KORKOA OSAAMISELLE ARJESSA

Transkriptio

1 KORKOA OSAAMISELLE ARJESSA Koulutuksellinen ryhmäkonsultaatio työntekijän tukena sekä alueellisen ja/tai seutukunnallisen yhteistyön kehittämisen välineenä KONSULTAATIOKÄYTÄNTEET ASIAKASTYÖSSÄ SEINÄJOKI Eira Tikkanen Jotta saisi sen informaation, jota yhdessä Korko-keskustelussa tulee esiin, pitäisi soittaa ainakin 60 puhelua eri tahoille, toistella asiaa moneen kertaan ja välittää eri viranhaltijoiden tieto ja kannanotot useille asianosaisille. Silloinkin puuttuisi tärkeä asia eli ihmisten keskinäinen, samanaikainen vuorovaikutus. Korko on ehdottoman tarpeellinen: Korko ja työnohjauspäivät ovat kuukauden ehdottomia kohokohtia. 1

2 MISTÄ IDEA KORKOSTA? Kehittyi Saarijärven seutukunnalla Keski-Suomessa osana valtakunnallista lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämishanketta HARAVAA ( ) Yhteistyössä Suomen Kuntaliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto, Keski-Suomen Harava, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Saarijärven seutukunta. Etäisyydet seutukunnalta lasten- ja nuorisopsykiatrisiin erityispalveluihin pitkät nuorisopsykiatrian poliklinikka? Voisiko jotain tehdä paikallisesti ja uudella tavalla? KORKO -ydinryhmä koottiin alueen kuntien lasten ja nuorten kanssa työskentelevistä ja palveluista vastaavista sosiaali-, terveys - ja sivistystoimen ammattilaisista (10 henkilöä + sairaanhoitopiirin konsultit) TAVOITTEIKSI ASETETTIIN turvata ja kehittää kaukana lasten- ja nuorisopsykiatrisista erityispalveluista sijaitsevien pienten kuntien palveluita edistää lähityöntekijöiden ammatillista osaamista sekä toimintamahdollisuuksia edistää yhteistyöverkostojen syntymistä lisätä vuoropuhelua kuntien työntekijöiden sekä erikoissairaanhoidon edustajien välillä 2

3 TAUSTAIDEAT Palveluiden pirstaleisuus ja ammatti- ja hallintokuntien erillisyys Voimavarojen hukkaaminen Voimaantumisideat, lähellä arkista elämää työskentelevien tukeminen Perhe- ja verkostotyö Sosiaalisen konstruktionismi ja uudenlaiset oppimiskäsitykset KORKO-IDEAT Tutkitaan yhdessä työntekijän kysymyksiä Ytimessä oppijan oma toiminta ja refleksiivisyys Avoin dialogi luo uutta Arkielämän puhe ja tasavertainen toimijuus Konsultaatio asiantuntijaverkostona ja palautejärjestelmänä 3

4 KORKO- KONSULTAATIOSSA syntyy uudenlaista keskustelua ja yhteistyötä toimijoiden välillä tuotetaan uudenlaisia näkemyksiä ja työtapoja arvioidaan omaa toimintaa sekä yhteistyösuhteita selkiytetään ja konkretisoidaan työn taustaolettamuksia sekä kunkin ammattilaisen työtä ohjaavien lakien ja normien merkityksiä ylitetään ammattikunta-, organisaatio- ja aluerajoja KORKO-KONSULTAATIOON TARVITAAN Ydinryhmä Konsultaatioryhmä muodostuu ydinryhmästä, vaihtuvista osallistujista sekä konsulttiparista Konsultaatiossa toimitaan lähiryhmässä, reflektioryhmässä, seurantaryhmässä Pelisäännöt salassapito ja kirjaaminen Tilat ja välineet Aikaa 3-4h 4

5 KONSULTTIEN ROOLI Turvallisesta ja leppoisasta ilmapiiristä huolehtiminen Struktuurista huolehtiminen, kirjaus Osallistujien puheoikeudesta huolehtiminen Pelisäännöistä ja työskentelytavasta informoiminen Vastaavat monologeihin dialogisesti Häiriöiden tunnistaminen prosessissa keskustelun jumiutuminen, mitään ei voida tehdä-tilanteet, sekavuus, toisten päälle puhuminen Keskustelun etenemisestä huolehtiminen Konsulttien omat näkökulmat Konsulttien ulkopuolisuus tärkeää! 5

6 KOKEMUKSIA KORKO- KONSULTAATIOISTA (2004) asiat kootaan tehokkaasti, ytimeen päästään nopeasti erilaiset näkökulmat, toisten työn ymmärtäminen lapsi nousee esiin avoimuus ja dialogisuus toteutuvat toimijoiden vastuut jäsentyvät, organisaatiorajat ylittävä, moniammatillinen yhteistyö lisääntyy työntekijöiden usko omaan osaamiseen vahvistuu vaihtuvat roolit edistävät osallistujien oppimista ja toimijuutta 6

7 Tehokasta, mennääna sioiden ytimeen hyvässä ohjauksessa Alkukankeuksien ja epäselvyksien jälkeen konsultaatiossa on saanut tietoa ja älynväläyksiä. Näkökulmat laajentuneet, tullut varmuutta lisää Syntyi jäsentynyt, monipuolinen näkemys Ymmärsin koulun tekevän tosi paljon työtä lapsen asioissa Sain rohkeutta toimia Antoi uskoa siihen, että vaikeisiin tilanteisiin voi syntyä ratkaisu, uusi suunta Kaikki mukana, leppoinen ja asiakaskeskeinen tunnelma Selkeät kannan otot konsulteita mm. psyykkisen sairastumisen riskeistä KORKOSTA KEHITTYI jatkuva ja laajentuva yhteistoiminta ja - kehittämisrakenne oppimis- ja yhteistyöverkosto muunneltava malli erilaisiin keskustelu- ja kehittämistilanteisiin mallia on arvioinut Tuula Salmela 2006 (Post Harava-selvityksessä Suomen Kuntaliitto, Lastensuojelun Keskusliitto) 7

8 KORKO TOIMII Arkisten työtilanteiden lisäksi yhteistyöjärjestelmien tasolla Strukturoituna verkostotyöskentelymallina mille tahansa hyvinvointipalvelujen alueelle tilanteissa, joissa on tarpeen koota ja kuulla eri työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia Yhteistoiminnallisuuden synnyttäjänä Kehittämis-, koulutus-, työnohjaus- ja ongelmanratkaisutilanteissa Ideointimenetelmänä Työohjauksellisena prosessina, kehittämisprosessina, yksittäisissa tilanteissa MIKSI KORKOA TARVITAAN? Hyvien keskustelu- ja neuvottelutilanteiden synnyttäminen on vaikeaa siksi myös todellisen yhteistyön syntyminen on vaikeaa Esteinä tunteet, roolit, hierarkia, valta-asetelmat, monologisuus, epäselvät vastuut, rutiinit, ammattiroolin tai säädösten taakse linnoittautuminen Korkon struktuuri ja prosessi pyrkii ohittamaan em. esteet Korkossa voi oppia osallistumalla, tekemällä, saamalla palautetta 8

9 KORKO-KONSULTAATIOSSA Jokainen määrittelee oman suhteensa, näkökulmansa, toimijuutensa mahdollisuudet ja rajat ko. asiaan tai tilanteeseen Jokainen määrittelee oman kysymyksensä Reflektio avaa ja rikastuttaa, tekee mahdottomasta mahdollisempaa Jokainen oppii ja kehittyy Syntyy taitoja ja yhteistyötä KORKO-KONSULTAATIOT EDELLYTTÄVÄT : Turvallisuutta Koulutettuja konsultteja Struktuurin ylläpitoa Lähityöryhmäläiset vastuullisia omassa työssään Reflektiosääntöjen noudattamista Perinteisestä konsultointimallista ja asiantuntijuuskäsityksestä luopumista meillä yhdessä on ratkaisun avaimet! Jatkuvuutta! 9

10 LISÄTIETOA KORKOA OSAAMISELLE ARJESSA Koulutuksellinen ryhmäkonsultaatio lasten ja nuorten palveluissa (Eira Tikkanen & Juha Katajamäki 2004) Opas imuroitavissa netistä Tilattavissa Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Puh: (09) / kirjakauppa Lastensuojelun Keskusliitto Puh: (09) / Konsulttikoulutus: Keski-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus HARAVAN seurantaselvitys Tuula Salmela 2006 Lähtökohdat: - Lasten ja nuorisopsykiatrian palvelut sijaitsevat Jyväskylässä, jonne monista alueen kunnista on matkaa - Varsinkin pienet kunnat tarvitsevat tukea ratkaisuissaan - Ainoa tapa saada konsultaatiota, oli yrittää soittaa epävarmaa ja monta toimijaa käsittävän asetelman selostaminen hidasta - Seutukunnalle haluttiin oma nuorisopsykiatrian poliklinikka 10

11 KORKO-työskentelyn tuloksia (Salmela 2006) - Kuntien edustajat voivat tuoda ryhmää omia tapauksiaan : perustason työntekijöitä tuetaan vaikeissa tilanteissa - Kaikista tapauksista oppii niiden sisältämien yhteisten piirteiden vuoksi. Ymmärrys auttaa jatkossa muidenkin tapausten käsittelyssä - Konsultoivien sairaanhoitopiirin erikoisasiantuntijoiden jalkautumisesta koituu kaikille ajan ja energian säästöä. - Malli sopii erityisen hyvin syrjäseudulle. KORKO:n kaltainen verkostoitunut työote on tärkeää ylläpitää syrjäseuduilla, missä on kuitenkin yhtä hankalia tapauksia kuin pääkaupunkiseudulla - Uusien työntekijöiden ammattitaito ei kerry silloin kun tapauksia tulee eteen vähän. Nyt tämä kokemus ja näkemys kumuloituu muiden työntekijöiden välityksellä. - Muista melko erillään oleva koulutoimi on saatu mukaan moniammatilliseen yhteistyöhön - Saatua koulutusta on voinut hyödyntää ja soveltaa eri tavoin - Moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt muissakin yhteyksissä - Mukana olevat tahot oppivat ymmärtämään lastensuojelun sos.tt:n työskentelytapaa - Mallilla arvioidaan olevan levitettävyyttä: dialoginen työskentelytapa, sopii mihin tahansa konsultaatioon vaikka vanhustenhuoltoon 11

12 - Ammatillisuus on lisääntynyt - Perustason oman työotteen vahvistuminen - Tuen jatkuvuus tuottaa turvallisuutta - Valmis, selkeästi strukturoitu menetelmä, jonka sisällä voi kuitenkin tehdä monenlaisia kokeiluja - Sopii muuhunkin kuin seutukuntayhteistyöhön - Suositellaan muillekin seutukunnille, varsinkin jos niissä on pieniä kuntia - KORKO ei sovi yksittäisen työryhmän työskentelyyn koska ryhmässä on oltava ulkopuolisia ja yhtä työyhteisöä laajempi pohja KORKO:n PROSESSI (Salmela 2006) - Perheneuvolan psykologi yhteyshenkilönä 6 kunnan osalta - Prosessin aikana liikuttiin molempiin suuntiin: kuntien työntekijät erikoisairaanhoidon tt:lle tutuiksi ja päinvastoin - Esh:n työntekijät tutustuivat paikallisiin olosuhteisiin - Ydinryhmä: 2 tk- psykologia, Pene sos.tt, kuuden kunnan lastensuojelun sos.tt:t & esh:n konsultit suunnittelevat toimintaa - Isomman konsultaatioryhmän kokoonpano vaihtelee ja riippuu käsiteltävästä tapauksesta 12

13 - Ensimmäinen vuosi kierrettiin kaikissa kunnissa - Sittemmin Saarijärvellä ja Karstulassa - Ryhmässä on ollut mukana koulutoimen johtoa, erityisopettajia, luokanopettajia, kuraattoreita, kouluterveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, perhetyöntekijöitä, seurakunnan nuorisotyöntekijöitä - Osa osallistuu ainoastaan reflektointiin - Tapaamisia 7-8 vuodessa Osallistujien arvioita 13

14 OSALLISTUJIEN ARVIOITA (Salmela 2006): Työtä tehty ennen töitä haparoivammin ja huonolla yhteistyöllä. Viisaus ei tule vain konsulteilta vaan siitä, että monta ihmistä keskustelee Vaikeita tapauksia käsitellään johdonmukaisesti, järkevässä vuorovaikutustilanteessa ja ripeässä tahdissa mutta silti rauhallisesti ja kiireettömästi Jokainen puheenvuoron käyttäjä tuo uutta näkökulmaa. Vaikka usein lähdetään liikkeelle kaaottisissa tunnelmissa, käsiteltävä tapaus selkiintyy nopeasti ja lähtee purkautumaan OSALLISTUJIEN ARVIOITA - Kurinalainen toiminta tuntui ensin hassulta; että määritellään tarkasti kuka saa sanoa ja missä järjestyksessä. Sittemmin tuli oivallus, että se on välttämätöntä ja oikeastaan ainoa tapa toimia. - KORKO sopii juuri lastensuojelutyöhön jonka tiimoilla tapahtuu paljon arvailua ja spekulaatioita - Kaikkien keissien käsittelystä saa jotakin, oma ammatillisuus kasvaa, saa juonen päästä kiinni - Vaikka lähtöasetelma on kuulostanut epätoivoiselta, joka kerralla ollaan päästy siihen, että tiedetään, miten eteenpäin mennään 14

15 OSALLISTUJIEN ARVIOITA - Kaksi hyötyä saadaan yhdessä: kyseessä on konsultaation ja työnohjauksen välimuoto kun ryhmä on pysyvä - Lisäarvo on syvempi kuin pelkkien keissien suhteen eteneminen: ammatti-identiteetti vahvistuu, opitaan tuntemaan seutukunnan työntekijöitä, jolloin yhteydenotot helpottuvat jne. Tämä on asiakkaan etu. - Ryhmässä on joka kerralla mukana myös tuntemattomia ihmisiä. Osallistujien vaihtuvuus on auttanut asiaa! Saadaan tuoreita ajatuksia, raikasta ihmettelyä - Ryhmässä on ollut yllättävän turvallista ja helppoa olla, vaikka alla on se tunne, että on ehkä epäonnistunut joidenkin tapausten suhteen OSALLISTUJIEN ARVIOITA Tapaamiset on koettu mielekkäinä ja niihin varataan automaattisesti aikaa Työote ei ole syyllistävä vaan kaiken aikaa erittäin rakentava Voi huomata, että eihän minulla ole hätää tämän nuoren kanssa, voidaan hyvin katsoa vielä pari kuukautta. Tai ihmetellä, että olenpa katsonut kauan ja miksi en ole puuttunut asiaan? On täysin mahdollista, että ryhmä saattaisi muodostua itseohjautuvaksi ajan kanssa Esteenä on ajan rajallisuus, mutta koskaan lähdettyäni, siihen panostettu aika ei ole harmittanut 15

16 OSALLISTUJIEN ARVIOITA Syrjäseutunäkökulma: huutavan ääni hukkuu aina 100km:n matkalla kun syrjäseutujen asukkaille järjestetään palveluita. Korko auttaa siinä ettei tehdä huonoja tai lainvastaisia ratkaisuja. Kun tapausta käsitellään yhdessä ja päästään tulokseen, olo on tosi keventynyt suorastaan kehollisestikin! Perusosallistujat ovat motivoituneet hyvin: ihmiset tulevat kaukaakin kuulolle ja miettimään omaa työtään. Konsulttien osaaminen ja työ on tosi arvokasta, samoin se, että ovat halukkaita matkustamaan maakuntiin Menetelmän juurtuminen ja leviäminen (Salmela 2006) Perustason työntekijöiden paineet tulevat lisääntymään Pienten kuntien sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on osoittanut, että konsultaatiomahdollisuudet ovat tärkeitä Tarvetta KORKO:lle on ja tulijoita riittää Kysyntä lisääntyi 2004 lopussa 1/2006 pidettiin kuuden kunnan sosiaalijohtajan ja perheneuvolan palaveri, jonka tuloksena toivottiin konsultaatioiden jatkuvan 16

17 Menetelmän juurtuminen ja leviäminen Keski-Suomessa Korko - konsultaatio erikoissairaanhoidon velvoitteeksi Kunnilta ei peritä maksua Uusia alueita mukaan Uusien konsulttien koulutus Juurtuminen edellyttää: Paikallisten toimijoiden motivaatiota ja vastuunottoa Erikoissairaanhoidon ja kuntien sitoutumista Menetelmän käytöstä kiinnostunutta väkeä Tiedottamista ja kokeilua Konsulttien kouluttamista ( 10 konsulttia koulutettiin yhteistyössä K-S sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa ) Konsulttipankki perustettiin 2006 / päivitetty

18 KORKO Keski-Suomessa Toimi säännöllisesti Saarijärven seutukunnalla Alkoi herättää kiinnostusta muuallakin Keski-Suomessa 1. Konsulttipari Konsulttipari Tällä hetkellä KORKO ei toimi Keski-Suomessa Syitä: - toimintakulttuurin muutos lasten- ja nuorisopsykiatriassa - konsultteja ei ollut tarjolla - jatkuvuudesta huolehtimisessa epäonnistuttiin Uudelleen käynnistämisestä viritetty keskustelua loppuvuodesta 2012 tekijät? Lopuksi: KORKO on hyväksi havaittu, arvioitu menetelmä Talentia- messuilla kilvoittelemassa Hyvä käytäntö palkinnosta Kehittäjät saaneet Suomen Perheterapiayhdistyksen Innovaatiopalkinnon

19 Kiitos! 19