Uusi Jyväskylä. Toimialaryhmien vastaukset työvaliokunnan esittämiin kysymyksiin

Transkriptio

1 Uusi Jyväskylä Toimialaryhmien vastaukset työvaliokunnan esittämiin kysymyksiin Työvaliokunta

2 Talous, hallinto ja henkilöstö 2 Toimialaryhmien yhteiset sekä taloutta ja henkilöstöä koskevat kysymykset 1. Toimialaryhmien yhteinen tehtävä on tarkastella kahden vuosikymmen tähtäimellä miten palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi 2. Minkälaisella rakenteella ja palveluverkostolla palvelut ovat turvattavissa? 3. Mitkä ovat keskeiset investointitarpeet ja mitkä suunnitelmissa olevat investoinnit voidaan palveluverkon uudistamisella karsia tai siirtää? 4. Mikä on uuden kunnan toiminnallinen tulos ja taloudellinen asema? 5. Mikä on Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden uudelle kunnalle siirtyvä varallisuus ja velat? 6. Mitä muutoksia uuden kunnan perustaminen aiheuttaa talouteen? 7. Mitkä ovat uuden kunnan talouden näkymät vuoteen 2015 mennessä? 8. Millainen on palvelutarpeen vaatima muutos uuden kunnan henkilöstömäärässä ja rakenteessa? 9. Miten hyödynnetään noin tuhannen henkilön eläkkeelle siirtyminen vuoden 2012 loppuun mennessä? 10. Minkälaisia voimassa oleviin sopimuksiin liittyviä velvoitteita sekä strategisia, taloudellisia ja henkilöihin liittyviä riskejä kummankin kunnan suunnalta on odotettavissa? 1) Toimialaryhmien yhteinen tehtävä on tarkastella kahden vuosikymmen tähtäimellä miten palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Tarkastelujakson oleellisimmat vaikuttavat muuttujat ovat seuraavat (lähde EFEKO / STAKES): Väestön ikääntyminen: kun väestön kasvu on 14 %, on yli 64-vuotiaiden kasvu 87 % (13 %:sta 21 %:iin koko väestöstä) >> palveluiden painopisteen muutos Peruspalvelumenot kasvavat 89%; vanhusten hoito, erikois- ja perusterveydenhoito kasvavat 120 % ja ovat jakson lopussa 57 % kokonaismenoista Työikäinen väestö (20-64-vuotiaat) pysyy lähes samana, kasvua vuotiaissa on maalaiskunnassa runsas 10 % ja kaupungissa n. 20 %, mutta vastaava lasku tapahtuu molemmissa kunnissa (46-64-vuotiaissa) >> vaikutus verotuloihin ja lasten sekä nuorten peruspalveluihin? Henkilöstötarpeen (rekrytointitarve eläköityminen) muutos pysyy lähes vakiona molemmissa kunnissa aina vuoteen 2018 saakka. Tämän jälkeen muutoksen kasvu maalaiskunnassa on 16 % ja kaupungissa 80 %. Henkilöstön laskennallinen tarve kasvaa nykyjärjestelmässä maalaiskunnassa 37 % ja kaupungissa 22 %. Ensi vuosikymmenellä työikäinen väestö vähenee koko maassa hengellä >> vaikutus työvoiman saatavuuteen? Korpilahti liittyy Jyväskylään tehtyjen sopimusten mukaisesti, jonka jälkeen Jyväskylä ja maalaiskunta muodostavat strategisen yhdistymisen kautta uuden kunnan Kuntajakomuutos sisältää selvitysvaiheen, sopimusvaiheen, päätöksentekovaiheen, yhdistymisen valmisteluvaiheen sekä yhdistymisen toteutusvaiheen. Jokaisessa vaiheessa on omat tehtävänsä, jotka on esitetty (liite 9).

3 Muiden toimialaryhmien raporteissa ei ole esitetty investointeihin, palvelurakenteeseen tai palveluverkkoon vaikuttavia olennaisia uudistavia näkemyksiä. Palvelurakenteen yhteensovittamisen osalta päätökset tehdään selvitysvaiheen jälkeen. Uuden kunnan tulee jatkaa talouden ja toiminnan tehostamista kaikilla toimialoilla ja toiminnoissa huomioon ottaen: Väestö- ja yhdyskuntarakenne Uudet palvelutuotantotavat Resurssien tehostaminen ja mitoitus Palvelujen tuottamisen edellyttämät tuki- ja hallintopalvelutoiminnot tulee arvioida ja luoda uusia sekä hyödyntää hyväksi havaittuja tuotantotapoja 2) Minkälaisella rakenteella ja palveluverkostolla palvelut ovat turvattavissa? Palvelut on turvattavissa pitkällä aikavälillä parhaiten, kun palveluverkko ja -rakenteet on sovitettu talouden kantokykyyn. Palveluiden turvaaminen ei tarkoita nykyisen palvelurakenteen tai -verkon säilyttämistä. Kunnalla on ensisijaisesti palvelujen järjestämisvastuu, tuotantoa voidaan tehostaa markkinoita hyödyntämällä ja mm. avaamalla omaa tuotantoa kilpailulle. Tilaaja tuottajamallin käyttöä tulee laajentaa Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen lähestymistapana tulee olla tarvelähtöisyys sekä palvelujen saatavuus ja laatu. Oikean palvelurakenteen muodostuminen edellyttää, että löydetään erilaisia tuottamistapoja, jotka toimivat kuntalaisten, kunnan itsensä ja ympäröivän talouden vireyden parhaaksi. Tällä turvataan oma toiminta sekä edesautetaan terveen ja vahvan alueellisen palvelusektorin kehittymistä Tukipalvelujen kilpailuttamista / ulkoistamista tulee arvioida tavoitteena vähentää henkilöstöriippuvuutta ja ydintoiminnalle vähemmän keskeisen osaamisen ylläpitoa 3) Mitkä ovat keskeiset investointitarpeet ja mitkä suunnitelmissa olevat investoinnit voidaan palveluverkon uudistamisella karsia tai siirtää? Liitteessä 1 on esitetty kuntien talousarvioesitysten mukaiset talonrakennuksen investointisuunnitelmat Uuden kunnan investoinnit vuosille koostuvat pääasiassa palveluverkon peruskorjauksista Kaupungin investointiohjelma vuosiksi on yhteensä 1216 /asukas, maalaiskunnan 2757 /asukas ja Korpilahden 945 /asukas, yhteensä erillisten kuntien investoinnit ovat 1641 /asukas Kuntajakomuutospäätöksen seurauksena erillisten kuntien investointiohjelmat tulee sovittaa yhteen siten, että investointien määrä vastaa uuden kunnan taloudellisia mahdollisuuksia (= rahoitus tulorahoituksella ja omaisuutta myymällä) Uusrakentamisen ohella toimitiloja esim. koulu- ja päiväkotirakennuksia voidaan myös vuokrata edellyttäen, että se on taloudellisesti perusteltua Kunnissa on siirretty välttämättömien investointitarpeiden toteutumista tuleville vuosille, joten niiden rahoittaminen on uuden kunnan pitkäaikainen haaste Kuntajakomuutospäätöksen jälkeen jatketaan välittömästi investointien uudelleensuunnittelua toimintojen ja kaupunkisuunnittelun yhteistyönä Perusopetuksen, lukioiden, terveysasemien, päiväkotien, neuvoloiden ja kirjastojen palvelupisteiden määrän ja sijainnin suunnittelun tulee tapahtua uuden kunnan lähtökohdista Yhdenmukaistetulla kaavaprosessilla/kaupunkisuunnittelulla tavoitellaan taloudellisia säästöjä pitkällä aikavälillä 3

4 Kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua suuntaamalla saavutetaan merkittäviä säästöjä yhdyskuntatekniikan investoinneissa Uuden kunnan talonrakennuksen ja yhdyskuntatoimen investoinneille määritellään kummallekin vuosiksi vuosittainen kehys, jonka puitteissa investoinnit tehdään (liite 1). Maalaiskunnan alueelle suunnataan lisäksi kolmen vuoden kuluessa yhteensä 30 miljoonan (sijoitusten arvo ) investoinnit peruspalvelutiloihin. Nämä 30 miljoonan investoinnit rahoitetaan realisoimalla vastaavalla määrällä maalaiskunnan sijoituksia. Yhdistymisavustuksena saatava 2 miljoonaa euroa tulee käyttää maalaiskunnan alueen investointeihin ja yhdistymisprosessia tukevaan henkilöstön koulutukseen. Investointeja suunnataan ensisijaisesti sisäilmaongelmista kärsiviin rakennuksiin sekä asukasmäärän kasvusta aiheutuvaan perusopetus- ja päiväkotirakentamiseen. Investointien karsintaa kohdistetaan seudullisiin palveluihin. 4) Mikä on uuden kunnan toiminnallinen tulos ja taloudellinen asema? Kuntalain näkökulma (65 ): yli-/alijäämät (TP 2006+arviot yli-/alijäämistä TA 2007 & TAE 2008) Jyväskylän kaupunki 95,3 1,7 + 2,7 = 96,3 M Jyväskylän mlk 27,3 + 0,0 + 0,5 = 28,2 M Korpilahti -5,3 3,5 2,6 = -11,4 M Arvio vuoden 2008 loppuun mennessä kertyneistä ylijäämistä on +113,1 M - uudella kunnalla ei siten ole vuoden 2009 alussa kuntalain mukaista alijäämän kattamisvelvollisuutta (liite 2). Kuntatalouden tasapainon näkökulma Kuntatalous on tasapainossa, kun vuosikate = suunnitelman mukaiset poistot = korvausinvestoinnit Uusi kunta tulee todennäköisesti saavuttamaan tämän tavoitteen, mutta kasvavassa kunnassa investointien määrä ylittää poistojen määrän joten tasapainon saavuttamiseksi vuosikatteen tulisi kattaa investointien omahankintameno (= investoinnit vähennettynä rahoitusosuuksilla) Tulorahoituksen riittävyyden näkökulma Uuden kunnan tulorahoitus ei alussa tule riittämään investointien kattamiseen, vaan kunta joutuu joko realisoimaan omaisuutta tai ottamaan lisää velkaa tasapainottaakseen taloussuunnitelmansa rahoituksellisesti. Uuden kunnan talouden tavoitteeksi tulee asettaa lainakannan kasvun pysäyttäminen vuosikatetta nostamalla ja investointeja karsimalla. 5) Mikä on Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden uudelle kunnalle siirtyvä varallisuus ja velat? Nettovarallisuutta on syytä tarkastella konsernitasolla, sillä tällöin eliminoituvat konsernin sisäiset saamiset/velat sekä sisäiset katteet (myyntivoitot). Jyväskylän kaupunkikonsernin varallisuuden ja velkojen erotus tasearvoilla on 4936 euroa/asukas, maalaiskunnan 4870 ja Korpilahden Uuden kunnan nettovarallisuus oli vuoden 2006 luvuilla 4820 /asukas (liitteet 2 & 4). Mikäli nettovarallisuutta mitattaisiin omaisuuden käyvillä arvoilla olisi kaupungin varallisuus selvästi tätä suurempi mm. Jyväskylän Energia Oy:n ja kaupungin maaomaisuuden arvon seurauksena. 4

5 Jyväskylän kaupungin (ilman konsernia) varallisuuden ja velkojen erotus on 5472 euroa/asukas, maalaiskunnan 4702 ja Korpilahden Uuden kunnan nettovarallisuus oli vuoden 2006 luvuilla yhteensä 5127 /asukas. 6) Mitä muutoksia uuden kunnan perustaminen aiheuttaa talouteen? Uuden kunnan on laskettu aloittavan 18,5% kunnallisverolla jolloin maalaiskuntalaisten maksamien verojen määrä tulee vähenemään vuositasolla noin 2,5 M ja korpilahtelaisten noin 0,8 M ( uudessa kunnassa 0,5 % = 8 M ) (liite 2). Vastaavasti kunnan verotulot pienenevät 3,3 miljoonalla Yhdistymisavustusta saadaan ,4 M ja kahtena seuraavana vuonna 2,5 M /vuosi. Yhdistyminen aiheuttaa kertaluonteisia käyttötalouskuluja lähinnä ensimmäisinä vuosina. Palkkaharmonisointi tarkoittaa suunnitelmallista palkkojen yhteensovittamista uuden kunnan tilanteessa valitun yhteisen palkkausjärjestelmän ja sen mukaisen tehtävien vaativuusarvioinnin perusteella usein 2-3 vuoden aikana (liite 8). Tva-palkkojen ero samaan hinnoittelukohtaan kuuluvien kesken on n. 2,0 milj., kokonaispalkkojen n. 4,1 milj. euroa. Harmonisointitarve asettuu n. 2,7-3,2 milj. :n tasolle, kun huomioidaan arvioinnista ulkopuolelle jääneet. Palkkojen harmonisoinnin kokonaiskustannukset ovat 1-1,5% kokonaispalkkasummasta (liite 8). Toimintojen yhteensovittamisella tavoitellaan säästöjä, jotka realisoituisivat usean vuoden kuluessa. Investointitarpeiden uudelleenarvioinnin seurauksena on tavoitteena saada merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä (liite 1). Kaupungin ja maalaiskunnan tytäryhtiöt ja muut omistukset siirtyvät uuden kunnan omistukseen. Uuden kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja uudet konserniohjeet ratkaistaan kuntajakomuutospäätöksen jälkeen käynnistettävässä strategiatyössä uuden valtuuston ensimmäisen kauden aikana. Työllisyyskehitys on erittäin merkittävä uuden kunnan talouden ja elinvoimaisuuden mittari. 5 7) Mitkä ovat uuden kunnan talouden näkymät vuoteen 2015 mennessä? Uudella kunnalla on toimintaympäristön suhteen pitkälti samat haasteet kuin jos kunnat jatkaisivat erillisinä (liite 5). Talouden näkymien arviointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä: Toimintaympäristön kehitys Valtion päätökset Kansantalouden kehitys Työllisyyskehitys Kunnan toimintakulujen ja verotulojen kehitys Työryhmä on pyrkinyt mallintamaan tavoitteellisesti valtakunnallisiin talouden ennusteisiin perustuen miten uuden kunnan talous tulisi kehittymään. Tämä arvio on vertailun pohjana, kun kunnissa arvioidaan itsenäisen talouden tulevaisuutta vaihtoehtona kuntajakomuutospäätökselle. Uuden kunnan talous saadaan tasapainoon, mikäli käyttötalouden kasvu voidaan rajoittaa 3,5 %:n vuodessa ja investointeja pystytään karsimaan 20 %. Tällöin uusi kunta ei enää velkaannu lisää vuosikatteen kattaessa investoinnit. Liitteessä 1 on esitetty uuden kunnan talouden kehitys eri laskentaoletuksilla.

6 ,8 Malli B: Investoinnit ja vuosikate Miljoonaa euroa 24,4 31,3 35,7 39,6 MALLI B: Lainakannan muutos / asukas 42, Vuosikate Investoinnit Jyväskylä Maalaiskunta Uusi kunta MALLI B: Investoinnit / asukas Jyväskylä Maalaiskunta Uusi kunta

7 7 Uuden kunnan talouden kannalta keskeinen uhka on se, että investointien ja käyttötalouden suhteen ei pystytä tekemään tarvittavia ratkaisuja, tämä johtaa lisävelkaantumiseen ja/tai veroprosentin nousuun. Uuden kunnan käyttömenot toimialueittain TP 2006 Kulttuuri; 3,3 % Liikunta; 2,0 % Muut; 7,2 % Tekninen; 7,5 % Sosiaali- ja terveystoimi; 53,5 % Opetus; 14,5 % Uuden kunnan perustamisen jälkeen tulee yhdistetty tase käydä perusteellisesti läpi ja määritellä omistajapoliittiset linjaukset uuden kunnan lähtökohdista. Tällöin tulee määritellä mikä on uuden kunnan kannalta strategista omistusta. Muun omaisuuden realisointien avulla on mahdollista pienentää lisävelkaantumista ja saada näin rahoitusta lisäinvestoinneille. 8) Millainen on palvelutarpeen vaatima muutos uuden kunnan henkilöstömäärässä ja rakenteessa? Ikäluokittaista väestökehitystä tarkasteltaessa havaitaan (indeksi 2005 = 100), että 1-6 -vuotiaiden osuus kasvaa (indeksi 2010: 113 ja 2015: 119) vuotiaiden osuus laskee (indeksi 2010: 97 ja 2015: 98) Työikäisten osuus kasvaa lievästi (indeksi 2010: 103 ja 2015: 103) vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi (indeksi 2010: 120 ja 2015: 159) Yli 74-vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi (indeksi 2010: 111 ja 2015: 129) Väestön määrä kokonaisuudessaan on hienoisessa kasvussa (indeksi 2010: 105 ja 2015: 109) Palvelutarpeen vaatima muutos tulee kohdistumaan erityisesti vanhuspalveluihin (liite 5). Kolmikannassa laaditun ja henkilöstön keskuudessa hyväksytyn henkilöstöpoliittisen sopimuksen kaltainen sopimus tulee neuvotella myös uudelle kunnalle. Henkilöstöllä on lakisääteinen palvelussuhdeturva, mutta muutoksiin tulee suhtautua myönteisesti (sisäinen liikkuvuus, uudet työtehtävät jne.) (liite 6). Yleisiä keinoja vaikuttaa henkilöstöresursointiin uuden kunnan tilanteessa: Palvelujen järjestämisen linjauksilla Uusien palvelutuotantotapojen kehittäminenluomalla väestö- ja yhdyskuntarakenteen mukainen tehokas ja toimiva palveluverkosto

8 Yksikkökoolla mittakaavaedun hyödyntäen Toimintaprosessien tuottavuuden varmistamisella Tehostaen resurssien käyttöä ja tarkistamalla mitoitusta Palvelujen tuottamisen mahdollistavien tuki- ja hallintopalvelujen tehostaminen Tukipalveluja yhdistämällä, karsimalla sekä uusia tuotantotapoja kehittäen Hakemalla toimialoilta innovaatiot hyviksi toimintakäytännöiksi 8 Efekon ennustemallin mukainen palvelutarpeen muutos on esitetty seuraavilla kuvilla:

9 9 9) Miten hyödynnetään noin tuhannen henkilön eläkkeelle siirtyminen vuoden 2012 loppuun mennessä? Henkilöstön eläköitymisen (liitteet 7 & 8) hyödyntäminen edellyttää tehokkaan ja toimivan palveluverkoston luomista sekä tuki- ja hallintopalveluiden tehostamista. Esimerkiksi nykyiset päällekkäisyydet, henkilöstön määrän mitoitus uutta kuntaa vastaavaksi, tehtävien toimenkuvien yhdistämismahdollisuudet, tarkoituksenmukainen henkilöstön uudelleensijoittelu jne. Selkeisiin linjauksiin perustuvan päätöksenteon jalkauttaminen, suunnittelunhallinnon-työntekijöiden välisen suhteen oikea mitoitus Toiminta- ja tuotantotapojen uudistaminen Huomio organisaatiota muodostettaessa sekä uusissa rekrytoinneissa Erityishuomio henkilöstön uudelleen ja täydennyskoulutukseen Erikoistumisen ja vakituisen varahenkilöstön mahdollisuuksien huomioiminen Työnantajalla on mahdollisuus määritellä henkilöstön sijoittumista organisaatiossa (huom. yhteistoimintavelvoite).

10 Mahdollisuus hyödyntää markkinoita kasvaa. Eläkkeiden kokonaistoteutuma (liite 8): Jkl v / v. Mlk v / v. Efekon palvelu- ja rekrytointitarpeen ennakointimalli (liite 8): Jkl:n rekrytointiennuste keskimäärin n. 218 / v. Toteutuma oli 244 vuonna 2006 Mlk rekrytointiennuste keskimäärin n. 83 / v. Toteuma ollut n. 60 vuositasolla Kaupungissa eniten eläköityy perus- ja lähihoitajien, lastenhoitajien, siivoojien, kodinhoitajien, palomiesten, sihteerien, opettajien ja perhepäivähoitajien ammattiryhmistä. Jyväskylän maalaiskunnassa eniten eläköityy päivähoitohenkilöstöä, kodinhoitajia ja opettajia. Kotihoito tulee vaatimaan erityistä panostusta. (Liite 7) Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen edellyttää päätöksiä palvelujen järjestämisestä, rakenteesta ja palveluverkosta. Eläköityminen antaa luontevaa tilaa yksityisille palvelujen tarjoajille. Sosiaalipalveluissa selvitettäväksi tulevat jatkossa palvelusetelit ja yksityiset markkinat. Tukipalveluissa työskentelevien määrä riippuu ostopalvelujen käytöstä, mikä puolestaan lisää ostopalveluasiantuntemuksen tarvetta organisaatiossa (mitoitus, laadun valvonta jne.). Avautuvien vakanssien täyttö arvioidaan keskitetysti. Tavoiteorganisaation määrittely ja tuottavuuden määrittely henkilöstömäärän alenemisena ja/tai henkilöstömenojen kasvun pitäminen valtakunnan keskimäärää pienempänä. Eläköitymisen huippuvuosi on ennusteen mukaan 2013, jolloin eläkkeelle siirtyisi 245 henkilöä (liite 8). Rekrytointi kokonaisuutena on kriittinen toiminto tulevaisuudessa, koska eläköityvien viranhaltijoiden/työntekijöiden tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä ja kuntasektorilla tarvitaan myös määräaikaisia työntekijöitä jatkuvasti (liite 8). Henkilöstön saannin varmistamiseksi tulee arvioida tarve perustaa seudullinen rekrytointipalveluyksikkö. Uuteen kuntaan liittyviä henkilöstöriskejä Ei tehdä muutoksia palvelujen järjestämisessä, palvelu-verkossa tai esim. yksikkökoossa eikä toimintaprosesseja lähdetä tehostamaan Toiminta- ja johtamiskulttuurien uudistamisessa ei tavoiteta uusia hyviä toimintakäytäntöjä Muutosjohtamisessa epäonnistuminen Henkilöstökustannusten (palkkakustannukset ja määräresursointi) ja ostopalveluiden kokonaiskustannusten nousu suhteessa aiempaan, useamman kunnan tilanteeseen Epäonnistuminen matalan organisaation luonnissa Palkkausjärjestelmän yhteensovittamisessa epäonnistuminen Paikallisten sopimusten jatkon neuvottelut 10 Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö Kysymykset Minkälaisia uusia mahdollisuuksia avautuu, kun maankäyttöä voidaan tarkastella yli nykyisten kuntarajojen huomioiden haja-asutusalueet? Miten palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi? Minkälaisella rakenteella ja palveluverkostolla palvelut ovat turvattavissa?

11 Mitkä ovat keskeiset investointitarpeet ja mitkä suunnitelmissa olevat investoinnit voidaan palveluverkon uudistamisella karsia tai siirtää? Millainen on palvelutarpeen vaatima muutos uuden kunnan henkilöstömäärässä ja rakenteessa? Miten hyödynnetään noin tuhannen henkilön eläkkeelle siirtyminen vuoden 2012 loppuun mennessä? Minkälaisia voimassa oleviin sopimuksiin liittyviä velvoitteita sekä strategisia, taloudellisia ja henkilöihin liittyviä riskejä kummankin kunnan suunnalta on odotettavissa? Minkälaisia uusia mahdollisuuksia avautuu, kun maankäyttöä voidaan tarkastella yli nykyisten kuntarajojen huomioiden haja-asutusalueet? 1. Resurssien järkevämpi kohdentaminen Yhteiset rahat ja muut resurssit, suurempi maa-ala Yhteinen valmistelu ja päätöksenteko Monipuolisemmat mahdollisuudet kunnan maankäytön ja maapolitiikan hoitamiseen. 2. Kilpailukyvyn kasvattaminen laadukkaalla ja kiinnostavalla yritys- ja asuintonttitarjonnalla Entistä taitavampaa tonttituotantoprosessin koordinointia (mm. Maankäytön toteuttamisohjelma kymmenelle vuodelle, KymppiR) Tonttitarjonnan näkyvyyden lisääminen seudun sisäisesti ja ulkoisesti. Panoksia kaupunkikehän logistisesti toimiviin liiketoiminta- ja työpaikkakeskittymiin, esimerkkeinä Eteläportti, Seppälänkangas- Palokangas, Kirri-Tikkakoskesta Pohjoinen Portti 3. Maankäytön toteutusprosessien yksinkertaistuminen erityisesti kuntien raja-alueilla. Suunnitteluyhteistyötä on tehty, ja yhteistyön avulla on saavutettu paljon. Monimutkaisia ja paljon neuvotteluja vaativia prosesseja voitaisiin yksinkertaistaa ja byrokratiaa vähentää Esimerkkejä raja-alueista: Mannisenmäki-Mannila, Vääräjärvi-Pysäkkivuori- Huhtasuo, Valkeamäki-Vesanka-Kuohu, Ruoke-Haukkala 4. Kunnallistekniikan ja julkisten palvelujen investointien tehokkaampi suuntaaminen Vaihtoehtojen nykyistä laajempi selvittäminen (mm. kustannuslaskentatyökalujen hyödyntäminen) Uusia alueita voidaan avata sopivalla tahdilla eri puolilla yhdyskuntarakennetta palveluiden riittävyyttä ennakoiden Kuntien samanaikaisia investointeja voidaan välttää 5. Yhdyskuntarakenteen tutkailu ja pitkäjänteinen kehittäminen kokonaisuutena Aktiivinen uusien alueiden ideointi lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeisiin Taajama-alueiden kokonaisvaltaiset täydennysrakentamisselvitykset Joukko- ja kevyen liikenteen kehittäminen osana maankäyttöä Laaja-alaisempaa matkailuinfrastruktuurin kehittämistä Mahdollistetaan edelleen viihtyisän maaseutumaisen asumisen vaihtoehto: yksittäisten suunnittelutarveratkaisujen sijaan kokonaisuuksiin ja kaavoitukseen perustuvia ratkaisuja, kylärakenteiden tukemista ja rakentamattomien alueiden vaalimista (mm. virkistysalueet) Nykytilanteen mukainen neljäsosa omakotitaloista rakennetaan taajamien ulkopuolelle on kestämätöntä kehitystä. On panostettava taajama-alueiden asumisvaihtoehtojen ja houkuttelevuuden lisäämiseen 11

12 12 Miten palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi? Palvelut järjestetään pääsääntöisesti tilaaja-tuottaja-mallin pohjalta. Tilaajatehtävät yhdistetään ja organisaatio pidetään mahdollisimman pienenä. Tilaajaorganisaation tehtävänä on mm. vastata palvelujen järjestämisestä, rahoituksesta sekä viranomaistehtävistä. Peruskysymys on, miten palvelujen tuottaminen järjestetään? Mikä on jatkossa oman tuotannon laajuus ja paljonko palveluja ostetaan? Edellyttäen, että markkinat toimivat, suurimmat säästöt syntyvät tuotantoa kilpailuttamalla. Esimerkiksi tiehallinnon eriyttämis-prosessissa VTT arvioi syntyneen 24 prosentin säästön. Kokemukset muista kaupungeista viittaavat prosentin säästömahdollisuuksiin. Tulevaisuudessa on ratkaistava, avataanko palvelutuotanto kilpailulle ja millä aikataululla. Kilpailutilanteessa tulee kunnan oma tuotanto-organisaatio järjestää yhtiömuotoon, jotta sillä on yhtäläiset kilpailumahdollisuudet yksityisten yritysten kanssa. Kuntalaki (kunnan toimiala) ja hankintalain vaatimukset johtavat ei-yhtiömuotoisen oman tuotannon kilpailuaseman huonontumiseen. Minkälaisella rakenteella ja palveluverkostolla palvelut ovat turvattavissa? Organisaatio muodostetaan pääsääntöisesti tilaaja-tuottajamallin pohjalta. Tilaajilla ja tuottajilla on kullakin oma johto (luottamushenkilöorganisaatio) Tilaajatehtävät yhdistetään. Vahva tilaajaorganisaatio ja yhdistetyt resurssit mahdollistavat laajemman osaamisen esim. hankinta-, kehittämis- ja valvontatehtävissä. Tilapalvelutoiminnot yhdistetään Vesilaitostoiminnat yhdistetään. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n asema on ratkaistava. Tuotannon organisointi päätetään erikseen. Nykyisin kaupungissa tuotanto on organisoitu liikelaitokseen (Altek) ja yhtiöön (Total) kun taas maalaiskunnassa tuotanto on osa teknisten palvelujen perusorganisaatiota. Rinnakkaisorganisaatioita ei tule muodostaa samaan toimintaan. Organisaatiomuutoksissa on henkilöstön asema turvattava Mitkä ovat keskeiset investointitarpeet ja mitkä suunnitelmissa olevat investoinnit voidaan palveluverkon uudistamisella karsia tai siirtää? Toimitilojen investointitarpeet Investointien yksilöiminen edellyttää toiminnallisen palveluverkon selvitystä koko alueella sekä mahdollista Work Place Planning - tarkastelua yhdessä toimialueiden käyttäjien kanssa. Parhaat säästömahdollisuudet muodostuvat kuntien nykyisten raja-alueiden pinnoissa. Tällaisia rajapintojen investointeja, joissa yhteisellä suunnittelulla on saavutettavissa säästöjä, on ainakin seuraavilla alueilla: Vaajakoski Halssila - Huhtasuo Huhtasuo Vääräjärvi Haukkamäki Mannisenmäki - Mannila Valkeamäki Vesanka Lukiojärjestelyt? Infrainvestoinnit Laajennusinvestoinnit (maankäytön kehittymisestä johtuvat, kuntajaotuksella voi olla merkitystä) Investointitarpeet ovat seurausta maankäytön laajenemisesta ja ovat sidoksissa asunto- ja työpaikka-alueiden tarpeeseen. Rahallisten vaikutusten arviointi ilman tarkempia maankäytön

13 suunnitelmia ja toteuttamisohjelmia on mahdotonta. Vuosittain käytetään kaupungissa noin 8 M ja maalaiskunnassa 5 M. Peruskorjaustarve ( kuntajaotuksella ei ole merkitystä) Infrarakenteiden kuntoselvitysten puutteen vuoksi korjausvelan määrästä ei ole esitettävissä arviota. Peruskorjaushankkeisiin rahoitus on ollut jatkuvasti riittämätöntä. Infrainvestoinnit (2) Pääliikenneverkon toimivuuden parantaminen (kuntajaotuksella vaikutusta maankäytön kehittymisen kautta) Lähivuosina on odotettavissa tarvetta pääväyläinvestointeihin mm. valtakunnallisen tieverkon parantamiseen liittyen. Tarve kehäteiden rakentamiselle on myös syntynyt/syntymässä. Erikseen on selvitettävä, miten rahoitus voidaan järjestää, missä määrin valtio osallistuu kustannuksiin jne. Liikenneturvallisuuden parantaminen (ei riipu kuntajaotuksesta) Liikenneturvallisuushankkeisiin (ja muihin liikenteen haittavaikutusten vähentämishankkeisiin) tulee varata riittävä rahoitus vuosittain. Millainen on palvelutarpeen vaatima muutos uuden kunnan henkilöstömäärässä ja -rakenteessa? Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö tehtävissä työskentelee tällä hetkellä kaupungissa ja maalaiskunnassa yhteensä noin 815 henkilöä. (Mukana Altek, Total ja JE:n vesiliiketoiminta). Näistä tilaaja- ja viranomaistehtävissä noin 265 ja tuotannossa noin 550 henkilöä. Yhdistetyssä tilaajaorganisaatiossa henkilöstömäärä pysynee suunnilleen nykyisellään. Tilaajaorganisaatiossa keskeistä on hankintaosaaminen, erityisesti markkinaosaaminen. Organisaatioiden yhdistäminen antaa mahdollisuudet nykyisen osaamisen parempaan hyödyntämiseen ja kohdentamiseen. Oman tuotanto-organisaation henkilöstömäärän kehitystä ohjaa pitkällä aikavälillä tuotantomalli, palvelujen kysyntä ja kilpailutilanne. Miten hyödynnetään noin tuhannen henkilön eläkkeelle siirtyminen vuoden 2012 loppuun mennessä? Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö tehtävistä siirtyy kaupungista ja maalaiskunnasta vuoteen 2012 mennessä eläkkeelle yhteensä noin 85 henkilöä. Samanaikaisesti on tarve rekrytoida uutta henkilöstöä uusiin tehtäviin noin 50. Eläkepoistuma antaa mahdollisuuden kehittää henkilöstön osaamista haluttuun suuntaan tarpeita vastaavaksi. Toimitiloihin liittyvistä tuotantotehtävistä eläkkeelle siirtyy ko. aikana yhteensä noin 60 henkilöä. Henkilöstön luonnollisen poistuman myötä tulee mahdollisuus laajemman kilpailun avaamiselle ja sitä kautta saadaan joustavuutta palvelujen järjestämiseen. Minkälaisia voimassa oleviin sopimuksiin liittyviä velvoitteita sekä strategisia, taloudellisia ja henkilöihin liittyviä riskejä kummankin kunnan suunnalta on odotettavissa? Maankäyttösopimukset 13

14 Vesiosuuskuntien lainojen takaukset Vuokrataloyhtiöiden lainojen takaukset Hankinta- ja ostopalvelusopimukset Leasingsopimukset Sitoutumiset tiehallinnon väylähankkeisiin Liikenneväylien hoitovelvoitteet Tiehallinto/kunta Pitkäaikaiset vuokrasopimukset (rakennuskiinteistöt) 14 Sosiaali- ja terveyspalvelut 3.1 Kaikkien toimialaryhmien yhteiset tehtävät: 1. Miten palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. 2. Minkälaisella rakenteella ja palveluverkolla palvelut ovat turvattavissa? Vastaukset kysymyksiin 1 ja 2: Terveyspalvelut Palvelujen käyttö muuttuu puitelain myötä kuntarajat ylittäväksi, minkä vuoksi palvelujen tuotanto tulee järjestää seudullisena työssäkäynti- ja asiointialueen mukaisesti. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja tulee madaltumaan tai jatkossa jopa kokonaan häviämään, kun kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään. Terveyspalveluissa palvelurakenteiden yhteensovittaminen edellyttää palvelujen tuottamista toiminnallisina kokonaisuuksina ja siten johdettuina, että yhtenäiset linjaukset toteutuvat käytännössä. Usein käytetyt palvelut järjestetään lähipalveluina. Terveydenhuollon erikoispalvelut tuotetaan seudullisesti. Hallinto tukee palvelujen yhtenäistä suunnittelua, kehittämistä ja palvelujen organisointia. Hyvän yhteistyöverkoston luominen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelujen välille on olennaisen tärkeää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko rakentuu lähipalveluista ja seudullisista palveluista: Lähipalveluja ovat: omalääkäri- ja omahoitajavastaanotot hammaslääkäri-, hammashoitajapalvelut neuvolapalvelut laboratorionäytteenotto koulu- ja opiskeluterveydenhuolto kuntoutuspalvelut mielenterveyspalvelut päihdepalvelut ravitsemusterapeutin palvelut.

15 Seudullisia palveluja ovat: lääkäripäivystys hammaslääkäripäivystys erikoishammashoito diagnostiset tutkimukset työterveyshuolto virka-ajan ulkopuolinen puhelinneuvonta- ja ajanvaraus ensihoito- ja sairaankuljetus teknisen- ja laitehuollon palvelut koulutus- ja rekrytointipalvelut. 15 Terveyskeskussairaalatoiminta ja vanhuspalvelut Terveydenhuollon rakenteelliset muutokset, kuten erikoissairaanhoidon toiminnan muuttuminen osastokeskeisyydestä polikliiniseen toimintaan, lisäävät vaihtuvien sairaansijojen tarvetta terveyskeskussairaaloissa. Kyllön ja Palokan sairaaloiden toimintaa kehitetään yhteistyössä. Terveyskeskussairaaloiden paikkatarpeen kasvua voidaan rajoittaa, mikäli pitkäaikaishoito järjestetään toiminnallisesti omissa yksiköissä. Osittain keskitettyjen eli erityisryhmille tarkoitettujen laitoshoitopalvelujen luomisesta hyötyvät useat kunnat. Terveyskeskussairaaloilla ja kaikilla vanhuspalvelujen sektoreilla tulee olla hyvä valmius vastaanottaa erikoissairaanhoidosta yhä nopeammin kotiutettavia potilaita. Vanhenevan väestön elinikäistä asumista tukevat palvelut esteettömine asuin- ja elinympäristöineen ovat keskeisiä palvelurakenteen kehittämisessä. Riittävä kotihoito vähentää laitospalvelujen kasvua. Lasten päivähoitopalvelut Lasten päivähoidossa vahvistetaan kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa tapahtuvaa palvelutuotantoa. Kotihoidon ja lasten erilaisten hoitomuotojen valinnanmahdollisuuksia lisätään esimerkiksi palvelusetelien käyttöä laajentamalla. Palvelurakennetta monipuolistetaan perhepäivähoitoa uudistamalla. Päivähoidon ylikunnallinen palveluverkko tarkistetaan Halssilan - Jyskän, Mannilan - Mannisenmäen sekä Heinälammen - Tyyppälän alueilla. Lisäksi huomioidaan tulevat asutuksen painopistealueet ja potentiaaliset päivähoitotarpeet kuntien raja-alueilla Valkeamäen - Ruokkeen, Huhtasuon - Vääräjärven sekä Haukkalan - Rippalanmäen suunnissa. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluissa selkiytetään omana toimintana tuotettavat ydintehtävät. Erityispalvelut (esim. lastensuojelun sijaishuolto, perheneuvola, lastensuojelulaitokset, sosiaalipäivystys, asumispalvelut) kootaan esim. seudun/maakunnan kuntien yhdessä omistamaan organisaatioon tai suuren kunnan järjestämään palveluyksikköön. Palvelut porrastetaan lähipalveluihin ja erityispalveluihin. Palveluissa yhdistetään oma tuotanto sekä ostopalvelut ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Sähköistä asiointia hyödynnetään ja palveluohjausta lisätään. Sosiaalipalveluissa jatketaan Jyväskylän maalaiskunnan hyviä käytäntöjä, kuten oppilashuoltotyötä ja psykologityötä Sosiaalityötä jatketaan Jyväskylän maalaiskunnassa lähisosiaalityön periaatteella.

16 Toimeentulotuki käsitellään pääasiassa kirjallisesti ja sähköisen haun kautta, tarvittaessa järjestetään asiointiaikoja. Sosiaaliasemien aluejako tarkistetaan asiakaslähtöisesti. Mikäli palveluverkkoa joudutaan harventamaan, perustetaan yhteispalvelupisteitä, joissa on palveluohjaajan sekä erityistyöntekijöiden vastaanotot. Perhetyön resurssit kootaan yhteen ja osa niistä kohdennetaan ennaltaehkäisevään työhön. Kaikissa palveluissa hyödynnetään uusinta teknologiaa. Palvelutuottajien tietojärjestelmät integroidaan siten, että ohjauksen ja suunnittelun perustana olevaan tietotuotantoon ei jää palvelujen käyttöön ja peittävyyteen liittyviä aukkoja. Yhtenäiset ja kehittyneet talouden seurannan sekä tuotteistuksen ja kustannuslaskennan välineet otetaan käyttöön. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin seuranta ja edistäminen toimii yhtäläisillä periaatteilla. Kuntien toimintatavat ovat sosiaalityössä, vammaispalveluissa ja myös muissa palveluissa hyvin erilaiset. Uusista toimintatavoista sopiminen on vaativa tehtävä. 3. Minkälaiset ovat keskeiset investointitarpeet ja mitkä suunnitelmissa olevat investoinnit voidaan palveluverkon uudistamisella karsia tai siirtää? Vastaus kysymykseen 3: Terveydenhuollon investointitarpeet Jyväskylän maalaiskunnan alueella: 1. Vaajakosken terveysaseman saneeraus/uudisrakentaminen Asema palvelee nykyisin asukkaan väestöä. Jatkossa kuntarajojen poistuessa palvelujen käytössä Vaajakosken aseman käyttäjiksi voi tulla myös Laukaan asukkaita. Lisäksi nelostien parantuessa asutus Vaajakosken - Toivakan -suunnassa lisääntyy. Vaajakoskesta muodostuu seudullisesti itäinen terveysasema, jonka väestöpohja tulee olemaan jopa asukasta. Kuntaliitos ei poista hanketta, vaan mahdollisesti kasvattaa hankkeen volyymia, jos terveysaseman piiriin tulisi myös Halssilan asukkaita. 2. Palokan sairaalan vanhimman osaston (rakennettu 1984) saneeraus ja laajennus sekä samassa yhteydessä yhden 40-paikkaisen osaston lisärakentaminen osaston rinnalle. Hanke on lähivuosina välttämätön, jolloin koko kiinteistö tulee loppuun rakennetuksi, samankorkuiseksi ja terveyskeskussairaala n. 160-paikkaiseksi. Hanke on ajankohtainen muutamassa vuodessa jo pelkästään katon uusimistarpeen vuoksi (tasakatto), eikä sitä ole järkevää uusia ilman samanaikaista lisärakentamista, jota väestönkasvu ja ikärakenteen muutos edellyttää. Maalaiskunnan ikärakenne tulee muuttumaan voimakkaasti, selvästi Jyväskylää nopeammin. Seuraavan 25 vuoden aikana 75-vuotiaiden määrä kolminkertaistuu ja 85-vuotiaiden määrä nelinkertaistuu. Samanaikaisesti tapahtuu Palokan alueella merkittävä väestömäärän kasvu, jota kuntaliitos todennäköisesti vielä kiihdyttää. Kuntaliitos ei poista tai siirrä hanketta. 3. Puuppolan hoivasairaalan tilanne tulee ratkaistavaksi kymmenen vuoden kuluessa. Se muodostuu kolmesta osasta, jotka on rakennettu 1930-, ja 1980-luvulla. 4. Tikkakosken kolmen lääkärin vastaanottotiloissa ei ole investointitarpeita ja vastaanotto jatkaa nykyisellään. 16

17 Terveydenhuollon investointitarpeet Jyväskylän kaupungin alueella: Kyllön terveysaseman ja terveyskeskussairaalan peruskorjaus on meneillään ja päättyy vuonna Sairaansijoja on tällöin 196 ja päiväsairaalapaikkoja 10. Viimeisessä vaiheessa vuonna 2012 laajennetaan myös lääkärivastaanoton tiloja. 2. Vuonna 2012 päättyy myös vuonna 2009 alkava Keljon vanhainkodin B-osan peruskorjaus ja Keskustan terveysaseman korjaus sekä Päiväharjun opetus- ja työkeskuksen peruskorjaukset alkavat. Lääkäritalon (Hannikaisenkatu) muutostyöt valmistuvat vuonna Lääkäritalolla on aikuispsykiatrian, hammashuollon, työterveyshuollon ja sosiaalipalvelujen tiloja. Vanhustenhuollon investoinnit Tulevissa vanhustenhuollon suunnitelmissa on otettava huomioon Kinkomaan paikkatilanne sekä suunnitellut seniorikeskukset ja niihin liittyvät palvelut ja palvelusetelin käyttömahdollisuudet. Palveluasuminen voidaan toteuttaa alueellisissa palveluasumisyksiköissä. Lasten päivähoitopalvelujen investoinnit Jyväskylän kaupungin päivähoidon investointiohjelmassa on Keskustan päiväkodin ja Keljonkankaan päiväkodin valmistuminen vuonna 2009 sekä Säynätsalon päiväkodin valmistuminen vuonna Kultalakin päiväkodin laajennus valmistuu vuonna Päiväkoteja peruskorjataan siten, että Lahjaharjun päiväkodin peruskorjaus on valmis vuonna 2011, Tikan ja Halssilan päiväkotien peruskorjaukset valmistuvat vuonna Sopimukset on tehty Kypärämäen ja Kortepohjan päiväkotien vuokraamisesta. Päivähoidossa on keskeistä palvelu- ja investointitarpeiden yhteensovittamisesta alueilla: Halssila-Jyskä, Mannila-Mannisenmäki, Heinälampi-Palokka ja Valkeamäki-Ruoke. Halssila - Jyskä Yhteiset investointitarpeet: Selvitetään Halssilan kirjaston tilojen muuttaminen päivähoitotiloiksi: esiopetusryhmä 21 lasta ja/tai kerhotila (120 m 2 ). Selvitetään Väinölän päiväkodin laajennus. Heinälampi - Tyyppälä Yhteiset investointitarpeet: Tyyppälän päiväkoti: 3-4 ryhmää Itä-Palokan ja 1-2 ryhmää Heinälammen tarpeisiin, yhteensä lasta ( m 2 ). Mannila - Mannisenmäki Yhteiset investointitarpeet: Mannisenmäen päiväkoti: 4-6 ryhmää Länsi-Palokan ja 2 ryhmää Mannilan tarpeisiin: lasta ( m 2 ). Valkeamäki - Ruoke Yhteiset investointitarpeet: Valkeamäen päiväkoteihin lisätään 1 ryhmä Vesangan tarpeisiin. Yhteensä 13 ryhmää, 250 lasta (3500m 2 ). Huhtasuo - Vääräjärvi Vääräjärven päivähoitopalvelut järjestetään Huhtasuon päiväkodeissa; 1-2 ryhmän lisäys. Päiväkotiverkkosuunnitelma: Taimiston päiväkodin laajennus Huhtasuon

18 koulun tiloissa, Varikon päiväkodin lakkautus. 18 Haukkala - Rippalanmäki Tarve selvitettävä. Päiväkotiverkkosuunnitelma: Haukkalan palvelut Kortepohjan alueella. 3.2 Sosiaali- ja terveystoimen ryhmän omat tehtävät: 1. Millä kuntalaisten omatoimisuutta ja elinikäistä toimintakykyä vahvistavalla toimintamallilla saavutetaan parhaat tulokset, kun painopiste on ennalta ehkäisevässä työssä ja määrärahat eivät oleellisesti kasva? Vastaus kysymykseen 1: Kunnan tehtävänä on luoda ja vahvistaa yksilön mahdollisuuksia omasta itsestään huolehtimiseen. Tässä onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten yksilön asenteet, tiedolliset voimavarat, elinolosuhteet, ympäristön virikkeet ja mahdollisuudet. Yksilön vastuun ottamista omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan tulee palvelujärjestelmän tukea. Omatoimisuuden ja toimintakykyä vahvistamiseksi tarvitaan myös yhteiskuntatason keskustelua ja päätöksentekoa. On luotava fyysisesti turvallisia ja esteettömiä ympäristöjä sekä tehtävä oikeita taloudellisia ja sosiaalisia ratkaisuja. Esimerkkejä tällaisesta ovat liikuntamahdollisuuksien turvaaminen kaikille väestöryhmille sekä vapaaehtoistoiminnan ja järjestöjen tukeminen. Kaikissa palveluissa tulee myös tiedostaa, millä ja miten vaikutetaan terveyden edistämiseen sekä omatoimisuuden ja toimintakyvyn tukemiseen. Omatoimisuuden ja toimintakyvyn vahvistamisen toimenpiteet sisältyvät kasvatukseen, viestintään ja kaikkiin palveluihin. Omatoimisuutta ja toimintakykyä vahvistetaan lisäämällä työnjakoa ja yhteistoimintaa julkisen sektorin eri toimialojen, sekä asukkaiden, järjestöjen ja elinkeinoelämän kesken. Erilaisten yhteisöjen ja kansalaisten osallistumista toimintaan tulee lisätä. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä toimenpiteistä ja palveluista, joissa tarvitaan yhteistoimintaa ja ylitetään perinteisiä sektorien toimintarajoja: a. ryhmämuotoisten palvelujen ja vertaistuen lisääminen lapsiperheille, ikääntyville ja nuorille aikuisille b. ikääntyvien kuntoutustoiminnan järjestäminen veteraanikuntoutuksen suuntaviivoilla c. erityispalvelujen kohdentaminen lapsiperheille, nuorille, työttömille ja ikääntyville d. terveyspalvelujen kokonaisuuden yhteissuunnittelu ja yhteistyön tiivistäminen erikoissairaanhoidon kanssa e. omatoiminen sähköisten välineiden ja itsepalvelupisteiden hyödyntäminen palveluissa f. palvelujen porrastus, jossa lähipalvelut omatoimisuutta tukeviksi. Toimenpiteiden tuloksena väestöllä on oikeaa asennetta ja motivaatiota. Tämä näkyy käyttäytymisessä ja elämäntavoissa. Terveyttä, hyvinvointia, omatoimisuutta ja toimintakykyä koskevan tiedon lisäksi yksilöt tuntevat oman roolinsa hyvinvoinnistaan huolehtimisessa. Tulokset ilmenevät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakyvyssä, toiminnallisessa riippumattomuudessa, elämänlaadussa sekä väestötasolla palvelujen tarpeessa ja kuolleisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus terveyden edistämisestä (2006:19) kokoaa kuusi keskeistä toimintalinjaa kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan jäsentämiseksi. Terveyden edistämisen toimintalinjoja ovat: 1) toimintapolitiikka ja

19 johtaminen, 2) elinympäristöt, 3) yhteistyö ja osallistuminen, 4) osaaminen, 5) palvelut ja 6) seuranta ja arviointi. Kuhunkin toimintalinjaan sisältyy joukko laatusuosituksia. Laatusuosituksessa lähestytään kuntalaisten terveyden, omatoimisuuden ja toimintakyvyn vahvistamista neljästä näkökulmasta. On valittava oikeat kohderyhmät, oikeat toimintaympäristöt, oikeat toimintojen sisällöt sekä oikeat työtavat ja toimintakäytännöt. Onnistumisen haasteena on varmistaa, että terveyden edistämisen johtamisjärjestelmä, johtamisvastuu, työnjako, koordinointi ja toimintojen suunnittelu-, seuranta- ja arviointivastuut toimivat asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Laatusuositus sopii hyvin ohjaamaan myös uuden kunnan omatoimisuuden ja toimintakyvyn edistämistyötä Miten muiden kuntien yhteistyötarpeet otetaan huomioon sosiaali- ja terveyspalveluja järjestettäessä? Vastaus kysymykseen 2: Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta muiden kuntien yhteistyötarpeet voidaan huomioida palveluissa seuraavilla vaihtoehdoilla: 1. Uuden kunnan sosiaali- ja terveyslautakuntamalli Palvelut järjestetään uuden kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa siten, että ympäristökunnat voivat liittyä mukaan palvelujen käyttäjiin sopimuspohjaisesti. 2. Seututerveyskeskusmalleja Terveyspalvelut ja niihin läheisesti liittyvät sosiaalipalvelut järjestetään: 2a) seudullisen sosiaali- ja terveyskeskuksen / seututerveyskeskuksen (liikelaitoskuntayhtymä) toimintana 2b) uuden kunnan liikelaitoksen toimintana (isäntäkuntamalli) 3. Sosiaali- ja terveyspiirimalli Keski-Suomen kunnat (tai osa niistä) ja sairaanhoitopiiri muodostavat terveyspalvelujen (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) ja niihin läheisesti liittyvien sosiaalipalvelujen järjestämiseksi sosiaali- ja terveyspiirin. Kaikissa edellä mainituissa vaihtoehdoissa ympäristöterveydenhuolto liitetään avoterveydenhuollon yhteyteen. Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 1. Miten kahden vuosikymmenen tähtäimellä olemassa olevia palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi? Tulevaisuuden kannalta on tehokasta, tuottavaa ja taloudellista taata laadukkaat sivistyspalvelut. Opetuspalvelujen järjestäminen on merkittävin osa sivistyspalveluja. Väestömäärä tulee kasvamaan molempien nykyisten kuntien alueella selvästi. Työryhmän mielestä kuntien sekä alueiden väliset erot (esimerkiksi asukastiheys ja etäisyydet,

20 taajamat ja haja-asutusalueet) vaikuttavat sekä palvelutarpeeseen että palvelujen järjestämistapaan. 20 Sivistystoimialan palvelurakenne ei mahdollista merkittäviä taloudellisia säästöjä tinkimättä palvelujen nykyisestä tasosta ja laadusta. Taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta voidaan lisätä kehittämällä kouluja monipuolisiksi palvelukeskuksiksi, jossa keskeistä on tilojen yhteiskäyttö. Perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa ennusteiden mukaan kaupungin ja maalaiskunnan alueilla n oppilasta vuoteen 2027 mennessä. Kasvukunnassa myös kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tarve kasvaa. Toimialatyöryhmä pitää tärkeänä, että perusopetus järjestetään laadukkaasti, jolloin se on aina koko yhteiskunnan kannalta tuottavaa. Opetuksen taloudellisuuteen ja tehokkuuteen vaikuttavat mm. hyvät oppimistulokset, kohtuulliset ryhmäkoot, koulukuljetusten toimivuus, oikein mitoitetut investoinnit ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö. Opetustoimen perustehtävä kärsii huonoista ja väliaikaisista kouluoloista. Väliaikaiset järjestelyt ja kuljetukset merkitsevät lisää epätarkoituksenmukaisia kustannuksia ja alentavat opetustoimen taloudellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja laatua. Kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntapalvelujen avulla edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja sivistystä. Sivistyspalvelujen järjestämisessä yhteistyö asukkaiden, kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa on tärkeää. Kunnan lisäksi palveluja voivat tuottaa myös muut toimijat. Kulttuuri- ja taidelaitokset vahvistavat omalta osaltaan maakunnan identiteettiä ja kunnan kulttuuri-imagoa sekä lisäävät kunnan vetovoimaisuutta. Kulttuurilaitosten osalta voi mainita, että niillä on myös maakunnallisia ja valtakunnallisia tehtäviä eikä kuntajaolla tule olemaan vaikutusta esimerkiksi valtiolta tulevan rahoituksen perusteisiin. Asukkaille tärkeät peruspalvelut järjestetään lähipalveluina tai alueellisina palveluina pyrkien joustaviin palvelurakenteisiin. Eri väestöryhmien osalta palvelujen saavutettavuus turvataan ja kiinnitetään erityistä huomiota lasten, nuorten ja ikääntyvien palvelutarpeeseen. Palvelujen kokoaminen toiminnallisiksi ja fyysisiksi kokonaisuuksiksi on myös ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukaista. Hallinnon osalta työryhmä näkee, että toiminnallisia periaatteita ei voida noin vain sulauttaa toisiinsa tai toisesta kunnasta toiseen. Molemmilla kunnilla on tällä hetkellä hyviä käytänteitä ja nämä tulee huomioida uuden kunnan hallinnollista rakennetta suunniteltaessa. Uudessa kunnassa on mahdollisuus aivan uudelle toimintakulttuurille, hallinnointitavoille ja lautakuntarakenteelle. Sivistyspalvelut tulee turvata järjestämällä uudelleen nykyiset toimiala- ja organisaatiorakenteet. Toimialojen nykyiset organisaatiot sekä taloustiedot vuodelta 2006 kuvataan liitteessä Minkälaisella rakenteella ja palveluverkostolla palvelut ovat turvattavissa? Lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvät palvelut tulee järjestää toiminnallisesti ja hallinnollisesti yhtenä palveluprosessina. Hyvinvointia lisäävien kulttuuri- ja