Ajankohtaista kotimaisen ja uusiutuvan energian politiikasta Suomessa

Transkriptio

1 Ajankohtaista kotimaisen ja uusiutuvan energian politiikasta Suomessa - Kotimaisen kiinteän polttoaineen toimintaympäristön kilpailukyvyn turvaaminen Koneyrittäjien Energiapäivä Helsinki Aimo Aalto, TEM / Energiaosasto

2 Kotimaisten kiinteiden polttoaineiden (puu ja turve) toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Strategiat ja vastaavat antavat suunnan, puitteet ja tavoitteita - Energia- ja ilmastostrategia (2008) ja sen päivitys vv Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soista ja turvemaista (mm. soiden luonnontilaisuusluokitus, suojeluohjelmien täydennys) - TEMin Metsäalan strateginen ohjelma (mm. energiapuuterminaaliverkostot ja -logistiikka) - Kansallinen metsäohjelma Keinot määrittelevät konkreettisen toteutuksen ja vaikuttavat siihen - markkinoiden rakenne ja toiminta, rahoituksen saatavuus - tukijärjestelmät, verotus ja päästökauppa - EU- ja kotimainen lainsäädäntö sekä lupakäytännöt (mm. ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus) - toimialasuositukset ja -ohjeet, viranomaisohjeistukset (mm. turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen uusiminen) ja velvoitteet

3 Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Vuoden 2008 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia päivitetään Pääpaino vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamisessa, mutta hieman pidempiäkin näkymiä esitellään Strategiset linjaukset käsittelee energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmä Valmistelusta vastaa eri ministeriöiden yhteinen viranomaisyhdysverkko (TEM, YM, MMM, LVM, VM, UM, OKM) Strategian tueksi laaditaan laajempi taustaraportti (luonnos on osoitteessa >Energia >Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiat >Vuoden 2013 strategia Päivitystyön tavoite oli valmistua 2012 loppuun mennessä; siirtynyt helmikuulle 2013

4 Tavoitteet vuodelle 2020 EU Suomi Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 1) -20% EU-tason tavoite Päästökauppasektorin päästöt 2) -21% EU-tason tavoite Päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöt 2) -10% -16% Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta 20% 38% Biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista 10% 20% Energiatehokkuuden parantaminen 3) +20% EU-tason tavoite 1) vertailuvuosi ) vertailuvuosi ) verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehitykseen

5 Käsiteltäviä aihealueita mm. EU:n energia- ja ilmastopolitiikka vuoden 2020 jälkeen Joustokeinot ja nielut Uusiutuva energia ja turve Eurooppalaisen ja kansallisen energiamarkkinakehityksen edellyttämät toimet Kaukolämpö sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto Maatalous ja ruoka Puhtaan teknologian liiketoiminnan kehittäminen Julkisen sektorin toiminta sekä alueellinen ja kuntatason toiminta Mineraaliöljyn käytön vähentämisohjelma

6 Suomen uusiutuvan energian kehitys

7 Suomen tavoitteista Vuodelle 2020 asetetut tavoitteet Suomi on saavuttamassa kaikki vuodelle 2020 aiemmin asetetut tavoitteet. Pitkän aikavälin tavoitteet Hallitusohjelma: Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, johon päästään noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamiseksi. Suomen 2050 tiekartan laadinta aloitetaan vuonna 2013

8 Esimerkkejä strategian luonnoslinjauksista (1/2) Pääosin puupohjainen energia Pidetään kiinni metsähakkeen käytön 25 TWh:n tavoitteesta sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna Edistetään metsäpohjaisen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi siten, että kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin syrjäytyy vuoteen 2025 mennessä. Tavoitellaan maakaasun käytön korvaamista noin 10 prosentilla kotimaisesta puusta valmistetulla synteettisellä maakaasulla vuoteen 2025 mennessä. Edistetään toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden demonstrointia ja kaupallisen tuotannon käynnistymistä. Tavoitteeksi asetetaan, että vuonna 2025 mineraaliöljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta putoaa alle 17 %:iin.

9 Esimerkkejä strategian luonnoslinjauksista (2/2) Turve-energia Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä. Hallitus asettaa tavoitteeksi, että turpeen energiakäyttö vähenee kolmanneksella viime vuosien keskimääräisestä tasosta (23 TWh) vuoteen 2025 mennessä. Seuraavan vuoden aikana, kun nykyistä voimalaitoskantaa on käytössä, turvetta tarvitaan lämmityskaudella vähintään TWh, koska se ei ole korvattavissa esimerkiksi metsähakkeella tai muulla uusiutuvalla polttoaineella. Lisäksi on turvattava kohtuullinen noin 6 8 TWh ylivuotinen turvevarasto sääriskien tasaamiseksi.

10 Metsähakkeen käytön merkittävä lisääminen pidentää kuljetusmatkoja Nykyiset käyttöpisteet Länsi-, Keskija Kaakkois-Suomessa. Hiilen korvauslaitokset ja mahdolliset biopolttoaine-jalostamot ovat pääosin lähellä valtakunnan rajoja. Käyttö Tarjontapotentiaali Puuraaka-ainepotentiaali on Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lähde: VTT/Metla

11 Tehostamistarvetta on jokaisessa arvoketjussa Pienpuu Osto Tuotanto Metsäkulj. Varastointi Kauko- Kulj. Loppukäsittely Hakkuutähde Osto Tuotanto Metsäkulj. Varastointi Kauko- Kulj. Loppukäsittely Kannot Osto Tuotanto Metsäkulj. Varastointi Kauko- Kulj. Loppukäsittely

12 Energiatuen tavoitteet ja enimmäismäärät Uusi energiatukiasetus (1063/2012) voimaan Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä 2) edistävät energiatehokkuutta ja energian säästöä 3) vähentävät energian tuotannosta tai käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja Lisäksi energiatuella edistetään uuden energiateknologian käyttöönottoa ja markkinoille saattamista. Energiatukiasetuksen (1063/2012) mukaan hyväksyttävistä kustannuksista laskettavat tuen enimmäismäärät ovat: - 40 % investoinnit, uusi teknologia - 30 % investoinnit, tavanomainen teknologia % selvityshankkeet (riippuen mm. yrityskoosta) Tukitasoon vaikuttaa mm. hanketyyppi, hankkeen koko, teknologiataso ja hankkeen kannattavuus.

13 Arvioitu energiatukivaltuuden käyttö vuonna 2013 Biojalostamot (liikenne) 100 M Liikenteen demot 7 M Energiatehokkuus 15 M Uusiutuva energia 22,85 M Yhteensä 144,85 M

14 Energiatuki; tukitasot (2013) alustavasti Uusiutuvan energian investoinnit - Lämpökeskukset % - Lämpöpumput 20 % - Pienvesivoimalat % - Aurinkosähkö- ja aurinkolämpöhankkeet 30 ja 20 % - Kaatopaikkakaasuhankkeet % - Liikenteen biokaasuhankkeet % - Kierrätyspolttoaineiden tuotantokoneet kuten murskaimet (ei laitokset) %* - Metsähakkeen ja teollisuuden jätepuuhakkeen tuotantokalusto %* *on voimassa vain siirtymäajan

15 Biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden rakentamisen tukijärjestelmä Syöttötariffi (= tavoitehinta sähkön 3 kk markkinahinta) + lämpöpreemio Tavoitehinta 83,5 /MWh Lämpöpreemio Biokaasuvoimala: 50 /MWh Puupolttoainevoimala: 20 /MWh Voimalakohtainen sitoumus, ja tukea maksetaan 12 v EI MUUTOKSIA

16 Metsähakevoimaloiden tukijärjestelmä Syöttötariffi: Polttoaineen markkinahinta, päästöoikeuden markkinahinta ja turpeen vero Puustamaksukyky 21 /MWh metsähakkeen käyttö polttoaineena CHP-tuotannossa kilpailukykyinen turpeeseen verrattuna Voimalakohtainen sitoumus, ja tukea maksetaan 12 v EI MUUTOKSIA Pienpuun energiatuki 2014?

17 Metsähakesähkön syöttötariffin laskeminen Syöttötariffi * 18-18/13 x (P e - 10) ( /MWh), kun P e min 10 ja max ( /MWh), kun P e < 10 Syöttötariffi * *Tuotettu sähkö 35,65-1,824 x t - 1,358 x P e ( /MWh), kun P e min 10 ja tuki min 1 /MWh 22,07-1,824 x t ( /MWh), kun P e < 10 t = turpeen vero P e = päästöoikeuden 3 kk keskiarvohinta

18 Syöttötariffijärjestelmään hyväksytyt voimalaitokset Metsähakevoimala Tuulivoimala Puupolttoainevoimala Biokaasuvoimala Yht. Laitosten lukumäärä Generaattoriteho/ MVA Arvioitu vuosituotan to/ GWhe

19 Kaasutinpreemiolla korotettu syöttötariffi Lain muutos voimaan Hyväksymisen edellytys Kaasutinpreemio Metsähakevoimalan yhteydessä kaasutin, jossa metsähaketta kaasutetaan pölypolttokattilan polttoaineeksi P e ja t sellaisella tasolla, että metsähakkeella tuotetusta sähköstä syöttötariffia: 1,824 x t - 3,466 ei syöttötariffia: 32,184-1,358 x P e Maksamisen edellytys Komissio arvioinut sähkön tuottajan saamien tukien soveltuvan yhteismarkkinoille t = turpeen vero P e = päästöoikeuden 3 kk keskiarvohinta

20 RES-direktiivin 17 19* ) ja 21.2 artiklan kansallinen voimaansaattaminen Laki biopolttoaineista ja bionesteistä (KestävyysL) Biopolttoaine: Biomassasta tuotettu, liikenteessä käytettävä nestemäinen tai kaasumainen polttoaine * ) = polttoaineiden laatudirektiivi 7 b 7 d art. Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön Kestävyyskriteerit ja kriteerien täyttymisen osoittaminen Todentajat Valvonta Tuplalaskenta/Ennakkotieto Bioneste: Biomassasta tuotettu, muualla kuin liikenteessä käytettävä nestemäinen polttoaine HE eduskuntaan 2/2013?

21 KestävyysL:n noudattaminen Velvollisuus lain noudattamiseen perustuu muuhun lakiin JakeluvelvoiteL Nestemäisten polttoaineiden valmisteverol PäästökauppaL L lentoliikenteen päästökaupasta L polttoaineiden elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä (valmistellaan myöhemmin) L bionesteiden jakeluvelvoitteesta? (ei vielä valmisteilla) ym. tai valtiontukipäätökseen Energiatukea: Liikenteen biokaasuinvestoinnit Pyrolyysiöljyn tuotantoinvestointi

22 Kestävyyskriteerit Raakaaine EU:sta tai muualta Raakaaine EU:sta Kasvihuonekaasupäästövähennys Biologinen monimuotoisuus (1/2008) aarniometsä, muu puustoinen maa, luonnonsuojelualue, monimuotoinen ruohoalue Maankäytön muutos (1/2008) kosteikko, metsä, turvemaa Maatalouden raaka-aine

23 Muutoksia vireillä Epäsuorat maankäyttövaikutukset (ILUC): KOM(2012) 595 lopull Ruokaraaka-aineisiin perustuvat biopolttoaineet max 5 % EU:n liikenteen 10 % tavoitteessa, ja vastaava rajoitus koskee kansallista RES-tavoitetta Toisen sukupolven biopolttoaineiden edistämiseksi tupla- tai nelinkertainen laskenta Kasvihuonekaasupäästövähennys 60 % uusissa laitoksissa alkaen Komissiolle lisää toimivaltuuksia Kestävyysvaatimus kiinteisiin biomassoihin energiantuotannossa? (valm.) Kestävyyskriteerit = RES-direktiivin 17 art.? Kestävyyskriteerien mukaisuuden osoittaminen?