Lisätty päättää omistajapolitiikasta osana kuntastrategiaa Poistettu päättää kunnan tavoitteiden mukaiset omistajapoliittiset linjaukset

Transkriptio

1 Knsernihjeeseen tehdyt tekniset krjaukset: 3.1 Valtuust Lisätty päättää mistajaplitiikasta sana kuntastrategiaa Pistettu päättää kunnan tavitteiden mukaiset mistajapliittiset linjaukset 3.5 Tarkastuslautakunta Lisätty arvii nk timinta kunnassa ja kuntaknsernissa järjestetty tulksellisella ja tarkituksenmukaisella tavalla 7 Lisätty: Knsernijht käy vusittain Nurmijärven Sähkö Oy:n, Nurmijärven vukra-asunnt Oy:n ja Rajamäen Uimahalli Oy:n kanssa tulshjausneuvttelun talusarvikäsittelyn yhteydessä kskien yhtiöille asetettavia kehittämistavitteita sekä timinnan ja taluden tavitteita Pistettu lause Valtuust asettaa tytäryhteisöille mistajapliittiset tavitteet ja hyväksyy mistajapliittiset linjaukset sana talusarvikäsittelyä. (sisältyy khtaan 3.1) Tisessa kappaleessa Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven vukra-asunnt Oy ja Rajamäen Uimahalli Oy timittavat... n krvattu Tytäryhteisöt timittavat... Knsernihjeen liitteeseen tehdyt krjaukset: 3.3 Pistettu Hallitus työskentelee ja tekee päätöksensä hallituksen kkuksissa kllektiivisena elimenä. 6.1 Lisätty kappaleen lppuun Tämä määräys ei kske henkilöstön edustajaa yhtiön hallituksessa. 7.5 Khdan tisessa kappaleessa krjattu kunnanjhtajalle

2 1 Nurmijärven kunnan knsernihje 1 Knsernihjeen tarkitus ja tavite Knsernihjeella varmistetaan valtuustn tytäryhteisölle asettamien mistajapliittisten linjauksien sekä timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutus ja määritellään miten tytäryhteisöjen hjaus, seuranta, raprtinti ja valvnta n järjestetty. 2 Knsernihjeen velvittavuus Knsernihje kskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöksi katstaan sakeyhtiö, säätiö tai muu sellainen yhteisö, jssa kunnalla n kirjanpitlain 1 luvun 5 :ssä tarkitettu määräysvalta. Kunta tytäryhteisöineen mudstaa kuntaknsernin. Kunnan sakkuusyhteisöissä, kuntayhtymissä ja kunnan jäsenyysyhteisöissä kunnan edustajien tulee pyrkiä siihen, että kunnan knsernihjeen periaatteita nudatetaan myös näissä yhteisöissä. Knsernihje n käsiteltävä tytäryhteisön hallituksessa tai vastaavassa timielimessä. Knsernihjetta nudatetaan tytäryhteisössä, jllei sitä kskevasta lainsäädännöstä, yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta jhdu. Mikäli tytäryhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt vat ristiriidassa knsernihjeen kanssa, yhtiöjärjestys ja säännöt muutetaan yhteenspiviksi knsernihjeen kanssa. Knsernihje ei muuta tytäryhteisöjen, sakkuusyhteisöjen tai kuntayhtymien jhdn ikeudellista asemaa tai vastuuta. 3 Kuntaknsernin jhtamisjärjestelmä ja timivaltasuhteet 3.1 Valtuust -päättää mistajaplitiikasta sana kuntastrategiaa - päättää sisäisen valvnnan, riskienhallinnan ja knsernivalvnnan perusteista - hyväksyy knsernitilinpäätöksen - päättää kuntastrategiaan perustuen kuntaknserniin kuuluville yhteisöille asetettavista liiketiminnan strategisista kehittämistavitteista sekä timinnan ja taluden tavitteista - asettaa halutessaan knsernijhdlle tavitteita - hyväksyy knsernihjeen - hyväksyy kunnan tytäryhteisöjen hyvää hallinttapaa ja jhtamista kskevan hjeen 3.2 Knsernijht Knsernijhdn mudstavat kunnanhallitus ja kunnanjhtaja. Knsernijht vastaa kuntaknsernin hjauksesta sekä niiden sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tulksellisuuden valvnnasta. Tytäryhtiöiden hallitusten kkuksissa n knsernijhdn määräämällä aina läsnäl- ja puheikeus. Knsernijht ei sallistu tytäryhtiöiden timinnalliseen päätöksentekn eikä päivittäisjhtamiseen muutin kuin yhtiökkuksissa ja knsernihjeessa erikseen määritellyissä knsernijhdn ennakkkäsityksen selvittämiseen piiriin kuuluvissa asiissa.

3 2 3.3 Kunnanhallitus - päättää jäsenyys- ja knserniyhteisöjensä timinnan seuraamisesta, kunnan kannantista yhtiökkuksissa tai muissa vastaavissa kkuksissa käsiteltäviin asiihin sekä hjeiden antamisesta kuntaa näissä yhtiöissä ja muissa yhteisöissä edustaville henkilöille - nimeää ehdkkaat jäsenyys- ja knserniyhtiöiden hallintelimiin - päättää vaatimuksen tekemisestä ylimääräisen yhtiökkuksen tai vastaavan kkuksen kllekutsumiseksi - vastaa hyvän hallinttavan, sisäisen valvnnan, riskienhallinnan ja knsernivalvnnan hjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, timeenpann valvnnasta ja tulksellisuudesta - antaa timintakertmuksessaan selnten sisäisen valvnnan, riskienhallinnan ja knsernivalvnnan järjestämisestä ja keskeisistä jhtpäätöksistä 3.4 Kunnanjhtaja - vastaa kknaisvaltaisesti kuntaknsernin timinnan ja taluden jhtamisesta, kuntaknsernin sisäisestä valvnnasta ja knsernivalvnnasta ja sen järjestämisestä, riskienhallinnan järjestämisestä ja mistajahjauksen tteuttamisesta - vastaa kunnan tytär- ja sakkuusyhteisöjen ja muiden yhteistimintayksiköiden asiiden valmistelusta kunnanhallitukselle - seuraa knsernihjeen ja Hyvä hallint- ja jhtamistapa hjeen timivuutta 3.5 Tarkastuslautakunta - hulehtii kunnan ja sen tytäryhtiöiden tarkastuksen yhteensvittamisesta - arvii valtuustn kunnalle ja tytäryhteisöille hyväksymien strategiiden sekä asettamien timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutusta -arvii nk timinta kunnassa ja kuntaknsernissa järjestetty tulksellisella ja tarkituksenmukaisella tavalla - arvii knsernijhdn ja muiden tytäryhteisöjen valvntaan nimettyjen viranmaisten timinnan tulksellisuutta Tarkastuslautakunnalla n ikeus saada selvityksiä ja asiakirjja edellä mainittujen arviintitehtävien hitamista varten. 4 Edustajat knserniyhteisöjen hallintelimissä Nurmijärven kunnan edustajia hallintelimiin valittaessa pyritään siihen, että edustajilla n liiketaludellista ja tytäryhteisön timialan sekä jhtamisen asiantuntemusta. Valinnat valmistellaan knsernijhdn jhdlla yhteistyössä pliittisten ryhmien kanssa. Valintaprsessissa arviidaan yhteisökhtaisesti etukäteen hallituksen jäseniltä edellytettävä asiantuntemus ja kkemus ja pyritään löytämään edellytykset täyttäviä jäsenehdkkaita valintaprsessia varten. 5 Knsernin sisäinen yhteistyö Kuntaknsernin jht ja tytäryhteisöjen jht edistävät vurvaikutusta kunnan ja sen eri yksiköiden, tytäryhteisöjen, sakkuusyhteisöjen ja muiden timinnalliseen kuntaknserniin kuuluvien yhteisöjen välillä. Vurvaikutuksen lisäämiseksi mlemmat sapulet järjestävät erilaisia yhteistyöfrumeita ja tilaisuuksia hallitusten puheenjhtajille ja jäsenille, timitusjhtajille, yhteisöjen ja yksiköiden jhdlle ja henkilöstölle. Tytäryhteisöjen timitusjhtajien ja hallituksen puheenjhtajien tulee aktiivisesti pitää yhteyttä knsernijhtn ja keskustella tytäryhteisöjä kskevista kysymyksistä sekä erityisesti ennakklupaa edellyttävistä asiista.

4 3 6 Keskitetyt knsernitiminnt Kuntaknsernissa hyödynnetään eri tukipalvelujen hankinta- ja vlyymiedut sekä ammatti- ja erityissaaminen. Tilakeskus krdini timitiljen ja palvelutiljen käyttöä kuntaknsernissa. Tytäryhtiöiden tulee neuvtella kunnan tilakeskuksen kanssa, mikäli niillä n timitilihin tai palvelutilihin liittyviä lisätilatarpeita tai mikäli yhtiön mistamia timitilja tai palvelutilja ei tarvita yhtiöiden massa timinnassa. Tytäryhteisöt sijittuvat ensisijaisesti mistamiinsa tai kunnan mistamiin tilihin. Kunnan hankintavastuullisten kanssa neuvtellaan ja svitaan tarkituksenmukaisesta yhteistyöstä taludellisten hyötyjen aikaansaamiseksi. Tytäryhteisöjen tulee nudattaa hankintalainsäädäntöä, kunnan hankintaperiaatteita sekä hankinnista erikseen annettuja hjeita 7 Timinnan suunnittelu, talus ja raprtinti Knsernijht käy vusittain Nurmijärven Sähkö Oy:n, Nurmijärven vukra-asunnt Oy:n ja Rajamäen Uimahalli Oy:n kanssa tulshjausneuvttelun talusarvikäsittelyn yhteydessä kskien yhtiöille asetettavia kehittämistavitteita sekä timinnan ja taluden tavitteita. Tytäryhteisöt timittavat talusarvin laadintahjeissa ilmitetussa aikataulussa seuraavan tilikauden tavitteet ja niiden mittarit kunnanhallituksen ja valtuustn talusarvikäsittelyä varten. Tavitteet tulee laatia siten, että ne vat selkeästi mitattavissa ja arviitavissa. Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven vukra-asunnt Oy ja Rajamäen Uimahalli Oy raprtivat valtuustlle vähintään kerran vudessa ja kunnanhallitukselle savusikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä asetettujen tavitteiden tteutumisesta, timinnan tulksellisuudesta ja taludellisen aseman kehityksestä sekä timinnan kestävyyteen ja maisuuden arvn kehittymiseen lennaisesti vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi yhtiöt raprtivat ennakklupaa edellyttävien asiiden yhteydessä. Muut yhteisöt raprtivat valtuustlle kerran vudessa tilinpäätöksen yhteydessä. Kaikki tytäryhteisöt timittavat hallintelimiensä esityslistat ja pöytäkirjat kunnanjhtajalle ja tämän määräämille. Kyseiset asiakirjat n lähetettävä kunnanjhtajalle samanaikaisesti kuin ne lähetetään k. yhteisön päätöksentekelimiin kuuluville. Kaikkien tytäryhteisöjen tilikausi n kalenterivusi. Tytäryhteisöt käyttävät knsernijhdn hyväksymää tilinpitpalvelua. Knserniyhteisöjen n tettava humin kirjanpidn järjestämisessä knsernitilinpäätöksen tarpeet. Tytäryhteisöt nudattavat knsernijhdn antamia hjeita rahituksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Knsernijhdlla n ikeus saada tytäryhteisöiltä tarpeelliset tiedt kuntaknsernin taludellisen aseman arviimiseen ja timinnan tulksen laskemiseen. Tytäryhteisöjen investinnit, rahitus-, laina-, takaus- ja vakuusasiat valmistellaan yhteistyössä knsernijhdn kanssa. 8 Henkilöstö Merkittävistä henkilöstöön liittyvistä asiista n neuvteltava etukäteen knsernijhdn kanssa. Tytäryhteisöt liittyvät Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöiksi, mikäli niillä n henkilöstöä.

5 4 9 Tiedttaminen Kuntaknsernin viestinnän tulee lla aktiivista ja avinta. Kk knserniyhteisöä kskevasta tiedttamisesta vastaa knsernijht Nurmijärven viestintähjeiden mukaisesti. Tytäryhteisön masta tiedttamisesta vastaa yhteisön pulesta hallitus ja timitusjhtaja. Tytäryhteisön man tiedttamisen n tuettava emyhteisön asettamia tavitteita ja timintaplitiikkaa. 10 Ennakklupamenettely Tytäryhteisön n ennakkn hankittava knsernijhdn sustumus seuraavissa asiissa: 1) liiketiminnan merkittävä tai pikkeuksellinen laajentaminen suhteessa liikevaihtn 2) merkittävä tai pikkeuksellinen investinti 3) yhtiöjärjestyksen muuttaminen 4) sakeanti tai muu päämarakenteen muuttaminen 5) liiketiminnan tai kiinteistön myyminen tai muu lennainen liiketiminnan uudelleenjärjestely 6) lainantt tai vakuuden antaminen 7) hakeutuminen selvitystilaan tai knkurssiin 8) tulksen käsittely ennen yhteisön hallituksen tilinpäätöskäsittelyä 9) vaikutuksiltaan merkittävän ikeudellisen prsessin alittaminen 10) timitusjhtajan valinta ja palkkaus sekä timitusjhtajalle maksettavat muut taludelliset etuudet 11) tulspalkkijärjestelmän käyttööntt ja siinä tehtävät muutkset 12) muu yhtiön tulkseen, pääman tuttn tai riskiin lennaisesti vaikuttava tapahtuma. Tytäryhteisöjen hallitusten puheenjhtajilla n velvllisuus selvittää ennen päätöksenteka, nk kyseessä ennakkkäsityksen selvittämistä vaativa asia. Tytäryhtiöiden timitusjhtajat vastaavat sustumuksen hakemisesta. Ennakkkäsityksen hankkiminen ei le määrämutinen hallinnllinen timi. Ennakkkäsitys vidaan hankkia esimerkiksi sähköpstilla tai henkilökhtaisesti keskustellen. Ennakkkäsitys n aina varmennettava dkumentimalla. 11 Tytäryhteisöjen sisäinen valvnta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus Tytäryhteisöjen hallitusten n hulehdittava siitä, että yhteisöjen sisäinen valvnta ja riskienhallinta n järjestetty hulellisesti. Tytäryhteisöjen n tettava humin kuntaknsernin mistajapliittiset tavitteet ja nudatettava knsernihjeita sekä valtuustn päättämiä sisäisen valvnnan, riskienhallinnan ja knsernivalvnnan perusteita. Knsernijhdn velvllisuutena n hjata knserniyhteisöjä sekä valva niiden sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Tytäryhteisöjen tulee säännöllisesti arviida yhtiön sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan tulksellisuutta. Sisäisen valvnnan avulla varmistetaan, että tavitteet saavutetaan, timinta n lakien, sääntöjen, hjeiden ja päätösten mukaista, vimavarat vat tulksellisessa käytössä, maisuus n turvattu sekä jhdn saama infrmaati ikeaa, tarkituksenmukaista ja ikea-aikaista. Tytäryhteisöjen hallitus vastaa siitä, että sisäinen tarkastus n järjestetty ja se n ikeassa suhteessa liiketiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Tytäryhteisön hallitus vastaa riskienhallinnasta ja varmistuu siitä, että yhtiön timintaan liittyvät riskit tunnistetaan, arviidaan ja niitä seurataan. Hallituksen vastuulla n riskienhallinnan periaatteiden, yhtiön riskinkantkyvyn ja riskintthalun määritteleminen. Riskien jatkuva tunnistaminen, arviinti, valvnta ja vähentäminen kuuluvat yhtiön peratiiviselle jhdlle.

6 5 Tytäryhteisö raprti knsernijhdlle riskienhallinnan timintatavista, niiden sveltamiesta ja tulksista siten, että knsernijhdlla n riittävä kknaiskuva ja khtuullinen varmuus siitä, että tytäryhteisöjen riskienhallinta n asianmukaisesti järjestetty. 12 Knsernivalvnta Knsernivalvnnasta vastaa knsernijht. Knsernivalvnnan khdealueita vat knserniyhtiöiden timinnan tulksellisuus ja taludellisen aseman seuranta, analysinti ja raprtinti. Knsernivalvnnassa seurataan myös valtuustn tytäryhtiöiden timinnalle asettamien mistajapliittisten tavitteiden tteutumista, lainsäädännön sekä knserni- ja hyvä hallint- ja jhtamistapa hjeen nudattamista, maisuuden ja vimavarjen turvaamista. 13 Tilintarkastus Valtuustn asettama tarkastuslautakunta hulehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensvittamisesta. Tarkastuslautakunta arvii valtuustn kunnalle ja tytäryhteisöille asettamien timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutusta. Kunnan tilintarkastusyhteisö timii myös kuntaknserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilintarkastusyhteisönä. Kunnan sisäisellä tarkastuksella n mahdllisuus tarkastaa tytäryhteisön timintaa tarvittavassa laajuudessa. Yhteisö antaa tarpeelliset tiedt ja avustaa niiden saannissa. Js tilintarkastaja n esittänyt hallitukselle, timitusjhtajalle tai muulle vastuuvelvlliselle humautuksen seikista, jita ei esitetä tilintarkastuskertmuksessa vaan tilintarkastuspöytäkirjassa tai raprtissa, humautukset n kirjattava hallituksen pöytäkirjaan ja timitettava pöytäkirja tiedksi knsernijhdlle. 14 Hyvä hallint- ja jhtamistapa kuntaknsernissa Knsernihjeen liitteenä n Nurmijärven kuntaknsernin hyvää hallint- ja jhtamistapaa kskeva hje, jka määrittelee tytäryhteisöjen jhdn eli hallituksen ja palkattujen jhtajien rlia, velvllisuuksia ja suhdetta kuntaan sakkeenmistajana. 15 Ohjeen vimaantul Valtuust hyväksyy knsernihjeen. Knsernihje astuu vimaan välittömästi hyväksymisen jälkeen.

7 1 Knsernihjeen liite Hyvä hallint- ja jhtamistapa Nurmijärven kuntaknsernissa (crprate gvernance) 1 Jhdant 1.1 Kuntaknserniin kuuluvien tytäryhtiöiden hyvää hallint- ja jhtamistapaa kskevan hjeen tavitteista ja tarkituksesta Hyvä hallint- ja jhtamistapa Nurmijärven kuntaknsernissa -hjeen tavitteena n tukea kuntaknsernin jhtamisen edellytyksiä ja mistajahjausta siten, että knsernia vidaan jhtaa ja hjata yhtenäisillä hjeilla ja timintaperiaatteilla. Tarkituksena n yhtenäistää knserniin kuuluvien tytäryhtiöiden jhtamis- ja hallintkäytäntöjä ja siten varmistaa, että tytäryhtiöissä tteutuvat terveet liikeperiaatteet, riittävä avimuus, tulstietjen ikeellisuus, asianmukainen sisäinen valvnta ja riskien hallinta. Ohje saltaan varmistaa, että kunnan maisuutta hidetaan tarkituksenmukaisesti, tehkkaasti, tuttavasti ja lutettavasti kuntaknsernin kknaisetu turvaten. Ohje täydentää lakisääteisiä menettelytapja ja kunnan knsernihjetta. Ohjeessa tudaan esille sakeyhtiölain mukaiset sakkeenmistajan, hallituksen ja timitusjhtajan rlit ja siihen liittyvä timivalta sekä selkeytetään näiden eri rlien välistä työnjaka ja vastuuta. Ohjeen pääasiallisena khteena n yhtiön hallitus ja timitusjhtaja. Ohje timii myös yleishjeena kuntaa yhtiökkuksessa edustaville ja muille kunnan pulesta mistajahjausta käyttäville. Tytäryhtiöiden hallitusten n nudatettava hjetta timinnassaan ja valmistellessaan asiita yhtiökkukselle. Tytäryhtiöiden hallituksiin valittujen jäsenien tulee tutustua kunnassa ja tytäryhtiön hallituksessa hyväksyttyihin hjeisiin ja nudattaa niitä hallitustyöskentelyssään. Tytäryhtiön hallituksen puheenjhtajan tulee hulehtia hallituksessa hyväksytyn hjeen antamisesta uudelle timitusjhtajalle ja uusille hallituksen jäsenille heidän tultua valituksi tehtäväänsä. 1.2 Ohjeen sveltamisala Hyvää hallint- ja jhtamistapaa kskevan hjeen hyväksyy valtuust sana knsernihjetta ja antaa sen tytäryhtiöiden hallituksille timintahjeeksi. Ohjetta tulee nudattaa kuntaknsernissa ja knserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä. Kunnan sakkuusyhtiöissä kunnan edustajien tulee pyrkiä siihen, että hyvää hallint- ja jhtamistapaa kskevaa hjetta nudatetaan sveltuvin sin. Ohje ei kske kuntayhtymien hallinta ja jhtamista.

8 2 2 Yhtiökkus Yhtiökkusta kskevat sakeyhtiölain (624/2006) säännökset vat lain II san (Hallint ja tilinpäätös) 5 luvussa (1-31 ). Sen lisäksi, mitä laissa säädetään, Nurmijärven kuntaknsernin tytäryhtiöissä: Tytäryhtiöiden tulee timittaa kutsu varsinaiseen yhtiökkukseen kirjallisesti viimeistään klme viikka ennen kkusta ja kutsu ylimääräiseen yhtiökkukseen vähintään kaksi viikka ennen kkusta niin, että yhtiökkusasia ehditään käsitellä knsernijhdssa hyvissä ajin ennen yhtiökkusta. Varsinaisen yhtiökkuksen ja ylimääräisen yhtiökkuksen kutsun liitteenä tulee aina lla kkuksen asialista. Lisäksi kutsun liitteenä tulee lla kullinkin kkuksessa käsiteltävistä asiista riippuen: - tilinpäätös kknaisuudessaan käsittäen tulslaskelman, taseen ja liitetiedt - timintakertmus - tilintarkastuskertmus - talusarvi mahdllisine vastikkeineen (asunt-sakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöyhtiö) - yhtiön hallituksen yksiselitteinen päätösehdtus mahdllisista muista asiista (yhtiöjärjestyksen muuttaminen, sakepääman muuttaminen yms.) - muut mahdlliset kkukseen liittyvät asiapaperit. Hallituksen puheenjhtaja tai varapuheenjhtaja sekä timitusjhtaja sallistuvat yhtiökkukseen. Myös muilla hallituksen jäsenillä n ikeus sallistua yhtiökkukseen. Yhtiön hallituksen jäsen ei vi timia yhtiö- tai vusikkusedustajana kkuksessa, jssa päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille. Yhtiökkus valitsee hallituksen puheenjhtajan ja varapuheenjhtajan valitessaan hallituksen jäsenet. Hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi valittavalta n ennen valintaa saatava kirjallinen sustumus tehtävään. Allekirjitetusta yhtiökkuspöytäkirjasta tulee lähettää jäljennös kunnan yhtiö- tai vusikkusedustajalle ja kunnan kirjaamn. Yhtiön tulee ilmittaa hallituksen varsinaisiksi jäseniksi, varajäseniksi, tilintarkastajaksi ja varatilintarkastajaksi valituille tahille valinnasta kyseiseen tehtävään timittamalla asiansaiselle te yhtiökkuksen pöytäkirjasta. 3 Hallitus Hallitusta kskevat sakeyhtiölain (624/2006) säännökset vat lain II san (Hallint ja tilinpäätös) 6 luvussa (Osakeyhtiön jht ja edustaminen, 1-16 ja ). Sen lisäksi, mitä laissa säädetään, Nurmijärven kaupunkiknsernin tytäryhtiöiden hallituksia kskevat alla mainitut khdat.

9 3 3.1 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä n edistää yhtiön ja sakkeenmistajien etua. Kunnan edustajien tulee hulehtia siitä, että kaikkien sakkeenmistajien edut tulevat tasapulisesti humin tettua. Hallitus - kutsuu klle yhtiökkuksen - timeenpanee yhtiökkuksen päätökset - hyväksyy yhtiön strategian ja valv sen tteuttamista - hyväksyy hyvää hallint- ja jhtamistapaa kskevat susitukset - hyväksyy sisäisen tarkastuksen, valvnnan ja riskienhallinnan periaatteet ja seuraa niiden tteuttamista - varmistaa jhtamisjärjestelmän timinnan - hyväksyy budjetin - valitsee ja erttaa timitusjhtajan - hjaa, tukee ja valv määräyksin ja hjein timitusjhtajan vastuulla levaa yhtiön päivittäisjhtamista siten, että hallituksella n riittävä ja ajantasainen kntrlli ylimmän jhdn tehtävä- ja vastuualueista sekä yhtiön sisäisestä tilasta. Hallituksen jäsenen tiednsaantipyynnöistä n määrätty tarkemmin luvussa määrittää timitusjhtajan timisuhteen ehdt ja hyväksyy kirjallisen timitusjhtajaspimuksen - päättää yhtiön timinnan laajuus ja laatu humin ttaen epätavallisista ja laajakantisista timenpiteistä - päättää yhtiön asiista sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä n määrätty tai muutin yhtiön sisäisesti n timitusjhtajan kanssa svittu - hulehtii yhtiön asiiden tiedttamisesta, ellei sitä le delegitu hallituksen puheenjhtajalle tai timitusjhtajalle tai muulle henkilölle - edustaa yhtiötä ja kirjittaa sen timinimen - antaa ikeuden yhtiön edustamiseen hallituksen jäsenelle, timitusjhtajalle tai muulle henkilölle yhtiöjärjestyksen määräysten mukaan. 3.2 Hallituksen puheenjhtajan tehtävät Hallituksen puheenjhtajalla ei le ikeutta tehdä yksin päätöstä hallituksen pulesta, ellei hallitus le nimenmaisesti erikseen valtuuttanut hallituksen puheenjhtajaa päättämään jstakin yksittäisestä asiasta. Yhtiön tulee jakaa timitusjhtajan ja hallituksen puheenjhtajan vastuualueet selkeästi erillisellä hallituksen hyväksymällä työjärjestyksellä. Hallituksen puheenjhtajan tehtävänä n muun muassa - hulehtia, että hallitus n timintakykyinen ja päätösvaltainen - jhtaa hallituksen työskentelyä niin, että hallitus hulehtii tehtävistään mahdllisimman tehkkaasti ja tarkituksenmukaisesti - seurata timitusjhtajan tehtäviä ja valva, että timitusjhtaja n tehtäviensä tasalla - vastata siitä, että hallitus kkntuu tarvittaessa tai js hallituksen jäsen tai timitusjhtaja sitä vaatii

10 4 - hyväksyä timitusjhtajan laatima esityslista hallituksen kkuksia varten - jhtaa ja kehittää hallituksen työskentelyä, valva kkusten valmistelua, timia kkuksessa puheenjhtajana sekä hulehtia siitä, että kkuksesta pidetään pöytäkirjaa ja sen allekirjittamisesta - hulehtia saltaan siitä, että kunnan tytäryhtiöissä nudatetaan kuntaknsernissa annettua tytäryhteisöjen knsernihjetta ja hyvästä hallint ja -jhtamistavasta annettuja hjeita - hulehtia erityisesti siitä, että knsernihjeen 10 :ssä (ennakklupamenettely) mainituista asiista n ennen hallituksen lpullista päätöstä hankittu knsernijhdn ennakklupa - hulehtia siitä, että lakisääteiset ja yhtiöjärjestyksessä määrätyt timenpiteet ja niihin liittyvät päätökset tehdään ajallaan - hyväksyä timitusjhtajan edustus- yms. kulut ja lmat - pitää yhteyttä hallituksen jäseniin ja timitusjhtajaan kkusten välillä - pitää tarvittaessa yhteyttä mistajiin kuten esim. knsernijhtn ja muihin sidsryhmiin myös yhtiökkusten välillä - seurata tarkasti yhtiön timintaa - luda saltaan hyvä ilmapiiri hallituksen timinnalle - vastata siitä, että hallituksen työskentelyssä nudatetaan hallituksen hyväksymän työjärjestyksen määräyksiä. Hallituksen ja sen puheenjhtajan tehtävät vat strategisia. Hallituksen puheenjhtaja ei sallistu yhtiön peratiivisen timinnan jhtamiseen. 3.3 Hallituksen työskentely ja päätöksentek Puhelin- ja sähköpstikkukset rinnastetaan tavanmaisiin kkuksiin ja niistä n laadittava nrmaaliin tapaan pöytäkirja. Timitusjhtajalla n ikeus lla läsnä hallituksen kkuksissa ja käyttää niissä puhevaltaa. Hallituksen kkuksista n laadittava pöytäkirja, jnka kkuksen puheenjhtaja ja vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen allekirjittavat. Hallitus vi myös päättää, että kaikki läsnälijat allekirjittavat pöytäkirjan. Sellaiset yhtiön ja sen sakkeenmistajan taikka hallituksen jäsenen väliset spimukset ja situmukset, jtka eivät kuulu yhtiön tavanmaiseen liiketimintaan, n merkittävä tai liitettävä hallituksen kkuksen pöytäkirjaan. Hallituksen jäsenellä ja timitusjhtajalla n ikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Hallituksen jäsenten n säilytettävä saamiaan asiakirjja ja muuta tieta hulellisesti ja niin, ettei ulkpulisilla le pääsyä liikesalaisuudeksi katsttavaan tietn. Myös asiakirjja tuhttaessa hallituksen jäsenten n timittava niin, ettei ulkpulisella le pääsyä liikesalaisuudeksi katsttavaan tietn. Hallitus ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun timenpiteeseen, jka n miaan tuttamaan sakkeenmistajalle tai muulle henkilölle epäikeutettua etua yhtiön tai

11 5 tisen sakkeenmistajan kustannuksella. Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa nudattaa sellaista yhtiökkuksen tai yhtiön muun timielimen päätöstä, jka n sakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön. 3.4 Hallituksen työjärjestys Hallituksella n ltava työjärjestys, jhn n kirjattu hallituksen työskentelytavat, kkusten pöytäkirjaaminen ja hallituksen kkntumisaikataulu. Hallituksen työjärjestysmallina vidaan käyttää esimerkiksi Kuntaliitn mallia. 3.5 Hallituksen kkukset Yhtiön n ilmitettava tilikauden aikana pidettyjen hallituksen kkusten lukumäärä sekä jäsenten sallistuminen hallituksen kkuksiin timintakertmuksessaan. 3.6 Hallituksen timinnan arviinti Hallituksen n arviitava vusittain timintaansa ja työskentelytapjaan hallitustyöskentelyn kehittämiseksi. Arviinti vidaan tteuttaa sisäisenä itse arviintina tai käyttää ulkpulista arviitsijaa. Arviinnin keskeisistä tulksista tulee raprtida kirjallisesti knsernijhdlle. 3.7 Hallituksen jäsenten valinta Yhtiökkus valitsee hallituksen jäsenet yhtiöjärjestyksen mukaiseksi timikaudeksi. Hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi valittavalta n ennen valintaa saatava kirjallinen sustumus tehtävään. Kuntaknserniin kuuluvissa yhtiöissä tai yhtiöissä, jissa kunnilla n enemmistö, n hallituksen jäsenehdkkaiden nimeämisessä ja valinnassa nudatettava naisten ja miesten välisestä tasa-arvsta annettua lakia (609/1986). Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen kknpann n mahdllistettava hallituksen tehtävien tehkas hitaminen. Kknpanssa tulee ttaa humin yhtiön timinnan tarpeet ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen tehtävien ja tehkkaan timinnan kannalta n tärkeää, että hallitus kstuu jäsenistä, jilla n riittävä ja mnipulinen saaminen sekä tisiaan täydentävä kkemus yhtiötiminnan hallinnsta ja jhtamisesta sekä yhtiön timialasta. Hallituksen tulee kstua henkilöistä, jilla n asiantuntemusta ja kykyä peratiivisen jhdn hjaukseen ja tukemiseen sekä mahdllisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hitamiseen. Hallitukseen n perusteltua valita vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä lukuun ttamatta tehtäväalueeltaan suppeita pieniä yhtiöitä, jihin valitaan klme jäsentä. Henkilöstön tai kiinteistöyhtiöissä asukkaiden edustaja valitaan hallitukseen, mikäli säännökset sitä edellyttävät. 3.8 Hallituksen tiednsaanti ja uuden hallituksen jäsenen perehdyttäminen

12 6 Yhtiön timinnasta n annettava hallitukselle riittävät tiedt. Hallituksen yksittäisen jäsenen n sitettava mahdlliset tiednsaantipyyntönsä timitusjhtajalle tai hallituksen puheenjhtajalle, jtka pulestaan hulehtivat siitä, että pyydetyt tiedt tulevat tarpeellisessa määrin kk hallituksen ja timitusjhtajan tietn. Hallituksen jäsenen suraan yhtiön rganisaatille tai knsernin yksittäiselle timihenkilölle sittama pyyntö tulee timittaa tiedksi timitusjhtajalle tai hallituksen puheenjhtajalle. Uusi hallituksen jäsen tulee erikseen perehdyttää yhtiön timintaan. 3.9 Hallituksen jäsenten riippumattmuus Hallituksen keskeinen tehtävä n valva yhtiön timivan jhdn timintaa. Valvnnan edistämiseksi hallitusten jäsenten n ltava yhtiöstä aidsti riippumattmia. Hallituksen jäsen ei le riippumatn, js - jäsenellä n työ- tai timisuhde yhtiöön tai sen kilpailijaan - jäsen n llut työ- tai timisuhteessa yhtiöön viimeisen klmen vuden aikana ennen hallituksen jäsenyyden alkamista - jäsen saa yhtiöltä tai yhtiön timivaan jhtn kuuluvilta henkilöiltä vähäistä suuremman krvauksen hallitustehtäviin liittymättömistä palveluista tai muusta neuvnnasta, esimerkiksi knsulttitehtävistä yhtiössä - jäsen kuuluu timivaan jhtn tisessa yhtiössä ja yhtiöiden välillä n tai n viimeisen vuden aikana llut asiakkuus, timittajuus tai yhteistyösuhde, jka n merkittävä tiselle yhtiölle - ristikkäinen valvntasuhde (kahdessa yhtiössä jäsenet vat ristikkäin tistensa timivassa jhdssa ja hallituksessa) Hallituksen jäsenet eivät vi lla työ- tai virkatehtävissään esimies-alaissuhteessa. Määräys ei kske henkilöstön edustajaa yhtiön hallituksessa Hallituksen jäsenistä ilmitettavat tiedt Sustumuksen yhteydessä hallituksen jäsenet täyttävät hallituksen jäsenen perustietilmituksen, jssa ilmitetaan: - nimi - syntymävusi - site - mahdlliset sidnnaisuudet yhtiöön tai muihin yhtiöihin, mikäli sidnnaisuudella vi lla merkitystä tehtävien hitamisen kannalta Yhtiön n pidettävä yllä vastaavaa rekisteriä hallituksen jäsenistä. Perustietilmituksella annettavissa tiedissa tapahtuneista lennaisista muutksista n viipymättä ilmitettava yhtiölle.

13 7 4 Timitusjhtaja Timitusjhtajaa kskevat sakeyhtiölain (624/2006) säännökset vat lain II san (Hallint ja tilinpäätös) 6 luvussa (Osakeyhtiön jht ja edustaminen, ja ). Sen lisäksi, mitä laissa säädetään, Nurmijärven kuntaknsernin tytäryhtiöiden timitusjhtajia kskevat alla mainitut khdat. 4.1 Tehtävät ja vastuut Timitusjhtajan tehtäviä vat muun muassa - tteuttaa hallituksen hyväksymää strategiaa - yhtiön liiketimintjen suunnittelu, jhtaminen ja valvnta - yhtiön ylempien elinten, kuten hallituksen timintjen valmistelu, esittely ja päätösten täytäntöönpan - infrmida hallituksen puheenjhtaja tytäryhtiön päivittäistilanteesta - yhtiön muun kuin hallituksen päätösvallassa levan henkilöstön palvelukseen ttaminen - tavanmaisten hankinta- ja asiakasspimusten tekemisestä hulehtiminen - hankkia ennen yhtiön sisäistä päätöksenteka riittävän ajissa knsernijhdn ennakklupa knsernihjeen 10 :ssä mainituissa asiissa - hulehtia siitä, että yhtiön kaupparekisteritiedt vat ajan tasalla - hulehtia siitä, että yhtiön sake- ja sakasluettelt vat ajan tasalla - hulehtia siitä, että yhtiölle tetaan timitusjhtajaa ja hallitusta kskevat vastuuvakuutukset - edustaa yhtiötä tehtäviinsä kuuluissa asiissa. 4.2 Nimittäminen Hallitus nimittää timitusjhtajan ja hänen sijaisensa. Yhtiön hallituksen puheenjhtajan n hankittava kunnan knsernijhdn ennakklupa timitusjhtajan valintaan ja palkkaukseen sekä mahdllisen tulspalkkijärjestelmän käyttöönttn tai sen muutkseen. Yhtiön timitusjhtajalta ja hänen sijaiseltaan n saatava ennen nimitystä kirjallinen sustumus tehtävään. 4.3 Timitusjhtajaspimus Timitusjhtajan palvelussuhteen keskeisistä ehdista n laadittava yhtiön ja timitusjhtajan välillä kirjallinen timitusjhtajaspimus, jnka hallitus hyväksyy. Kunnan tytäryhtiöiden n nudatettava timitusjhtajaspimuksen tekemisessä knsernijhdn kanssa svittuja timintatapja. Ennen timitusjhtajaspimuksen lpullista hyväksyntää tulee se käsitellä knsernijhdn kanssa. Hallituksen pulesta spimuksen allekirjittaa hallituksen puheenjhtaja. Timitusjhtajan tulee ilmittaa sivutimensa hallituksen hyväksyttäväksi ja mat ja lähimaisen mistukset muissa yhtiöissä ja muut seikat, mikäli mistuksella vi lla merkitystä tehtävien hitamisen kannalta. Ilmitusvelvllisuus kskee myös lennaisia muutksia mainituissa seikissa.

14 8 5 Yhtiön muu jht Yhtiön n timintakertmuksessa esitettävä jhdn rganisaati. Mikäli yhtiössä n jhtryhmä, yhtiön n selstettava jhtryhmän kknpan, tehtävät sekä jäsenten vastuualueet. Jhtryhmän pääasiallinen tehtävä n avustaa timitusjhtajaa päätöksenvalmistelussa ja päätöksentessa. Jhtryhmän päätökseksi tulee timitusjhtajan mielipide. 6 Palkkit ja palkitseminen 6.1 Hallitusten jäsenten palkkit Yhtiökkuksessa päätetään yhtiön hallituksen jäsenten kkus- ja vusipalkkista knsernijhdn hyväksymien määräytymisperusteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenille vidaan maksaa palkkita ainastaan hallituksen kkustyöskentelystä. Krvauksena vidaan maksaa kkus- ja/tai vusipalkkiita. Hallituksen jäsenet eivät vi lla sallisena yhtiön tulspalkki- tai muissa vastaavissa järjestelmissä. Tämä määräys ei kske henkilöstön edustajaa yhtiön hallituksessa. 6.2 Timitusjhtajan ja muun jhdn palkitseminen Tulspalkki ja muiden yhtiön sisäisten palkitsemisjärjestelmien kehittäminen n yhtiön hallituksen vastuulla. Yhtiön hallitus päättää timitusjhtajan palkitsemisesta. Yhtiön hallituksen puheenjhtajan n hankittava knsernijhdn ennakklupa tytäryhtiön timitusjhtajan palkkaukseen sekä mahdllisen tulspalkkijärjestelmän käyttöönttn tai sen muutkseen ennen päätöksenteka. Yhtiön timitusjhtajan palkitsemisjärjestelmässä ei käytetä pti- tai sakeperusteista palkitsemista. 6.3 Palkitsemisjärjestelmä ja palkitsemista kskevat periaatteet sekä palkkja ja palkkiita kskevien tietjen ilmittaminen Yhtiön hallituksen n selstettava yhtiön timitusjhtajalle ja muulle henkilöstölle suunnatun palkitsemisjärjestelmän periaatteet ja päätöksentekjärjestys sekä mahdlliset lisäeläkejärjestelmät ja yhtiön timitusjhtajalle ja henkilöstölle viimeisellä tilikaudella maksettujen tulspalkkjen ja -palkkiiden määrä ja palkitsemisen perusteet timintakertmuksessa. Timintakertmuksessa n myös mainittava, mikäli tulspalkkita ei le maksettu. Hallituksen jäsenille sekä timitusjhtajalle ja timitusjhtajan sijaiselle viimeksi päättyneen tilikauden aikana maksettujen palkkjen ja palkkiiden sekä luntaisetujen yhteismäärä n ilmitettava yhtiön tilinpäätöksessä.

15 9 7 Valvnnan järjestäminen ja riskien hallinta 7.1 Raprtinti Yhtiön hallituksen n hulehdittava, että yhtiössä n säännöllinen raprtinti tavitteiden tteutumisesta ja timinnasta, jka n ikeassa suhteessa liiketiminnan laatuun ja laajuuteen. 7.2 Sisäisen valvnnan ja knsernivalvnnan timintaperiaatteet Yhtiön hallituksen n määriteltävä sisäisen valvnnan timintaperiaatteet. Yhtiön timitusjhtajan n hulehdittava riittävän ja timivan sisäisen valvnnan tteuttamisesta ja ylläpitämisestä sekä timivuuden varmistamisesta. Knsernivalvnnasta vastaa kunnan knsernijht. Vusittain kunnan knsernitilinpäätöksessä annetaan kunnanhallituksen selntek knsernivalvnnan järjestämisestä. 7.3 Riskien hallinta Yhtiön hallituksen n selstettava timintakertmuksessa hallituksen tietn tulleita merkittävämpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä periaatteet, jiden mukaan riskienhallinta n järjestetty. Sisäinen tarkastus ja tilintarkastaja arviivat niitä prsesseja, jilla rganisaatiissa varmistetaan, että merkittävät riskit n ymmärretty ja että niitä hallitaan asianmukaisesti. 7.4 Sisäinen tarkastus Yhtiön hallituksen n hulehdittava siitä, että yhtiön sisäinen tarkastus n liiketiminnan lunteen perusteella asianmukaisesti järjestetty ja se n ikeassa suhteessa liiketiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Kunnan sisäinen tarkastus knsulti ja arvii tarvittaessa niitä prsesseja, jilla yhteisöissä varmistetaan, että sisäinen valvnta n asianmukaisesti järjestetty, merkittävät riskit ymmärretty ja että niitä hallitaan asianmukaisesti. 7.5 Tytäryhteisön muu valvnta Valtuustn hyväksymän knsernihjauksen periaatteiden mukaisesti knsernijht vi nimetä knsernijhdn edustajan, jlla n läsnäl- ja puheikeus yhteisön hallituksessa tai vastaavassa timielimessä. Knsernijhdn edustaja timii knsernijhdn ja tytäryhteisön välisenä yhteyshenkilönä ja valv valtuustn asettamien mistajapliittisten linjauksien sekä timinnallisten ja taludellisten tavitteiden tteutumista. Lisäksi knsernijhdn edustaja seuraa knsernihjauksen timivuutta tytäryhteisössä ja raprti tarvittaessa kunnanjhtajalle. Yhtiön timitusjhtajan tehtävä n hankkia ennen yhtiön sisäistä päätöksenteka riittävän ajissa knsernijhdn ennakklupa knsernihjeen 10 :ssä mainituissa asiissa. Ennakklupamenettelyn mukaisissa asiissa knsernijhdn edustaja vi

16 10 timia yhteyshenkilönä yhtiön hallituksen puheenjhtajan, yhtiön timitusjhtajan sekä knsernijhdn välillä. 8 Tilintarkastus Tytäryhtiön ja tilintarkastajan välisessä tilintarkastusta kskevassa spimuksessa n edellytettävä, että yhtiön tilintarkastaja n velvllinen tilintarkastuskertmuksessaan nimenmaisesti lausumaan tilinpäätöksen vahvistamisesta, tulksen käsittelystä hallituksen esittämällä tavalla sekä vastuuvapaudesta, vaikka TTL ei siihen velvita. Js tilintarkastaja n esittänyt hallitukselle, timitusjhtajalle tai muulle vastuuvelvlliselle humautuksen seikista, jta ei esitetä tilintarkastuskertmuksessa vaan tilintarkastuspöytäkirjassa, humautukset n kirjattava hallituksen pöytäkirjaan ja timitettava pöytäkirja tiedksi kunnan knsernijhdlle. Yhtiön n ilmitettava timintakertmuksessa tai sitä vastaavassa kertmuksessa tilintarkastajan palkkit tilikaudelta. Js tilintarkastajalle n maksettu palkkita tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista, nämä palkkit n ilmitettava erikseen. 9 Knsernin sisäinen yhteistyö Knsernihallint järjestää tytäryhteisöjen timitusjhtajille, hallituksen puheenjhtajille ja jäsenille sekä tarvittaessa muulle henkilöstölle tilaisuuksia, jilla pyritään edistämään knsernin sisäistä yhteistyötä ja parhaimpien käytäntöjen maksumista. Tytäryhteisöjen edustajat vat velvitettuja sallistumaan näihin tilaisuuksiin. Knsernijht ei sallistu tytäryhtiöiden timinnalliseen päätöksentekn eikä päivittäisjhtamiseen muutin kuin yhtiökkuksissa ja knsernihjeessa knsernijhdn ennakkluvan selvittämisen piiriin kuuluvissa asiissa. 10 Viestintä Tytäryhteisöä kskevasta viestinnästä vastaa yhteisön pulella hallitus ja timitusjhtaja sekä kunnan pulella knsernijht. Mikäli yhteisön timinta n laajaa tai yleistä mielenkiinta herättävää, n yhteisön hulehdittava, että yhteisössä laadittu vusikertmus n yleisesti saatavilla. Vusikertmus ja vastaavat tiedt vat yleisesti saatavilla, mikäli ne vat yhteisön Internet-sivuilla. 11 Julkiset hankinnat Kuntaknserniin kuuluvan tytäryhteisön llessa julkisista hankinnista annetun lain tarkittama hankintayksikkö, n hallituksen ja timitusjhtajan valvttava, että yhteisössä nudatetaan julkisista hankinnista annettuja säädöksiä ja hjeita. Yhteisön hallituksen ja timitusjhtajan tulee hulehtia siitä, että tytäryhtiö ei menetä hankintalainsäädännön tai ikeuskäytäntöön perustuvaa sidsyksikköasemaa suhteessa kuntaan ilman knsernijhdlle annettua etukäteistieta asiasta, jtta knsernijht vi tarvittaessa esittää kantansa asiaan.

17 11 Hallituksen ja timitusjhtajan n myös valvttava, että tytäryhteisössä nudatetaan harmaan taluden trjunnasta annettuja säännöksiä ja hjeita. 12 Lahjman vastaiset periaatteet Tytäryhteisön n nudatettava hyvää liiketapaa kestityksen ja muun vieraanvaraisuuden tarjamisen ja vastaanttamisen suhteen. Tytäryhteisön n sveltuvin sin nudatettava kunnan antamia hjeita ulkpulisten kustantamista matkista ja muiden taludellisten etujen vastaanttamisesta ja antamisesta. Tytäryhteisöt eivät anna taludellisesta tukea pliittiseen timintaan. 13 Vaitilvelvllisuus ja asiakirjajulkisuus Tytäryhteisön hallituksen jäsen, timitusjhtaja, knsernihallinnn edustaja tai muu kunnan viranhaltija ei saa paljastaa ulkpuliselle tytäryhteisön liikesalaisuuteen kuuluvaa asiaa. Tytäryhteisössä saatua tieta liikesalaisuudesta ei saa ikeudettmasti käyttää eikä ilmaista hankkiakseen itselleen tai tiselle etua ja tista vahingittaakseen. Hallituksen jäsenen, timitusjhtajan ja knsernihallinnn edustajan n lisäksi säilytettävä saamiaan asiakirjja ja muuta tieta hulellisesti ja niin, ettei ulkpulisilla le pääsyä liikesalaisuudeksi katsttavaan tietn. Myös asiakirjja tuhttaessa edellä mainittujen henkilöiden n timittava niin, ettei ulkpulisella le pääsyä liikesalaisuudeksi katsttavaan tietn. 14 Vastuuvakuutukset Tytäryhteisöllä n ltava riittävä vastuuvakuus hallituksen jäsenille ja timitusjhtajalle, mikäli se n riskeiltä sujautumisen kannalta perusteltua

18 Kunnan timinnan jhtaminen ja hallinta sekä mistaja- ja knsernihjaus Susitukset

19 Kunnan timinnan jhtaminen ja hallinta sekä mistaja- ja knsernihjaus Susitukset 1. Kunnissa alitetaan knsernihjeen valmistelu mahdllisimman pian ttaen humin kuntalain säännökset ja Kuntaliitn susitukset. 2. Valtuusttyöskentelyn vastuullisuutta ja tulksellisuutta edistävät valtuustn ja sen puheenjhtajistn tehtävät sekä työskentelyn, päätöksenten, raprtinnin ja arviinnin timintatavat määritellään hallintsäännössä. 3. Knsernijhdlle ja -hallinnlle varataan riittävät vimavarat aktiivisen ja tulksellisen mistajahjauksen järjestämiseksi. Knsernijhdlta edellytetään mnipulista asiantuntemusta ja kkemusta muun muassa kuntaknsernin jhtamisesta, timinnasta ja taludesta, sisäisestä valvnnasta ja riskienhallinnasta.* 4. Knsernijht arvii vusittain kunnan kknaisedun tteutumisen ja riskienhallinnan kannalta mistajahjauksen tulksellisuutta. 5. Kunnan mistamien yhtiöiden mistajahjauksen sekä knsernivalvnnan tulkselliseksi järjestämiseksi vidaan perustaa tarvittaessa hallituksen jast tai timikunta. Kunnan sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan sekä knsernivalvnnan hjauksen, seurannan ja arviinnin tteuttamiseksi vidaan perustaa tarvittaessa sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan jast. Nämä vidaan tarvittaessa yhdistää yhden jastn timialaan. Jastn valitaan tarvittaessa hallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi myös ulkpulisia asiantuntijita. Mikäli kunnassa ei le järjestetty sisäistä tarkastusta, n perusteltua harkita sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan jastn perustamista. 6. Knsernijht arvii työskentelynsä laatua ja tulksellisuutta säännöllisesti. Arviinnit sisältävät säännönmukaiset itsearviinnit sekä riippumattman ulkisen arviijan surittaman arviinnin esimerkiksi kerran hallituskaudessa merkittävimmissä knser- niyhtiöissä. Arviinnin tulkset ja jhtpäätökset käsitellään valtuustn puheenjhtajistn kanssa. 7. Kuntastrategian ja timinnan tulksellisuuden arviinnin vastuut määritellään hallintsäännössä. Arviinti tteutetaan sana timinnan ja taluden valmistelua ja seurantaa. 8. Omistajapliittiset linjaukset ja knserniyhtiöille asetettavat liiketiminnan strategiset kehittämistavitteet sekä timinnan ja taluden tavitteet määritellään perustuen kuntastrategiaan sekä yhtiöiden analysintiin ja salkutukseen eli yhtiöiden lukitteluun niiden merkittävyyden ja riskien mukaan. Tavitteiden lisäksi yhtiöiden taludellista asemaa seurataan tunnuslukujen avulla. 9. Knserniyhtiöt raprtivat knsernijhdn hjeistaman raprtintimallin mukaisesti esimerkiksi neljännesvusittain asetettujen tavitteiden tteutumisen, timinnan tulksellisuudesta ja taludellisen aseman kehityksestä sekä timinnan kestävyyteen ja maisuuden arvn kehittymiseen lennaisesti vaikuttavista tekijöistä knsernijhdlle. 10. Kuntien mistamien yhtiöiden työnantajaedunvalvnta hidetaan Avaintyöantajat ry:n kautta ja työeläkevakuuttaminen Kevassa. 11. Kuntaknserniin kuuluvien merkittävimpien yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin sisällytetään määräykset, jtka varmistavat kunnan mistajahjauksen tteutumisen tytäryhtiössä. 12. Kuntaa sakkeenmistajana edustaa yhtiökkuksessa knsernijhtn tai -hallintn kuuluva viranhaltija tai knsernijhdn nimeämä muu timihenkilö. Knsernijht antaa yhtiökkusedustajalle mistajahjauksen edellyttämät timintahjeet. 13. Valtuustn hyväksymällä knsernihjeella annetaan tarvittavat hjeet, jilla yhdenmukaistetaan ja tehstetaan kunnan timinnan jhtamista kunnan * Kuntalain 48 :n mukaan knsernijhtn kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjhtaja tai prmestari ja muut hallintsäännössä määrätyt viranmaiset.

20 kknaisetuun perustuen. Knsernijht rganisi knsernijhtamisen ja -valvnnan knsernihjeen sisältämien määräysten mukaisesti sekä seuraa ja arvii niiden nudattamista ja riittävyyttä. 14. Knsernihjeessa määrätään hallitusten jäsenten nimitysperiaatteet ja -käytännöt ttaen humin yhtiön timialan edellyttämä liiketiminnan ja taluden asiantuntemus. Knsernijht tai sen knsernijast vastaa yhteistyössä knserniyhtiöiden hallitusten puheenjhtajien kanssa hallitusten jäsenten nimitysprsessista. Knsernihjeessa kuvataan menettelytavat, jiden mukaan yhteisö- ja jäsenkhtaisesti etukäteen arviidaan hallituksen kknpana ja sen timivuutta. 15. Valtuustn päättämissä kunnan ja kuntaknsernin sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan perusteissa päätetään sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan järjestämisen linjaukset, tavitteet ja sa-alueet sekä niiden timeenpan, seuranta- ja arviintimenettelyt. Lisäksi päätetään velvllisuudesta järjestää sisäinen tarkastus, mikäli sisäinen valvnta ja riskienhallinta eivät tuta knsernijhdlle riittävää varmuutta sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja tulksellisuudesta kunnassa ja kuntaknsernissa. 16. Kunnanhallitus hjeistaa sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan järjestelmällisen timintatavan sekä valv sen timeenpana ja tulksellisuutta. Ohjeistamisessa tulee humiida ydintimintjen ja järjestelmien tunnistaminen, merkittävät ulkistetut palvelut ja timinnt sekä hyväksyttävän riskitasn ja riittävien hallinnan menettelyiden määritteleminen. 17. Lautakunta ja jhtkunta raprti kunnanhallituksen tavin timintakertmuksessa sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tulksellisuudesta. Raprtinti pitää sisällään tiedt merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä niiden hallinnasta. 18. Kunnan tytäryhteisöjen tulee knsernihjeen määräysten velvittamana raprtida knsernijhdlle sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä tulksellisuudesta. Raprtinti pitää sisällään tiedt merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä niiden hallinnasta. 19. Yhtiön hallituksen puheenjhtaja ja jäsenet kuluttautuvat ja situtuvat jatkuvasti kehittämään hallitustyöskentelyn edellyttämää saamistaan. Kunnan vastuulla n järjestää kulutusta ja hulehtia kulutuksen tarjamisesta. 20. Yhtiön timitusjhtaja raprti knsernijhdlle tilikauden aikana pidettyjen kkusten lukumäärän sekä jäsenten henkilökhtaisen tai keskimääräisen sallistumisen kkuksiin. 21. Kunnan mistamille tytäryhtiöille valitaan timitusjhtaja, jlla n yhtiön liiketiminnan jhtamisen edellyttämä riittävä asiantuntemus ja kkemus. Yhtiön hallitus hankkii timitusjhtajaspimuksesta mistajan kannan ennen päätöksenteka. 22. Yhtiön hallitus hankkii mistajan kannan kannustinja palkitsemisjärjestelmään ennen päätöksenteka. Yhtiön hallituksen jäsen ei vi lla mukana kannustin- ja palkitsemisjärjestelmässä. 23. Säätiöitä ei pääsääntöisesti käytetä kunnan timintja rganisitaessa, kska säätiöissä ei vida varmistaa riittävästi kunnan mistajahjausta. Kuntaknserniin kuuluvat säätiöt raprtivat timintakertmuksessa sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tulksellisuudesta. Raprtinti pitää sisällään tiedt säätiön merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä niiden hallinnasta. 24. Kuntayhtymien perusspimuksia uudistettaessa tetaan humin jäsenkuntien mistajahjauksen ja valvnnan näkökulma. Erityinen humi kiinnitetään päätöksentekjärjestelmään, timinnan ja taluden raprtintijärjestelmään ja raprtintiin sekä määräyksiin alijäämän kattamisvelvllisuudesta.

21 Kuntaliitn hallitus hyväksyi nämä susitukset Sumen Kuntaliitt Tinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh , faksi Helsinki 2015

22 Omistajaplitiikka Khdekrtit 2014

23 Sisällysluettel Liikelaitkset Aleksia Työterveys Nurmijärven Vesi Yhtiöt Nurmijärven vukra-asunnt Oy Nurmijärven Sähkö Oy Rajamäen Uimahalli Oy Kiinteistö Oy Aleksis Kiven tie 14 Kiinteistö Oy Klaukkalan Säästökeskus, Kunmäentie 2 Kiinteistö Oy Aithelmi, Klaukkalantie 72 Kiinteistö Oy Nurmijärven Virasttal, Keskustie 2 A Kiinteistö Oy Nurmijärven liikennepalvelukeskus, Mahlamäentie 1 Kiinteistö Oy Rajamäen Liikeristeys, Kiljavantie 1 Arkadian kulukiinteistöt Oy Kuntayhtymät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhitpiiri HUS ETEVA kuntayhtymä Uudenmaan liitt kuntayhtymä Uudenmaan päihdehulln kuntayhtymä/ Ridasjärven päihdehitkeskus Keski-Uudenmaan kulutuskunta-yhtymä, KEUDA Kiljavan Sairaala Oy Keski- Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Frum Keski-Uudenmaan pelastuslaits liikelaits Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry Kuntien Tiera Oy Laurea- ammattikrkeakulu Oy Ssiaalitait Oy 2

24 Liiketimintaajatus Omistusjakauma Kunta 100 % Aleksia-liikelaits Tuttaa kustannustehkkaita ruka-, siivuspalveluja kilpailukykyisillä kustannuksilla Tärkeimmät tunnusluvut 2014 Miksi lemme mukana yhtiössä Taludelliset vastuumme Tulevaisuuden haasteet ja riskit Rlimme jatkssa yhtiössä Edustus : Jhtkunta Liikevaiht 10,9 milj., Tase 1,6 milj. Aleksia n Nurmijärven kunnan liikelaits, jka tuttaa palveluspimuksiin perustuvia asiakaslähtöisiä ja kustannustehkkaita ruka-, siivuspalveluja. Kunnan 100 % mistama Liikelaitsten itsenäinen rli, kilpailuttaminen ja timinta markkinilla Säilytetään sisäisten palvelujen liikelaitksena, mistajahjausta lisätään ja tilaaja-tuttaja näkökulmaa selkiytetään PS: Arteli Ter pj. (Lukkarinen Kari), KOK: Muuri Reij vpj. (Naapuri Sami), KOK: Bruun-Vartia Marjukka (Salranta Mika), SDP: Mattila Pentti (Heinnen Mark) KESK: Heikkinen Anu (Heikkilä Anneli), VIHR: Rhde-Nielsen Anne (Nuttimäki Telma), Napalin Jaana (Rs Ansa) Kh:n edustaja Markku Schildt Nurmijärvi Nurmijärvi

25 Työterveys -liikelaits Liiketimintaajatus Kunnan henkilöstön työterveyshulln järjestäminen sekä lakisääteisen työterveyshulln järjestäminen Omistusjakauma Kunta 100 % Tärkeimmät tunnusluvut 2014 Tulevaisuuden haasteet ja riskit Rlimme jatkssa yhtiössä Edustus : Jhtkunta Liikevaiht 1,65 milj. Tase Henkilöstön saatavuus, uudet timitilat, seudullisen yhteistyön mahdllisuudet Säilytetään nykyisellään, mikäli tulevasta lainsäädännöstä ei muuta jhdu. Työterveyspalvelut saadaan edullisimmin ja laadukkaimmin järjestettyä man työterveyshulln kautta. SDP: Ripatti Arja pj. (Ktiniitty Eva), KOK: Lihr Jyrki vpj. (Pietiläinen Petri), PS: Taipale Antti (Heikknen Antti) Palvelun käyttäjä: Krsisaari Antti (Teräsalmi Eeva) Kh:n edustaja Tapi Sivula Lauri Laine

26 Nurmijärven Vesi - liikelaits Liiketimintaajatus Kunnan vesihulln turvaaminen Omistusjakauma Kunta 100 % Tärkeimmät tunnusluvut 2014 Tulevaisuuden haasteet ja riskit Liikevaiht 6,6 milj. Tase 36,7 milj. Investintien rahitus ja velanmaksukyky. Energian käytön taludellisuus. Rlimme jatkssa yhtiössä Strategisesti merkittävä, säilytetään liikelaitksena Edustus : Jhtkunta PS: Kakk Kimm pj. (Perkaus Ari), KOK: Ruusuvirta Hilkka vpj. (Jkilammi Aija), KESK: Airikkala Rist (Sinisal Jari), VIHR: Rauhala Satu (Viik Satu) KD: Kuula Ina (Kainulainen Mirja), Kh:n edustaja Handlin Kirsti Etunimi Sukunimi

27 Nurmijärven vukra-asunnt Oy Liiketimintaajatus Vukra-asuntjen ylläpitäminen, rakentaminen ja hallinninti Omistusjakauma Kunta 100 % Tärkeimmät tunnusluvut 2014 Miksi lemme mukana yhtiössä Taludelliset vastuumme Tulevaisuuden haasteet ja riskit Rlimme jatkssa yhtiössä Liikevaiht 9,5 milj., tase 62,5 milj. Asuntja 1381 kpl, m2 Kunnan asuntpliittisten tavitteiden ja MAL- aiespimuksen tteuttamiseksi Surat takausvastuut Riittävä tnttivarant, jka mahdllistaa mnipulisen ja asunttarpeita vastaavan asunttutannn Suhdanteista ja ARA:n hintasäännöstelystä jhtuvat vaikeudet saada tutanta käynnistettyä Khtuullisen vukratasn ylläpit Strategisesti merkittävä mistus, säilytetään mistus nykyisellään. Yhtiötä käytetään mnipulisesti myös palveluasuntjen ja muita erityisasuntja kskevien asuntjen tuttamiseen ja hallinnintiin, esim. vanhusten ja erityisryhmien palveluasunnt ja niihin liittyvät palvelutilat Edustus Yhtiökkus: Kimm Behm (Jukka Anttila) Hallitus: Pihk Jukka, KESK (pj), Rantanen Erkki, SDP, Miettinen Pasi, KOK, Knnen Aarn Asukkaiden edustajat: Klehmainen Tiiti ja Lingman Sirkku Nurmijärvi