Mihin johtaa Imatran tie? Imatran Lämpö Oy:n uusien biolämpökeskusten ja siirtojohtojen käyttöönotto

Transkriptio

1 Mihin jhtaa Imatran tie? Imatran Lämpö Oy:n uusien bilämpökeskusten ja siirtjhtjen käyttööntt Kauklämpöpäivät Knsertti- ja kngressital Mikaeli, Mikkeli Vesa-Pekka Vainikka, timitusjhtaja Imatran Lämpö Oy

2 Imatran Lämpö Oy vastaa asiakaslähtöisesti Imatran kaupungin mistamana sakeyhtiönä kauklämpö- ja maakaasutiminnista käyttämällä, ylläpitämällä, suunnittelemalla ja rakentamalla kauklämmön tutantlaitksia ja lämpöverkstja sekä maakaasun jakeluverkstja. Imatran kaupungin taseyksikkö Imatran Lämpö yhtiöitettiin timintansa alittavaksi Imatran Lämpö Oy:ksi (Y-tunnus ), jnka mistaja n 100%:sti Imatran kaupunki. Liikevaiht v > 14,2 M Kauklämpö 11,1 M (136 GWh, huipputeh tammik nin 60MW) Maakaasu 3,1 M (46 GWh) Muita tunnuslukuja Kauklämpöverkn kknaispituus n n. 79 km (kanavaa) 675 kauklämpöaasiakasta Maakaasuverkn kknaispituus n n. 63 km 271 maakaasuasiakasta 23/08/2016 2

3 Bilämpökeskus- ja KL-siirtjhtprjektin taustat ja tavitteet 1. Imatralla tarvitaan edullisempi, kustannustehkkaampi ja ympäristöystävällisempi plttaine ja tutantmut krvaamaan maakaasuun phjautuvaa kauklämmön peruskurman tutanta -> kilpailukykyisemmät kuluttajahinnat 2. Perustutantvaihtehtjen vertailuissa ma bikattilalaits sittautui kknaistaludellisesti kannattavammaksi sekä tteuttamiskelpisemmaksi vaihtehdksi. 3. Hanke tukee täysin EU:n ja Sumen energia- ja ympäristöpliittista strategiaa ja tavitteita ( ): Bilämpökeskuksen uusituvalla hiilineutraalilla bienergialla krvataan fssiilista maakaasua keskimäärin 160 GWh vudessa. Tämä vähentää kasvihunekaasupäästöjä (hiilidiksidi) vudessa tnnia. Energiatehkkuuden parantaminen lämmön talteentt savukaasuista 4. Kuluttajahintjen alentaminen tulevaisuudessa n mahdllista vain siirtymällä maakaasusta biplttaineisiin.

4 Bilämpökeskus- ja siirtjhtprjekti! bilämpökeskukset miehittämättömiä Virasja BLK, 3D 2 x 15 MW + LTO ja savukaasujen puhdistus metsätellisuuden sivututteet (kuri) ja puuhake. Immla BLK, 1,5 MW Rajapatsaan BLK 4 MW DN400 Virasja BLK - Mansikkala

5 Bilämpökeskus- ja siirtjhtprjekti

6 Prjektin pääaikataulu Imatran kaupunginhallitus päätti , että Imatran Lämmön kauklämmön tutant tteutetaan tulevaisuudessa malla bilämpökeskuksella -> Prjektin tteutus käynnistyy Bilämpökeskuksen vaatima kaavamuuts lainvimainen maaliskuussa 2014 ja ympäristölupa huhtikuussa 2014 KL-siirtjhdn, DN400/DN300 Vuksenniska-Virasja-Mansikkala, materiaalin ja maansiirt- ja ja asennustöiden spimukset tuk-kesäkuussa Investintilainajärjestelyt valmiina kesäkuussa 2014 Virasjan BLK:n päälaitetimituksen hankintapäätös heinäkuussa 2014 ja spimus elkuussa 2014 (KPA Unicn Oy) Plttainetimittajan kanssa allekirjitettiin plttainetimitusspimukset lkakuun 2014 lppuun mennessä Imatran kaupunginhallitus hyväksyi bilämpökeskusinvestinnin laajentamisen kskemaan myös Rajapatsaan / Kanavakadun ja Immlan erilliskauklämpöverkkjen maakaasua plttavien kattilalaitsten krvaamista puuhaketta hyödyntävillä bilämpökeskuksilla Virasjan BLK:n Maanrakennus- ja perustusurakiden (MRU1 Ja MRU2:n) ja itse bilämpökeskuksen varsin. rakennuslupa lainvimainen lkakuussa 2014.

7 Prjektin pääaikataulu Luvitusprsessi n sujunut ptimaalisessa ajassa yhteistyön eri sapulten välillä llessa erinmaista. Erityisesti Imatran kaupungin rganisaatiiden ja Imatran seudun ympäristötimen kanssa lupien valmistelu n llut rakentavaa ja tehkasta aikataulupaineista hulimatta. Immlan ja Rajapatsaan bilämpökeskusten päälaitetimituksen hankintapäätös ja spimus julukuussa 2014 (Nakkila Bilers Oy) Pirkanmaan ELY-keskus myönsi Rajapatsaan- ja Immlan hankesin valtin energiatukea nin eura. Uudet bilämpökeskukset ja siirtjhdt livat käyttööntettuna ja tutannssa julukuussa 2015, 2½ vutta KH:n päätöksestä kesäkuussa KL peruskurman plttaine vaihtui julukuussa 2015

8 Bilämpökeskusprjektin tilannekatsaus Virasjan BLK:n KVR-urakka (päälaitsurakka) 24 h -keaj Virasjan BLK jäi julun, uuden, vuden ja lppiaisen tehn tutantn. Varavimakneet käyttöön tettu julukuussa -> jpa nin 30 MW lämpöä pystytään syöttämään KL-verkkn isn varavimakneen avulla Kekäytön viritysviikk alki ja häiriötön 2 viikn jaks pe Käytettävyys ei le llut letetunlainen, mutta nyt j parantunut Ongelmakhtia: seula, arinaraudat, sähkö&autmaati, pa-kuljettimien klien kiinnitys sekä kattiliden syöttösuppilt Virasjan BLK vastaan tettu puutelistineen ja maksupidätyksineen.

9 Bilämpökeskusprjektin tilannekatsaus Pienet lämpökeskukset (Rajapatsas ja Immla) Immlan bilämpökeskuksen (1,5 MW) kekäyttö ja tutant alkivat Immlan bilaits vastaan tettiin , Rajapatsaan bilämpökeskuksen (4,0 MW) kekäyttö sekä tutant alkivat Rajapatsaan laits vastaantettiin Laitkset timineet hyvin julun- ja uudenvuden aikana sekä kk kvan pakkasjaksn sekä myös tammikuun jälkeenkin! Ongelmakhtia ja selvitettävää: plttaineen syöttösuppiln pintaa mittaavien mikrtutkien timinnan häiriöt rinnankäyttöautmatiikan virittäminen, vaikka perustiminnt vatkin lleet timivia

10 Siirtjhdn käyttööntt ja kk järjestelmän käyttö Haasteellisen Mansikkaksken sillan kauklämpöjhtjht tettiin käyttöön julukuussa. Kk siirtjht (Vuksenniska-Virasjan BLK-Mansikkala&Imatrankski ja Kylpylän haara) n llut käytössä ja verkka n ajettu yhtenä kknaisuutena ilman merkittäviä ngelmia julukuusta 2015 alkaen Tammikuu 2016 erittäin kylmä Yhdistettyyn verkkn kertynyt ilma sekä asennustöiden aikana kertynyt lika n aiheuttanut jitain ngelmia, mutta ilmamäärä ja ngelmat vat pistuneet. Yhdysjht (DN200, DN150, DN125 yhteiskanavapituus 1700 m) tettiin käyttöön kknaisuudessaan heti marraskuun alussa, jllin Rajapatsaan bilämpökeskus, Rajapatsaan verkk ja Kanavakadun verkt yhdistettiin yhdeksi kknaisuudeksi. Rajapatsas-Kanavakadun yhdysjht käytössä ilman ngelmia. Osittain jht-suuksien pintjen viimeistelyä jatkettu keväällä ja kesällä Huippu- ja varalaitkset (maakaasukäyttöiset) käynnistyneet ja timineet erittäin hyvin! Plttainelgistiikka kaikilla uusilla bilämpökeskuksilla n timinut erinmaisesti!

11 Bilämpökeskus- ja siirtjhtprjekti Virasja BLK Immla BLK Rajapatsaan BLK Uusi DN400 DH jht Vuksen ylittävän sillan kannen alla

12 Bilämpökeskus- ja siirtjhtprjekti Investintikustannusarvi Imatran Lämpö Oy:n kk bilämpötutannn ja kauklämpösiirtjhtinvestinnin kustannusarvi n nin 24 miljnaa eura (alv 0), jka sisältää myös maanrakennus ja perustusurakat sekä kauklämpöverkn siirtjhtjen rakentamisen.

13 Kauklämmön hinta tyyppital 2 Imatran Lämpö Oy:n uuden kauklämmön hinnan sijittuminen Energiatellisuuden 15 asunnn rivi- ja kerrstaln tyyppitalkategriassa (tyyppital 2) valtakunnallisesti. X-akselilla kaikki sumen kauklämpöyhtiöt, jiden kauklämmön kknaishinta (energiamaksu + tehmaksu) n sijitettu Y-akselille. Imatran Lämpö Oy uudella kknaishinnallaan 75,61 /MWh (alv 24%) lisi 42 edullisimman jukssa. KAUKOLÄMMÖN ENERGIAMAKSU (SIS. ALV 24%) ALENI VUODEN 2016 ALUSTA 87,85 /MWh -> 67,15 /MWh 23,6% Tehmaksut pysyivät ennallaan Kknaishinta aleni 20% - 22%

14 Bilämpökeskus- ja siirtjhtprjekti

15 Bilämpökeskus- ja siirtjhtprjekti

16 Opittua ja piksi Hankinta-asiakirjihin ja spimukseen n panstettava. Niiden n ltava yksikäsitteisiä pyrkien minimimaan mahdlliset tulkinnanvaraiset asiat. Hankintadkumenttien ja spimusten tessa kannattaa käyttää hankintaan ja spimuksiin perehtyneiden juristien apua. Oma, tilaajan, ammattitaitinen ja saava valvnta timittajan suunnitteluun ja prjektin tteutukseen n ensiarvisen tärkeää niin prjektin laadun, aikataulun kuin kustannustenkin kannalta. Prjektin tteutuksen tapahtumat n määriteltävä ja dkumentitava kirjallisesti ennen kuin mitään hankintaspimuksesta pikkeavaa tehdään prjektin kuluessa -> Kansainvälinen timintatapa ja juristin knsultinti spimuserimielisyyksien tulkinnassa prjektin aikana Sähkö- ja autmaatin merkitys ja liityntäpinnat kaikkiin sa-alueisiin vat krstuneet, mikä tekee timittajan sähkö- ja autmaati-saamisesta ja resursseista tärkeän, jpa kriittisen, tekijän. Huippu- ja varakapasiteetin ja KL-verkn timinnan merkitys käyttöön tssa! -> Hultvarmuustekijä! Oman henkilökunnan kulutus ja pans n tärkeää. Myös lisä henkilöstökuluja tulee -> Hultvarmuustekijä! Tulee muistaa ja muistuttaa kaikissa lsuhteissa ja tilanteissa: TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON PITÄÄ KAUPUNKI LÄMPIMÄNÄ!

17 Haasteita/riskejä tulevaisuuteen 1/2 Yhtiön pitkäntähtäimen kannattavuuden riskitekijät n tunnistettu ja ne vat ikealla strategisella hjauksella, seurannalla ja riittävän ennakivilla timenpiteillä hallittavissa Riskienhallinta keskittyy erityisesti yhtiön kriittisiin menestystekijöihin energian hankinnan kilpailukyvyn turvaamiseen; plttainehankinnissa nnistumiseen; liiketimintaprsessien tekniseen timintavalmiuteen; työturvallisuuteen; kyberturvallisuuteen; kustannustehkkuuteen; saamisen varmistamiseen; tehkkaaseen markkinintiin ja myyntiin;

18 Haasteita/riskejä tulevaisuuteen 2/2 Merkittävimmät riskit kauklämmön salta: tulevien puuphjaistenplttaineiden hinta, laatu sekä plttaineiden pliittinen khtelu; plttainelgistiikka; tutannn ennakimattmat keskeytykset; kauklämmön kilpailukyky; Maakaasuliiketiminnan riskit liittyvät maakaasun sthintaan sisältäen vertus ja sitä kautta sen kilpailukykyyn lämmitysmarkkinilla; maakaasun salta hultvarmuustekijät vat krstuneet; Imatran kaupungin elinkeinelämän ja väestömäärän kehitys tai taantuminen vaikuttaa lämpökurman ja liikevaihdn kehittymiseen ja sitä kautta kauklämmön ja maakaasun kilpailukykyyn ja yhtiön liiketimintaan. taluden taantumisella n negatiivinen vaikutus myyntiin ja liikevaihtn; Asiakkaiden energiansäästöhjelmien tdellista vaikutusta kulutuksiin ei tiedetä ja se selviää vasta tulevaisuudessa. yhtiön tulevaisuuden lämpökurma ennusteessa n arviitu energiansäästöhjelmien vaikutuksia ja kulutusennustetta päivitetään säännöllisesti;

19 KIITOS mielenkiinnsta! Pidetään kaupunki lämpimänä! Keskilämpötilat Vaalean sininen Imatralla 25 vuden keskiarv kuukausittain, Tumman sininen kuukauden kylmin keskiarvlämpötila. 18,0 13,0 8,0 3,0-2, ,0-12,0-17,0-22,0