1. TAVOITE RAKENNUSPAIKKOJEN SIIRROISTA JA YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 UPM-KYMMENE OYJ SAVITAIPALE, LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA MUISTIO VIRANOMAISNEUVOTTELUSTA (MRL 66 ) Pvm: klo. 10:00, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kouvola Läsnä: - Pekka Kosunen/ ELY-keskus - Antti Hirvikallio/ Savitaipaleen kunta - Arto Sipilä/ Savitaipaleen kunta - Päivi Uski/ Lappeenrannan seudun ympäristötoimi - Ahti Laakso/ UPM-Kymmene Oyj - Jari Dozzo/ UPM-Kymmene Oyj - Jarmo Mäkelä/ Karttaako Oy Pekka Kosunen toivotti puheenjohtajan ominaisuudessa paikalla olijat tervetulleiksi, tehtiin esittelykierros. Sovittiin, että Jarmo Mäkelä toimii sihteerinä ja tekee muistion neuvottelusta. Todettiin, että neuvottelusta on tiedotettu riittävästi, kaavoittaja on lähettänyt etukäteen osanottajille hankkeen alustavia tavoitteita ja yleissuunnitelman. Maakuntaliitosta ei tullut edustajaa paikalle. 1. TAVOITE RAKENNUSPAIKKOJEN SIIRROISTA JA YLEISSUUNNITELMA Jarmo Mäkelä kertoi hankkeen lähtökohdista, taustalla kunnan pienten vesistöjen rantayleiskaavan mitoitus, kyseistä yleiskaavaa koskeva hallinto-oikeuden päätös Hautajärviltä ja äskettäin valmistunut Orraintaipaleen ranta-asemakaavan muutos. Liitteenä olevaa alustavaa yleissuunnitelmaa käytiin osa-alueittain läpi. Kokonaisuutena tavoitteita pidettiin hyvin perusteltuina ja hyväksyttävinä. Aluerakenne tiivistyy ja syntyy vetovoimaista ympäristöä hyville paikoille. Riihijärven luoteisosan mahdolliset kaksi rakennuspaikkaa Tuohikotin tien varressa todettiin hyvin vetovoimaisiksi, mutta haasteellisiksi toteuttaa (tien läheisyys, vesihuollon järjestäminen, luontoarvot jne.). Kyseiset paikat todennäköisesti esitetään vielä luonnosvaiheessa ja pyydetään tarkemmat lausunnot aiheesta. Lisäksi keskusteltiin em. kahden maantien varrelle esitetyn rakennuspaikan osoittamista asuinpaikkoina. Maanomistajan mukaan näin voidaan menetellä, jos kaavamerkintä sallii myös lomarakentamisen kyseisillä paikoilla. Antti Hirvikallio toisti neuvottelussa kunnan kannan olevan lähtökohtaisesti myönteinen siirtoajatuksille ja kaavahankkeelle. Lähialueen mökkiläisillä on sanansa sanottavana tässä prosessin aikana, mutta alustavasti näyttäisi siltä, että tontit voidaan pääosin sijoitella siten ettei merkittävää haittaa muille mökkiläisille aiheudu. Hyvin alustavasti on keskusteltu prosessista niin, että kunta voisi poistaa kyseiset siirrettävät rakennusoikeudet (Ylä-Hyyvikäs) yleiskaavasta seuraavalla kunnan ns. muutoskierroksella. Ympäristötoimella ei ole kaavahankkeen periaatteisiin huomauttamista. Vesihuollon järjestämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota prosessin aikana (kaavamääräykset varsinkin harjumaisilla alueilla, pohjavesialueiden läheisyys!). Todettiin, että jätevesiasetus on jälleen muuttumassa, seurataan tilannetta kaavaprosessin aikana.

2 Yleissuunnitelman esityksen lisäksi Jari Dozzo toi esille kolme yleiskaavan mukaista rakennuspaikkaa, jotka ovat rakennettavuudeltaan (Ylä-Juurikko 2RA) tai olemassa olevan venevalkamarasitteen (Syvä-Sarkanen 1RA) takia hyvin haasteellisia toteuttaa. Nämä olisi luontevaa siirtää paremmille paikoille nyt samassa yhteydessä. Hirvikallion mukaan olisi luontevaa asettaa rakennuskiellot näiden rakennuspaikkojen osalta samassa yhteydessä kun nyt käsillä oleva kaava tulee kunnassa virallisesti esille/ asetetaan nähtäville. Maanomistaja ja kaavoittaja pitivät tätä luontevana ja hyvänä menettelytapana. Yhteenvetona yhtiön jäljellä olevasta rakennusoikeudesta todettiin, että käytettävissä on 8 paikkaa Hautajärviltä, 3 paikkaa "reservistä" Ylä-Hyyvikkäältä sekä kolme edellä mainittua huonon rakennettavuuden lisäpaikkaa = yhteensä 14 rakennuspaikkaa. Näistä viisi pyritään edelleen osoittamaan Hautajärville ja loput yhdeksän muille yleissuunnitelmassa esitetyille vesistöille. Mäkelä esitti, että luonnosvaiheessa voitaisiin vielä esittää "ylimitoitus" siirtokohteiden osalta (esimerkiksi 12 paikkaa) ja saadun palautteen perusteella karsia ehdotukseen lopulliset yhdeksän paikkaa. Tähän ei nähty estettä. Siirtojen kohteina olevien osa-alueiden nykyinen kaavatilanne on hyvin kirjava, mm. Hautajärvillä ei ole tällä hetkellä lainkaan kaavaa, osalla alueista on yleiskaava ja lisäksi pohjalla on kolmen eri aikakauden ranta-asemakaavaa. Hirvikallio esitti työkaluksi edelleen yhtä maanomistajan teettämää ranta-asemakaavaa/ ranta-asemakaavan muutosta, joka kattaisi koko nyt käsiteltävän alueen ja aikanaan juridisesti kumoaisi altaan vanhat kaavat. Selkeyden kannalta tätä vaihtoehtoa kannatettiin yksimielisesti, varsinkin kun yleiskaavassa voimassa olevat ranta-asemakaavat on esitetty vain informatiivisina aluerajauksina. Kunta "paikkaa" yleiskaavaa aikanaan muutosten osalta ja mm. Hautajärvillä niiltä osin, joihin nyt laadittava kaava ei ulotu. Biologi Jouko Sipari on aikanaan tehnyt yleiskaavan luontoselvityksen, selvitetään kyseisen työn hyödyntäminen tässä yhteydessä (laajuus, ajantasaisuus). Pohjakarttana pyritään käyttämään maastokarttaa mittakaavassa 1:5000 (+ käyrävälin tihennys?), asiasta keskustellaan prosessin aikana Lappeenrannan kaupungin kanssa (pohjakartan hyväksyjä). Kaavan nimeksi sovittiin Länsiosan ranta-asemakaava/ UPM-Kymmene Oyj. 2. JATKOTOIMENPITEET Mäkelä pyytää seuraavaksi luontoselvityksen täydentämisen käynnistämisen alueelta ja työstää loppukesän aikana normaalisti osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä suoraan ranta-asemakaavaluonnoksen, joka asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään viranomaislausunnot. Prosessista sovitaan vielä tarkemmin kunnan edustajien kanssa. Aikataulu hyväksyttiin yksimielisesti. Todettiin, että lähtökohdat hankkeelle ovat perustellut ja tuotu riittävästi esille tässä vaiheessa. Kosunen totesi neuvottelun päättyneeksi. Muistion vakuudeksi Jarmo Mäkelä Liitteenä yleissuunnitelma

3 Savitaipaleen kunta LIITE 1 UPM-Kymmene Oyj Rantarakennusoikeuden sijoittaminen Lähtökohtana on kunnan ns. Pienten vesistöjen rantayleiskaava ja sen mitoitus sekä kyseiseen kaavaan liittyvä Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös Hautajärvillä (14/5234/3, ), joka jättää 8 UPM:n rakennuspaikkaa "kodittomiksi". Tämän lisäksi yhtiöllä on kolme rakennuspaikkaa "reservissä" muilta alueen pieniltä vesistöiltä (ks. selvitys tämän suunnitelman lopussa), näistä pitäisi koostaa uusi kokonaisuus mielellään kunnan lounaisosan vesistöille. Kevään maastotöissä on löytynyt riittävästi vaihtoehtoja:

4 A. Hallinto-oikeuden päätöksestä huolimatta Hautajärvillä on edelleen hyviä rakennuspaikkoja, ote kaavaehdotuksesta (alueella ei ole tällä hetkellä siis yleiskaavaa tai asemakaavaa): Hallinto-oikeuden päätöstä ja varsinkin alueen maisemallisia arvoja kunnioittaen kaavaehdotuksesta poistetaan Suurelta Hautajärveltä kaksi uutta rakennuspaikkaa ja Pieneltä Hautajärveltä yksi rakennuspaikka. Jäljelle jäisi uutta rakennuspaikkaa, sekä toiselle yksityiselle maanomistajalle vielä yksi uusi paikka. Muille vesistöille sijoitettavaksi jää siis yhteensä kuusi rakennuspaikkaa (Hautajärviltä kolme ja vielä vanhemmasta "reservistä" kolme paikkaa). Maastokäyntien perusteella todettuja potentiaalisia vaihtoehtoja: B. Pieni-Salajärven luoteisosa, ote yleiskaavasta ja ranta-asemakaavasta

5 + erinomaisen vetovoimaisia rakennuspaikkoja 3-4 kpl + lähes valmiit tieyhteydet ja erinomainen rakennettavuus + aluerakenteen tiivistyminen - vaatii myös ranta-asemakaavan muutoksen ja siinä olevan uimarannan huomioimisen, rannan yleinen käyttö tosin hyvin vähäistä - naapurien läheisyys C. Kauriolammen eteläosa + hyvin vetovoimaisia rakennuspaikkoja 2 kpl + hyvät tieyhteydet lähistölle ja hyvä rakennettavuus - vaatii myös osittain ranta-asemakaavan muutoksen - pienehkö vesistö D. Kyynelmyksen lounaisranta + vetovoimaisia rakennuspaikkoja kpl + tyydyttävät tieyhteydet lähistölle ja hyvä rakennettavuus + aluerakenteen tiivistyminen

6 - vaatii myös ranta-asemakaavan muutoksen - naapurien läheisyys, ilmansuunta E. Riihijärven luoteis- ja koillisosa + maantien vieressä erinomaisen vetovoimaisia rakennuspaikkoja 2 kpl - tien melu, liittymän saanti? + koillisosassa vetovoimaisia rakennuspaikkoja 1 kpl + hyvät tieyhteydet ja rakennettavuus + aluerakenteen tiivistyminen - naapurien läheisyys Mm. Matalajärvellä ja Syvä-Sarkasella on lisäksi joitakin mahdollisia rakennuspaikkoja, mutta ne ovat jo selkeästi em. huonompia rakennettavuudeltaan. Kaita niminen rakentamaton järvi on kokonaan UPM:n omistuksessa, mutta on maisemallisilta arvoiltaan niin merkittävä, että syytä jättää tarkastelun ulkopuolelle.

7 "Reservissä" olevat rakennuspaikat Osa UPM:n rakennusoikeudesta sijoitettiin jo aiemmin Saimaalle. Otteita Orraintaipaleen rantaasemakaavan muutoksesta (hyväksytty ): Yleiskaavassa osoittamattomat rakennuspaikat on esitetty punaisella, 2 x -2 RA Maanomistajalle kuuluva rakennusoikeus ei sinällään häviä mihinkään, vaan kyseisille paikoille pyritään etsimään uusia paikkoja toisilta vesistöiltä. Violetilla on edelliseen karttaan lisäksi jo osoitettu kaksi rakennuspaikkaa (Ylä-Hyyvikäs), jotka on asetettu toistaiseksi rakennuskieltoon ja pyritään siirtämään toisaalle uusien kaavahankkeiden yhteydessä, kyseinen alue on kapeaa harjua ja rakennettavuudeltaan haasteellista. Eli nyt käsillä olevassa hankkeessa on tarkoitus sijoittaa loput Ylä-Hyyvikäs järven rakennusoikeudesta (1 + 2) rakennuspaikkaa.