Yrittäjyyteen kasvaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen

Transkriptio

1 Yrittäjyyteen kasvaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen Tarja Römer-Paakkanen, MMT dosentti yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu/jyväskylän yliopisto

2 Keskiverto yrittäjä (TILASTOLLINEN) - 46-vuotias opistotason koulutuksen saanut mies - ennen yrittäjäksi ryhtymistä tehnyt useita vuosia palkkatyötä - palvelualan yrittäjä (liike-elämän palvelut tai kauppa) - toimii osakeyhtiömuodossa - yrityksen omavaraisuusaste n. 40 % ja kokonaispääoman tuotto n. 8 % - työllistää itsensä lisäksi 2-3 henkilöä - yrittäjä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja - yrittäjän perheessä asuu 2,7 henkeä (palkansaajaperhe 2,4 henk.) - tärkeitä asioita turvallisuus, toimeentulo, perhe ja vapaus - käteen jäävä tulo 35 % korkeampi kuin palkansaajalla - yrittäjä on keskimääräistä kansalaista vauraampi - kuluttaa keskimääräistä enemmän asumiseen, liikenteeseen ja terveyteen sekä vähemmän kulttuuriin, vapaa-aikaan ja ravintoloihin 2

3 Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi etenee suuressa ihmisjoukossa seuraavasti: Yrittäjäksi ryhtyvät Yrittäjäksi aikovat Yrittäjyyttä harkitsevat Yrittäjyydestä kiinnostuneet Suuri yleisö (nykyisin periaatteessa posit. asenne) 3

4 Yrittäjävalmiuksien kehittyminen 4

5 Yrittäjyyteen liittyvien arvojen muodostuminen Arvot kehittyvät 12 ensimmäisen ikävuoden aikana Valmius kohdata yrittäjyyttä elinkaaren eri vaiheissa Suhtautuminen menestymiseen tai epäonnistumiseen Montessoripedagogiikan herkkyysalueet 5

6 Yrittäjyyteen voidaan vaikuttaa Makrotasolla: yrityskulttuuri elinkeinorakenne infrastruktuuri eli yhteisk. järjestämät yritystoiminnalle välttämättömät palvelut Yritystasolla: liikkeenjohto-ajattelu osaaminen kontaktiverkosto Yksilötasolla: ammatillinen koulutus yrittäjäominaisuudet Ulkopuoliset vaikuttajat: konsultointi avustukset palvelut (J. Vesalainen) 6

7 Yrittäjyys on ajattelu, suhtautumis- ja toimintatapa Arvot: periaatteita, jotka ohjaavat valintojamme Asenteet: määrittävät tapaamme suhtautua ympäröivään maailmaan (myönteinen, neutraali, kielteinen) Suhtautuminen työntekoon perustuu lapsuudessa omaksuttuihin arvoihin ja asenteisiin YRITTÄJYYS ON ELÄMÄNTAPA! 7

8 Yrittäjäksi ryhtyminen 8

9 Yrittäjäksi ryhtyminen Yksilön päätöksentekoprosessi Kasvu yrittäjyyteen sosiaalistuminen yrittäjyyteen (arvot), tietoa yrittäjyydestä (ymmärrys), yrittäjämäisen toimintatavan omaksuminen (toiminta) Yrittäjän osaaminen (SWOT) -> Kasvuprosessi, -> yksilöllinen päätöksentekoprosessi -> PÄÄTÖS Yrityksen perustaminen Liiketoiminnan suunnitteluprosessi Idean etsiminen, löytäminen ja kehittäminen Lainsäädännön ja lupakäytännön selvittäminen Vaiheita -> henkilökohtainen päätös -> liiketoimintamahdollisuus, liikeidea -> liiketoimintasuunnitelma -> LIIKETOIMINTA -> liiketoiminnan kehittäminen 9

10 Liiketoimintasuunnitelma ei ole yhtä kuin yrittäjyys Yrittäjyys on paljon muutakin kuin LTS. Liiketoimintasuunnitelman tekemisen ongelmia: Liiketoimintaa käsitellään objektiivisena ilmiönä, joka kehittyy yrittäjästä riippumatta Normatiivisuus sallii olemassa olevan idean ja tilanteen analyysin, mutta ei innovatiivisen liiketoiminnan kehittämistä Suunnittelu on pikemminkin poikkileikkaus vallitsevasta tilanteesta kuin uuden liikeidean kehittämistä ja uuden liiketoiminnan käynnistämistä ja suunnittelua (Kyrö&Niemi, 2006, 6) 10 TRP 2011

11 Motivaatio arvot, asenteet, motiivit, odotukset Persoona koulutus ammattitaito luovuus rohkeus Yrittäjäksi (!) ryhtymisen prosessi (Visa Huuskonen 1992) Yrittäjäksi ryhtyminen Tilanne suhdanteet työllisyys ilmapiiri lähiympäristön asenteet Ympäristö säädökset lait resurssit olosuhteet 11

12 Mitä yrittäjän pitää osata? (Westerholm 2007) On syytä tehdä selkeä ero sen välillä, mitä yrittäjän täytyy osata ja mitä yritystoiminnassa täytyy osata! Yrittäjän osaamisen perustan luovat tiedolliset, asennetta korostavat ja taidolliset (kognitiivis-affektiivis-psykomotoriset) valmiudet. Yrittäjän täytyy ymmärtää liiketoiminnan kokonaisuus ja konsepti sekä alan erityispiirteet. Yrittäjälle tärkeää osaamista (liiketoimintaosaamisen alueelta) on: johtaminen, myynti ja markkinointi taloushallinto ja tekniset valmiudet ovat tärkeitä, mutta ne voidaan hankkia yritykseen tukipalveluina. Pienyrittäjän osaaminen ilmenee myös hiljaisena tietona, jota on usein vaikea tiedostaa ja välittää eteenpäin. 12

13 Vanhemmuus, mentorointi, valmennus, ohjaus Oppimistulokset Uusi oppimisympäristö Oppimisympäristö Koti: Yrittäjäperhe Vapaa-ajan toiminta: Harrastukset Koulu: AMK, esihautomo Sosiaalistuminen: Arvot & asenteet Kokemukset: Halu & intohimo Koulutus: Teoria & käytäntö Henkilökohtainen oppimisympäristö Henkilökohtainen oppimistapa Henkilökohtainen tapa yhdistää opinnot ja kokemukset 2013 KASVU YRITTÄJYYTEEN Uuden henkilökohtaisen oppimisympäristön luominen TRP & AP 2008

14 Aktiivinen kansalainen, viisas päättäjä, suunnittelija, opettaja, neuvoja jne. Yritteliäisyys toisen palveluksessa Ymmärrys: yrittävä toimintatapa, omaehtoinen yrittäjyys Oman yrityksen perustaminen Käyttötietoa päätöksenteon pohjaksi Itsearviointi Arviointi Ohjaus Opinnot Suunnitelma omasta yrittäjäksi ryhtymisestä Yrittäjyyskasvatuksen prosessimalli TRP 2005 Teoria: Kokonaisuuden hahmottaminen Esiymmärrys eli henkilökohtaiset kokemukset yrittäjyydestä Toiminta: Valmiudet ja opitun soveltaminen

15 Yrittäjän henkilökohtainen SWOT-analyysi Vahvuuteni? Heikkouteni? Mahdollisuuteni? Uhkatekijät, joita mahdollisesti kohtaan? TRP 2011 Miten ja kenen kanssa vahvuuteni ja mahdollisuuteni kasvavat? 15 Miten ja kenen kanssa heikkoudet ja uhkatekijät voidaan kompensoida?

16 Yrittäjämäinen oppiminen (Thompson 2006, 115) Yrittäjämäinen oppiminen - Entrepreneurial Learning Tarvittava tieto - opinnot Kehittyneet taidot - harjoitus tekee mestarin Muiden tekemisestä oppiminen - yrittäjätarinat