3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280)

Transkriptio

1 3. Dominikaaniteologia: (k. 1280) 39 Elämä syntynyt Schwabenissa, Saksassa opetti dominikaanina teologiaa Pariisissa ja Kölnissä Regensburgin piispa luennoi laajasti Aristotelesta ) kommentaarit doctor universalis (yleisopettaja) 40

2 Albert ja Aristoteles Albertin opiskeluaikana Aristoteleen luennointia vielä rajoitettiin Kölniin tultuaan alkoi luennoida ja kirjoittaa kommentaareja Aristoteleeseen dominikaanien opetusohjelman arkkitehti vähintään yksi kommentaari kaikkiin Aristoteleen teoksiin myös muihin tärkeisiin oppikirjoihin 41 Albert ja teologia kommentaarit Raamattuun ja Sentensseihin kommentaari Pseudo-Dionysioksen teoksiin Summa theologiae Summa de creaturis (teologiaa/filosofiaa) 42

3 Albert ja arabit Avicenna (Ibn Sina), Averroes (Ibn Rushd), Al-Ghazali, Al-Farabi keskustelu arabifilosofien ja muiden käsitysten kanssa Aristoteleen filosofian aukkokohdista ymmärsi edeltäjiään paremmin arabifilosofien ajatuksia ) merkittävä arabifilosofian välittäjä länteen 43 Luonnontiede Albertin luonnonfilosofian kommentaarit käytössä 1500-l asti esim. fysiikka, meteorologia, geologia, eläinoppi jne. 44

4 Fakulteettipsykologia Avicennan (k Persiassa) kehittämä jo ennen Albertia, mutta Albert merkittävä kehittäjä psykkiset ilmiöt sielun hierarkkisesti jaottuvien kykyjen (fakulteettien) aktualisaatioita länsimaisen psykologian perusta moderniin tieteelliseen psykologiaan asti 45 Sielun kyvyt 8 järkisielu >< sielu aistisielu >: kasvisielu ( järki 8 tahto ulkoiset aistit >< sisäiset aistit >: aistihalut n ravitseminen ( näkö ( kuulo jne. yhteisaisti ( mielikuvitus halu jne. into jne.

5 Teologia ja tieteet usko, toivo, rakkaus ym. asettuvat psykologisiin puitteisiin järkeen ja tahtoon yliluonnollisesti vuodatettuja habituksia habitus = sielullisen toiminnan lähtökohta, ei kuitenkaan olemukseen kuuluva kyky Uskon ja moraalin asioissa tulee luottaa enemmän Augustinukseen kuin filosofeihin, silloin kun nämä ovat eri mieltä. Lääketieteessä luotan kuitenkin enemmän Galenoksen ja Hippokrateen näkemyksiin. 47 (k. 1274) 48

6 Elämä italialainen Albertin oppilas Pariisissa ja siirtyi tämän mukana Kölniin palasi Pariisiin opettajaksi vaikutusvaltaisin keskiajan filosofeista ja teologeista: Pyhä opettaja (doctor sanctus) tai Enkeliopettaja (doctor angelicus) paavi Leo XIII suositteli Teologiset teokset Sentenssikommentaarit, keskustelukysymyksiä (Quaestiones disputatae), evankeliumikommentaari (Catena aurea) pääteokset: kaksi Summaa Summa contra Gentiles (pakanoita vastaan): tarkoituksena tutkia järjen avulla Jumalaa koskevia asioita siinä määrin kuin järki voi niitä tutkia sama periaate teoksessa Summa theologiae 50

7 Teologiasta vastusti ankarasti kahden totuuden oppia (=filosofian ja teologian erilliset totuudet) teologia on tiedettä, mutta vain koska maallinen teologia on taivaallisen alalaji (subalternatiivinen tiede) maallinen teologia on tiedettä vaikka se perustuukin uskonlauseisiin 51 Jumala ja maailma Luojan ja luodun, syyn ja seurauksen välillä oltava jokin samankaltaisuus olemisen analogia (analogia entis) esim. Jumala on luotujen isä ) jotain samaa kuin maallisen isän suhteessa lapsiin erilaisuus on samankaltaisuutta suurempi analogia on Jumalan tuntemisen perusta 52

8 Ihmisen alkuvanhurskaus ihminen luotiin ennen lankeemusta yleisen armon tilaan, Jumalan kuvaksi Jumalan erityinen armo antoi lisälahjan ) Jumalan kaltaisuus Jumalan kaltaisuus = suuntautuminen Jumalaan korkeimpana hyvänä lankeemuksessa kaltaisuus kadotettiin, kuva jäi armo ei kumoa luontoa, vaan täydellistää sen 53 Vanhurskauttaminen Jumalan edeltävä armo kaiken lähteenä ilmaiseksi annettu armo tekee ihmisen arvolliseksi ihmisestä tulee ansiollinen vastaanottamaan pyhittävä armo ansio perustuu armon jakamaan Kristuksen sovitustyöhön ihmisen tahdon tulee olla mukana myötävaikuttamassa 54

9 Usko ja rakkaus vanhurskauttavan uskon tulee olla rakkauden muovaamaa uskoa pelkkä usko on vain totenapitämistä armo kääntää ihmisen tahdon kohti Jumalaa = rakkaus 55 Hyveet hyve on kyky toimia hyvin usko, toivo ja rakkaus = teologiset hyveet yliluonnollista onnellisuutta varten hankitut hyveet: luonnollinen onnellisuus päähyve: käytännöllinen järkevyys kardinaalihyveet: oikeudenmukaisuus, rohkeus, kohtuus, lempeys teologiset vuodatetaan, luonnolliset syntyvät hyveellisistä teoista moraaliharkinta, lait, omatunto 56