Tulevaisuuden kunnan johtamisen välineet. Tuuli Tarukannel ja Pirjo Ala-Hemmilä 5.10, Loimaa

Transkriptio

1 Tulevaisuuden kunnan johtamisen välineet Tuuli Tarukannel ja Pirjo Ala-Hemmilä 5.10, Loimaa

2 Mihin johtaminen muuttuu? Kunnan johtaminen ei ole vain organisaation johtamista, vaan kuntayhteisön johtamista: -> virasto-organisaation ja henkilöstön johtamisesta erilaisten ulkoisten organisaatioiden, sidosryhmien ja kuntalaisten johtamiseen Rutiiniluonteiset tehtävät vähenee, haastavat/ monimutkaiset johtamisen ongelmat lisääntyy Lait: Jos johtamisen kohteena olevat asiat ja ilmiöt ovat näkyviä ja konkreettisia, syy-seuraussuhteet tunnistettavia ja rutiiniluonteisilla menetelmillä haltuun otettavissa Strategia: Jos tavoitetta/järkevää suuntaa on vaikea löytää eivätkä asiat ole vastaanottavaisia rutiiniluonteisille teknisille hallintayrityksille Eri johtamisen välineitä tarvitaan Mutta välineiden on vietävä samaan suuntaan Hallintasuhteet: Sisäiset hallintasuhteet: esimerkiksi luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyö Paikalliset hallintasuhteita: Suhde kuntalaisiin, yrityksiin, kolmanteen sektoriin, mediaan jne. Ylipaikalliset hallintasuhteet: Suhde valtioon ja muihin kansallisiin sekä kansainvälisiin toimijoihin, maakuntaan 2

3 Ei kaikki muutu - ajatus kunnasta! Kunta voi säilyttää asemansa asukkaiden yhteisönä, kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan elinvoiman kehittämisestä vastuussa olevana tahona vain, jos sen valtuustolla on muodollisen aseman lisäksi myös tosiasiallinen mahdollisuus päättää kunnan keskeisistä asioista. (HE 268/2014 vp.) Perustuslain 121 :n 1 momentin mukaan kuntien hallinnon on perustuttava kunnan asukkaiden itsehallintoon. Lailla on turvattava kunnan päätöksentekojärjestelmän kansanvaltaisuus, mikä sisältää ennen muuta kunnan asukkaiden oikeuden valitsemiinsa hallintoelimiin sekä sen, että päätösvalta kunnissa kuuluu asukkaiden valitsemille toimielimille (hallituksen esitys perustuslaiksi, HE 1/1998 vp). Kansanvaltaisuusperiaate vahvistetaan perustuslain 2 :ssä. Kansanvaltaan sisältyy myös yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. 3

4 Mitä kunnissa on nyt meneillään? 1.Luottamushenkilöiden ja poliittisten johtajien toimintaedellytyksiä vahvistetaan. 2.Kuntalaisten osallisuutta vahvistetaan ja suoria vaikuttamiskeinoja monipuolistetaan. 3.Eettiset seikat johtamisessa korostuvat. (vrt. myös valtuustosopimus, eettiset pelisäännöt ) 4.Aito tiedolla johtaminen entistä tärkeämpää. 5.Mallien pohdinta em. syiden vuoksi. 6.Konsernijohtaminen ja omistajaohjaus > välineitä ja -käytäntöjä johtaa kuntakonserneja. (esim. kuntalaki) 4

5 Valtuuston koko Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta valtuutettujen lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle viimeistään Oikeusministeriölle tulee ilmoittaa valtuuston vuonna 2020 tekemä päätös valtuutettujen lukumäärästä kahdessa tilanteessa: 1.Jos päätös vähimmäismäärää suuremmasta valtuutettujen lukumäärästä tehdään nyt ensimmäisen kerran. 2.Jos valtuusto muuttaa vuonna 2016 tekemäänsä päätöstä valtuutettujen lukumäärästä. Valtuutettuja valitaan pariton lukumäärä, jolloin valtuuston kokoontuessa täysilukuisena äänet eivät äänestettäessä menisi tasan. Asukasluku määräytyy väestötietojärjestelmässä vaalivuotta edeltävän vuoden marraskuun 30 päivän päättyessä olevien tietojen mukaan. 5

6 Valtuuston koko Väestömäärä vähenee yli 80 prosentissa nykyisiä kuntia ja kasvua tapahtuu harvemmassa kuin joka viidennessä kunnassa vuoteen (Tilastokeskus) Manner-Suomen kuntien valtuustoissa on nykyisin yhteensä valtuutettua. Jos kunnat olisivat valinneet vähimmäismäärän valtuutettuja tälle valtuustokaudelle, valtuutettujen yhteismäärä olisi Kuntalaissa valtuutettujen minimimäärä on porrastettu kunnan asukasluvun mukaan, ylärajaa ei ole. 31 % kunnista valitsi valtuustokooksi kuntalaissa olevan minimin. Pienin valtuustokoko on 13 ja suurin 85. Nyt kunnissa on keskimäärin 609 asukasta yhtä valtuutettua kohti, vaihdellen Luhangan kunnan 50 asukkaasta Helsingin kaupungin asukkaaseen valtuutettua kohti. Loimaalla nyt 372 asukasta yhtä valtuutettua kohti. Kuntalain vaatiman minimi valtuutettujen määrä Loimaalla 27, jolloin olisi 593 asukasta valtuutettua kohti. 6

7 Valtuuston koko Kuntalaki 16 Asukasluku Valtuutettuja vähintään enintään yli

8 Valtuuston koko -> Kuntapolitiikan ja keskeisten luottamushenkilöiden kasvottaminen pienemmän valtuustokoon, pormestarijärjestelmän tai muutoin koko- tai osa-aikaisten luottamustehtävien käyttöönoton myötä voisi lisätä kansalaisten vaaliosallistumista nykyistä laajemmin. -> Tarve korostaa valtuuston roolia tavoitteiden asettajana sekä toiminnan ja talouden yhteen sovittajana 8

9 Hyvä valtuustokoko Riittävän suuri, jotta tulee erilaisia ja monipuolisia ajatuksia Riittävän pieni, jotta on tehokas ja päätöksentekokykyinen Tähän (valtuutettujen lukumäärään) vaikuttaa myös kunnassa vallitseva päätöksenteko-, johtamis- ja toimintakulttuuri. Toivon kuitenkin, että asiaa ei käsiteltäisi vain irrallisena numeraalisena asiana. On hyvä, että samalla keskustellaan valtuuston roolista sekä toimintaympäristön muutosten vaikutuksista valtuustotyöhön. Kaija Majoinen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kuntaliitto 9

10 Miksi suurempi, miksi pienempi? Suurempi Demokratia Laajasti eri näkemyksiä päätöksentekoon Mahdollisesti tasapuolisempi ikärakenne Lautakunnissa valtuutettuja HE 268/2014: Suuri valtuutettujen määrä voisi olla perusteltu erityisesti kunnan siirtyessä valiokuntamalliin. Tällöin myös asioiden valmistelusta vastaavat valiokunnat valitaan valtuutetuista ja varavaltuutetuista. Pienempi Strateginen johtaminen Ehdokkaitten saatavuus Kunnan roolin muutos Sitoutuminen Kyvykkäämpi tekemään vaikeita päätöksiä HE 268/2014: Valtuuston koon pienentämistä voidaan perustella muun muassa valtuuston tosiasiallisen päätöksentekokyvyn parantamisella, luottamustointen houkuttelevuuden lisäämisellä sekä luottamustointen hoitamiseen tarvittavan asiantuntemuksen ja ajankäytön vaatimusten kasvulla. Se voisi edistää myös päätöksenteon vastuullisuutta. Kooltaan pienempää valtuustoa voitaisiin asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta täydentää kuntalaisten muilla osallistumiskanavilla kuten alueellisilla toimielimillä tai käyttäjädemokratialla.

11 Millä johdamme? Kuntalaki, jonka tavoitteena on: Vahvistaa kunnan johtamista ja poliittisen johdon päätöksentekokykyä. Selkeyttää poliittisen ja ammatillisen johdon työnjakoa sekä lisätä kuntapolitiikan ammatillistumista. Luo edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Luottamushenkilöjohto: mitä tehdään - tavoitteenasettelu, toiminnan suuntaviivoista päättäminen, vastuu kuntalaisille Operatiivinen johto: miten tehdään - valmistelu- ja täytäntöönpano-organisaation johtamista Kuntastrategia: miksi tehdään Luottamushenkilö- ja ammattijohdon yhteistyöllä strategisesti johdetut kunnat menestyvät tulevaisuuden haasteissa parhaiten.

12 Käytännön huomioita Proaktiivinen vai reaktiivinen toiminta ja kulttuuri? Arvioidaan strategisia vaihtoehtoja ja rajataan ne olennaisiin, keskitytään olennaiseen Löydetään uusia suuntia ja mielekkäitä näkökulmia epäkohtien etsimisen sijaan Lopetetaan niitä toimintoja, joita ei olisi pitänyt aloittaa Erotetaan henkilökohtaiset mielenkiinnon kohteet kunnan kehittämisen kannalta merkittävistä asioista Ajankäyttö isompiin asioihin Operatiivisen/poliittisen/strategisen ero: vältetään sekaantumista delegoituun päätösvaltaan Pistetään johtamisjärjestelmän lisäksi muut välineet kuntoon: virtaviivaisuus 12

13 . Millä tahansa päätöksen hetkellä oikein tekeminen on parasta mitä voit tehdä, väärin tekeminen on toiseksi paras asia ja pahinta on olla tekemättä mitään. Theodore Roosevelt 13