Vanhuuden iän muistihäiriöt ja niiden ensi oireet ovat tiedossa, työikäisten eivät

Transkriptio

1 Vanhuuden iän muistihäiriöt ja niiden ensi oireet ovat tiedossa, työikäisten eivät Kyselyraportti työikäisten muistihäiriöihin liittyvistä käytännöistä työterveyshuollossa ja terveysasemilla Tiina Autio, Taina Kärki ja Taina Laakso

2

3 SISÄLLYS 1. Johdanto Kyselyn tulokset Taustatiedot Tieto työikäisten muistihäiriöistä ja niiden tunnistaminen Testien käyttö Koulutuksen ja lisätiedon tarve Työikäisen muistiasiakkaan hoitopolku kunnassa Muistisairauksiin liittyviä väittämiä Johtopäätökset ja pohdinta Kirjallisuutta Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen 3

4 1. JOHDANTO Suomessa muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja jatkotutkimuksiin ohjaamiseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Muistisairauksiin liittyvän tietoisuuden ja tiedon lisääminen edelleen on tärkeää, sillä muistisairauden varhainen toteaminen on aina henkilön itsensä, hänen lähipiirinsä ja myös koko yhteiskunnan etu. Kansainvälisen Alzheimer`s Disease International -järjestön mukaan dementian aiheuttamat kustannukset maailmanlaajuisesti olivat vuonna 2010 noin 460 miljardia euroa. Alzheimerin taudin riskitekijät tunnetaan jo hyvin, joten niihin puuttumalla voidaan sairauden puhkeamista siirtää jopa vuosilla. Vuosittain suomalaisella diagnosoidaan muistisairaus. Kaikkiaan muistisairauteen sairastuneita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan yli Muistisairaudet mielletään lähinnä iäkkäiden ihmisten sairauksina, mutta kuitenkin Käypä hoito suosituksen (2010) mukaan Suomessa on työikäistä (alle 65 -vuotiasta) muistisairasta. Muistisairauksien tunnistaminen, diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä erityisosaamista ja kokemusta. Suomessa muistisairauksien tutkimuksia ja hoitoa ohjaavat Käypä hoito -suositukset, joiden avulla voidaan parantaa muistisairauksien hoidon laatua ja vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on Muistiystävällinen Suomi, joka tarkoittaa että yhteiskunnassamme otetaan vakavasti aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen. Työikäisten muistin ongelmat voivat myös johtua muista syistä kuin muistisairauksista. Näitä voivat olla uupumus, stressi, kiire, väsymys tai alkoholin liikakäyttö. Muistiin liittyvistä ongelmistaan kertovaan ihmiseen tulisi suhtautua vakavasti, sillä oireiden taustalta voi löytyä myös alkava muistisairaus. Mahdollisimman varhainen taudin diagnosoiminen ja asianmukaisen lääkityksen aloittaminen ja hoito mahdollistavat parhaan mahdollisen toimintakyvyn ja tulevaisuuden muistisairauteen sairastuneelle. Kuitenkin muistisairauksiin liittyy edelleen pelkoja ja häpeää, jotka vaikeuttavat avoimen keskustelun käymistä muistiin ja sen häiriöihin liittyen. Palvelutarpeiden ja kustannusten kasvua voidaan hillitä tunnistamalla muistioireet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä tarjoamalla hoitoa, kuntoutusta ja muuta tukea oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja aivoterveyden edistäminen tulisi olla yhä suuremmassa merkityksessä tulevaisuudessa. Muistiohjelman mukaan perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon tehtävänä on tunnistaa muistioireet ja ohjata muistioireiset ihmiset tarvittaviin tutkimuksiin. Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa aivoterveyden edistämiseen, työikäisten muistihäiriöiden ja muistisairauksien tunnistamiseen ja jatkotutkimusten ohjaamiseen liittyviä käytäntöjä työterveyshuolloissa ja terveysasemilla. Kysely toteutettiin Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen, Forssan Seudun Muisti Ry:n ja Kanta-Hämeen Pitsi-hankkeen välisenä yhteistyönä. 4 Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen

5 2. KYSELYN TULOKSET 2.1. Taustatiedot Kysely lähetettiin Kanta-Hämeen kunnissa toimiville julkisen ja yksityisen sektorin työterveyshuolloille sekä terveyskeskuksille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 44 henkilöä ja heistä 50 % työskenteli Forssassa, 41 % Hämeenlinnassa ja 9 % Janakkalassa. Vastaajista 40 % toimi julkisen ja 35 % yksityisen työterveyshuollon piirissä sekä 26 % ilmoitti työskentelevänsä terveyskeskuksessa. Suurin osa vastaajista eli 93 % oli naisia ja 7 % miehiä. Terveyden- tai sairaanhoitajia vastaajissa oli eniten eli 50 %. Lääkäreitä vastaajista oli 16 % ja 2 % sosiaalialan ammattilaisia. Vastaajista 32 % ilmoitti työtehtävänsä olevan jokin muu kuin edellä mainittu. Heistä oli kaksi psykologia, yksi työpsykologi, viisi työterveyshoitajaa, kolme hoitajaa ja yksi osastosihteeri. Vastaajat olivat pääasiassa vuotiaita (taulukko 1). Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma (N=44) Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen 5

6 2.2. Tieto työikäisten muistihäiriöistä ja niiden tunnistaminen Vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon he omaavat tietoa työikäisten muistihäiriöistä tai sairauksista. Valtaosa heistä eli 89 % koki, että heillä oli tällaista tietoa melko vähän tai erittäin vähän (taulukko 2.) Taulukko 2. Kuinka paljon koet omaavasi tietoa työikäisten muistihäiriöistä tai -sairauksista? (N=43) Vastaajista 64 % kertoi tunnistavansa alkavan muistisairauden oireet huonosti tai erittäin huonosti (taulukko 3). Taulukko 3. Tunnistatko alkavan muistisairauden oireet? (N=44) 6 Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen

7 Noin 75 % vastaajista koki erottavansa melko huonosti tai erittäin huonosti alkavan muistisairauden muista sairauksista, kuten esim. masennuksesta (taulukko 4.) Taulukko 4. Miten hyvin koet erottavasi alkavan muistisairauden muista sairauksista, kuten esim. masennuksesta? (N=44) Kysyttäessä, millä keinoilla vastaajat (N=14) erottavat alkavan muistisairauden muista sairauksista, he kertoivat käyttävänsä keinoinaan muistitestejä, masennustestejä, haastatteluja, kyselyjä sekä päättelevänsä tilanteen oirekuvausten sekä toiminta- ja työkyvyn muutosten kuvausten avulla. Nimeltä mainittiin seuraavat testit: DEPS, BDI, BBI, PHQ-9 Vastaajista 16 % epäili työssään kuukausittain ja 77 % harvemmin työikäisellä muistihäiriötä tai alkavaa muistisairautta (taulukko 5). Taulukko 5. Miten usein työssäsi epäilet työikäisellä muistihäiriötä tai alkavaa muistisairautta? (N=44) Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen 7

8 Epäily muistihäiriöstä tai alkavasta muistisairaudesta heräsi muun muassa seuraavissa tilanteissa (N=31): Asiakas itse, työnantaja, työkaverit tai perheenjäsenet ja lähipiiri tuovat huolensa esille Toistuvat yhteydenotot terveysasemalle Asiakas saattaa puhua samoja asioita useampaan kertaan, ei muista mistä aiemmin puhuttiin, kiertelee tai ei vastaa kysymyksiin, hakee tai ei muista sanoja, tekee huomaamattaan kummallisia tekoja Ilmenee kommunikaatiovaikeuksia Käyttäytyminen on muuttunut Ilmenee konfabulaatiota (höpötys), sekavuutta, hitautta Ilmenee ongelmia päivittäisessä työssä suoriutumisessa, jaksamisessa, uuden oppiminen ei onnistu (esim. uusi tietokoneohjelma), Ilmenee masennusoireita Tiedossa oleva sukurasite Jatkuvia sairauspoissaoloja työssä Vastaajista 89 % kertoi, että työikäiset toivat itse muistipulmiaan esille kuukausittain tai harvemmin (taulukko 6). Taulukko 6. Miten usein työikäiset asiakkaasi tuovat itse esille muistipulmiaan (N=44)? Mikäli vastaajat epäilivät asiakkaallaan muistihäiriötä, niin yli puolet eli 65 % vastaajista koki puheeksi ottamisen erittäin helpoksi tai melko helpoksi. Kuitenkin 35% koki asian vaikeaksi. (taulukko 7) Taulukko 7. Jos epäilet asiakkaallasi muistihäiriötä, niin millaiseksi koet asian puheeksi ottamisen hänen kanssaan? (N=43). 8 Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen

9 Eniten puheeksi ottamista vaikeutti pelko asiakkaan loukkaantumisesta. Muistihäiriöin ajateltiin olevan henkilökohtainen, herkkä ja vaikea asia. Asiakkaan pelätään kieltävän oireensa ja loukkaantuvan työntekijän puheeksi ottamisesta. Asiakasta ei haluta myöskään huolestuttaa ennenaikaisesti. Puheeksi ottaminen koettiin vaikeaksi myös silloin jos ei tunne asiakasta ennestään. Eli onko asiakas ollut aina hajamielinen vai onko kysymys muistihäiriöstä. Jatkoselvittelyjen mahdollisuus koettiin niukaksi. Jos asia kas ei koe itse asiaa ongelmana, asiasta on vaikea puhua. Asiakkaat puhuvat muistipulmistaan mieluummin kuin esim. masennuksestaan tai uupumuksestaan, joista yleisemmin on kyse. Muistin ongelmat liitetään vanhenemiseen ja siihen liittyy häpeän tunteita. Vastauksista tuli myös esille, ettei ole ajatellut asian vaikeutta tai ei koe omaavansa riittävästi tietoa asiasta. Vastaajilta kysyttiin (N=19) mitä he toivoisivat puheeksi ottamisen tueksi ja toivat esille seuraavia asioita: Työikäisille tarkoitettua lyhyttä ja helppoa standardoitua seulaa (kyselytestiä), joka helpottaisi myös muistihäiriöiden puheeksiottamisessa. Kirjallista materiaalia työikäisten muistihäiriöistä ja sairauksista esim. milloin pitäisi epäillä muistihäiriötä. Jaettavaa kirjallista materiaalia työikäisille sairastuneille sekä nettisivut, joita voisi yhdessä asiakkaan kanssa käydä läpi. Tietopakettia nettiin johon olisi koottu tietoa muistisairauksista, erilaisista hoitomuodoista, käytössä olevista haastattelumateriaaleista, puheeksiottamisen välineistä yms. Esitteitä, joissa olisi tiiviisti kerrottuna muistihäiriöt / sairaudet, niiden oireet, miten niitä tutkitaan ja hoidetaan ja mistä voi hankkia lisätietoa. Koulutusta ja selkeää tietoa työikäisten muistihäiriöistä ja muistisairauksien ensioireista kaivataan. Vastaajilta tiedusteltiin, miten he toimivat epäillessään muistihäiriötä. Vastaajista (N=34) suurin osa ohjaa asiakkaan oman haastattelun jälkeen joko työterveyslääkärille, lääkärille tai työterveyspsykologille, psykologille tai neuropsykologille jatkotutkimuksia varten. Osa keskustelee asiasta työkaverin kanssa, konsultoi psykologia, lääkäriä tai neurologia ja haastattelee asiakasta vielä tarkemmin (oireet, elämäntilanne ja työssä jaksaminen, Cerad, masennus- ja työuupumuskyselyt). Vastaajista osa ohjaa asiakkaansa muistihoitajalle ja osa ottaa seurantaan esim. uuteen terveystarkastukseen kuukauden päästä Testien käyttö Vastaajilta kysyttiin kuinka usein he käyttävät erilaisia muistiin (MMSE, CERAD), masennukseen (GDS-15, GDS-30, DEPS, CES-D) ja alkoholin käyttöön liittyviä testejä työikäisille asiakkailleen. (taulukko 8.). Selkeästi eniten käytetty testi on alkoholin riskikäytön tunnistamiseen liittyvä AUDIT-testi, jota 60 % vastaajista käytti erittäin usein tai melko usein. Kaikkiaan muistitestejä käytettiin melko vähän. Eniten käytetty muistitesti oli MMSE (Mini-Mental State Examination) -testi, jota 14% käytti erittäin tai melko usein. Työikäisille sopivin CERAD- kognitiivinen tehtäväsarja oli vielä vähemmän käytössä. Noin 78% ei käyttänyt koskaan CERAD-tehtäväsarjaa. Erittäin tai melko usein sitä käytti 11 %. Taulukko 8. Kuinka usein käytät alla mainittuja testejä työssäsi?(n= 43) Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen 9

10 Vastaajilta kysyttiin syytä sille, etteivät käytä muistihäiriöiden selvittämiseksi testejä. (taulukko 9.) Keskeisimmät syyt olivat koulutuksen puute, muistiasiantuntijalle ohjaaminen tai kokemus siitä, asia ei kuulu työnkuvaan. Taulukko 9. Jos et käytä muistihäiriön selvittämiseksi testejä, niin miksi et? (N= 35) 2.4. Koulutuksen ja lisätiedon tarve Vastaajilta kysyttiin, mihin asioihin he kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta tai lisätietoa (taulukko 10). Koulutuksen ja tiedon tarve oli yleensä ottaen suuri. Noin 43 % koki tarvitsevansa paljon tietoa muistisairauksien tunnistamiseen liittyvistä testeistä ja mittareista sekä 40% tarvitsi tietoa muistisairauksista ja muistisairauden erottamisesta muista sairauksista. Taulukko 10. Mihin asioihin koet tarvitsevasi lisäkoulutusta tai lisätietoa? (N= 42) 10 Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen

11 2.5. Työikäisen muistiasiakkaan hoitopolku kunnassa Vastaajista yli puolet eli 57 % ilmoitti tuntevansa melko huonosti tai erittäin huonosti ja 7 % vastaajista ei tuntenut lainkaan työikäisen muistiasiakkaan hoitopolkua omassa kunnassaan (taulukko 11). Taulukko 11. Miten hyvin tunnet työikäisen muistiasiakkaan hoitopolun kunnassasi? (N= 44) Vastaajista 56 % ohjaisi muistiasioissa asiakkaansa työterveyslääkärille ja 26 % terveyskeskuslääkärille. Muita työntekijöitä, joille asiakkaita ohjattiin, olivat pääasiassa psykologit. (taulukko 12). Taulukko 12. Kun ohjaat asiakkaan eteenpäin muistiasioissa, niin minne? (N=43) Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen 11

12 2.6. Muistisairauksiin liittyviä väittämiä Vastaajille esitettiin joukko väittämiä (taulukko 13) ja heitä pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista se, joka oli lähinnä hänen omaa mielipidettään. Muistin tutkimista pidettiin tärkeänä osana työterveyshuollon seurantaa tai tarkastusta ja väestön määräaikaisia joukkotarkastuksia. Muistisairauden ennaltaehkäisyssä koettiin olevan liian vähän resursseja. Muistisairauksien ennaltaehkäisyä pidettiin mahdollisena ja siinä koettiin olevan liian vähän resursseja. Erityisesti terveelliset elämäntavat nähtiin tärkeinä ja muistisairauksien riskiä nähtiin voitavan pienentää terveellisillä elämäntavoilla. Muistitestien tekemiseen tarvitaan vastaajien mielestä koulutusta ja muistiyhdistyksiä pidettiin tärkeinä yhteistyökumppaneina aivoterveyden edistämistyössä. Taulukko 13. Muistisairauksiin liittyviä väittämiä (N= 43) 12 Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen

13 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tämän kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa aivoterveyden edistämiseen, työikäisten muistihäiriöiden ja muistisairauksien tunnistamiseen ja jatkotutkimusten ohjaamiseen liittyviä käytänteitä Kanta-Hämeen julkisissa ja yksityisissä työterveyshuolloissa sekä terveysasemilla. Kysely laadittiin yhteistyössä Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen, Forssan Seudun Muisti Ry:n ja Kanta-Hämeen Pitsi hankkeen kanssa keväällä Kyselyyn vastasi 44 työterveyshuollon ja terveysaseman työntekijää Kanta-Hämeen alueella. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n ja Forssan Seudun Muisti ry:n kehittämistyössä. Kyselyn tuloksista hyötyvät myös työterveyshuollot ja terveysasemat kehittäessään työikäisten palveluita. Toivomme, että tuloksia hyödynnettäisiin myös työterveyshuollon, terveysasemien ja muistiyhdistysten välisessä yhteistyössä ja valtakunnallisessa hyvinvointia ja terveyttä edistävässä kehittämistyössä. Kyselyssä tuli esille, että työterveyshuoltojen ja terveysasemien työntekijät tarvitsevat tietoa työikäisten muistihäiriöistä tai -sairauksista. Vastaajien mielestä alkavan muistisairauden oireiden tunnistaminen on vaikeaa ja muistisairauden erottaminen muista sairauksista, esimerkiksi masennuksesta on haasteellista. Epäilyn muistisairaudesta herättivät asiakkaan selvät muistiongelmat, kommunikaatiovaikeudet ja muutokset käytöksessä. Huolta muistivaikeuksista toivat esille asiakkaat itse, läheiset tai työyhteisön jäsenet. Yli kolmasosa (35 %) vastaajista koki muistihäiriön puheeksi ottamisen vaikeaksi. He korostivat muistihäiriön olevan henkilökohtainen, herkkä ja vaikea asia. Asiakas voi loukkaantua tai kieltää oireensa, jos asia otetaan puheeksi. Asiakkaita ei haluttu myöskään huolestuttaa ennenaikaisesti. Puheeksi ottamisen tueksi toivottiin lisätietoa ja -materiaalia. CERAD -tehtäväsarjaa käytettiin vastaajien mukaan työterveyshuollossa ja terveysasemilla vähän. Merkittävää oli että MMSE-testiä käytettiin enemmän kuin CERADIA, joka on työikäisten muistiongelmien seulontaan paremmin soveltuva väline. Muistitestien vähäisen käytön syyksi ilmoitettiin koulutuksen puute tai ettei testaus kuulunut työnkuvaan. Monessa tapauksessa muistiseulontaa tekivät vastaajien mukaan psykologit, ei työterveyshoitajat. Vastaajat kokivat, että muistitutkimusten tulisi olla osa työterveyshuollon seurantaa tai tarkastusta. Muistisairauksien ennaltaehkäisyä pidettiin mahdollisena, mutta siinä koettiin olevan liian vähän resursseja. Erityisesti terveelliset elämäntavat nähtiin tärkeinä muistisairauksien ehkäisyssä. Muistitestien tekemiseen tarvittiin vastaajien mielestä koulutusta. Hyvänä yhteistyökumppanina aivoterveyden edistämisessä ja koulutuksessa voisivat vastaajien mielestä toimia muistiyhdistykset. Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen 13

14 KIRJALLISUUTTA Alzheimer Disease International, 2013, Erkinjuntti, T.; Rinne, J.; Soininen, H. (toim) Muistisairaudet. 1., Painos Helsinki; Kustannus Oy, Duodecim. Granö, S.; Härmä, H. (toim) Työikäisen muisti ja muistisairaudet. 1.Painos Helsinki; WSOYpro Oy Käypä hoito suositus, muistisairaudet, Mediuutiset, 4/2012, STM Kansallinen muistiohjelma Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. Helsinki; STM. nayta/-/_julkaisu/ Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen

15 Työikäisten muistihäiriöiden tunnistaminen 15

16