Sokrates. Sokrates eaa ekr
|
|
- Niilo Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sokrates eaa Sokrates ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti: moraalikonservatiiveja, jotka käyttivät epäkoherenttia moraalisanastoa (perustuen homeerisen yhteiskunnan moraalikäsitteistöön), sekä sofisteja ja heidän kulttuurirelativismiaan Sokrateen metodi Sokrates kyselee dialogeissaan kysymyksiä, kuten mitä on kunnioitus? mitä on rohkeus? mitä on oikeudenmukaisuus? ja jatkaa käyttämällä 1. induktiivisia argumentteja (argumentteja, jotka vetoavat esimerkkeihin ja tekevät yleistyksiä niiden pohjalta), ja 2. syllogisoimalla (tekemällä johtopäätöksiä deduktiivisesti erilaisista premisseistä)
2 Platon korostaa dialektiikan eroa sofistien luennointiin Sokrates esittää yleensä olevansa tietämätön niistä asioista, joista esittää kysymyksiä, ja kyselee muiden käsityksiä ko. avainkäsitteistä Keskustelut toimivat käsiteanalyysinä, jossa käsitteet analysoidaan osiinsa ja niiden varsinainen ydin pyritään löytämään Keskustelun edetessä päädytään paitsi määrittelemään käsitteitä uudestaan, usein myös umpikujaan eli aporiaan Mihin metodi tähtäsi? Sokrates näytti pyrkivän osoittamaan vastaväittäjiensä kyvyttömyyden mieluummin kuin itse etsivän vastauksia: Tulkinta I: Sokrates pyrki opettajana tekemään oppilaansa viisaammiksi saamalla heidät ymmärtämään oman tietämättömyytensä Tulkinta II: Sokrateen ironia ja tietämättömyys oli aitoa. Hänellä ei ollut tarkoitusta nöyryyttää vastaväittäjiään, vaan löytää totuus hyvän elämän näkemyksenä Dialogisessa tilanteessa pyritään vapautumaan ennakkoasenteista, jolloin todellinen ratkaisun etsiminen saattaa alkaa? Sokrateen oppi: tiedon ja hyveen identifiointi Tiedon ja hyveen läheinen suhde: kun me tiedämme, mitä oikeudenmukaisuus on, olemme ja toimimme oikeudenmukaisesti Kukaan ei tee pahaa tietoisesti ja tarkoituksella; kukaan ei valitse pahaa sellaisenaan = eettinen intellektualismi Jos ihminen toimii väärin, syy ei ole moraalinen heikkous vaan intellektuaalinen virhe Ristiriidassa arkiajattelun kanssa: uskomme, että ihmiset tekevät tarkoituksellisesti asioita, joiden tietävät olevan väärin. Kun sanomme jonkun olevan vastuussa pahasta teosta tarkoitamme, että hän on tehnyt sen juuri tietoisena teon pahuudesta
3 Sokrateen jälkeen Sokrates nosti esiin filosofiset avainongelmat etiikassa: kuinka ymmärrämme käsitteet, joita käytämme yhteiskunnallisessa ja moraalisessa arvioinnissa? Minkä kriteerien mukaan sovellamme niitä oikein? Onko se tapa, jolla käsitteitä yleisesti käytetään yhtenäinen ja johdonmukainen eli konsistentti? Sokrates nojasi olemassa olevan moraalitermistön käytön tutkimukselle; se ei kuitenkaan riitä Platon: moraalikäsitteet tulee ymmärtää sosiaalisen järjestyksen taustaa vasten, ja justifioida universaalisti Kyynikot ja kyrenealaiset pyrkivät löytämään yhteiskunnasta riippumattoman moraalikoodiston, joka olisi sidottu vain yksilöllisiin valintoihin ja päätöksiin > yksilöllinen moraalielämä on itseriittoinen suhteessa yhteiskuntaan Platon eaa Platonin eettinen teoria Moraaliteoria = Gorgias; eettisten ongelmien metafyysinen taustarakennelma = Menon & Faidon; Valtio tarjoaa ratkaisuja eettisiin ongelmiin, joita esitellään Gorgiaassa Eudaimonistista etiikkaa (eu, hyvä & daimon, henki, sisäinen voima) Onnellisuus = kaikki ihmisen potentiaalit on saavutettu ja ihminen ilmentää täydesti kapasiteettejaan Korkein hyvä merkitsee ihmisen persoonallisuuden oikeaa kehittämistä rationaalisena ja moraalisena olentona, sielun oikeaa kultivoimista ja yleistä harmonista hyvinvointia
4 Platon hyväksyi Sokrateen opin, jonka mukaan hyve voidaan samaistaa tietoon: kun ihminen tekee de facto pahaa, hän tekee jotakin, jonka luulee olevan hyvää erilaiset hyveet nousevat kaikki samasta lähteesta, ja ovat saman (hyvän ja pahan) tiedon ilmauksia hyve on tietoa = hyvä ei ole relatiivinen termi, vaan viittaa johonkin absoluuttiseen ja muuttumattomaan Mutta mikä ero tässä on Sokrateeseen? Teoria oikeudenmukaisuudesta & valtiosta Ihminen on sosiaalinen eläin > mitä ihminen on, mitä hyvä ja hyvä elämä ovat, ei voi erottaa siitä, millainen yhteiskunta on Absoluuttinen moraalijärjestelmä velvoittaa yhtä lailla kaikkia ihmisiä kuin valtioitakin Oikeudenmukaisuus on valtion tasolla kirjoitettu isommalla ja isommassa mittakaavassa ja helpommin nähtävissä Kreikkalaisessa yhteiskunnassa ajateltiin että oikeudenmukaisuuden ja oman edun tavoittelu ovat ristiriidassa keskenään > tarina Gygesin sormuksesta Valtio on olemassa tyydyttääkseen ihmisten tarpeita > valtion perustamisen syy on taloudellinen > työnjako ja erikoistuminen Erilaisilla ihmisillä on erilaisia luonnollisia kykyjä ja taitoja; ja ihmisten työ on laadullisesti ja määrällisesti parasta, kun kukin työskentelee omassa ammatissaan (1) Käsityöläiset eli artesaanit: paimenet, kengäntekijät, sepät, kauppiaat, parturit, kokit ym. (2) Vartijat eli apujoukot: filosofeja, joilla on taito ja kyvyt torjua valtion viholliset (3) Hallitsijat eli suojelijat: taitavimpia filosofeja, päämääränä hyvän elämän kehittäminen oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaisesti
5 Neljä kardinaalihyvettä Viisaus = hallitsijat; rohkeus= vartijat; kohtuullisuus = hallitut alistuvat oikealla tavalla hallitsijoiden alaisuuteen; ja oikeudenmukaisuus = kukin luokka hoitaa oman tehtävänsä puuttumatta toisen tehtävään Kaksi viimeistä hyvettä eivät siis ole yhden luokan, vaan koko yhteiskunnan ominaisuuksia Platonin ajatus sosiaalisen elämän kolmesta funktiosta olettaa, että: ihmiset voidaan jakaa luonnollisten ominaisuuksien perusteella eri luokkiin, ja ihmisen tulee pysyttäytyä omissa töissään Platon tukee tätä tulkintaa doktriinilla ihmisen sielun kolmiosaisuudesta: (1) Rationaalinen osa on sielun korkein elementti, kuolematon ja sukua jumalalle: käyttäytymisen rationaaliset standardit; (2) henkinen osa on jalompi ja järjen luonnollinen liittolainen: kunniallisen käyttäytymisen standardit ja mm. viha ja suuttumus; ja (3) haluava osa sisältää ruumiilliset halut Valtion ja sielun osien analogia: Ihmiset jakautuvat kolmeen luokkaan sen mukaan, mikä sielunosista on dominantti; nämä vastaavat yhteiskuntaluokkia Samoin kuin yhteiskuntaluokkien kohdalla, myös yksilö on oikeudenmukainen, kun hänen sielunsa elementit toimivat harmoniassa ja oikealla tavalla toisilleen alistettuina, alimmalta ylimmälle tasolle Sielun oikeudenmukaisuus ei ole yhden sielunosan ominaisuus tai kahden sielunosan välinen suhde, vaan se liittyy sielun toimintaan kokonaisuutena Ihmisen ja valtion oikeudenmukaisuuden yhteys on tiukka; sielun ja valtion korruptoituminen tapahtuvat samanaikaisesti Sillä oikeudenmukaista ihmistä ei voi löytää oikeudenmukaisen valtion ulkopuolelta, eikä oikeudenmukaista valtiota voi olla olemassa ilman oikeudenmukaisia ihmisiä
6 Filosofikuningas ja tiedon käsite Erottelu uskon ja tiedon eli (A) tavallisen ihmisen ja (B) filosofin välillä (A) tuntevat kauniita objekteja, mutta (B) ymmärtävät, mitä itse kauneus tarkoittaa (A) omaa vain uskomuksen; (B)n näkemyksen vahvistaa hyvin perusteltu ymmärrys termin merkityksestä Uskomus kuuluu aistitiedon ja muutoksen maailmaan, josta voi olla vain mielipiteitä; mutta tieto perustuu muuttumattomiin objekteihin ( muotoihin ), vain filosofi voi omata varmaa ja rationaalisesti perusteltua tietoa Siten filosofi yksin ymmärtää predikaattien merkitykset ja voi ainoana omata aitoja poliittisia ja moraalisia näkökantoja Perustava ongelma: oletus transsendentaalisista muodoista ei auta meitä eteenpäin Kuinka predikaattia, jolla on yksi merkitys voidaan käyttää viittaamaan moniin objekteihin? Jos termi saa merkityksensä ylemmästä muodosta, kuinka sitä voidaan käyttää alemmissa tapauksissa? Sanomalla, että jokin on kaunis, koska se imitoi tai on osa kauneuden ideaa on sanoa vain kauneus on kauneutta Platonin argumentit oikeudenmukaisuuden puolesta 1. Tyrannia olisi onnettomin valtiomuoto Analogia: ihminen, jonka sielua hallitsee yksi ainoa halu, on kaikkein onnettomin -> Epäoikeudenmukaisin ihminen on kaikkein onnettomin ja kaikkein onnellisin ihminen on oikeudenmukainen 2. Kutakin sielun osaa vastaa oma ainutlaatuinen nautintonsa Viisas, henkinen ja halullinen ihminen pitävät kukin omaa nautintoaan kaikkein suurimpana nautintona Kuitenkin vain viisas on kokenut ja tuntee kaikki kolme nautintoa; ja on siten kyvykäs ja sovelias vertailemaan niitä ja pitää omaa nautintoaan suurimpana
7 3. Platon erottelee nautinnon ja tuskan, ja keskitilan, joka ei ole kumpaakaan Aitoa nautintoa on vain viisaan ihmisen nautinto; muut ovat vain keskitilaa Esim. kunniaa rakastavan ihmisen nautinto ei ole aitoa: se on vain kateuden puutetta SUM 1 3: oikeudenmukaisuudesta syntyvä onnellisuus seuraa itse oikeudenmukaisuuden luonteesta Ongelmia Onko muotoja olemassa ja onko niillä se rooli, jonka Platon niille antaa? Entä uskomus, että vain pieni vähemmistö kykenee hankkimaan tämän tiedon? Jälkimmäiselle väitteelle Platon ei anna tarkempia perusteluja ja ensimmäistä alkoi itsekin epäillä (Lait) Merkitys Platon toi moraalifilosofiaan moraalikäsitteiden ja -sääntöjen systemaattisen ja loogisen analyysin
Sokrates. Taustaa. Sokrates eaa
Sokrates 469 399 eaa Taustaa Homeerilaisen moraalijärjestelmän murtuminen muutti Kaupunkivaltion ajattelun: traditionaalisen yhteiskunnan hierarkian, roolien ja funktioiden romahdus riistää moraalisilta
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotTieteiden erottelu. Aristoteles eaa. Nikomakhoksen etiikka
Aristoteles 384-322 eaa Tieteiden erottelu (a) teoreettiset tieteet = ihmisen tekemisestä ja toiminnasta riippumattoman todellisuuden muuttumattomat piirteet päämääränä intellektuaalinen täydellistyminen;
LisätiedotYstävyyden filosofia
Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotToimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät
Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotAntiikin kr. etiikka. Osion pidetyt luennot. Luennon kulku (S-P-A) YK10 SL 2013
Antiikin kr. etiikka YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 31.10.2013 1 Osion pidetyt luennot 1. Kristillinen teologia ja moraalifilosofia
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotMIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015
MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotArvot ja etiikka auttamisammateissa
Arvot ja etiikka auttamisammateissa 6.2.2014 1 Arvot Taloudelliset arvot Tehokkuus, taloudellisuus, nopeus, edullisuus Esteettiset arvot Kauneus, miellyttävyys, innostavuus Moraaliset arvot Hyvyys, oikeudenmukaisuus,
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotPlaton: Staten, 2003, (Bokförlaget Atlantis AB) (ISBN 9789174867640)
Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllisen filosofian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2011 Kirjallisuuskoe Platon: Valtio, 2006, Otava,( ISBN 9789511218678) eller på svenska Platon: Staten, 2003,
LisätiedotJohtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko?
Johtamisen vanhat periaatteet nousussa vai ovatko? 18.2. Liito-ohjelman aamiaistilaisuus Seurahuone Helsinki Johtajuuskouluttaja, johdon työnohjaaja, mentori, OTK ESIMIESTYÖN AVAINKYSYMYKSIÄ: Ajankäyttö
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotRAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15
RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
LisätiedotHyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle
Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen
LisätiedotPaha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?
Paha ihminen Miten ihmisestä tulee paha? Luennoitsijasta Veijo Fiskaali VTM: Käytännöllinen filosofia FM: Uskontotiede Tohtoriopiskelija Tietokirjailija: Itsetuhoinen uskonto, Huomioita uskonnollisesta
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotKristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta
Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin
LisätiedotIslamilainen filosofia
Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana
LisätiedotAloitetaan tarinalla
Aloitetaan tarinalla 1 Sisältö Esittelyt Luennoitsija Osallistujat Kurssin suorittaminen, arvostelu ja käytännönasiat Kurssin oppimistavoitteet Akateemiset tavoitteet ja muut tavoitteet Näkökulma Mitä
LisätiedotAloitetaan tarinalla
Aloitetaan tarinalla Sisältö Esittelyt Luennoitsija Osallistujat Kurssin suorittaminen, arvostelu ja käytännönasiat Kurssin oppimistavoitteet Akateemiset tavoitteet ja muut tavoitteet Näkökulma Mitä on
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden FILOSOFIAN KOE 13.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan
LisätiedotSokrateen intellektualismi
Sokrateen intellektualismi Susanna Kristiina Aro Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Käytännöllinen filosofia Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2018 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty
LisätiedotSuomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen
Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotAGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.
AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA
ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA Intia ja Kiina FILOSOFIAA VAI USKONTOA? Hindulaisuus Buddhalaisuus Taolaisuus Konfutselaisuus TIETO Tieto tai tietämys korvaa käsitteen usko itämaisessa uskontoperinteessä MUSTAVALKOISUUS
LisätiedotSOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
LisätiedotMITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
LisätiedotPersoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan
LisätiedotLähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.
Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotHeikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari
Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102
LisätiedotEettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela
Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja
Lisätiedot5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
LisätiedotVI-luento. Kristinuskon perinne. Kristinuskon perinne ja renessanssi
VI-luento Kristinuskon perinne ja renessanssi Vanhat kreikkalaiset olivat koettaneet tutkia olevaista itsenäisesti ja omakohtaisesti äärimmäisetkin perusteet kyseenalaiseksi asettaen. Uusi uskonnollinen
LisätiedotSisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen...
Sisällysluettelo Termistö ja viitteet...13 Biografia - Allan Kardec...21 Johdanto spiritistisen opin opiskeluun...31 Esipuhe...79 ENSIMMÄINEN OSA Alkusyyt Luku I Jumala... 85 Jumala ja äärettömyys...85
LisätiedotMINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1.
MINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1. Minän kaksi merkitystä?! Minä itse henkilökohtaisesti! Minät osana yhteisöä Kuka minä olen? Identiteetti? Henkilökohtainen identiteetti: jatkuvuus
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotIdentiteetti identifikaatio - ja valinta
Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus
Farmaseuttinen etiikka Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Kertaus Metaetiikka Eettinen objektivismi Etiikan ilmoitusteoria Naturalismi Intuitionismi Eettinen subjektivismi Ekspressivismi Emotivismi Kulttuurirelativismi
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotSotePeda 24/7 hanke. #sotepeda247 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / DIACONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES / 1
SotePeda 24/7 hanke http://sotepeda247.fi/ #sotepeda247 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / DIACONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES / 1 SotePeda 24/7 2018-2020 Yhteistyössä 24 suomalaista korkeakoulua ja laaja
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotHyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia
Hyveestä ja kasvatuksesta Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia 29.4.2015 Hyve päämääränä Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotMiksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016
Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotMITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?
MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii
LisätiedotYK10 V Luento Hyve-etiikka
YK10 V Luento Hyve-etiikka TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 10.11.2014 1 Seurausetiikka (utilitarismi) Mielihyvä vai hyvinvointi Seurausten arviointi? Tekoutilitarismi
LisätiedotYK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet
LisätiedotRutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana
Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana 10.6.2015 www.aretai.org Dialogin lähtökohtia 1. Kokemusten erot Jokainen ihminen katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan, jonka määrittävät
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotUSKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com
1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi
LisätiedotOnni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset
LisätiedotIlpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):
6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun
LisätiedotValoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen
Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Koonnut ja ohjeistanut kanavointina, Anu Markoff, Rakkaudentähti Ry Ennen rukouksia voit sytyttää kynttilän ja suitsuttaa huonetta Salvialla ja Paolo Santolla.
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotTukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin
Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016
Lisätiedotjuhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan
juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan 3 Copyright 2019 Kirjoittaja & Gaudeamus Kansi: Jukka Aalto Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi KL 11.3 UDK 17, 11/12 ISBN 978-952-345-017-2 Painopaikka: Tallinna Raamatutrükikoja
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
Lisätiedot1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit
1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotPolitiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä
Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,
LisätiedotMonikulttuurisen koulun johtajuus 2
Monikulttuurisen koulun johtajuus 2 inklusiivinen koulukulttuuri (Walker 2004) rehtori kiinnittää huomion kaikkia oppilaita osallistaviin rakenteisiin ja ulottaa osallisuuden myös koulun ulkopuoliseen
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotTunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa
Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
LisätiedotLapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus
Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotSelf-Realization Fellowship Luettelo 2015 2016
Self-Realization Fellowship Luettelo 2015 2016 Joogin omaelämäkerta Tämä n ainutlaatuinen elämäntarina on valittu 1900-luvun sadan parhaan hengellisen kirjan joukkoon. Se vie mukanaan unohtumattomalle
LisätiedotKaksi dialogimuotoa ja niiden eettinen merkitys 1
Kaksi dialogimuotoa ja niiden eettinen merkitys 1 MARJA-LIISA KAKKURI-KNUUTTILA 1. Johdanto Dialogista puhutaan monessa eri merkityksessä. Filosofeille on Platonin dialogeista tuttu Sokrateen kyselymenetelmä,
LisätiedotOikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu
Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotSosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki
Sosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki Petteri Niemi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Sosiaalialan palvelujen priorisoinnin mallit ja etiikka -tutkimusprojektin
LisätiedotEvoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
LisätiedotMUNKAN FILOSOFIAN ENSIMMÄISEN KURSSIN OHEISMATERIAALI
MUNKAN FILOSOFIAN ENSIMMÄISEN KURSSIN OHEISMATERIAALI 1 Tämä monistenippu on tarkoitettu etupäässä Munkkiniemen yhteiskoulun lukion filosofian ensimmäisen kurssin opiskelijoiden avuksi kurssikokeeseen.
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
Lisätiedot