Kumppanuuden yhteiskuntapolitiikka. Briitta Koskiaho Setlementtiliitto, Heinola

Transkriptio

1 Kumppanuuden yhteiskuntapolitiikka Briitta Koskiaho Setlementtiliitto, Heinola

2 Hyvinvointivaltiosta uusliberalistiseen Eurooppaan Hyvinvointivaltioprojekti sosiaalidemokraattisten arvojen projekti Osallistuva yhteiskunta ristiriitainen poliittinen vastaanotto

3 Julkishallinnon periaatteiden muuttuminen Euroopassa Valtion roolin muutos I vaihe: Hyvinvointivaltio II vaihe: Kvasimarkkinavaltio III vaihe: Valmentajavaltio

4 New Public Management NPM uusi julkisjohtaminen (II vaihe) Management Resurssien tehokas kohdentaminen Markkinat ja kilpailu Suoritteet, tulokset ja valvonta Kansalaiset ovat kuluttajia Tuoteorientoituminen ja organisaatioiden sisäinen bisneslogiikka Governance: pois hallinnosta monipuoliseen hallintaan, monitoimijuuteen

5 Palvelujen markkinoistaminen (kvasimarkkinoistaminen) Suomessa (II vaihe) Yksityinen palvelutuotanto sosiaalipalveluissa Suomessa 1.Yksityinen sektori Järjestöt ja yritykset: työvoimasta ja liikevaihdosta n. kolmannes, Uudellamaalla yritykset jo 40% Järjestöt yhtiöittävät toimintaansa 2.Kunnat Kuntien palvelutoiminnan ulkoistaminen, erit. asumisen sis.asumispalv., kasvanut 15 v aikana koko ajan Taustalla lainsäädännön muutokset Yksityisen ostovoiman lisääminen: Kelan yksityisen hoidon tuki, kotitalousvähennys, palveluseteli Kuntien menojen lisäys: valvonta ja järjestäminen Kuntien sisäinen organisointi, markkinoistaminen: liikelaitokset, in-house-yritykset Yksityisen palvelutuotannon sisäinen kilpailu kiristyy koko ajan: suuret yksiköt ja suuret toimijat voittavat: sosiaalipalvelualan yritysten määrä on alkanut vähentyä 3.Yhteistoiminta Julkisen ja yksityisen liikekumppanuus lisääntyy: uusia konstellaatioita syntyy koko ajan

6 Jatk. Palvelujen markkinoistaminen Suomessa Markkinoistamisen prosessi julkisella sektorilla Resurssien allokointi Suorituskeskeinen hallinnointi (performance management) Tulos ja vaikuttavuus Liike-elämän periaatteet ja käytännöt Laajat organisatoriset uudistukset, uudelleenstrukturointi (corporatization) Ostaja ja tuottaja ideologia palveluihin Sisäisten markkinoitten luominen Kilpailuttaminen ja ulkoistaminen Omistuksen ja kontrollivallan yksityistäminen Tarve tutkia vaikutuksia palvelun käyttäjiin ja työntekijöihin

7 Jatk. Palvelujen markkinoistaminen Suomessa Markkinointiprosessin vaikutukset Cost/benefit: kustannus-hyötyanalyysi: onko palveluiden yksityistäminen halvempaa kuin julkisen sektorin oma tuotanto? Efficiency ja effectiveness: välitön tehokkuusvaikutus ja pitkäaikaiset tehokkuusvaikutukset Output/outcome: tulos/suoritteet ja tulos/pitkäaikaisvaikutukset Ongelmat: -Suoritteet/laatu ongelmat: työvoimaintensiivisiä palveluja vaikea mitata, laatuun vaikuttavat olosuhteet, työntekijän ja palvelun käyttäjän suhteet -Kustannuksissa otettava huomioon: määrä, laatu ja hallinnointi Kaiken kaikkiaan: On epäselvää, onko yksityistäminen kokonaisuudessaan kannattavaa julkisen sektorin kannalta erityisesti palveluissa, jotka perustuvat työvoimaintensiivisiin palveluihin

8 New governance NPG uusi hallinta (III vaihe) Tarpeiden erilaisuus otetaan huomioon Palvelujen jakamisen monipuolisuus Organisaatioiden välinen suhde ja palvelujen järjestäminen tärkeätä Hallinnosta ja managementista huomio neuvottelevaan hallintaan Palvelujen käyttäjät mukaan, yhteistuotanto Bisneslogiikka on palvelukeskeistä Ei poista hallintoa eikä managementtia vaan luo uuden toimintatason eli lisää kompleksisuutta Haasteet: palveluorientaation logiikka, palveluorganisaatioiden keskeiset suhteet ja käyttäjäorientaatio Kehitetään joustavuutta (resilience) ja yritetään ratkaista erittäin vaikeita ongelmia (wicked problems) kumppanuuksien kehittämisen avulla

9 Julkishallinnon kumppanuus III sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa Julkisen hallinnon byrokraattinen malli kumppanit osa byrokratian toimintaa, alamaisia NPM kumppanuus täysin liiketoimintaa voiton tavoittelu Hallinta (governance) kumppanuus säänneltyä liiketoimintaa Uusi hallinta (new governance) kumppaneita rohkaistaan käyttäytymään tietyllä tavalla Metahallinta (meta governance) pyritään ohjailemaan käyttäytymään tietyllä tavalla

10 Kumppanuuden yhteiskuntapolitiikka Yhteiskuntapolitiikka on yhteisten asioitten hoitamista, perinteisesti julkinen sektori on primus motor ja toiminnan arvot yhteistä hyvää tavoittelevat Kumppanuuden yhteiskuntapolitiikka: julkinen sektori markkinasektori kolmas sektori kansalaiset: usein vain taloudellista, laajemmin ymmärrettynä sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöarvoja kunnioittavaa Valmentajavaltio: ohjaa, rohkaisee kumppanuuksia, rahoittaa toimintaa alkuun, metahallinnassa ohjailu osoittelevampaa kuin pelkkä rohkaiseminen

11 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka Toteutuu parhaiten ihmisten arkielämän tasolla ja verkostoissa Tällöin on kysymys sosiaalisen pääoman kasvattamisesta Sosiaalista pääomaa voimavarana käyttäen toimitaan yhteiseksi ja yksityiseksi parhaaksi Toimijat: yksityiset kansalaiset, kansalaisryhmät, III sektori, sosiaalitalous Koordinointi: julkinen sektori (lait, rahoitus, omat toimijat) ja muut toimijat deliberatiivisin keinoin yhdessä Ongelmana markkinat (suuryritykset/keskisuuret ja pienyritykset), julkisen sektorin sopeutuminen, vallan jako, kansalaisyhteiskunnan valmiudet, keinot ja halukkuus, kulttuuriset tottumukset, innovaatioiden hyväksyntä

12 Paikallistaminen ja kansalaisyhteiskunnallistaminen Big Society ja paikallinen politiikka Britanniassa Big Society: periaatteelliset kysymykset julkisten menojen säästöt keskushallinnon supistaminen, paikallishallinnon vahvistaminen, desentralisaatio keskinäisen vastuun ja yhteenkuuluvuuden korostaminen: valta kansalle avun antaminen erityisesti huono-osaisten yhteisöjen jäsenille, yhteisöjen kohentaminen

13 Jatk. Big Society Big Society: toimintapolitiikka rohkaisupolitiikka eli tönitään keskushallinnon toimesta liikkeelle toimintoja, jotka toteutetaan kansalaisyhteiskunnassa paikallisella tasolla, yhteiskunnallisten yritysten tai hyväntekeväisyyden toimesta sekä voittoa tuottavien yritysten avulla uusia rahoituslähteitä paikallisen toiminnan tukemiseen paikallistoimijoiden vetäjien koulutusta informaation parantamista hallinnossa virkamiehistä yrittäjiä kumppanuuspolitiikka: julkinen yksityinen kansalaisosallistumisen tukeminen vapaaehtoistoiminnan arvon tunnustaminen Big Local paikallinen yhteisstoiminta asukkaitten pitkäaikainen sitouttaminen hankkeet keskuselin Local Trust, yhteiskunnallinen yritys: asiantuntijat auttavat paikallisia asukkaita yhteistoimintaan

14 Tampereen toimintamalli 2.0 (Hakari 2013)

15 Tulevaisuus Nykysuuntauksia omien traditioiden pohjalta Britannia, Saksa, Hollanti, Sveitsi, Pohjoismaat EU:n koheesiopolitiikka: EU 2020 kumppanuudet, alueet ja paikallisuus, vastuun siirto enemmän valtiolta ja julkiselta sektorilta pois Politiikan suunnanmuutokset Euroopan johtavissa maissa konservatiivit: pieni valtio ja suuri yhteiskunta kuten Big Society sosiaalidemokraatit kehittävät nyt kiivaasti omaa yhteiskuntamalliaan, Good Society, kv-yhteistyö EU:n sisällä poliittisten asiantuntijaelinten valta kasvaa suunnan etsimisessä: ajatuspajat, etujärjestöt (sosiaalidemokraatit: Social Europe Journal, Friedrich Ebert Stiftung, Compass-ajatuspaja) Pääongelmat yhteiskuntapolitiikan sisällöllisten kysymysten ratkaisemisessa: valtion rooli ja suuruus kansalaisryhmien, yhteisöllisten toimijoiden, III sektorin, sosiaalitaloudellisten toimijoiden todellinen rooli entisten julkisten tehtävien hoidossa rahoitus markkinatoimijoiden ja muiden toimijoiden suhde