Antiikin kr. etiikka. Osion pidetyt luennot. Luennon kulku (S-P-A) YK10 SL 2013

Transkriptio

1 Antiikin kr. etiikka YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta Osion pidetyt luennot 1. Kristillinen teologia ja moraalifilosofia 2. Kreikk. eettinen ajattelu (Sokrates, Platon, A.) Luennon kulku (S-P-A) S: Sokrates (n ekr) P: Platon ( ekr) A: Aristoteles ( ekr)

2 Sokrates Sokrates (n ekr) Moraalitiedon 1. systemaattinen etsijä Hyveet keskeisessä asemassa viisaus kohtuullisuus rohkeus oikeudenmukaisuus Filosofian perustaja Irwin 2011, Kolme paradoksia (S) 1. Tieto mikä on hyvää minulle riittää toimintaan 2. Hyveet, jotka ed. omaa hyvää = moraalisia hyveitä 3. Hyveet ovat itsessään riittäviä onnellisuuteen Vol

3 Metodi (S) Pyritään selvittämään hyveiden (hyvien) luonne Mitä tekee X:sta X:n Vastaukset muodostavat selitysmalleja Pyrkimys ristiriidattomuuteen Vol. 1, Eythyfronin dilemma (S) Rakastavatko yliluonnolliset toimijat pyhää koska pyhä on hyvää itsessään yliluonnolliset toimijat rakastavat sitä Välttämätön / riittävä ehto selitykselle pyhillä jotain, mitä vain rakastettavalla ei ole tekee pyhästä pyhää Vol. 1., Vaihtoehtoja (S) On ero, sanotaanko että x on moraalisesti hyvää/oikeaa, mutta jumalat eivät rakasta sitä (pidä pyhänä ) x on jumalien rakastamaa ( pyhää ), mutta ei silti ole itsessään moraalisesti hyvää/oikeaa Filosofiassa: oikea teko myös maksimoi hyödyn ero loogisen ja moraalisen välillä oikea, muttei maksimoi hyötyä (liittyy oikean käsitteeseen) oikea riippumatta, maksimoiko hyödyn (oikean ominaisuus) Vol. 1,

4 Hyvän tietäminen: Eudaimonismi (S) Onnellisuus on toiminnan ylimmäinen päämäärä kuinka saavutetaan? Avoimia kysymyksiä (esim.) onko em. väite empiirisesti verifioitavissa? miksei joku muu päämäärä voi olla ylin? selittääkö väite syyn / oikeuttaako toiminnan? kuinka / miten onnellisuuden luonne ymmärretään? millaisia toiminnan motiiveja hyväksytään? Vol. 1, Hyve onnellisuuden ed. (S) Hyviä välineinä onnellisuuteen tunnustettuja vauraus, terveys, kauneus, valta-asema jne. ei-tunnustettuja hyveet ja viisaus S: tunnust. hyveen omist. ei samaa kuin onnellisuus tarv. oikea käyttötapa => ei-tunnustetut hyveet ulkoiset olosuhteet? Vol. 1, Viisaus primäärinä hyvänä Ulk. tekijät vaikuttavat onnellisuuteen, siksi S: viisaalla parempi onni kuin epäviisaalla oikea viisaus ei voi olla koskaan väärässä viisaus tekee ihmisestä onnekkaan Viisaus on ainoa todellinen hyvä itsessään muut hyvät ed. viisauden käyttöä esim. hyvä terveys ed. ruumiin hyvää käyttöä Vol. 1,

5 Hyveiden rooli S:lla Hyveet ovat kaikki hyvän tietämistä Hyveellisyys riittää onnellisuuteen Kysymys hyvän ja mielihyvän suhteesta Vol. 1, Hyvän-mielihyvän suhteesta (S) 1. Hyvyys on mielihyvää geneerinen hedonismi 2. Jonkun hyvä on hänen onnellisuuttaan eudaimonistinen määritelmä hyvälle 3. Onnellisuus on mielihyvän hallintaa elämässä 4. X=mielihyvä kokonaisuutena = mielihyvä > kipu Vol,. 1, Hedonistinen eudaimonismi (S) Mielihyvä ja hyvä tarkoittavat samaa Oletamme miellyttävyyden => pidämme hyviä hyvinä emme pidä miellyttävänä koska oletamme hyviksi Hedonismi ei ole vaihtoehto eudaimonianismille hyvän määrittely: eudaimonismi päämäärä eudaimonismi = onnellisuus Vol. 1.,

6 Sokrateen etiikan tiivistelmä Järki on tie hyvään elämään Todellinen onni tulee toimimalla / tekemällä oikein Kun sielu voi hyvin, onnellisuus on saavutettu Ihmistoiminta tähtää hyvään (tarkoituksellisesti) Platon (P) Platon ( ekr) 1. joka liittää filosofian metafysiikkaan epistemologiaan Ero Sokratekseen moraalipsykologiassa sielussa ei-rationaalinen osa aistittavat asiat ovat muutoksenalaisia muodot ei-aistittavina (nk. ideamaailma) Vol. 1,

7 Sielun kolmijako (Platon) Sielut taivaalta pudonneina demiurgi (Timaeus -dialogi 41d-44d: Sielujen luominen) Ymmärrys, miksi mielentilat konfliktissa järkisielu (engl. rational) intosielu (engl. spirited) himosielu (engl. appetitive) Eril. aktiviteetit käyttävät eri sielun osaa poikkeus: keskenään ristiriitaiset toiminnot Vol. 1, Sielun kolmijaon tarkoitus (P) Emootiot (tunteet / tunnetilat) tärkeitä moraalille viha, ylpeys ym. eivät ole vain pelkkiä impulsseja Rationaalinen ohjaa toimintaa tietoisesti / yleisesti voi häiriintyä => väärät johtopäätökset, tarv. muita osia Himosielun halut toimivat osin kuten elämillä eivät aina vastaa harkintaan / harkintakykyyn Intosielun hallitsemilla motiiveilla merkitystä moraalikasv. kyky ohjata toimintaa pitkäjänteisemmin Vol. 1, os. sielu, hyveet ja paheet (P) Eril. mielihalujen tyydytys liittyy tunteisiin kuten kunnia häpeä Rat. osa etsii sopivia tapoja päästä päämääriin koko sielun yhteisintressi vs. sielunosan halutyydytys Ei-rationaaliset sielunosat tav. erilaisia päämääriä tarvitaan käytännöllistä järkeä Vol. 1,

8 Käyt. järjen ohjaama sielu (P) Ilman viisauden ohjausta hyveissä ei tasapainoa esim. aito rohkeus Onnellisuus ei ole vain viisautta (vrt. Sokrates) oik. muk. hyvänä itsessään Vain oik. mukainen omistaa ns. kardinaalihyveet viisaus rohkeus itsehillintä oikeudenmukaisuus Vol. 1, Miksi oikeudenmukaisuus (P) Esim. itsehillintä: palvelee omaa etua (seuraus) oik. muk. edistää usein vain toisten hyvää Vetoaminen seurauksiin epäonn. moraalin perustelu oik. muk. ei sis. mitään ulkoista ominaisuutta Oik. muk. tulee siten valita itsensä tähden oikeus edistää oik. muk. hlön hyvää / hyvinvointia Vol. 1, Onnellisuus / hyvä elämä (P) Kokonaisvaltaista rat. sielun hallintaa, ml. oik. muk. oik. muk. sielun hall. hlö välittää myös muista Eudaimonismi / platoninen rakkaus A huolissaan B:sta edistääkseen A:n hyvää A välittää A:n intressistä A:n itsensä tähden A ajaa samalla väistämättä myös B:n hyvää jos B edistää A:n hyvää, tämä on samaa mitä A tekisi A:lla on hyvä syy välittää B:sta ikään kuin välittäisi itsestään Vol. 1,

9 Aristoteles (A) Aristoteles ( ekr) Hyvä elämä päämääränä, jota kaikki tavoittelevat Käytännöllinen tiede politiikan tieteenä hyveitä ja niiden toimintoja käsittelevä etiikka hyvän elämän yht. ed. käsittelevä politiikan tiede Kolme etiikan teosta Eudemoksen etiikka Nikomakhoksen etiikka Suuri moraalioppi Nikomakhoksen etiikka / suom. ja selityksets. Knuuttila (1989) Onnellisuus (A) teemme kaiken muun edistääksemme o. (1102a2) Kolme perusolettamaa 1. Jokainen rat. toimija tav. jotain lopullista päämäärää 2. Ihmisen päämäärä (finaalinen syy): onnellisuus 3. Yksilön lopullinen päämäärä on omaonnellisuus Em. olettamat ed. tiettyä eettistä katsantokantaa olettama (2): eudaimonismi olettama (3): egoismi Vol. 1,

10 Onnellisen elämän määr. (A) Vain mielihyvää tav. ovat kuten eläimet (1095b19-20) Kukaan ei halua olla lapsen tasolla / kuten lapsi yksinkertaiset ajatukset alkeelliset mielihyvän lähteet Mielihyvä häpeällisistä teoista ei oikeaa (1174a1-4) Vol. 1, Hyvän elämän edellytykset (A) Elämä sopiva ihmiselle (vrt. laiduntaminen) Elämä omana (ei liian riippuvainen ulk. tekijöistä) Elämä täydellisenä (sis. kaikki pääasialliset hyvät) Vol. 1, Aristotle Teleologia (A) Esineellä / asialla on tietty tarkoitus / käyttötapa esim. vasara: muoto, koko, kovuus jne. Vetoaminen x:n funktioon miksi x on tehty sellaiseksi kuin se on? miksi x on sellainen kuin se on? Hyveen määritelmä hyve on tila, jossa x toteuttaa funktionsa hyvin Vol. 1,

11 Sielun rat. ja ei-rat. vaikutus (A) Pahe rationaaliset. ja ei-rationaaliset sielunosat tavoitt. vääriä päämääriä Heikkoluonteisuus (akrasia) rationaaliset ja ei-rationaaliset sielunosat ovat keskenään eri mieltä rat. tav. oikeita päämääriä, ei-rat. tavoittelee vääriä ja voittaa rat. Vahvaluonteisuus rationaaliset ja ei-rationaaliset sielunosat ovat keskenään eri mieltä rat. tav. oikeita päämääriä, ei-rat. tav. vääriä rat. voittaa Hyve rationaaliset ja ei-rationaaliset sielunosat ovat samanmielisiä rat. kontrolloi, miten tav. oikeita päämääriä Vol. 1, Keskitien oppi (A) Jokaiselle emootiolle on 4 mahdollisuutta 1. Hillittömyys 2. Tukahduttaminen 3. Kontrolli 4. Harmonia ja sopusointu (rat. sielun kanssa) Vol. 1, Hyveiden rooli ja merkitys (A) 1. Sopiva rat. aktiviteetti täyttää funktion, edist. onnell. 2. Akt. huoli yhteishyvästä on sopiva rat. akt. muoto 3. Akt. yhteishyvästä edell. luonteenhyveitä 4. Siten luonteenhyvät edistävät agentin onnellisuutta Vol. 1,

12 Luonteenhyveet Miehekkyys Anteliaisuus Seurallisuus Kohtuullisuus suhteessa ruumiillisiin nautintoihin Oikeudenmukaisuus Nikomakhoksen etiikka / Knuuttila Elämänalue / hyve / pahe Elämänalue Sota ym. vaara Syöminen, juom., erotiikka Raha pienet määrät suuremmat HYVE 1. miehuullisuus 2. kohtuullisuus 3. anteliaisuus 4. runsaskätisyys PAHE uhkarohkeus, pelkuruus hillittömyys, epäaistillisuus tuhlaavaisuus, ahneus nousukasmaisuus, kitsaus Nikomakhoksen etiikka / Knuuttila Elämänalue / hyve / pahe Elämänalue HYVE PAHE Maine ja kunnia suurien as. yht. 5. Suurisieluisuus tyhmänylpeys, pienisieluisuus pienten as. yht. 6. Nimetön kunnianhimo, -himottomuus Viha ja suuttumus 7. Rauhallisuus vihaisuus, vihastumattomuus Kommunikaatio a. mielihyvän 8. Nimetön myötäileväisyys, imartelevuus, / pahan äreys, riidanhaluisuus tuottaminen Nikomakhoksen etiikka / Knuuttila

13 Elämänalue / hyve / pahe Elämänalue HYVE PAHE b. itsensä esiintuominen 9. totuudellisuus kerskailevaisuus, väärä vaatim. c. seurallinen rent. 10. seurallisuus pellemäisyys, jöröys ajanviete Etujen /rasitusten 11. oikeudenmukaisuus epäoikeudenmukaisuus jako, vääryyksien oikaisu Ihmissuhteet 12. ystävyys Nikomakhoksen etiikka / Knuuttila A:n etiikan seuraukset Hyvä ihminen voi joutua tilanteisiin, joissa toimittava tavalla, joka vähentää hyvän elämän edellytyksiä oikeudenmukaisuus kunniantunto Toisin toimiminen tekisi elämästä arvottoman Hyvä ei A:n mielestä saa palkkaansa Nikomakhoksen etiikka / Knuuttila Hyvän elämän määritteleminen Elämä kokonaisuutena: eräänl. hist. kertomus inhimillinen hyvä koostuu parhaalla tavalla eletystä kokonaisesta ihmiselämästä, ja hyveiden harjoittaminen on välttämätön ja keskeinen osa elämää Elämänfilosofiset kysymykset millaisen elämän haluaisin elää? millaiseksi ihmiseksi haluaisin tulla? Koikkalainen, P. (1995) MacIntyren Aristotelinen etiikka. N & N 2/