Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä. Kristiina Strandman, HTT Rovaniemi

Transkriptio

1 Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä Kristiina Strandman, HTT Rovaniemi

2 Kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut 1970 Staattisuus 1980 Säännöllisyys 1990 Kompleksisuus Epäjatkuvuus Yllätyksellinen Pirstaleinen Kaoottinen Turbulentti Hallitsematon Lähde: Tulevaisuuden johtaminen 2020 Pentti Sydänmaanlakka (toim.)

3 Tämä edellyttää meiltä uudenlaisia toimintatapoja totuttujen tilalle edellä esitetyn kaltaisen toimintaympäristön pirullisia ongelmia ei onnistuta ratkomaan rationaalisesti (kts. Vartiainen ym. 2013, Conklin 2005) Rationaalisen pitkäkestoisen suunnittelun ja selvittämisen sijasta on ryhdyttävä tekemään ja toimimaan siis kokeilemaan ja oppimaan kokeilujen kautta Myös päätöksentekomme ja strategiamme tarvitsevat tuunausta mahdollistamaan edellinen lupa toimia Ketterän kokeilukulttuurin salliminen Ja myös kriisijohtamisen opit päätöksentekoon toimitaan Oppivan organisaation opit - täydellisyyden tavoittelusta virheiden ja epäonnistumisten sallimiseen

4 Meillä ei ole yhtään ylimääräisiä resursseja hukattavana joten kaikki olemassa olevat voimavaramme on vapautettava laajasti käyttöön tämä tarkoittaa käytännössä laajaa ja avointa tasavertaista osallisuutta kaikilla on vastuu olla mukana talkoissa tuomassa erilaisia näkökulmia kulloinkin käsittelyssä olevien asioiden edistämiseksi ja kokeilemiseksi

5 Osallisia ovat siis Käyttäjät ja laajemmin kuntalaiset, henkilöstö, johto (ml. poliittinen johto), sidosryhmät ja yhteistyökumppanit laajasti Pelkkä yhden tahon näkökulma ei riitä ratkomaan epäjatkuvan toimintaympäristön haasteita Kuntalaiset ovat vielä aliarvioitu resurssi kunnan palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa Vaikkakin kuntalaisten osallisuus on kuntien lakisääteinen velvollisuus (mm. kuntalaki) Tulossa myös tulevaan sote-lakiin

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ytimessä tasavertaiseen osallisuuteen pohjautuva käyttäjälähtöinen yhteiskehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden osallisuus omassa asiassaan laajasti hyväksytty ja turvattu lainsäädännöllä, mutta käytännössä vielä usein näennäistä (esim. Hennala 2011, Valkama 2012) Kuntalaisten ja palvelunkäyttäjien suora osallisuus on tarpeellista, sillä asiantuntijat eivät pysty yksin tuottamaan asiakasymmärrystä (esim. Crawford ym. 2002, Valkama 2012, Hennala 2011, vrt. Ahola & Ylitalo 2013)

7 Käyttäjälähtöinen yhteiskehittäminen tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että kaikki osapuolet ketä asia koskettaa ovat mukana muutoksessa ja että muutosta tehdään käyttäjälähtöisesti Keskiöön nousevat tällöin tasavertainen osallisuus ja toimijuus, olemassa olevan osaamisresurssin täysimääräinen hyödyntäminen, laaja dialogi, korkea luottamus, vastuullisuus sekä strategia, joka tarkoittaa lupaa toimia (kts. Strandman & Palo 2015, vielä julkaisematon)

8 Taustateoriat esitetylle näkemykselle Tasavertaiseen osallisuuteen pohjautuva käyttäjälähtöinen yhteiskehittäminen voidaan kytkeä kompleksisuusajatteluun sekä deliberatiivisen demokratian ja New Public Service teorioihin (kts. Strandman & Palo 2015)

9 Deliberatiivinen eli pohtiva ja laajennettu demokratia kuvaa kuntalaisten ja päättäjien sekä hallinnon toimijoiden välistä uudenlaista suhdetta, joka perustuu laajaan osallisuuteen ja dialogiin (esim. Vartiainen & Raisio 2011, Dryzek 2000)

10 New Public Service julkisen johtamisen teorian oppien mukaan kuntalaisten ja julkisten palvelujen suhdetta määritellään uudella tavalla painottamalla laajaa osallisuutta ja dialogin merkitystä julkisten palvelujen johtamisessa (kts. Esim. Tiirinki 2014, Denhardt & Vinzant-Denhardt 2000, Virtanen & Stenvall 2014) Asiakkaan rooli nähdään laajemmin tasavertaisena toimijana, asiantuntijana ja kansalaisena eikä pelkkänä muutosprosessin kohteena

11 Suljetusta innovaatiotoiminnasta avoimeen käyttäjälähtöiseen yhteiskehittämiseen Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Henkilökunta Palveluorganisaatio ja sen johtaminen Strategia = lupa toimia Oppiva organisaatio Tasavertainen osallisuus Dialogi Luottamus Vastuullisuus Uskallus kokeilla Poliittinen ja virkamiesjohto Päätöksenteko Kuntalaiset laajasti sekä käyttäjät eli asiakkaat (Kts. Virtanen & Stenvall 2014)

12 Tämä edellyttää meiltä uusia asenteita ja työkaluja dialogi ja dialogitaidot ovat tässä keskiössä Dialogilla tarkoitetaan tässä yhdessä ajattelemisen prosessia, jossa yhteisen moniäänisen perehtymisen kautta syntyy uusi lopputulos (kts. esim. Senge 2001) Kaikki osapuolet saman pöydän ääressä Kaikkien on kuultava ja kuunneltava toisten näkökulmia ja kerrottava oma näkökulmansa näin voi syntyä uutta Rajapintoja ei voi avata kuin saman pöydän ääressä Tasavertaista osallisuuden tunnetta ei synny erillään.

13 Hyvä dialogi saa aikaan positiivisen kehän Tunne tasavertaisesta toimijuudesta Tuottaa luottamusta Tuottaa vastuullisuutta Vapauttaa osaamisresursseja käyttöön Tuottaa sitoutumista Laajentaa osallisuutta toimijoiden omien verkostojen kautta Synnyttää uutta Parantaa edelleen dialogin laatua ja myös lisää sitä

14 Dialogin pohjalla on ajatus siitä Tarvitaan yhteistä ajattelua yksi taho ei kykene sanelemaan ilmiöiden ja asioiden kokonaisuutta Ymmärrys siitä, että jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua Toisten ihmisten ja heidän erilaisten näkökulmien arvostaminen Ilman dialogia keskusteluista tulee poteroihin vetäytynyttä väittelyä, ohi puhumista, pinnallista keskustelua ja kuuntelemisen kyvyttömyyttä Ilman dialogia ei synny uusia oivalluksia Ilman dialogia turhaudutaan Luo mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja ja herättää oivalluksia, joiden kautta on mahdollista järjestää omat ennakkokäsitykset uuteen uskoon (esim. Isaacs 2001, Roman 2005, Senge 2001, Strandman 2009, 2010)

15 Tätä kautta Muutosprosessissa koetaan enemmän innostusta, synnytetään uutta luovia innovaatioita ja opitaan yhdessä uutta Päätöksenteko helpottuu, koska kaikki toimijat yhdessä Tarvitsemmekin enemmän nimenomaan positiivista ja motivoivaa kehittämistä toisten toimijoiden hyvien ideoiden torppaamista ja omasta näkökulmasta poikkeavien näkökulmien arvostelua on jo riittämiin (kts. Stenvall & Virtanen 2012)

16 Kokeiluja ja hyviä kokemuksia käyttäjien mukaan ottamisesta on Erilaiset asiakasraadit ja foorumit Kokemusasiantuntija toiminta Kehittäjäasiakastoiminta

17 Lopuksi Vaikuttaa siltä, että yksikään osallistujataho ei yksin pääse siihen lopputulokseen, mihin päästään yhdessä yhdistämällä erilaiset näkökulmat ja asiantuntijuudet Tarvitsemme dialogitaitoja ja työkaluja Positiivista ja kanssa ihmisiä arvostavaa kehittämisotetta

18 Kiitoksia ja hyvää syksyn jatkoa kaikille!