Onnistuminen kuntoutuksessa

Transkriptio

1 Onnistuminen kuntoutuksessa Avokuntoutusfoorumi Tampere-talo Kaisa Haapakoski YTT Tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto

2 Hieman taustaa Kuntoutuksen tutkimus - erit. kuntoutustyön ja kuntoutustutkimustyön teorian ja etiikan tutkimus Haapakoski, K. (2015) Hyvä kuntoutustutkimustyössä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto Tutkimusprojekti AMKU jatkuu v loppuun Käytännön kokemus sosiaalityö

3 Kuntoutuksen onnistuminen tavoitteiden saavuttaminen rationaalisen näkökulman hallitsevuus Välineellinen näkökulma: kuntoutus sisältää keinoja järkevien tavoitteiden saavuttamiseen Sisällöllinen näkökulma: kuntoutus sisältää arvostuksia, viimesijaisia päämääriä Saavutetut tavoitteet -- onnistuminen

4 Maailman terveysjärjestön WHO:n kuntoutusmääritelmä Rehabilitation of people with disabilities is a process aimed at enabling them to reach and maintain their optimal physical, sensory, intellectual, psychological and social functional levels. Rehabilitation provides disabled people with the tools they need to attain independence and self-determination. (WHO, lähde: Prosessi, joka suuntautuu mahdollistamaan optimaalisia toimintakyvyn tasoja (fyysisiä, aisteihin liittyviä, psyykkisiä ja sosiaalisia)

5 Kuntoutus - tavoitekeskeisyys Monenlaiset toimijat, monet eri tavoitteet Kuntoutujien Ammattilaisten Organisaatioiden muut

6 Esimerkki: Sanallisten tavoitekuvausten asiasisältöjä: organisaation, yksikön ja työntekijän tavoitteet (Haapakoski 2015) Läpileikkaavaa asiakaskeskeinen laatu

7 LAKI STANDARDIT KÄYPÄ HOITO KILPAILUTUS- OHJEET OSTO- SOPIMUKSET RAHOITTAJAT Haapakoski 2015 Kuntoutustutkimusyksikön tavoitteisiin vaikuttavat tekijät*, ** (N=76) Lääkinnällinen kuntoutus ja julkiset sairaalat (n=38) Ryhmä 1 Keskiarvo Ammatillinen kuntoutus ja vaihtelevat yksiköt, myös yksityiset (n=38) Ryhmä 2 Keskiarvo Kolm.S mir. Testitulokset U-test Pearson χ2 Ryhmä 1 Ryhmä 2 Keskiarvojen järjestys ryhmittäin, 1. = vaikuttavin Lainsäädäntö 1,26 1,61 ** ** ** Yleinen julkinen keskustelu 2,89 3,00 n.s. n.s. n.s Poliittinen päätöksenteko 2,26 2,18 n.s. n.s. n.s Palveluja koskevat valtakunnalliset standardit 1,97 1,26 *** *** ** Oman organisaation ohjeistukset 1,66 1,66 n.s. n.s. n.s Psykologien ammattieettiset säännöt 2,37 2,24 n.s. n.s. n.s Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet 2,18 2,13 n.s. n.s. * Lääkärin eettiset ohjeet 1,71 2,11 n.s. * n.s Käypähoitosuositukset 1,68 2,74 *** *** *** Tieteellisten tutkimusten tulokset 2,24 2,76 n.s. * n.s Palveluiden kilpailutuksissa annettavat ohjeistukset 2,92 1,37 *** *** *** Ostopalvelusopimukset 2,87 1,79 *** *** *** Ammattijärjestöt 4,00 3,97 n.s. n.s. n.s Kuntoutuspalvelujen rahoittajat 2,66 1,47 *** *** *** Yksikön johtaja 1,79 2,03 n.s. n.s. n.s Kuntoutustyötä tekevät ammattilaiset 1,71 1,66 n.s. n.s. n.s Kuntoutujat 1,79 1,71 n.s. n.s. n.s *Merkitsevyysasteet (***=p.001; **=p.01; *=p.05) **Kysymys=Missä määrin seuraavat seikat vaikuttavat tällä hetkellä yksikkönne tavoitteisiin? (Vastausvaihtoehdot: vaikuttaa erittäin paljon=1, melko paljon=2, ei paljon eikä vähän=3, melko vähän=4, erittäin vähän=5, ei vaikuta millään tavalla tavoitteisiin=6

8 Rationaalinen näkökulma ei ole riittävä

9 Millaiset tavoitteet ovat olennaisia? No hyvät tavoitteet tietenkin, Hyvä tavoite sisältää arvoa Toiminta - Ihmisen toiminta - toimintojen luonteet

10 Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän jonkin hyvän saavuttamiseen. Siksi hyvän on osuvasti sanottu olevan se, mitä kaikki tavoittelevat. Päämäärät näyttävät kuitenkin olevan erilaisia: joissakin tapauksissa päämääränä on itse toiminta ja toisissa taas toiminnasta erilliset tulokset (Nikomakhoksen etiikka I, 1. luku, 1094a 1 4)

11 TAULUKKO 2. Gunilla Silfverbergin (1996, 108) aristoteelinen hyve-jaottelu (suom. Haapakoski) Elämänmuoto/ aktiviteetti Hyve/valmius theoreia episteme tieto Intellektuaalinen hyve tietää (en kunskap om att veta) poiesis techne taito tehdä (en kunskap om att göra) praxis fronesis viisaus menetellä, toimia (en kunskap om att handla)

12 Onnistumisen laadut Prosessionnistuminen (toiminta sinänsä) Instrumentaalinen onnistuminen (valmiiksi saatava) Filosofinen onnistuminen (esim. hyvä elämä se eletään, ei voi tietää saavutetaanko, on epävarminta) Lisäksi vielä kuntoutuksen väestötasoisen järjestämisen onnistuminen hyvää kuntoutusta ihmismassoille sosiaalipolitiikan osana (eettisten riskien tiedostaminen ja liian tiukkojen normatiivisten ihmiskuvien välttäminen)

13 Kuntoutustyössä yhteneväisyyksiä hyve-eettisten perustelujen kanssa Hyvät tavoitteet ja päämäärät, viimesijainen päämäärä hyvä elämä Hyvä elämä ei joko sosiaalista tai subjektiivista kumpaakin MUTTA tämä näkökulma tuo kuntoutukseen mukanaan myös hyve-etiikan keskeiset ongelmat: Pluralismi yksi ihmisyys ylitse muiden totalitarismin vaara Voidaanko saavuttaa tietoa oikeista päämääristä ja niiden edistämisen välineistä Hyvyys-pahuus

14 HYVÄ ELÄMÄ Kuntoutuksesta kiinnostuneet kansainväliset tahot (WHO, YK) Työelämä, työnantajat Koulutusjärjestelmä ORGANISAATIO Johtajat, esimiehet, työntekijät Kuntoutuspolitiikat - valtion/muun vallankäyttäjän ylläpitämä kuntoutusjärjestel mä Läheiset TYÖNTEKIJÄ Hyväkäsitykset KUNTOUTUS - Prosessionnistuminen - Instrumentaalinen onnistuminen - Filosofinen ja episteeminen onnistuminen Hyväkäsitykset KUNTOUTUJA Tiedotusvälineet, julkisuus, media ORGANISAATIO Johtajat, esimiehet, työntekijät Rahoittajat, esim. Kansaneläkelaitos, kunnat, TE-hallinto Kuntoutujaryhmät Tutkimustahot Ammattiryhmät Muut kuntoutusorgansiaatiot HYVÄ ELÄMÄ

15 Kuntoutuksessa on valtava määrä toimijoita, jotka onnistuvat joskus määrittelemään yhteisiä tavoitteita kuntoutuksessa onnistuminen ei ole kuitenkaan aina järjellä ohjattua Kuntoutus ja kuntoutuminen eivät ole sama asia, esim. kuntoutus ei tuota välttämättä kuntoutumisen kokemuksia Kuntoutuminen sisäisenä prosessina, kokemuksena Kuntoutus tunneasiana, esim. se ärsyttää yksilökohtaisessa tilanteessa epäoikeudenmukaisten voimakkaiden arvostusten vuoksi (esim. työhönkuntoutus, vaikkei työtä ole)

16 Inkongruenssi Taivutuksen mukautumattomuus lauseenjäsenten välillä Järjetöntä kuntoutusta: kuntoutetaan esim. yksilöä vaikka ympäristö hylkii on epäsopiva

17 /2016/11/tiedote

18 Onnistuminen Onnistuminen sisältää erilaisia laatuja prosessin onnistumisia, valmiiksi saatavien tuotosten onnistumisia, filosofista onnistumista Onnistuminen on riippuvaista myös ympäristöstä kyetäänkö vaikuttamaan ympäristöön ja tuottamaan sopivia kuntoutumisympäristöjä (esim. asennekasvatus voisi olla olennainen osa sosiaalista kuntoutusta) Väestötasoisen kuntoutuksen kysymykset liittyvät kuntoutuksen onnistumiseen uusien kuntoutuskäytäntöjen implementaatiossa tärkeää monipuolinen seurantatutkimus Pieni osa sattumaa

19 Kiitos! Lähteet ym. yhteydenotot Kaisa Haapakoski University of Jyvaskyla Room: OPK 106 Phone: kaisa.haapakoski@jyu.fi