Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka"

Transkriptio

1 Aristoteles eaa Tieteiden erottelu (a) teoreettiset tieteet = ihmisen tekemisestä ja toiminnasta riippumattoman todellisuuden muuttumattomat piirteet päämääränä intellektuaalinen täydellistyminen; totuus metafysiikka, matematiikka ja luonnonfilosofia (b) käytännölliset ja (c) tuotannolliset tieteet eli taidot liittyvät inhimillisiin aktiviteetteihin; päämääränä olla hyvä käytännöllisen elämän tai taitojen alueilla (b): toimintaa, jossa päämäärä ei ole erillinen, vaan sisältyy itse aktiviteettiin (etiikka ja politiikka) (c): toimintaa, jossa tulos / päämäärä on erillään itse aktiviteetista (ns. insinööritieteet) Nikomakhoksen etiikka Aristoteleen etiikka on teleologista etiikkaa telos kreik. jonkin täydentäminen, tulos, tarkoitus, päämäärä, päätepiste, jonka saavuttamiseen prosessi on tähdätty Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän jonkin hyvän saavuttamiseen. Siksi hyvän on osuvasti sanottu olevan se, mitä kaikki tavoittelevat (NE) Päämääränä on selvittää, mikä on ihmisen hyvä Selvitys alkaa keskustelulla hyvästä (eudaimonia) ja jatkuu hyveen (arête) luonteen tutkimuksella

2 Hyvä on se päämäärä, pyrkimys tai tarkoitus, johon joku tai jokin tähtää tai pyrkii on kuitenkin olemassa lukuisia toimintoja, lukuisia päämääriä ja siten lukuisia hyviä Jos on olemassa päämäärä, jota haluamme sen itsensä tähden ja jonka vuoksi haluamme kaikkia muita, alempia päämääriä tai hyviä, tämä äärimmäinen päämäärä on kaikkein paras hyvä Äärimmäisen päämäärän loogiset ominaisuudet 1. sen tulee olla jotain, joka valitaan oman itsensä tähden, ei välineenä johonkin muuhun päämäärään; 2. se on myös itseriittoinen (self-sufficient) hyvä eli se ei ole jonkin toisen asiaintilan osa tai vain yksi hyvä muiden joukossa Äärimmäinen hyvä tai päämäärä = eudaimon kietoo yhteen hyveen ja onnellisuuden eli toimintana ja olotilana kukoistuksena, eli hyvänä elämänä Mistä ihmisen eudaimon koostuu? Onko ihmisellä jotain erityiskykyä tai funktiota, joka kuuluu hänelle ihmisenä, ihmissuvun jäsenenä eikä vain partikulaarisena yksilönä? Se, joka erottaa hänet muista kuun alapuolisen maailman oliolajeista on ajattelun taito Rationaaliseen käyttäytymiseen liittyvät toiminnat tekevät ihmisen elämästä hyvän paitsi ajattelu, myös kyky kontrolloida ajatuksilla ja periaatteilla haluja ja käytöstä Siten ihmisen hyveisiin eivät kuulu vain intellektuaaliset, vaan myös eettiset hyveet > moraalisuus on sisäänrakennettu ihmiseen!

3 Hyvään elämään sisältyvät siten olennaisesti käytännölliset aktiviteetit Hyvän elämän toteutumiseen johtavat yksittäiset toimet ovat samalla osa itse päämäärää ts. niillä on oma arvonsa, ne eivät ole vain välineitä hyvän elämän saavuttamiseen Mitä ja millaisia ovat ne hyveet, joita tämä ihminen tuo julki toimissaan? Sielunosat Aristoteles jakaa hyveet sielun osien mukaisesti; samalla käy myös ilmi kasvatuksen rooli rationaalisen sielunosan hyveet ovat intellektuaalisia: teoreettinen järki (sofia) ja käytännöllinen järki (fronesis) irrationaalisen (haluavan) osan hyveet ovat luonteen eli moraalisia hyveitä: vapaamielisyys, kohtuullisuus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ym. Hyveellisiksi ei kuitenkaan synnytä, vaan ne ovat syntyvät ja kehittyvät kasvatuksen myötä: hyvällä ihmisellä haluavasta sielunosasta muotoutuu dynaaminen keskus, joka suuntautuu järjen käsittämän hyvän elämän toteuttamiseen Luonteen/moraaliset hyveet Useimmat näistä hyveistä ovat sosiaalisia luonteeltaan ja edesauttavat samalla yhteisön elämän muodostumista hyväksi ne ovat valmiuksia toimia siten, etteivät yksittäiset tunteet ja halut dominoi liikaa toisten kustannuksella (muutamia esimerkkejä)

4 Mutta mistä Aristoteleen hyveiden lista tulee? mikä määrää, mitkä hyveet kuuluvat listalla ja mitkä eivät? voidaanko hyveitä keksiä? onko loogisesti mahdollista pitää paheena jotakin sellaista seikkaa, jota muut pitävät hyveenä? Nikomakhoksen etiikassa luetellut hyveet näyttäisivät olevan lista sen hetkisen kreikkalaisen yhteiskunnan hyveitä > Aristoteles oli konservatiivi? Intellektuaalinen hyve I Käytännöllinen järki pohtii yksittäistapauksessa, millainen toiminta edesauttaa elämän kokonaisuuden muodostumiseen hyväksi ja antaa konkreettisen muodon hyvään elämään suuntautuneelle halulle, joka sitten toteutuu jonkin luonteenhyveen mukaisena Käytännöllisen harkinnan perusmuoto on praktinen syllogismi: henkilö A tahtoo, että asiaintila P toteutuu A uskoo, ettei P toteudu, ellei hän tee tekoa Q A ryhtyy tekemään tekoa Q Intellektuaalinen hyve II Teoreettinen järki on ihmisen sielun korkein osa, jonka täydellistyminen ja hyvä toiminta on ihmisen kaikkein suurin hyvä suurinta onnellisuutta on siten todellisuuden perusrakenteiden tunteminen ja tähän tietoon liittyvä vapaa filosofinen ajattelu; filosofinen järki on kuolematon ja jollain tavoin jumalan osa ihmisessä Eikä tällä toiminnalla saa olla mitään kytkentää todellisuuteen tai käytännön toimintaan; se koskee sitä, mikä on ajatonta ja muuttumatonta

5 Keskeinen ongelma Aristoteles näkee käytännöllisen elämän ihmisen päämääräksi, johon sisältyy lukuisia erilaisia hyvän toimintoja ja joilla kullakin on oma arvonsa Kuitenkin Aristoteles teoreettisesta mietiskelystä korkeimpana päämääränä, eikä siihen näytä sisältävän mitään muita toimintoja tai hyveitä Kysymyksiä: mikä määrää sen, milloin pitää toimia ja milloin harjoittaa teoreettista ajattelua? Käytännöllinen järki ei voi sanoa, milloin pitää mietiskellä, koska se ei voi komentaa ylempää sielunosaa. Mietiskely taas ei koske käytännön eli muuttuvan todellisuuden asioita, eikä siis anna toimintaohjeita? Onko inhimillisen elämän päämäärä sittenkin metafyysinen totuuden pohdiskelu? Sum Aristoteleen moraaliteoriassa on siis kyse ensisijaisesti ihmisten hyvästä tai hyveellisestä luonteesta Olennaista on hyveellisen persoonuuden kehittäminen, ei abstraktit säännöt tai tekojen tai sääntöjen seuraukset, paitsi silloin, kun ne ovat seurausta hyveellisestä luonteesta tai liittyvät hyveelliseen toimintaan Aristoteelisen moraalianalyysin 3 perusosaa (MacIntyre) 1) Käsitys ihmisestä "sellaisena kuin hän sattuu olemaan"; eli millainen on tavanomaisesti toimiva ihminen, "koulimaton" ihmismieli. (2) Käsitys ihmisestä "sellaisena kuin hän voisi olla, jos toteuttaisi olemuksellisen luonteensa"; eli miten ihminen toimii, kun hän toteuttaa telostaan, millainen on teloksen löytänyt ihmismieli (3) Etiikka tieteenä, joka osoittaa, miten edellisestä päästään jälkimmäiseen. Teoreettisen etiikan tulisi ohjata löytämään ihmisen olemuksen mukaiset päämäärät ja toteuttamaan ne

6 Jos hylätään ajatus, että ihmisellä on päämäärä tai erityinen tehtävä (2), moraalifilosofia menettää oleellisen osan tarkastelunsa kohteesta eikä pysty sen vuoksi suorittamaan perustehtäväänsä (eli 3) Kun katolinen ja protestanttinen teologia sekä aristoteelinen filosofia hylättiin individualismin ja markkinatalouden työntyessä etusijalle, skeptismi ja moderni ajattelu tappoivat näkemyksen inhimillisestä teloksesta Jäljelle jäi joukko moraalikäskyjä (3) jotka on irrotettu teleologisesta yhteydestään, sekä käsitys koulimattomasta ihmisluonnosta (1) joiden kautta moraalia pitää tänä päivänä yrittää perustella, eikä se onnistu Hellenistiset koulukunnat 300-luvun loppu luvun alku eaa

7 Siirtymä poliksesta kosmopolikseen: päämäärä ei enää hyvä elämä kaupunkivaltiossa Tiedon tavoittelu alisteista onnellisuuden ja hyvän elämän tavoittelulle Itsenäisyys ja riippumattomuus päämäärinä: tee itsesi riippumattomaksi olosuhteille Onnellisuus on mielenrauhaa (ataraksid): epikurolaiset - nautintoa, vapautta tuskasta; stoalaiset - järjen mukaista valintaa, vapautumista tunteista; skeptikot - vapautta uskomuksista Epikurolaisuus Epikuros ( ekr) Nautinto on ihmisen luonnollinen olotila, tuska sen järkkymistä Pyrkiessään nautintoon ihminen pyrkii itselleen luonnonmukaiseen elämään Nautinnot jakautuvat luonnollisiin ja välttämättömiin, luonnollisiin ja ei-välttämättömiin ja luonnottomiin viisainta pysytellä luonnollisissa ja välttämättömissä Stoalaisuus (esim. Zenon, Seneca, Khrysippos, Epiktetos, Marcus Aurelius) Maailmankansalaisuuden ajatus Jokainen kuuluu kahteen yhteisöön: paikalliseen syntyperänsä ja maailmanlaajuiseen järjen ja moraalin perustella Eettiset velvollisuudet määrittyvät järjen kautta, siis maailmanlaajuisen yhteisön kautta Järjellisinä olentoina ihmisillä on yhtäläinen ja luovuttamaton ihmisarvo

8 Luonnollinen laki perustuu järkeen, joka määrää edistämään toisen hyvää siksi, että tämä on toinen ihminen rationaalisina olentoina ihmiset voivat tulla tietoisiksi kosmisista laeista (jumalallinen logos), joita hekin välttämättä noudattavat Hyve on tietoista mukautumista kosmiseen järjestykseen ja vastaavasti pahe olla mukautumatta siihen. Skeptisismi Pyrrhon ( ekr), Sekstos Empeirikos ( alku jkr.) Ihmisten tietokyky on puutteellinen, joten aistimuksista ja uskomuksista ei voi tietää ovatko ne totta vai ei Uskomusten ja arvostelmien muodostaminen ei johda mielenrauhaan vaan lisää ahdistusta -> tulee pidättäytyä tekemästä uskomuksia ja arvostelmia asioiden totuudesta ja epätotuudesta, hyvyydestä ja pahuudesta Marcus Tullius Cicero ( eaa) Ekletisti, joka loi kreikkalaiselle filosofialle latinalaisen kieliasun muotoili tarkemmin stoalaisten ajatusta kaikille ihmisille ja kansoille yhteisestä laista, joka korkeampi ja tärkeämpi kuin ihmisten laatimat lait Tärkeä perusta ns. luonnonoikeus-ajattelulle (ius naturale tai lex naturalis)

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia Hyveestä ja kasvatuksesta Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia 29.4.2015 Hyve päämääränä Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

YK10 V Luento Hyve-etiikka

YK10 V Luento Hyve-etiikka YK10 V Luento Hyve-etiikka TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 10.11.2014 1 Seurausetiikka (utilitarismi) Mielihyvä vai hyvinvointi Seurausten arviointi? Tekoutilitarismi

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles)

Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles) Etiikan 5. luento Utilitarismi, hyve-etiikka (Aristoteles) Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos.

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( ) Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280)

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280) 3. Dominikaaniteologia: (k. 1280) 39 Elämä syntynyt Schwabenissa, Saksassa opetti dominikaanina teologiaa Pariisissa ja Kölnissä Regensburgin piispa luennoi laajasti Aristotelesta ) kommentaarit doctor

Lisätiedot

Antiikin kr. etiikka. Osion pidetyt luennot. Luennon kulku (S-P-A) YK10 SL 2013

Antiikin kr. etiikka. Osion pidetyt luennot. Luennon kulku (S-P-A) YK10 SL 2013 Antiikin kr. etiikka YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 31.10.2013 1 Osion pidetyt luennot 1. Kristillinen teologia ja moraalifilosofia

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Kristuksen kaksiluonto-oppi Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Sokrates. Taustaa. Sokrates eaa

Sokrates. Taustaa. Sokrates eaa Sokrates 469 399 eaa Taustaa Homeerilaisen moraalijärjestelmän murtuminen muutti Kaupunkivaltion ajattelun: traditionaalisen yhteiskunnan hierarkian, roolien ja funktioiden romahdus riistää moraalisilta

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Aloitetaan tarinalla

Aloitetaan tarinalla Aloitetaan tarinalla 1 Sisältö Esittelyt Luennoitsija Osallistujat Kurssin suorittaminen, arvostelu ja käytännönasiat Kurssin oppimistavoitteet Akateemiset tavoitteet ja muut tavoitteet Näkökulma Mitä

Lisätiedot

Aloitetaan tarinalla

Aloitetaan tarinalla Aloitetaan tarinalla Sisältö Esittelyt Luennoitsija Osallistujat Kurssin suorittaminen, arvostelu ja käytännönasiat Kurssin oppimistavoitteet Akateemiset tavoitteet ja muut tavoitteet Näkökulma Mitä on

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?

Lisätiedot

Krist. etiikka Augustinus Akvinolainen YK10 Etiikka SL 2013

Krist. etiikka Augustinus Akvinolainen YK10 Etiikka SL 2013 Krist. etiikka Augustinus Akvinolainen YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 31.10.2013 1 Osion pidetyt luennot 1. Kristillinen

Lisätiedot

HYVÄ JA ONNELLINEN. Antiikin filosofien onnellisuuskäsitysten tulkintoja. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.

HYVÄ JA ONNELLINEN. Antiikin filosofien onnellisuuskäsitysten tulkintoja. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. HYVÄ JA ONNELLINEN Antiikin filosofien onnellisuuskäsitysten tulkintoja Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Filosofia Satu Tirkkonen Pro gradu Kevät 2012 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot

Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut

Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut AVA U K S E T Etiikka ja hyvinvointivaltion palvelut PAULI NIEMELÄ Etiikka eli moraalifilosofia tutkii moraalia, tässä tapauksessa hyvinvointivaltion palvelujen moraalia. Miten hyvinvointivaltion palvelut

Lisätiedot

Ystävyyden filosofia

Ystävyyden filosofia Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

VI-luento. Kristinuskon perinne. Kristinuskon perinne ja renessanssi

VI-luento. Kristinuskon perinne. Kristinuskon perinne ja renessanssi VI-luento Kristinuskon perinne ja renessanssi Vanhat kreikkalaiset olivat koettaneet tutkia olevaista itsenäisesti ja omakohtaisesti äärimmäisetkin perusteet kyseenalaiseksi asettaen. Uusi uskonnollinen

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Skolastiikan ja reformaation etiikka

Skolastiikan ja reformaation etiikka Skolastiikan ja reformaation etiikka YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 2.11.2013 1 Pidetyt luennot 1. Kristillinen

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. 1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento

YK10 Etiikka III luento YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden

Lisätiedot

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet 6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei

Lisätiedot

MINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1.

MINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1. MINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1. Minän kaksi merkitystä?! Minä itse henkilökohtaisesti! Minät osana yhteisöä Kuka minä olen? Identiteetti? Henkilökohtainen identiteetti: jatkuvuus

Lisätiedot

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Islamilainen filosofia

Islamilainen filosofia Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan?

Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Puhe virtaa virtaavassa maailmassa, puhe virtaa virtaavassa maailmassa ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Paavo Haavikko TIETÄMISEN HAASTEET TIETOYHTEISKUNNASSA

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Mitä tarkoitetaan ympäristö- vastuullisuudella? Olli Loukola Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto ankkeemme Henvissä The Anatomy of Environmental Responsibility:

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

STOALAISIA MEDITOINTITEKNIIKOITA. Käytännön filosofian otteita työelämän hyvinvointiin

STOALAISIA MEDITOINTITEKNIIKOITA. Käytännön filosofian otteita työelämän hyvinvointiin STOALAISIA MEDITOINTITEKNIIKOITA Käytännön filosofian otteita työelämän hyvinvointiin Kärsimme usein enemmän mielikuvituksessamme kuin todellisuudessa Lucius Annaeus Seneca Ihmisiä ei häiritse asiat, vaan

Lisätiedot

Ilpo Halonen Tietoteorian perusteita. Tieto ja totuus. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole...

Ilpo Halonen Tietoteorian perusteita. Tieto ja totuus. Inhimillinen tieto - mitä se on ja mitä se ei ole... 2. Tietoteorian perusteita KIRJALLISUUTTA (1/3) Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja n:o 3/1986. Halonen, Ilpo,

Lisätiedot

Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä Kirjallisuuskoe

Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä Kirjallisuuskoe Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 Kirjallisuuskoe 1. "Jos siis jalojen ja häpeällisten tekojen tekeminen tai tekemättä jättäminen on vallassamme

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha? Paha ihminen Miten ihmisestä tulee paha? Luennoitsijasta Veijo Fiskaali VTM: Käytännöllinen filosofia FM: Uskontotiede Tohtoriopiskelija Tietokirjailija: Itsetuhoinen uskonto, Huomioita uskonnollisesta

Lisätiedot

Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko?

Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko? Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko? 18.2. Liito-ohjelman aamiaistilaisuus Seurahuone Helsinki Johtajuuskouluttaja, johdon työnohjaaja, mentori, OTK ESIMIESTYÖN AVAINKYSYMYKSIÄ: Ajankäyttö

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.

Lisätiedot

Aaro E.T. Tiainen Metaetiikka FILA

Aaro E.T. Tiainen Metaetiikka FILA Aaro E.T. Tiainen Metaetiikka FILA8 416553 Aristoteles ja Nietzsche Aristotelesta ja Friedrich Nietzscheä pidetään joiltain osin melko erilaisina filosofeina, mutta pyrin osoittamaan että heidän näkemyksensä

Lisätiedot

FI2 Filosofinen etiikka

FI2 Filosofinen etiikka FI2 Filosofinen etiikka 1. Mitä etiikka tutkii? A. Etiikan luonne ja käsitteet B. Filosofisen etiikan historiaa C. Yksilön moraalinen kehitys 2. Seurausetiikka 3. Velvollisuusetiikka 4. Hyve-etiikka 5.

Lisätiedot

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen...

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen... Sisällysluettelo Termistö ja viitteet...13 Biografia - Allan Kardec...21 Johdanto spiritistisen opin opiskeluun...31 Esipuhe...79 ENSIMMÄINEN OSA Alkusyyt Luku I Jumala... 85 Jumala ja äärettömyys...85

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

Onnistuminen kuntoutuksessa

Onnistuminen kuntoutuksessa Onnistuminen kuntoutuksessa 30.11.2016 Avokuntoutusfoorumi Tampere-talo Kaisa Haapakoski YTT Tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Hieman taustaa Kuntoutuksen tutkimus - erit. kuntoutustyön ja kuntoutustutkimustyön

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Sotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen

Sotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen Sotilaskoulutus vai -kasvatus MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen Sotilaspedagogiikka Sotilaspedagogiikka on yleinen oppi sotilaskoulutuksesta ja opetuksesta

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Aikaa kuluu yksilöllisesti Voidaan tehdä osina Harjoituslomake ja kynä Tavoitteet Lajin ja urheilijan psyykkisten taitojen ja niiden kehittämistarpeen analyysi

Lisätiedot

HYVÄ JOHTAMINEN JA AVOIMUUS

HYVÄ JOHTAMINEN JA AVOIMUUS HYVÄ JOHTAMINEN JA AVOIMUUS Finanssineuvos Ari Holopainen 27.3.2019 Valtionhallinnon kehittämisosasto JULKISEN JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN R O H K E U S L U O T T A M U S JULKISEN JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN Y

Lisätiedot

Hesiodoksen Työt ja päivät on opetusrunoelma. Työ ja antiikin filosofia. Marke Ahonen Vaivannäön kunnia

Hesiodoksen Työt ja päivät on opetusrunoelma. Työ ja antiikin filosofia. Marke Ahonen Vaivannäön kunnia Marke Ahonen Vaivannäön kunnia Työ ja antiikin filosofia Antiikin kirjoittajien asenteet palkkatyöhön, ruumiilliseen työhön, käsityöammatteihin ja kaupankäyntiin ovat yleisesti kielteisiä tai vähintäänkin

Lisätiedot

SYNTYYKÖ TIETEESTÄ VIISAUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Edistyksen päivät 10.10.2014

SYNTYYKÖ TIETEESTÄ VIISAUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Edistyksen päivät 10.10.2014 SYNTYYKÖ TIETEESTÄ VIISAUTTA? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Edistyksen päivät 10.10.2014 VIISAUS JÄRJEN HYVEENÄ ARISTOTELES: Nikomakhoksen etiikka luonteen hyveiden (kr. arete) ohella ihmisellä

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden FILOSOFIAN KOE 13.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Tarvitseeko onnellisuudestaan olla tietoinen voidakseen olla onnellinen? Plotinos ja sisäinen minä Pauliina Remes

Tarvitseeko onnellisuudestaan olla tietoinen voidakseen olla onnellinen? Plotinos ja sisäinen minä Pauliina Remes Tarvitseeko onnellisuudestaan olla tietoinen voidakseen olla onnellinen? Plotinos ja sisäinen minä Pauliina Remes Tuntuu jokseenkin vakuuttavalta, että syvään koomaan vajonnut henkilö, joka ei aisti eikä

Lisätiedot

Luonto ja kulttuuri modernissa luonnonoikeusperinteessä

Luonto ja kulttuuri modernissa luonnonoikeusperinteessä Luonto ja kulttuuri modernissa luonnonoikeusperinteessä Petter Korkman [Luento sosiologian laitoksen luentosarjassa Luonto ja kulttuuri 1700-luvun yhteiskuntafilosofiassa, pidetty 16.3.2004. Oheistekstinä

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

13.4.2010 18:00 Jaakko Hakula: Lääkärit hyveellisen ammattikunnan jäseninä - pellegrinolainen visio lääkärintyöhön?

13.4.2010 18:00 Jaakko Hakula: Lääkärit hyveellisen ammattikunnan jäseninä - pellegrinolainen visio lääkärintyöhön? 13.4.2010 18:00 Jaakko Hakula: Lääkärit hyveellisen ammattikunnan jäseninä - pellegrinolainen visio lääkärintyöhön? Jaakko Hakula LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen el. Lääkäriliiton kuntoutuksen

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Kuka mitä hä? Asiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksikkö Tohtorikoulutettava Väitöskirja: Filosofinen seksuaalietiikka

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 26.10.2015 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä

Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Immanuel Kant (1724 1804) Immanuel Kantin moraalifilosofia: yleistettävissä olevien periaatteiden mukainen elämä Kant Kategorinen imperatiivi Muotoilu 1: Konsistenttius Act only according to that maxim

Lisätiedot

VAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN. Jukka Ahonen

VAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN. Jukka Ahonen VAPAUDEN JA ASIANTUNTIJUUDEN JOHTAMINEN Jukka Ahonen ERILAISIA ASIANTUNTIJOITA Asiantuntijoita ei voi johtaa saman kaavan mukaan Miten johto voi ymmärtää ja ennakoida erilaisten ihmisten käyttäytymis-

Lisätiedot

MYYTIT Totta vai tarua?

MYYTIT Totta vai tarua? MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia

Lisätiedot

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas 21.4.2017 Vaativa erityinen tuki = Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa

Lisätiedot

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Taide ja tuloksellisuus seminaari Turku 26.8.2014 Jari Pirhonen, YTM, tohtoriopiskelija (gerontologia) Lähtökohta Onnellisuus

Lisätiedot