 231 Päiväkerho Päiväkerhotyö on arkipäivisin annettavaa kasteopetukseen perustuvaa viriketoimintaa alle kouluikäisille lapsille. Tavoitteena on antaa kristillistä kasvatusta ja kehittää lasten sosiaalisia taitoja. 1. Kohtaamisen kirkko 2. Ympäristökasvatus tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut vuotiaat lapset Pielavedellä ( srk.n jäseniä ) vuotiaita 57 päiväkerholaisia ( kevät ja syksy ) 232 Pyhäkoulutyö Pyhäkoulu on lasten jumalanpalvelus. Tällaisena se jäsentyy osaksi seurakunnan jumalanpalveluselämää. Toisaalta pyhäkoulu on kasteopetusta, jolloin se on osa seurakunnan kasvatustoimintaa. Pyhäkoulua käyvät alle rippikouluikäiset. 1. Kohtaamisen kirkko 2. Ympäristökasvatus tilinp. Tunnusluvut Pyhäkoululaisia kotipyhäkoulussa 7 lasta 2. Pyhäkouluvierailut päivähoid. ja esikoulussa 31 kertaa 238 Perhekerhotyö Perhetyö on lapsiperheille suunnattua toimintaa. Tavoitteena on tehdä perheiden kohtaaminen mahdolliseksi ja tukea perheitä lasten kristillisessä kasvatuksessa. 1. Kohtaamisen kirkko 2. Ympäristökasvatus tilinp. Tunnusluvut Perhekerhoon 318/563 osallistuneita aikuisia / lapsia 233 Varhaisnuorisotyö 44

47 Pielaveden seurakunta Varhaisnuorisotyö on 7-14 vuotiaiden lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kristillistä kasvatusta ja tarjota monipuolista toimintaa omassa seurakunnassa ja rovastikunnassa. 1. Kohtaamisen kirkko 2. Ympäristökasvatus tilinp. ta ts Tunnusluvut vuotiaat ? 2. Säännölliseen 146 toimintaan osallistuneet 3. Leireille osallistuneet Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Leiri Partaharjulla vuosina 2015 ja jälleen vuonna Leiri tuo lisämenoja joka toinen vuosi. 236 Nuorisotyö Nuorisotyö on rippikoulun käyneiden parissa tehtävää työtä. Tavoitteena on tukea nuorten kristillistä kasvua ja järjestää heille mielekästä toimintaa omassa seurakunnassa, rovastikunnassa ja valtakunnallisissa tapahtumissa. 1. Kohtaamisen kirkko 2. Ympäristökasvatus tilinp. ta ts. Tunnusluvut vuotiaat Ryhmänjohtajat, apuohjaajat ja yövahdit Retkille ja leireille osallistuneet Rippikoulutyö Rippikoulu on seurakunnan järjestämää kasteopetusta. Tavoitteena on perehdyttää nuoria kirkon yhteiseen uskoon ja ohjata heitä toteuttamaan uskoa arjen elämässä sekä elämään seurakunnan yhteydessä. 1. Vieraanvaraisuuden kirkko aihe, joka jatkuu kasvatustyön painopisteenä. 2. Valmistautuminen reformaation merkkivuoteen Ympäristökasvatus. Painopisteet vv Kirkon kasvatustyön painopiste esillä. 2. Reformaation merkkivuosi ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosi Ympäristökasvatus. Tunnusluvut Rippikoul. ikäluokka Rippikouluun tulleista konfirmoitiin

48 46 Pielaveden seurakunta Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016: Rippikoulumaksu vuonna 2015 on Pielavedellä 80 euroa (16 euroa/leiripäivä). Rippikoulumaksu Ylä- Savon seurakuntayhtymän käytännön mukaisesti vuonna 2016 on 16,50 euroa/leiripäivä/henkilö. Maksu on vuonna 2016 Pielavedellä 16,50 euroa x 5 leiripäivää = 82,50 euroa. Rippikoulumaksusta voi anoa vapautusta taloudellisin perustein. Lomake löytyy Pielaveden seurakunnan kotisivuilta. Muualla rippikoulunsa käyviltä ei omassa seurakunnassa peritä maksuja (ryhmä 3). 241 Diakonia Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on auttaa niitä, joita ei muutoin auteta. Diakonian tehtävänä on auttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti ja erityisesti niitä, joiden hätä on suurin. Auttamiseen sisältyy ihmisen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen - ja hengellinen tukeminen. Diakonian tehtävä on vaikuttaa yhteiskunnallisesti, huolehtia siitä, että sana ja sakramentit saatetaan kaikkien ihmistenulottuville myös erilaisissa laitoksissa sekä kodeissa. Diakonian tehtävä on tukea ihmistä vastuullisuuteen ja tukea hänen omaehtoista toimintakykyään. 1. Hengellinen työ 2. Vanhustyö 3. Yhteistyön tehostaminen eri toimijoiden kansa Painopisteet vv Hengellisen työn vahvistaminen 2. Vanhustyö 3. Yhteistyö eri tahojen kanssa tilinp. tilinp. ta ts ts Tunnusluvut Asiakaskontaktit alle 65-vuotta 2. Ruoka-avustukset 47/ / / / / Ryhmät ja kerhot Lähetystyö Lähetystyö on jokaisen seurakunnan perustehtävä. Lähetystyön tavoite ja pääsisältö on lähetyskäskyssä, jonka Jeesus antoi opetuslapsilleen: evankeliumi on vietävä kaikille ihmisille kaikkina aikoina. Lähetystyötä toteutetaan sanoin ja teoin. Lähetystyön tulee niveltyä seurakunnan kaikkeen toimintaan. 1. Nimikkolähetit ja nimikkokohde 2. Lähetyskasvatuksen jatkuvuus 3. Tapahtuman järjestäminen Painopisteet vv Nimikkolähetit ja nimikkokohde 2. Lähetyskasvatuksen jatkuvuus 3. Tapahtumat tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Kävijöitä KJL/henkilöä

49 2. Kävijöitä lähetysnäyttelyssä/tapahtumassa Nimikkokoht. lahjoitettu vapaaehtoinen kannatus Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Isänpäivälounas, vuonna 2015 hankitut suruadressit alkavat tuottaa. Pielaveden seurakunta 290 Muu seurakuntatyö Toiminta-ajatus Yksittäiset seurakunnat osallistuvat omalta osaltaan valtakunnallisten järjestöjen työhön mm. avustusten ja yhteistyösopimusten kanssa. Seurakunnat voivat vastaavasti hyödyntää näiden järjestöjen palveluita. Vuoden 1999 piispainkokouksen suositus oli, että vuonna 2000 avustusmäärärahojen osuus olisi kolme prosenttia seurakunnan verotuloista. Kirkon lähetystyön keskus on suositellut, että seurakunnat jakaisivat lähetysjärjestöille myönnettävät määrärahat pääsääntöisesti seurakunnan saaman vapaaehtoisen lähetyskannatuksen suhteessa huomioiden mm. kannattajaryhmän seurakunnallisen toimeliaisuuden ja lähetyskannatussopimukset. Seurakuntaan tulee paljon avustuspyyntöjä. Osaan niistä voidaan vastata myöntämällä heille kolehtipyhä. Valtakunnallisten järjestöjen lisäksi seurakunta on avustanut Sulkavanjärven rukoushuoneyhdistystä, kirkkokuoroa ja mieslaulajia. 1. Avustusten jakaminen tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kesken ja sovittaminen seurakunnan taloudellisen tilanteen mukaan. Toimenpiteet Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen evankelis-luterilaisen kansanlähetyksen avustukset ovat 1000 euroa. Painopisteet vv Avustusten sovittaminen seurakunnan taloudellisen tilanteen mukaan Tunnuslukuja tp ta ta ts ts Myönnettävät avustukset -Suomen Lähetysseura Suomen Pipliaseura Kirkon Ulkomaanapu Ev.lut Kansanlähetys Muut avustukset Sulkavanjärven rukh Pielaveden kirkkokuoro Pielaveden mieslaulajat Lepikon tarpojat ry muut yht

50 2.1.5 Varpaisjärven seurakunta Varpaisjärven seurakunta Toiminnan yleistavoite Varpaisjärven seurakunta pyrkii huolehtimaan, että Jumalan sana, kaste ja ehtoollinen, sekä rippikouluopetus, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen ovat seurakunnan jäsenten saatavissa kaikissa oloissa. Seurakunnan jäsenet Seurakunnan jäsenmäärä on vähentynyt 2000-luvulla yli 20. Kirkosta eroaminen Varpaisjärvellä on vähäistä, mutta kuolleisuus on korkeampaa kuin syntyvyys. Lisäksi poismuutto on yleisempää kuin paikkakunnalle muutto. Jäsenmäärä oli 2325, kun se oli vuosituhannen alussa vielä selvästi yli 3000 ja vuotta aiemmin Varpaisjärven seurakunnan alueella yli 65-vuotiaiden asukkaiden määrä on valtakunnallista keskiarvoa (16,7 ) selvästi suurempi. Väestön ikääntyminen ei ole seurakunnan kannalta pelkästään huono asia, sillä monet työelämästä poistuneet ikäihmiset ovat aktiivisia seurakuntalaisia. Seurakunnan haasteena on senioriväestölle mielekkään seurakuntatoiminnan järjestäminen ja innostaminen mukaan seurakunnan vapaaehtoistoimintaan. Seurakunta ja seurakuntayhtymä Varpaisjärven seurakunta on vuoden 2011 alusta osa Ylä-Savon seurakuntayhtymää. Seurakuntayhtymä hoitaa seurakuntien taloutta ja omaisuutta sekä huolehtii toimistopalveluista ja hautausmaista. Seurakunnan hengellinen toiminta hoidetaan tuttuun tapaan paikallisissa seurakunnissa kirkkoherran ja paikallisten työntekijöiden johdolla. Seurakuntayhtymän keskusrekisterin alaiset seurakuntatoimistot hoitavat hautausasioita, kuulutuksia ja kastevarauksia sekä antavat virkatodistukset. Henkilökunta Seurakunnassa on vuonna 2015 kirkkoherran, kanttorin, diakonin ja nuorisotyönohjaajan virat sekä lastenohjaajan toimi. Nuorisotyönohjaajan virka on osa-aikainen (50 ). Ylä-Savon seurakuntayhtymä huolehtii kiinteistön huoltotöistä, seurakuntatoimiston ja kirkkosuntion töistä Varpaisjärvellä. Yhteistyökumppanit Varpaisjärven seurakunnan tärkeimmät yhteistyökumppanit toimintavuonna 2016 ovat Lapinlahden kunta, Ylä-Savon seurakuntayhtymä ja sen jäsenseurakunnat sekä Iisalmen rovastikunta. Kunnan kanssa yhteistyötä tehdään mm. nuoriso- ja diakoniatyössä. Rovastikunnallisesti ja yhtymän puitteissa tehdään mm. viestintäyhteistyötä. Lisäksi rovastikunnallista yhteistyötä tehdään diakoniassa, nuorisotyössä, lähetystyössä, kehitysvammaistyössä, henkilöstökoulutuksessa ja vapaaehtoiskoulutuksessa. Seurakunta tekee yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa, joista mainittakoon partiolippukunta Sutelan Hukat, Rauhanyhdistys, Herättäjä-Yhdistys ja Koskenniemen seuratupayhdistys. Ystävyysseurakunnat Varpaisjärven seurakunnalla on kaksi ystävyysseurakuntaa: Sarszentlörincin seurakunta Unkarissa ja Tampereen tuomiokirkkoseurakunta. Yhteydenpitoa ystävyysseurakuntiin pyritään kaikin muodoin tiivistämään. Henkilöstökoulutus ja työyhteisön kehittäminen Henkilöstökoulutuksen painopisteenä vuonna 2016 on ihmisten tukeminen ja vahvistaminen oman spiritualiteetin harjoittamisessa. Henkilöstöä on koulutettu siten, että työntekijät ovat saaneet valmiuksia kehittää sekä omaa että seurakuntalaisten rukouselämää. Varpaisjärven seurakunnan työntekijöille ja Varpaisjärvellä työskenteleville seurakuntayhtymän työntekijöille järjestetään työyhteisöpäivät keväällä ja syksyllä. 48

51 Varpaisjärven seurakunta Yhteisiä työntekijäkokouksia pidetään n. kahden viikon välein, ja pienempiä työneuvotteluja pidetään tarvittaessa useammin. Työyhteisön kehittämistä jatketaan yhteistyössä seurakuntayhtymän kanssa. Yleinen seurakuntatyö 201 Jumalanpalveluselämä, 202 hautaan siunaaminen, 203 muut kirkolliset toimitukset, 205 muut seurakuntatilaisuudet (201 jumalanpalveluselämä, 202 hautaan siunaaminen, 203 muut kirkolliset toimitukset, 205 muut seurakuntatilaisuudet) Varpaisjärven seurakunnan tehtävänä on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi osana kansankirkkoa. 1. Ihmisten tukeminen ja vahvistaminen oman spiritualiteetin harjoittamisessa 2. Vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen jumalanpalveluselämässä 3. Jumalanpalvelusten suunnittelu ja kehittäminen seurakunnan toiminnan keskuksena Painopisteet vv Nuorten jumalanpalvelusten kehittäminen 2. Uudistetun virsikirjan tekeminen tutuksi seurakuntalaisille tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Pääjumalanpalv osallistuneita Jumalanpalv. yht osallistuneita Hautaukset Avioliittoon vihkimiset Avioliittoon siunaamiset Kasteet Tiedotus ja viestintä Toteuttaa seurakunnan perustehtävää viestinnän keinoin. Varpaisjärven seurakunnan viestintä toteuttaa lisäksi seurakuntayhtymän yhteisiä viestinnän tavoitteita ja toimintatapoja. 1. Työntekijöiden viestintävalmiuksien kasvattaminen 2. Uusien verkkosivujen käyttöönoton vahvistaminen Painopisteet v Hengellisen sisällön tuottaminen verkkoon 2. Varpaisjärven seurakunnan ja seurakuntayhtymän muiden seurakuntien yhteisen viestinnän kehittäminen tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Verkkosivuilla käyntienmäärä

52 Varpaisjärven seurakunta 220 Musiikkityö Musiikkityön tehtävänä on ylläpitää ja edistää seurakunnan jumalanpalveluselämää, musiikkikasvatusta ja muuta musiikkitoimintaa toteuttaen samalla musiikin kautta tehtävää hengellistä julistustyötä. Työmuotoina ovat jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, kuorotyö, rippikoulutyö, musiikkikasvatustyö kouluissa ja kerhoissa, musiikkipiirityö, seurat ja kinkerit, sekä konserttien järjestäminen. 1. Lasten ja nuorten musiikkitoiminnan kehittäminen 2. Urkujen huoltotyö 3. Monipuolisen jumalanpalveluselämän ylläpitäminen Painopisteet vv Lasten ja nuorten musiikkitoiminnan kehittäminen 2. Virsilaulun edistäminen seurakunnassa (virsipiirit ja illat) 3. Monipuolisen jumalanpalveluselämän ylläpitäminen tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Musiikkitilaisuudet Musiikkitilaisuuksien kävijämäärä 3. Kuorot ja laulupiirit Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Seurakunnan musiikkitoiminta on vakiintunut aikuisten kuorojen ja musiikkipiirien osalta. Tämä linja jatkunee myös tulevana vuonna. Lapsi- ja nuorisomusiikkityön osalta kehitys on ollut edelleen heikkoa. Tulevalle toimintavuodelle toivotaan lapsikuorotoiminnan käynnistymistä ja musiikillisen yhteistyön alkamista uuden nuoriso-ohjaajan ja nuorten kanssa. Teemamessut ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Tuomasmessun osalta toivotaan kahden messun vuositahdin jatkuvan. Tämä edellyttää vapaaehtoisten mukaan saamista messun toteutukseen. Suuri ilonaihe tulevalle vuodelle 2016 musiikkityön osalta on varmasti urkujen huolto ja remonttityö. Marko Koskinen tulee suorittamaan remontin sovittuna ajankohtana. Remontti auttanee pakkaskausina urkujen epävarmaan toimivuuteen. Muuta Varpaisjärven kirkkokuoro ry. on saanut seurakunnalta joka vuosi avustusta toimintansa ylläpitämiseen. Vuodelle 2016 avustusta on budjetoitu 800 euroa. 231 Päiväkerhotyö Päiväkerhotyö on kirkon kasteopetusta ja sen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. 1. Päiväkerhotyön juhlavuoden esillä pitäminen kerhon arjessa 2. Päiväkerhon vuosisuunnitelmien kehittäminen 3. Vapaaehtoisten työntekijöiden mentorointi seurakunnan varhaiskasvatukseen Painopisteet vv Päiväkerhotyön kehittäminen perheitä palvelevammaksi 2. Oman seurakunnan varhaiskasvatussuunnitelman kehittäminen 50

53 Varpaisjärven seurakunta tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Päiväkerholaisten lkm Kerhoryhmien lkm Henkilökunnan lkm Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyö käsittää Varpaisjärvellä kouluikäiset tytöt ja pojat iältään 7-14 vuotta. Varhaisnuorisotyö auttaa toiminnallaan tyttöjä ja poikia elämään kristillisen uskon mukaisesti tukien heidän kehitystään ja kasvamistaan. 1. Rikas kouluyhteistyö ja uudet yhteistyömuodot. 2. Kesäleirin järjestäminen sekä retket. 3. Varhaisnuorten kerhomahdollisuuksien kartoittaminen ja kerhonohjaajien koulutus sekä aktiivinen etsintä. Painopisteet vv Varhaisnuorisotyön kokonaisvaltainen vahvistaminen Varpaisjärven seurakunnassa. 2. Varhaisnuorten kerhojen käynnistyminen. 3. Kirkon painopisteiden esillä pitäminen. Tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Kouluvierailut Toimintaan osallistuneet Retket ja leirit Kerhotoiminta Tapahtumat Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Työntekijän vaihdos. Seurakunnan osa-aikainen työntekijä (50) ei toimi enää kunnan osa-aikaisena työntekijänä (50), kuten aiemmin. Tämä vaikuttaa jossain määrin työn painotuspisteisiin sekä yhteistyöhön kunnan kanssa (ml. retket ja leirit). 235 Rippikoulutyö Tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. (Kirkkojärjestys 3:3, rippikoulunohjesääntö 1 ) 1. Yhteistyö rippikoulussa ja isoskoulutuksessa Lapinlahden seurakunnan kanssa 2. Läsnäolo ja nuoren aito kohtaaminen 3. Rippikoulutyön opetusmuotojen monipuolistaminen ja käytännöllistäminen Painopisteet vv Seurakuntayhteys luonnolliseksi osaksi nuoren elämää rippikoulussa ja sen jälkeen 2. Rippikoulun rikastuttaminen kirkon eri työmuotojen aktiivisella yhteistyöllä 3. Kirkon painopisteiden esilläpitäminen 51

54 Varpaisjärven seurakunta Tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Rippikoulul. määrä Rippikoululeirien määrä Isoskoulutettavia Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Työntekijän vaihdos. Seurakunnan osa-aikainen työntekijä (50) ei toimi enää kunnan osa-aikaisena työntekijänä (50), kuten aiemmin. Tämä vaikuttaa jossain määrin työn painotuspisteisiin sekä yhteistyöhön kunnan kanssa (ml. retket ja leirit). 236 Nuorisotyö Seurakunnan nuorisotyön toiminta-ajatuksena on tukea ja vahvistaa nuorta kristillisessä uskossa niin, että hän elää seurakuntayhteydessä ja etsii vastauksia oman elämänsä ja yhteiselämämme tärkeisiin kysymyksiin ja saa tukea kasvuunsa aikuisuuteen. 1. Rikas kouluyhteistyö 2. Retket ja tapahtumat yhteistyössä kunnan kanssa 3. Kerhonohjaajien koulutus ja vapaaehtoistyö Painopisteet vv Kristillisen kasvatuksen tukeminen kouluilla 2. Kirkon painopisteiden esilläpitäminen 3. Leiri- ja retkitoiminnan kehittäminen Tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Retket ja leirit osal Kouluvierailut Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Työntekijän vaihdos. Seurakunnan osa-aikainen työntekijä (50) ei toimi enää kunnan osa-aikaisena työntekijänä (50), kuten aiemmin. Tämä vaikuttaa jossain määrin työn painotuspisteisiin sekä yhteistyöhön kunnan kanssa (ml. retket ja leirit). 238 Perhekerho Kotien kristillisen kasvatustyön tukeminen ja vahvistaminen, sekä seurakunnan toimintaan tutustuttaminen. 1. Yhteistyö muiden tahojen kanssa tapahtumien ja retkien järjestämisessä 2. Perhekerhotyön retkitoiminnan kehittäminen 3. Perhekerhotyön hartaushetkien kehittäminen toiminnallisemmiksi Painopisteet vv Perhekerhotyön kehittäminen kokonaisvaltaisesti perheitä palvelevammaksi 2. Vapaaehtoisten mentorointi perhekerhotyöhön tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut

55 1. Kokoontumiskerrat Kerhoryhmät Aikuisten lkm Lasten lkm Varpaisjärven seurakunta 241 Diakonia Diakoniatyön tehtävänä on kristilliseen rakkauteen perustuva avun ja tuen antaminen lähimmäiselle elämän kaikilla alueilla. Diakoniatyö on laaja-alaista ja monimuotoista. Tukea ja apua diakoniatyö antaa hengellisesti, henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti. 1. Vanhuksille järjestettävän toiminnan kehittäminen 2. Parisuhteen ja perheen tukeminen 3. Taloudellisen avustamisen kehittäminen Painopisteet vv Parisuhteen ja perheen tukeminen edelleen 2. Taloudellisen avustamisen kehittäminen edelleen 3. Kotikäyntien lisääminen tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Asiakaskontaktit Annetut ruoka avustukset 3. Ryhmät ja kerhot Lähetystyö Lähetystyö perustuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn (Mt 28: 18-22). Työalan tehtävänä seurakunnassa on tiedottaa seurakuntalaisille, mitä lähetystyö on ja missä ja miksi sitä tehdään. Lisäksi tehtävänä on auttaa seurakuntalaisia löytämään oma paikkansa lähetystyössä sekä pitää yhteyttä nimikkolähetteihin ja tehdä heidät tutuiksi seurakuntalaisille. 1. Oman nimikkolähetin tukeminen ja yhteydenpito nimikkolähettiin 2. Oman seurakunnan ja rovastikunnan lähetystapahtumat 3. Lähetystyöstä tiedottaminen Painopisteet vv Yhteydenpito ystävyysseurakuntiin 2. Lähetystietoisuuden lisääminen seurakuntalaisten keskuudessa tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Lähetysjärjestöjen kanssa solmitut sopimukset 2. Srk:n nimikko lähetin kannatustavoite 53

56 Varpaisjärven seurakunta 243 Sairaalasielunhoito ja 290 Muu seurakuntatyö Varpaisjärven seurakunta ostaa sairaalasielunhoidon ja perheasiain neuvottelukeskuksen palveluja Kuopion seurakuntayhtymältä. Rovastikuntamaksu maksetaan kustannuspaikalta 290, muu seurakuntatyö 295 Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvoston tehtävänä on johtaa seurakunnan varsinaista toimintaa. Tehtäväalueella on seurakuntaneuvoston käyttövarat oman alueensa toimintaan. Seurakuntien kiinteistöjen, talouteen, hautaustoimeen ja kirkkoherranvirastojen toimintaan liittyvistä asioista päätetään yhteisessä kirkkoneuvostossa. 1. Yhteydenpito henkilökuntaan 2. Seurakuntaneuvoston jäsenten aktivoiminen mukaan seurakunnan työmuotoihin 3. Vastuuryhmien aktivoiminen Painopisteet vv Jatketaan seurakuntaneuvoston työn kehittämistä. 2. jatketaan vastuuryhmien työn kehittämistä tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Kokouksia Vastuuryhmiä Yhteenveto taloudesta: Kustannuspaikka TA 2014 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS jumalanpalveluselämä hautaan siunaaminen muut kirkolliset toimitukset muut seurakuntatilaisuudet tiedotus ja viestintä musiikki päiväkerho varhaisnuorisotyö rippikoulutyö nuorisotyö perhekerho diakonia sairaalasielunhoito lähetys muu seurakuntatyö seurakuntaneuvosto yht Talousarvioraami 2016:

57 2.2 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ Seurakuntayhtymä Yleishallinto 102 Yhteinen kirkkovaltuusto Toiminta-ajatus Yhteinen kirkkovaltuusto käyttää seurakuntayhtymän ylintä päätösvaltaa kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja muissa säännöksissä säädetyllä tavalla seurakuntayhtymän tehtävän toteuttamiseksi. Järjestetään vuosittain 1-2 seminaaria, jossa päätetään seurakuntayhtymän toiminnan painopisteistä seuraavalle vuodelle. Painopisteet vuosille Jatketaan seurakuntayhtymän kehittämistoimintaa järjestämällä vähintään yksi valtuustoseminaari vuodessa, paikalle kutsutaan sekä luottamushenkilöitä että työntekijöitä. 103 Tilintarkastus Toiminta-ajatus Tilintarkastajat huolehtivat seurakuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja valvonnasta yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman taloussäännön mukaisesti kirjanpitolain edellyttämässä laajuudessa. Toimistopäällikkö hoitaa seurakuntayhtymän sisäistä tarkastusta. 1. Seurakuntayhtymän toiminnan ja taloudellisuuden tarkastaminen, tarkastuspäiviä arvioidaan tarvittavan 15 vuosittain. 2. Henkilöstön tukeminen ja opastaminen toiminnan suunnittelussa. 3. Seurakuntayhtymän tehtäväalueisiin ja eri seurakuntiin tutustuminen. Painopisteet vuosille Tilintarkastajat asettavat vuosittain painopisteet ja tavoitteet laatiessaan tarkastussuunnitelmaa seuraavalle kahdelle vuodelle. 104 Yhteinen kirkkoneuvosto Toiminta-ajatus Yhteisen kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa seurakuntayhtymän toimintaa, hallintoa sekä talouden omaisuuden hoitamista kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja muissa säännöksissä säädetyllä tavalla yhteisen kirkkovaltuuston toiminta- ja taloussuunnitelmien asettamien tavoitteiden mukaisesti. Yhteinen kirkkoneuvosto vastaa siitä, että Ylä-Savon seurakuntayhtymää hoidetaan seurakuntien toimintaa palvelevasti ja taloudellisesti sekä noudattaen laadittua strategiaa. 1. Huolehditaan yhteisen kirkkovaltuuston asettamien toimintatavoitteiden mukaisen toiminnan järjestämisestä ja aktiivisesta seurannasta. 2. Taloussäännön mukaisesti tarkastellaan toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta yhden kerran kesken vuoden. 3. Jalkautetaan Ylä-Savon seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvien seurakuntien yhteistä strategiaa ohjaamaan kaikkea toimintaa. 55

58 Seurakuntayhtymä Painopisteet vuosille Selkeytetään seurakuntayhtymän suunnittelujärjestelmää niin, että luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisessä vuosittaisessa seminaarissa asetetaan toiminnan yhteiset vuosittaiset painopisteet ja valtuustokauden alussa mietitään seurakuntayhtymän strategiaa ja perustehtävää. 2. Kehitetään luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistoimintaa. 105 Taloushallinto Toiminta-ajatus Taloushallinto tuottaa seurakuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallintopalvelut seurakuntien perustehtävää tukevalla tavalla. Taloushallinto vastaa seurakuntayhtymän maksuliikenteestä, kirjanpidosta, henkilöstöhallinnosta ja muusta laskentatoimesta sekä seurakuntayhtymän yleishallinnosta mm. laatimalla yhteisen kirkkoneuvoston ja - valtuuston esityslistat ja pöytäkirjat sekä hoitamalla päätösten täytäntöönpanot. Tehtäväalueelle sisältyy monistamon (Iisalmi) kustannukset tunnuksella Taloushallinnon ja sen palvelujen sujuva, tehokas ja ajallaan tapahtuva hoitaminen taloussääntöä ja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. 2. Valmistautuminen Kirkon palvelukeskuksen (Kipa) vuonna 2017 alkavaan asiakkuuteen. Kipa tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakuntatalouksille, seurakunnille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Kaikkien seurakuntatalouksien on siirryttävä palvelukeskuksen asiakkaaksi vuosien aikana. Painopisteet vv Taloushallinnon ja sen palvelujen sujuvan ja tehokkaan hoitamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Kirkon palvelukeskuksen asiakkaana. 106 Kirkonkirjojen pito ja 108 Keskusrekisteri Ylä-Savon seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien jäsenrekisterin ja viranomaistehtävien hoitaminen KL 16 luvun ja KJ 16 luvun määräysten mukaisesti. Kirkkohallitus vastaa jäsenrekisterin yleisestä toimivuudesta, tietohallinnosta ja tietoturvallisuudesta, rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä ja sähköisestä arkistoinnista. 1. Henkilöstön tehtävänkuvien suunnittelu ja keskusrekisterin keskittämien yhteen toimipaikkaan. 2. Työyhteisön tukeminen muutostilanteessa. 3. Asiakaspalvelun muutostilanteen työstäminen. Painopisteet vv Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi muutostilanteessa. 2. Henkilöstön tehtävänkuvien ja työn sujuvuuden tarkastelu muutoksessa. 3. Kirjuri järjestelmän käyttö seurakuntatyössä. tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Kirkonkirjojen pito Keskusrekisteri

59 Seurakuntayhtymä 110 Muu yleishallinto Tehtäväalueella hoidetaan kaikkea muuta koko seurakuntayhtymän ja seurakuntien palvelevaa toimintaa, jota ei hoideta muualla. Tehtäväalueelle kirjataan mm. Kotimaalehtien tilauslaskut muille kuin seurakuntaneuvostojen jäsenille sekä seurakuntayhtymän ja seurakuntien toiminnan piiriin kuuluvien osallistujien vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen kulut sekä Itä-Suomen IT-aluekeskuksen Ylä- Savon seurakuntayhtymän seurakuntien maksuosuudet. 112 Viestintä Viestintäpalveluiden tehtävänä on vastata seurakuntayhtymän palvelualueiden viestinnästä sekä tukea ja kehittää siihen kuuluvien seurakuntien viestintää yhdessä seurakuntien kanssa. 3. Työntekijöiden viestintävalmiuksien kasvattaminen 4. Uusien verkkosivujen käytön vahvistaminen ja koulutus 5. Sisäisen viestinnän kehittäminen Painopisteet vv Seurakuntien yhteisen viestinnän kehittäminen viestintäkellon mukaan 2. Rovastikunnan viestintäkyselyn uusinta toistuvassa syklissä 3. Sosiaalisen median ja verkkoviestinnän kehittäminen tilinp. ta ta ts ts Tunnusluvut Viestintäkoulutuksiin osallistuneet työntekijät, hlömäärä yht. 34 hlöä 50 hlöä 50 hlöä 50 hlöä 50 hlöä 2. Yhteisen Facebooksivuston tykkääjät 589 kpl 700 kpl kpl kpl kpl 115 Työhyvinvointi Toiminta-ajatus Yhteistyötoimikunta on lakisääteinen toimielin, jonka tehtäviin kuuluu työsuojeluasioiden lisäksi muitakin yhteistoiminnan piiriin kuuluvia asioita. Toimikunta päättää tai antaa lausuntonsa esimerkiksi virkistystoiminnan järjestämisestä henkilökunnalle, työkykyä ylläpitävän ja työssä jaksamista edistävän toiminnan periaatteista, työsuojelun toimintaohjelmasta sekä seurakunnan talousarvioehdotuksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä henkilöstökoulutuksesta. Painepisteet vuodelle Yhteistyötoimikunta varmistaa työhyvinvoinnin toteutumista erityisesti nyt, kun taloutta joudutaan sopeuttamaan niukkeneviin verovaroihin. 2. Järjestetään koko henkilökunnalle kaksi yhteistä henkilöstöpäivää vuosittain. Päivissä on teemoina ajankohtaisten asioiden lisäksi jokin tarkempaa perehtymistä valittu teema. Päiviä suunnittelee ryhmä, johon kuuluvat työsuojelupäällikkö, molemmat työsuojeluvaltuutetut, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja vastaava tiedottaja. 3. Toteutetaan edelleen koko henkilökunnan laajennettu työterveystarkastus kaikissa seurakunnissa kolmen vuoden välein suoritettavan määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Näihin tarkastuksiin sisältyy fyysisen kunnon mittaus ja kuntoohjelmien laadinta. Kiinnitetään erityistä huomiota varhaisen tuen malliin. 57

60 Seurakuntayhtymä 4. Työympäristötoimikunta antaa lausuntoja ja tekee aloitteita työyhteisön tilaa koskevista hankkeista. Erityisenä kohteena on sisäilmaongelmien ratkaiseminen. 5. Vuonna 2015 toteutettiin henkilöstölle työhyvinvointia kuvaava Vitaskooppikysely, kyselyn toteutti Iisalmen Työterveysasema Oy. Vuoden 2016 aikana toteutetaan kyselyn perusteella päätettyjä tarpeellisia toimenpiteitä, kuten taukoliikuntaa, luentoa ruokailusta ym. Keskusteluissa on esitetty hedelmien tarjoilua kahvileivän sijasta. Painopisteet vuosille Jatketaan henkilökunnan työhyvinvoinnin tukevista muuttuvissa olosuhteissa Hautaustoimi Hautaustoimen tehtävänä on huolehtia Ylä-Savon seurakuntayhtymän omistamien hautausmaiden ja niillä olevien kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta sekä hautaustoimintaan liittyvistä palveluista kirkkolain ja kirkkojärjestyksen, hautaustoimen ohjesäännön ja muiden säännösten ja päätösten perusteella. 1. Hautaus- ja keskusrekisteritoimintojen järjestäminen keskitetysti. 2. Hautausmaat/sankarihautausmaat pidetään niiden arvoa vastaavassa kunnossa. 3. Jatkuva jätelajitteluseuranta (jätemäärä kustannukset) ja opastus Tavoitteet vuodelle Asiakkaiden yhteydenotot ohjautuvat hautaus- ja rekisteritoimistoon sujuen keskitettynä. 2. Hautausmaiden niillä olevia rakennuksia kunnostetaan taloudelliset resurssit ja kiireellisyys huomioiden. 3. Toteutetaan ympäristöohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä mm. jätelajittelupisteet kaikilla hautausmailla ovat selkeästi opastetut ja asianmukaiset. Työalan tavoitteet vv Eläkkeelle siirtymisten ennakoiminen ja järjestely. TUNNUSLUVUT ta 2011 ta 2012 ta 2013 ta 2014 ta 2015 ta 2016 ta 2017 ta 2018 Hautaustoimen ulkoinen toimintakate (menot-tulot) Hautauksia yhtymässä (sis.arkku+uurnat) /vuosi /tot- 613/tot. 532/tot /to t Keskeiset muutokset taloudessa ja toiminnassa vertaus vuodet 2015/2016 Iisalmen srk-puutarhuri jäänyt eläkkeelle keväällä Tehtävät jaettu hautausmaan vakinaisten työntekijöiden ja hautaustoimen päällikön kesken. Hautaustoimen ta-2016 toimintakate on annetun raamin mukainen, edellisvuotta pienempi johtuen mm. srk-puutarhurin palkan osuudesta Kiinteistötoimi Toiminta-ajatus 58

61 Seurakuntayhtymä Seurakuntayhtymän kiinteistötoimi huolehtii seurakuntien eri työalojen toiminnassa tarvittavista rakennuksista, huoneistoista ja maa-alueista. Kiinteistöistä pidetään huolta korjaussuunnitelman mukaisesti. Kiinteistötoimi vastaa myös maa- ja metsäalueiden hoidosta. 1. Tilojen käyttöä tehostetaan ja tarpeettomat vähällä käytöllä olevat tilat myydään, siirrytään vuokratiloihin. 2. Toteutetaan hyväksyttyä kiinteistöstrategiaa ja myydään kiinteistöjä, jotka eivät ole seurakunnille tarpeellisia. Vuoden 2016 aikana jatketaan Varpaisjärven leirikeskuksen myyntiä sekä myydään Kangaskoto-vuokratalo että haetaan kaavan muutosta Rantalan alueelle Iisalmeen. Leirikeskusten vähentäminen vuoden 2016 aikana pannaan täytäntöön. 3. Lisätään seurakuntayhtymän omistamien talousmetsien tuottoa. 4. Parannetaan kiinteistöjen energiataloutta ja toteutetaan suunniteltuja lämmitysjärjestelmien muutoksia. Painopisteet vuosille Tilojen käyttöä tehostetaan ja markkinoidaan myös ulkopuolisille. 2. Jatketaan kiinteistöjen energiatalouden parantamista ja lämmitysjärjestelmien muutosten toteuttamista. 3. Toteutetaan hyväksyttyä kiinteistöstrategiaa ja myydään kiinteistöjä, jotka eivät ole seurakuntien ydintoiminnalle tarpeellisia. Ateria- ja leirikeskuspalvelut Toiminta-ajatus Seurakuntien seurakuntakodit ja leirikeskukset tarjoavat hyvät tilat omia ja ulkopuolisten tilaisuuksia varten. Seurakuntayhtymän seurakunnissa pitopalvelutoiminta on ulkoistettuna Sonkajärven Sukevan leirikeskusta lukuun ottamatta. Yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt vuokrata Tuomirannan rakennukset ja tilat Vanuli ry:lle ajalle Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle kokouksessaan , että tehdään periaatepäätös, jonka mukaan Marjoniemen leirikeskus laitetaan myyntiin, Metsäpirtti ei toimi enää leirikeskuksena majoitusosan purkamisen jälkeen ja Iisaari, Väärni ja Hirsikangas säilyvät leirikäytössä. Yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee asiaa kokouksessaan Tämän periaatepäätöksen tekemisen jälkeen voidaan kehittää niitä leirikeskuksia, jotka säilyvät seurakunta-yhtymän omistuksessa. 2. Kiinnitetään leirikeskuksissa huomiota ympäristöasioihin mm. jätteiden lajittelulla. 3. Tarjotaan yhtymän seurakuntien toiminnan tarpeisiin sopiva malli, jolla saadaan leirikeskusten käyttöastetta nostettua ja seurakuntien ei tarvitse hakea näitä palveluita ulkopuolelta. Painopisteet vv Ympäristöasioiden huomioiminen. Leirikeskuksien osalta kiinteistötoimeen säästöjen saaminen Hautainhoitorahasto Hautojen hoidolla tarkoitetaan hautojen vuosi/kesä- ja määräaikaissopimuksiin perustuvaa haudanhoitoa hautainhoitorahastoon maksetuilla varoilla. Kirkkolain mukaan verovaroja ei voi käyttää hautojen hoitoon. Hautakukkapenkkien kunnostustyöt aloitetaan toukokuussa ja kukkien istutus kesäkuun alkupäivinä, milloin ei ole enää hallaöiden vaaraa. Kukat istutetaan juhannukseen mennessä kaikille hoitohaudoille. 59

62 Seurakuntayhtymä Kesähoidoissa 5- vuoden kukkahoidoissa käytetään kesäbegoniaa (paitsi Iisalmessa vielä voimassa olevilla pitkäaikaishoidoilla mukulabegoniaa tai verenpisaraa). Hoitovaihtoehtoihin on lisätty 5-vuoden monivuotinen kukkahoito (perennahoito). Kulttuurihaudoille on istutettu ekologiset monivuotiset perennat. Hautainhoitorahaston tulot muodostuvat maksetuista hoitomaksuista sekä pääoman sijoitustuotosta. Haudanhoitorahaston maksutuotot eivät kata vuosittaisia hoitokustannuksia (palkat, palkkojen sivukulut, tarvikkeet). Aikaisemmin tehtyjen pitkäaikaissopimusten maksut eivät enää kata vuosittaisia kuluja. Perusteltua olisi siirtyä uusien hoitojen osalta ainoastaan kesähoitosopimuksiin. Kesällä 2016 työntekijämäärää kokonaisuudessaan ei lisätä. Tunnuslu vut sankarihaudat hoitohautaa/työnt ekijä seuraku nnan hoidettavia hautoja työntekijämäärä Iisalmi , Lapinlahti , Sonkajärvi , Sukeva ,5 1 0,75 1, Pielavesi , Laukkala Varpaisjär vi ,5 2 1,5 2 1, hoidossa 60

63 3. KÄYTTÖTALOUSOSA

64

65 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI /12/15 11: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS Iisalmi 2 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA TOIMINTATULOT * KORV. MUILTA SEURAKUNN ,6 * SEURAKUNTATYÖN MAKSUT ,7 * MUUT MAKS./ KORVAUKSET ,5 * KOLEHDIT/ MUUT KERÄYSTUOTO ,2- * TUET JA AVUSTUKSET ,0 *** TOIMINTATULOT (ulkoiset) ,3 TOIMINTAMENOT * PALKAT JA PALKKIOT ,1- * HENKILÖSIVUKULUT ,8- * HLÖKORV./KORJAUSERÄT ,0 * PALVELUJEN OSTOT ,9 * VUOKRAT ,8 * OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,8 * ANNETUT AVUSTUKSET ,0- * MUUT TOIMINTAKULUT ,7- *** TOIMINTAMENOT (ulkoiset) ,6- **** TOIMINTAKATE (ulkoinen) ,3- *****TOIMINTAKATE YHTEENSÄ ,3- *****TYÖALAKATE YHTEENSÄ ,3-

66 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 2 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI /12/15 11: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS Lapinlahti 2 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA TOIMINTATULOT * SEURAKUNTATYÖN MAKSUT ,7- * MUUT MAKS./ KORVAUKSET ,0 * KOLEHDIT/ MUUT KERÄYSTUOTO ,5- * TUET JA AVUSTUKSET ,1 * MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 *** TOIMINTATULOT (ulkoiset) ,0 TOIMINTAMENOT * PALKAT JA PALKKIOT ,6 * HENKILÖSIVUKULUT ,3- * HLÖKORV./KORJAUSERÄT ,0 * PALVELUJEN OSTOT ,5 * VUOKRAT ,2- * OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,6 * ANNETUT AVUSTUKSET ,0 * MUUT TOIMINTAKULUT ,5 *** TOIMINTAMENOT (ulkoiset) ,4 **** TOIMINTAKATE (ulkoinen) ,0 *****TOIMINTAKATE YHTEENSÄ ,0 *****TYÖALAKATE YHTEENSÄ ,0

67 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 3 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI /12/15 11: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS Sonkajärvi 2 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA TOIMINTATULOT * SEURAKUNTATYÖN MAKSUT ,3 * MUUT MAKS./ KORVAUKSET ,0 * KOLEHDIT/ MUUT KERÄYSTUOTO ,2- * TUET JA AVUSTUKSET ,0 *** TOIMINTATULOT (ulkoiset) ,7 TOIMINTAMENOT * PALKAT JA PALKKIOT ,7- * HENKILÖSIVUKULUT ,0- * HLÖKORV./KORJAUSERÄT ,0 * PALVELUJEN OSTOT ,8 * VUOKRAT ,4 * OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,8 * ANNETUT AVUSTUKSET ,5- * MUUT TOIMINTAKULUT ,5 *** TOIMINTAMENOT (ulkoiset) ,6- **** TOIMINTAKATE (ulkoinen) ,5- *****TOIMINTAKATE YHTEENSÄ ,5- *****TYÖALAKATE YHTEENSÄ ,5-

68 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 4 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI /12/15 11: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS Pielavesi 2 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA TOIMINTATULOT * MYYNTITUOTOT ,0 * SEURAKUNTATYÖN MAKSUT ,9 * MUUT MAKS./ KORVAUKSET ,9 * KOLEHDIT/ MUUT KERÄYSTUOTO ,3 * TUET JA AVUSTUKSET ,0 *** TOIMINTATULOT (ulkoiset) ,6 TOIMINTAMENOT * PALKAT JA PALKKIOT ,5- * HENKILÖSIVUKULUT ,8- * HLÖKORV./KORJAUSERÄT ,0 * PALVELUJEN OSTOT ,3 * VUOKRAT ,5 * OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,9 * ANNETUT AVUSTUKSET ,0- * MUUT TOIMINTAKULUT ,3- *** TOIMINTAMENOT (ulkoiset) ,8- **** TOIMINTAKATE (ulkoinen) ,5- *****TOIMINTAKATE YHTEENSÄ ,5- *****TYÖALAKATE YHTEENSÄ ,5-

69 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 5 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI /12/15 11: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS Varpaisjärvi 2 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA TOIMINTATULOT * SEURAKUNTATYÖN MAKSUT ,3- * MUUT MAKS./ KORVAUKSET ,0 * KOLEHDIT/ MUUT KERÄYSTUOTO ,2 * TUET JA AVUSTUKSET ,0 *** TOIMINTATULOT (ulkoiset) ,2 TOIMINTAMENOT * PALKAT JA PALKKIOT ,3 * HENKILÖSIVUKULUT ,3- * HLÖKORV./KORJAUSERÄT ,0 * PALVELUJEN OSTOT ,9- * VUOKRAT ,0 * OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,3 * ANNETUT AVUSTUKSET ,8 * MUUT TOIMINTAKULUT ,0 *** TOIMINTAMENOT (ulkoiset) ,6 **** TOIMINTAKATE (ulkoinen) ,3- *****TOIMINTAKATE YHTEENSÄ ,3- *****TYÖALAKATE YHTEENSÄ ,3-

70 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 6 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI /12/15 11: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS Yhtymä 1 YLEISHALLINTO TOIMINTATULOT * VIRASTOTUOTOT ,3 * SEURAKUNTATYÖN MAKSUT ,0 * MUUT MAKS./ KORVAUKSET ,8- * TUET JA AVUSTUKSET ,0 *** TOIMINTATULOT (ulkoiset) ,5 TOIMINTAMENOT * PALKAT JA PALKKIOT ,5- * HENKILÖSIVUKULUT ,4- * HLÖKORV./KORJAUSERÄT ,0 * PALVELUJEN OSTOT ,0 * VUOKRAT ,0- * OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,8- * ANNETUT AVUSTUKSET ,5- * MUUT TOIMINTAKULUT ,0 *** TOIMINTAMENOT (ulkoiset) ,0- **** TOIMINTAKATE (ulkoinen) ,0- *****TOIMINTAKATE YHTEENSÄ ,0- *****TYÖALAKATE YHTEENSÄ ,0-4 HAUTAUSTOIMI TOIMINTATULOT * HAUTAUSMAKSUT ,0- * MUUT MAKS./ KORVAUKSET ,0 * VUOKRATUOTOT ,8 * TUET JA AVUSTUKSET ,5- *** TOIMINTATULOT (ulkoiset) ,5- TOIMINTAMENOT * PALKAT JA PALKKIOT ,7- * HENKILÖSIVUKULUT ,0- * HLÖKORV./KORJAUSERÄT ,0 * PALVELUJEN OSTOT ,3 * VUOKRAT ,0 * OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,6- * MUUT TOIMINTAKULUT ,0- *** TOIMINTAMENOT (ulkoiset) ,8- **** TOIMINTAKATE (ulkoinen) ,3- *****TOIMINTAKATE YHTEENSÄ ,3- *** POISTOT YHTEENSÄ ,4- *****TYÖALAKATE YHTEENSÄ ,6-5 KIINTEISTÖTOIMI TOIMINTATULOT * MYYNTITUOTOT ,0

71 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 7 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI /12/15 11: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS * SEURAKUNTATYÖN MAKSUT ,6- * HAUTAUSMAKSUT ,7 * MUUT MAKS./ KORVAUKSET ,0 * VUOKRATUOTOT ,6- * METSÄTALOUDEN TUOTOT ,7 * KOLEHDIT/ MUUT KERÄYSTUOTO ,0 * TUET JA AVUSTUKSET ,0 *** TOIMINTATULOT (ulkoiset) ,6- TOIMINTAMENOT * PALKAT JA PALKKIOT ,9- * HENKILÖSIVUKULUT ,6- * HLÖKORV./KORJAUSERÄT ,0 * PALVELUJEN OSTOT ,9 * VUOKRAT ,7- * OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,0- * MUUT TOIMINTAKULUT ,2 *** TOIMINTAMENOT (ulkoiset) ,2- **** TOIMINTAKATE (ulkoinen) ,4- *****TOIMINTAKATE YHTEENSÄ ,4- *** POISTOT YHTEENSÄ ,2 *****TYÖALAKATE YHTEENSÄ ,6-

72 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 8 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI /12/15 11: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS KAIKKI YHTEENSÄ TOIMINTATULOT * KORV. MUILTA SEURAKUNN ,6 * MYYNTITUOTOT ,4 * VIRASTOTUOTOT ,3 * SEURAKUNTATYÖN MAKSUT ,8- * HAUTAUSMAKSUT ,6- * MUUT MAKS./ KORVAUKSET ,8 * VUOKRATUOTOT ,7- * METSÄTALOUDEN TUOTOT ,7 * KOLEHDIT/ MUUT KERÄYSTUOTO ,0- * TUET JA AVUSTUKSET ,7 * MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 *** TOIMINTATULOT (ulkoiset) ,8 TOIMINTAMENOT * PALKAT JA PALKKIOT ,2- * HENKILÖSIVUKULUT ,7- * HLÖKORV./KORJAUSERÄT ,0 * PALVELUJEN OSTOT ,3 * VUOKRAT ,7 * OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,9- * ANNETUT AVUSTUKSET ,2- * MUUT TOIMINTAKULUT ,0 *** TOIMINTAMENOT (ulkoiset) ,5- **** TOIMINTAKATE (ulkoinen) ,8- *****TOIMINTAKATE YHTEENSÄ ,8- *** POISTOT YHTEENSÄ ,0 *****TYÖALAKATE YHTEENSÄ ,2-

73

74 4. TULOSLASKELMA

75

76 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 24/11/15 15: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT 3100 Korvaukset muilta seurakunnilt ,6 * Korvaukset , Pitopalvelutoiminta , Muu myynti ,0 * Myyntituotot , Virkatodistustuotot , Ruokamaksut , Majoitustulot , Leirimaksut , Retki- ja matkamaksut , Kerhomaksut , Haudan lunastusmaksut , Hautauspalvelumaksut , Kappelimaksut , Muistomerkkimaksut , Muut hautaustoimen maksut , Muut maksut ja korvaukset , Sähköautoradan tulot , Kioskitulot ,7 * Maksutuotot , Asuinhuoneistojen vuokrat , Vesimaksut , Autopaikkamaksut , Venevuokrat , Sauna- ja pesutupamaksut , Sähkömaksut , Toimisto - ja liikehuoneistoje , Maa- ja vesialueiden vuokrat , Vuokrat srk-tilojen käytöstä , Muut vuokratuotot ,0 * Vuokratuotot , Puun myyntitulot ,7 * Metsätalouden tuotot , Jumalanpalveluskolehdit , Muut kolehdit , Nettokulujen siirto erit.kat , Yhteisvastuu -keräyksen tuotot , Muut keräystuotot , Myyjäistuotot , Ohjelmatuotot , Muut lahjoitustuotot , Lounastuotot , Kirpputoritulot , Arpajaistuotot,viralliset , Lähetysrengas ,0 * Kolehdit, keräykset ja lahjo , Työllistämistuki , Kansaneläkelaitoksen korv , Muut tuet ja avustukset ,6 * Tuet ja avustukset , Muut tuotot ,0 * Muut toimintatuotot ,0 ** TOIMINTATUOTOT YHT ,8 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 4000 Luottamushenkilöpalkkiot , Henkilökunnan kokouspalkkiot ,1-

77 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 2 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 24/11/15 15: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS Vakinaisten viranhalt kkpalkat , Määräaik. viranh. kkpalkat , Työsuhteisten kuukausipalkat , Määräaikaisten työsuht kkpalk , Erilliskorvaukset , Sairaus-, äitiys- ja vanhempai , Vuosilomasijaiset ja muut sija , Tunti- ja urakkapalkat , Asiantuntijapalkkiot , Kerhonohjaajapalkkiot , Esiintymispalkkiot , Toimituspalkkiot , Muut palkat ja palkkiot , Jaksotetut palkat ,0 * Palkat ja palkkiot , Sosiaalivakuutusmaksut , KIEL , Muut sosiaalivakuutusmaksut , Suojavaatteiden huoltokorvaus ,0 * Henkilösivukulut , Sairausvakuutuskorvaukset , Tapaturmakorvaukset , Kuntoutusraha ,0 * Henkilökulujen oikaisuerät , Postipalvelut , Puhelinpalvelut , Painatukset ja ilmoitukset , Toimisto- ja pankkipalvelut , Atk-palvelukset , Puhtaanapito- ja pesulapalvelu , Rakenn. rak- ja kunnossapito , Alueiden rakentamis- ja kunnos , Jätehuolto , Koneiden ja laitt. rak. ja kun , Matkakorv./Maj. ja rav. omalle , H-k. koulutuks. matka/majoitus , Matkakorv./Maj. ja rav. muille , Majoitus ja rav. muille , Matkakorv. veronalainen omalle , Kuljetuspalvelut omalle henk , Kuljetuspalvelut muille , Koulutuspalvelut omalle henk , Koulutuspalvelut muille , Asiantuntijapalvelukset , Asiantuntijapalvelut työnohj , Musiikki- ja ohjelmapalvelut , Vartiointipalvelukset , Metsänhoitokulut , Puun myyntikulut , Toimintavakuutukset , Omaisuusvakuutukset , Ostopalvelut toisen srk/kunnan , Työterveyshuolto , Tapaturmakulut , Muut palvelut , Haudankaivupalvelut ,3 * Palvelujen ostot , Maa- ja vesialueiden vuokrat , Yhtiövastikkeet ja vuokrat , Koneiden ja laitteiden vuokrat , Muut vuokrat ,5

78 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 3 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 24/11/15 15: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS * Vuokrat ,7 Aineet,tarvikkeet, tavarat 4600 Kalusteet , Atk-laitteet , Muut koneet ja laitteet , Työvälineet ja -kalut , Keittövälineet ja astiastot , Toimistotarvikkeet , Kopiointi- ja monistusmater , Elintarvikkeet , Kioskiostot , Sähköautoradan menot , Keittiön oheistarvikkeet , Puhdistusaineet ja -tarvikkeet , Poltto- ja voiteluaineet , Lämmitys , Sähkö , Vesi , Korjaus- ja huoltotarvikkeet , Puutarhatarvikkeet , Opetusvälineet ja kerhotarvikk , Kukat ja kynttilät , Vaatteisto , Suojavaatteet , Hautamuistomerkit , Ehtoollistarvikkeet , Kirjallisuus ja lehdet , Ensiaputarvikkeet , Lahjaksi ostettava kirjallisuu , Lahjaesineet ja huomionos , Henkilökunnan muistamiset , Muut aineet, tarvikkeet ja tav , Yhteisvastuu-keräyksen menot ,0 * Ostot tilikauden aikana , Lähetystyö , Kirkon ulkomaanapu , Diakonia-avustukset , Ruoka-apu , Muut avustukset , Lähetetyt YV-keräyksen tuotot ,2 * Annetut avustukset , Arvonlisävero , Kunnallisvero , Kiinteistövero , Metsänhoitomaksu , Jäsenmaksut , Luottotappiot , Muut kulut , Aktivoitavat muut toimintameno ,0 * Muut toimintakulut ,0 ** TOIMINTAKULUT YHT ,5- TOIMINTAKATE ,8- Verotulot 5000 Kirkollisvero ,6 ** Kirkollisverotulot , Osuus yhteisöveron tuotosta ,0- ** Osuus yhteisöveron tuotosta , Valtionrahoitus ,0 ** Valtionrahoitus ,0

79 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 4 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 24/11/15 15: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS Osuus verotuskuluista ,5- ** Verotuskulut , Kirkon keskusrahastomaksut , Eläkerahastomaksu ,3 ** Keskusrahastomaksut ,0 Rahoitustuotot ja -kulut 6010 Korkotuotot sijoituks ja tall , Muut korkotuotot ,0 * Korkotuotot , Osingot ja osuuspääomien korot , Muut rahoitustuotot ,0 * Muut rahoitustuotot , Muut rahoituskulut ,0 * Muut rahoituskulut ,0 ** Rahoitustuotot ja -kulut yht ,5- VUOSIKATE ,3 Poistot ja arvonalentumiset 6400 Poistot aineettomista hyödykke , Poistot muista pitkävaik. men , Poistot hautaust. pys. vastaav , Poistot rakennuksista , Poistot kiinteistä rak ja lait , Poistot koneista ja kalustosta ,2- * Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumisten palautukset ,0 * Arvonalentumiset ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut 6640 Pysyvien vastaavien myyntivoit , Muut satunnaiset tuotot ,0 * Satunnaiset tuotot ,0 Sisäiset vyörytyserät Eril.kirjanpit. hoid. rahastot 6790 Tuotot ,0 * Tuotot , Kulut ,0 * Kulut , Siirto rahastosta/rahastoon ,0 * Siirto rahastosta/rahastoon ,0 TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron vähennys ,0 * Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) ,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,1-

80 5. INVESTOINTIOSA

81

82 INVESTOINNIT TTS Kiinteistö Esitys IISALMI Iisaari Uusi majoitusrakennus Lippuniemen srk-koti Ilmastointikoneiden uusinta Pyhän Ristin kirkko Julkisivupinnoitteen kunnostus Ikkunoiden huoltomaalaus Flyygelin hankinta Urkujen sähköjärjestelmän uusiminen Kustaa Aadolfin kirkko Vesikaton ulkomaalaus Seurakuntatalo Ala- ja yläsalin lattiapinnotteiden uusiminen Metsäpirtin leirikeskus Päärakennuksen rakenteiden korjausta IISALMI YHTEENSÄ SONKAJÄRVI Seurakuntatalo Vesikaton huoltomaalaus Sukevan kirkko Ruumishuoneen ja kellotapulin kunnostus Kirkon julkisivukorjaus Hirsikankaan Päärakennuksen vanhan osan leirikeskus LTO:n rakentaminen SONKAJÄRVI YHTEENSÄ LAPINLAHTI Hautausmaan huoltorak. Hautausmaan huoltorakennus, suunnittelu ja rakentaminen LAPINLAHTI YHTEENSÄ KAIKKI YHTEENSÄ

83 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 12/10/15 12: TA 2016 SU 2017 SU INVESTOINTIOSA 710 UUDISRAKENTAMINEN 715 LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET Investointien talousarvio Hankinnat 1140 Leiri- ja kurssikeskukset * Hankinnat yht Avustukset Myynnit Investoinnit netto HAUTAUSMAIDEN RAKENNUKSET Investointien talousarvio Hankinnat 1060 Hautaustoimen muut rakennukset * Hankinnat yht Avustukset Myynnit Investoinnit netto UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ Investointien talousarvio Hankinnat 1060 Hautaustoimen muut rakennukset Leiri- ja kurssikeskukset * Hankinnat yht Avustukset Myynnit Investoinnit netto KORJAUSRAKENTAMINEN 721 KIRKOT Investointien talousarvio Hankinnat 1080 Kirkot Muut koneet ja kalusto * Hankinnat yht Avustukset Myynnit Investoinnit netto SEURAKUNTATALOT Investointien talousarvio Hankinnat 1110 Seurakuntatalot * Hankinnat yht Avustukset Myynnit Investoinnit netto LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET

84 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO SIVU 2 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 12/10/15 12: TA 2016 SU 2017 SU Investointien talousarvio Hankinnat 1140 Leiri- ja kurssikeskukset * Hankinnat yht Avustukset Myynnit Investoinnit netto KORJAUSRAKENTAMINEN YHTEENSÄ Investointien talousarvio Hankinnat 1080 Kirkot Seurakuntatalot Leiri- ja kurssikeskukset Muut koneet ja kalusto * Hankinnat yht Avustukset Myynnit Investoinnit netto MUUT INVESTOINNIT 733 URUT Investointien talousarvio Hankinnat 1210 Urut * Hankinnat yht Avustukset Myynnit Investoinnit netto MUUT INVESTOINNIT YHTEENSÄ Investointien talousarvio Hankinnat 1210 Urut * Hankinnat yht Avustukset Myynnit Investoinnit netto INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Investointien talousarvio Hankinnat 1060 Hautaustoimen muut rakennukset Kirkot Seurakuntatalot Leiri- ja kurssikeskukset Urut Muut koneet ja kalusto * Hankinnat yht Avustukset Myynnit

85 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO SIVU 3 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 12/10/15 12: TA 2016 SU 2017 SU Investoinnit netto

86 6. RAHOITUSOSA

87

88 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 26/11/15 12: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS RAHOITUSLASKELMA VARS.TOIM. JA INV. RAHAVIRTA Tulorahoitus ** Vuosikate ,3 ** Satunnaiset erät ,0 *** Tulorahoitus ,3 Investoinnit * Investointimenot ,4- * Rah.osuudet investointeihin ,0 * Pys. vastaavien myyntitulot ,0 *** Investoinnit ,4- **** Vars.toim. ja inv. nettorahavi ,4- Rah.toiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset * Toimeksiant.var.ja po:n muut ,0 * Lyhytaik.saamisten muutos ,0 * Korott.pitkä-ja lyhytaik.muu ,0 * Muut muutokset ,0 **** Rah.toiminnan nettorahavirta ,0 *****RAHAVAROJEN MUUTOS ,4- * RAHAVAROJEN MUUTOS ,0

89

90 7. HAUTAINHOITORAHASTO

91

92 YLÄ-SAVON HAUTAINHOITORAHASTO TALOUSARVIO JA SUUNNITELMAVUODET SIVU 1 INTIME/SISÄINEN LASKENTA TILIVUOSI KAUSI LASKENNALLINEN 06/10/15 14: TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 MUUTOS HAUTAINHOITORAHASTO 105 YLÄ-SAVON SRKY HH-RAHASTO TOIMINTATULOT 3230 Kesähoitomaksut haudanhoitosop , Jaksotetut hoitomaksut haudanh ,7 * HAUTAUSMAKSUT , Muut maksut ja korvaukset ,0 * MUUT MAKS./ KORVAUKSET , Työllistämistuki ,0 * TUET JA AVUSTUKSET ,0 *** TOIMINTATULOT (ulkoiset) ,4 TOIMINTAMENOT 4010 Vakinaisten viranhalt kkpalkat , Työsuhteisten kuukausipalkat , Määräaikaisten työsuht kkpalk ,8- * PALKAT JA PALKKIOT , Sosiaalivakuutusmaksut , KIEL , Muut sosiaalivakuutusmaksut , Suojavaatteiden huolotkorvaus ,5- * HENKILÖSIVUKULUT , Sairausvakuutuskorvaukset , Tapaturmakorvaukset ,0 * HLÖKORV./KORJAUSERÄT , Postipalvelut , Toimisto- ja pankkipalvelut , Atk-palvelukset , Alueiden rakentamis- ja kunnos , Jätehuolto , Matkakorv./Maj. ja rav. omalle , Asiantuntijapalvelukset ,0 * PALVELUJEN OSTOT , Yhtiövastikkeet ja vuokrat , Koneiden ja laitteiden vuokrat ,0 * VUOKRAT , Työvälineet ja -kalut , Toimistotarvikkeet , Kopiointi- ja monistusmater , Elintarvikkeet , Puhdistusaineet ja -tarvikkeet , Poltto- ja voiteluaineet , Vesi , Puutarhatarvikkeet , Suojavaatteet , Lahjaksi ostettava kirjallisuu , Lahjaesineet ja huomionos , Muut aineet, tarvikkeet ja tav ,0 * OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,3 *** TOIMINTAMENOT (ulkoiset) ,7- **** TOIMINTAKATE (ulkoinen) ,5- *****TOIMINTAKATE YHTEENSÄ ,5- *****TYÖALAKATE YHTEENSÄ ,5-

93

94 8. LIITTEET

95

96 YLÄ-SAVON SEURAKUNTAYHTYMÄ LIITE 1 ULKOISEN TOIMINTAKATTEEN JAKAUTUMINEN TA 2016 TA 2016 TA-raami Poikkeama Tot- Osuus Seurakunnallinen toiminta Iisalmi ,9 29,1 Lapinlahti ,4 10,0 Pielavesi ,0 7,1 Sonkajärvi ,4 6,7 Varpaisjärvi ,0 4,7 Seurakunnallinen toiminta yhteensä ,1 57,5 Yleishallinto ,5 14,3 Hautaustoimi ,8 6,1 Kiinteistötoimi ,4 22,1 Srk-yhtymän toiminta yhteensä ,1 42,5 Koko srk-yhtymä yhteensä ,8 Ulkoinen toimintakate TA 2016 Hautaustoimi 6 Yleishallinto 14 Kiinteistötoimi 22 Iisalmi 29 Lapinlahti 10 Iisalmi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Varpaisjärvi Yleishallinto Hautaustoimi Kiinteistötoimi Varpaisjärvi 5 Sonkajärvi 7 Pielavesi 7