RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Transkriptio

1

2 1 RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1. ALUKSI HENKILÖSTÖKUVA Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain Henkilöstön ikärakenne Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Henkilötyövuodet Palkkakustannukset Sairauslomapäivien määrä ja osuus Työtapaturmat ja ammattitaudit HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Rauman Tarina ohjenuorana Henkilöstön koulutus Työhyvinvoinnin edistäminen Työyhteisökyselyiden tuloksia REKRYTOINTI, VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN Vaihtuvuus ja rekrytointi Keskimääräinen eläköitymisikä ja tehdyt eläkepäätökset Eläköitymisten ennakointi... 53

3 2 1. ALUKSI Henkilöstöraportti kertoo tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista. Tiedot esitetään enimmäkseen kuuden vuoden jaksolta, jolloin voidaan nähdä kehityksen trendi. Raportti toimii käsikirjana, josta voi etsiä kulloinkin tarvittavia tietoja. Tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi niin koko kaupunkiorganisaation tasolla kuin kussakin hallintokunnassa. Tilastotiedot ajetaan aina kunkin vuoden lopussa (31.12.), ja ne koskevat pääosin vakinaista henkilöstöä. Vuoden 2014 raporttiin on lisätty tunnuslukuja taseyksiköistä. Raportista on tehty kaksi versiota: nettiversio ja painettu versio. Vuoden 2014 aikana ei tapahtunut suuria organisatorisia muutoksia, joilla olisi ollut merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Ympäristölaboratorion yhtiöittämisen myötä Rauman kaupungin henkilöstöstä noin kymmenen siirtyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) palvelukseen. Vuonna 2014 Rauman kaupungin henkilöstömäärä väheni ja samalla niin määräaikaisten kuin työllistettyjenkin osuudet laskivat. Vuoden 2014 henkilöstöraportti sisältää työyhteisökyselyn tuloksia. Edelliset työyhteisökyselyn tulokset on esitetty vuoden 2012 raportissa ja niihin reagoinnissa onnistumisesta voidaan tehdä päätelmiä vuoden 2014 tulosten pohjalta. Vuonna 2014 Rauman kaupunki on toteuttanut strategianaan Rauman tarinaa. Tarina haastaa toimintakulttuurin muutokseen sekä kehittämään palveluita yhä monimuotoistuvampiin tarpeisiin. Henkilöstövoimavara on toimintojen kehittämisen keskiössä. Tunnusluvut henkilöstörakenteesta, henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittämisestä antavat arvokasta tietoa nykytilasta sekä auttavat suunnittelemaan ja kohdentamaan toimenpiteitä tarkoituksenmukaisesti. Raumalla Marika Alho-Malmelin Henkilöstösuunnittelija, Henkilöstöpalvelut

4 3 2. HENKILÖSTÖKUVA Tässä luvussa kuvataan vuoden 2014 Rauman kaupungin henkilöstömäärä, henkilöstön ikärakenne, työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset. Tarkastelua tehdään pääasiassa virastotasolla sekä työsuhteen luonteen perusteella. Joitain tunnuslukuja esitetään myös sukupuolten mukaan Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain Kuntasektorilla oli vuonna 2014 (kunnat + kuntayhtymät) työllisiä Valtion palveluksessa oli työllistä ja yksityinen sektori työllisti henkilöä. Kuntasektori työllisti kaikkiaan 21,8 % työllisistä. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Politiikkatavoitteena on pitkään ollut tasoittaa suomalaisen työelämän kansainvälisestikin vertaillen poikkeuksellisen tiukkaa eriytymistä naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin (horisontaalinen segregaatio). Niin ikään pyrkimyksenä on kaventaa sukupuolten palkkaeroa ja lieventää vertikaalista segregaatiota, joka ilmenee naisten aliedustuksena johtotehtävissä ja johtajapaikkojen sukupuolispesifeinä jakoina. Kuntasektori on vahvasti naisvaltainen: vuonna 2014 työntekijöistä 77,0 % oli naisia. Yksityinen sektori puolestaan on perinteisesti jonkin verran miesvoittoinen, miehiä oli 60,0 %. Valtiosektorilla taas naisia ja miehiä työskenteli kutakuinkin yhtä paljon. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Henkilöstömäärä kääntyi laskuun Rauman kaupungin henkilöstömäärien muutoksia tarkasteltaessa on otettava huomioon vuosien aikana tapahtuneet monet organisaatiomuutokset. Ne on kerrottu aiempien vuosien henkilöstöraporteissa. Seuraavan sivun taulukosta nähdään, että vuoden 2014 lopussa Rauman kaupungin palveluksessa oli kaikkiaan 3117 henkilöä, joista vakinaisia oli 2412, määräaikaisia 646 ja työllistettyjä 59. Kuten kuntasektorin yleensä, myös Rauman kaupungin henkilöstö on vahvasti naisvaltainen. Naisia henkilöstöstä on 2585 ja miehiä 532. Naisten osuus koko henkilöstöstä on 82,9 %, mikä on edelleen valtakunnalliseen keskiarvoon verraten jonkin verran korkeampi. Kuntasektorilla miesten osuus kasvoi hienoisesti vuodesta 2014 (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Koko henkilöstömäärä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) laski kaikkiaan 101 työntekijällä. Määräaikaisia työntekijöitä oli 33 vähemmän kuin vuonna 2013 ja työllistettyjen määrä väheni 38 hengellä. Vakinaisten henkilöiden määrä laski 30:lla vuodesta Esimiehiin henkilöstöstä lukeutui 192, joista naisia oli 144 (75 %) ja miehiä 48 (25 %).

5 4 Taulukko 1. Koko henkilöstö virastoittain vuosina KESKUSVIRASTO VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Ruokapalvelut 2014 VAKINAISET 116 TYÖLLISTETYT 6 MÄÄRÄAIKAISET 27 YHT. 149 KULTTUURI-VAPAA- AIKA VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT KASVATUS-OPETUS VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT SATAMALAITOS VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT SOSIAALI-TERVEYS VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT TEKNINEN VIRASTO VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Puhtauspalvelut VAKINAISET 137 TYÖLLISTETYT 1 MÄÄRÄAIKAISET 23 YHT. 161 Rauman vesi VAKINAISET 26 TYÖLLISTETYT 0 MÄÄRÄAIKAISET 1 YHT. 27 Rauman jätehuoltolaitos VAKINAISET 6 TYÖLLISTETYT 0 MÄÄRÄAIKAISET 1 YHT. 7 HLÖSTÖ YHT VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT

6 Keskusviraston henkilöstömäärästä on erotettu ruokapalvelut -taseyksikön henkilöstö ja teknisen viraston henkilöstömäärästä puhtauspalvelut - taseyksikön sekä vesi- ja viemäri- ja jätehuoltoliikelaitosten henkilöstö. Pienvenesatamassa työskentelevä yksi henkilö on laskettu teknisen viraston henkilöstömäärään Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain Vakinaisten määrä väheni kolmellakymmenellä Vuonna 2014 Rauman kaupungilla oli vakinaisessa työsuhteessa 2412 henkilöä, joista naisia oli 1999 ja miehiä 413. Miesten määrä pysyi ennallaan vuoteen 2013 nähden. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 77 % ja se kasvoi prosentilla vuodesta 2013, vaikka vakinaisten työntekijöiden määrä laski 30:llä työntekijällä VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ YHT. MIEHET NAISET

7 6 Taulukko 2. Vakinainen henkilöstö virastoittain sukupuolen mukaan vuosina KESKUSVIRASTO MIEHET NAISET YHT KULTUURI-VAPAA-AIKA MIEHET NAISET YHT KASVATUS-OPETUS MIEHET NAISET YHT SATAMALAITOS MIEHET NAISET YHT SOSIAALI-TERVEYS MIEHET NAISET YHT TEKNINEN VIRASTO MIEHET NAISET YHT Määräaikaisten ja työllistettyjen määrät edelleen laskussa Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2014 määräaikaisissa työsuhteissa oli Suomessa henkeä, mikä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työllisistä vuonna ,6 % oli määräaikaisia. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli miehiä (39,2 %) ja naisia (60,8 %). Naispalkansaajilla määräaikaisten osuus oli 18,5 % ja miespalkansaajilla 12,6 %. Määräaikaisten osuus on lievässä laskussa molemmissa ryhmissä aikaisempaan vuoteen 2013 verrattuna. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Suomessa määräaikaisten työsuhteiden osuus oli pitkään eurooppalaista keskitasoa selvästi korkeampi. Ero on tasoittunut vuodesta 2004 alkaen EUkeskiarvon kohotessa ja Suomen määräaikaisten osuuden pysyessä ennallaan, tai jopa hiukan laskiessa. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus).

8 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen 2014 työnantajasektorikohtaiset tilastot eivät ehtineet valmistua ennen henkilöstöraportin julkaisemista, mutta vuonna 2013 kunta-alalla työskenteleviä määräaikaisia palkansaajia oli 22,4 %. Valtiosektorin palkansaajista määräaikaisia oli 24,6 % ja yksityisen sektorin palkansaajista 12,1 %. Naisten osuus määräaikaisista nousi 2013 kuntasektorilla vuodentakaisesta 75,4 %:sta 78 %:iin, valtion ja yksityisen sektorin osuuden pysyessä ennallaan. Valtiolla määräaikaisissa työsuhteissa naisia työskenteli 51,4 % ja yksityisellä sektorilla niin ikään 51,4 %. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Rauman kaupungilla määräaikaisten osuus pysyi vuonna 2014 ennallaan ja oli 21 %. Työllistettyjen osuus oli 2 % ja laski prosentilla vuodesta Määräaikaisia työntekijöitä oli 33 henkilöä vähemmän ja työllistettyjä 38 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. 800 MÄÄRÄAIKAISET JA TYÖLLISTETYT, LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET Tarkasteluajanjaksolla työllistettyjen osuus oli vuonna 2013 korkeimmillaan. Vuonna 2014 työllistettyjen määrä kääntyi laskuun. Rauman kaupunki työllisti vuonna henkilöä. Alimmillaan työllistettyjen osuus on ollut tarkastelujakson aikana vuonna 2009, 1,4 %. Työllistettyjen määrä väheni muutamalla henkilöllä lähes kaikissa virastoissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa työllistettyjä oli 29 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2014 Rauman kaupungilla määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli 646 henkeä. Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 540 (83,6 %) ja miehiä 106. Määräaikaisten työntekijöiden määrän tasaiseen vähentymiseen on vaikuttanut työsuhteiden vakinaistaminen. Vuoden 2009 määräaikaisten jyrkkä nousu

9 8 selittyy terveystoimen liittymisellä kaupunkiorganisaatioon. Vuonna 2012 Rauman aluesairaala tuli osaksi Rauman kaupunkia. Tarkastelujaksolla vuonna 2010 määräaikaisissa työsuhteissa tapahtunut vähennys johtui osin vakinaistamisista, osin Rauman ammattiopiston määräaikaisten (pääosin sivutoimisia tuntiopettajia) siirtymisestä pois kaupungin henkilöstövahvuudesta Länsirannikon Koulutus osakeyhtiöön (WinNova). Vuonna 2012 määräaikaisia työsuhteita oli lukumääräisesti enemmän, mutta niiden osuus pysyi samana kuin edeltävänä vuonna Vuonna 2013 määräaikaisten työsuhteiden määrä väheni myös määräaikaisten työntekijöiden suhteellista osuutta tarkasteltaessa liki 3 %:lla. Vuonna 2014 suhteellinen osuus laski edelleen 0,4 %:lla. Määräaikaisten osuus kunkin hallintokunnan työvoimasta Määräaikaisten osuudessa ei tapahtunut 2014 merkittävää muutosta. Määräaikaisten työntekijöiden osuus laski 0,4 % edeltävästä vuodesta. Työllistettyjen osuus laski niin ikään 1,1 % edellisvuodesta. 30,0 MÄÄRÄAIKAISTEN JA TYÖLLISTETTYJEN % -OSUUDET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET 25,0 20,0 24,4 23,7 23,9 23,9 21,1 20,7 15,0 10,0 5,0 0,0 2,3 2,6 3,0 1,4 1,8 1, Vuonna 2014 määräaikaisten osuus laski kaikissa hallintokunnissa lukuun ottamatta kulttuuri- ja vapaa-aikatoimea, jossa määräaikaisten työntekijöiden osuus kasvoi 42,5 %:sta 52,3 %:in. Tässä tarkastelussa ei työllistettyjä ole laskettu mukaan.

10 9 Taulukko 3. Määräaikaisten osuudet hallintokunnittain vuosina KULTTUURI-VAPAA-AIKA 52,8 41,1 40,8 44,2 42,5 52,3 KASVATUS-OPETUS 22,5 22,2 24, ,1 20,9 SOSIAALI-TERVEYS 26,7 26,9 24,3 23,2 20,8 19,8 SATAMA 0 4, ,7 17,2 13,8 KESKUSVIRASTO 19,8 18,9 18,1 17,6 14,3 10,9 ruokapalvelut 18,1 TEKNINEN 14,2 15,9 16,1 13,6 9,8 6,2 puhtauspalvelut 14,3 Rauman vesi 3,7 jätehuoltopalvelut 14,3 YHTEENSÄ 24,4 23,7 23,9 23,9 21,1 20,7 Tämä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen muita paljon korkeampi osuus johtuu pitkälti siitä, että hallintokuntaan kuuluvat musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Toiseksi korkein osuus, 20,9 %, oli kasvatus-opetustoimessa. Määräaikaisuuden syyt 2014 Työmarkkinakeskusteluissa määräaikaisuus on ollut esillä erityisesti sen kielteisten, jopa laittomien, piirteiden takia. Pääosaan määräaikaisuuksista on perusteltuja ja laillisia syitä, kuten projektit, sivutoimiset tuntiopettajuudet, äitiys- ja hoitovapaat, vuorotteluvapaat, opintovapaat, sijaisuudet ja harjoittelut. Suurin osa kuntien määräaikaista on sijaisia (Kuntatyönantajat). Laittomia ja työntekijän kannalta ongelmallisia ovat määräaikaisten työsuhteiden jatkuvat ketjutukset, vaikka pysyvä työvoimantarve on olemassa. Rauman kaupungin henkilöstöpoliittinen lähtökohta on, ettei laittomia määräaikaisuuksia ole. Seuraavaan taulukkoon on kerätty vuoden 2014 määräaikaisuuden syyt naisilla ja miehillä. Taulukko 4. Määräaikaisuuden syyt 2014 sukupuolen mukaan. MÄÄRÄAIKAISUUDEN SYYT NAISET NAISET % MIEHET MIEHET % YHT. YHT. % Sijaisuus , , ,5 Projektitehtävä 13 2,2 2 1,7 15 2,1 Avoimen viran/työsuhteen hoito 14 2,4 2 1,7 16 2,3 Erillinen määräaikainen työtehtävä 81 13, , ,5 Harjoittelu 0 0,0 1 0,8 1 0,1 Oppisopimuskoulutus 16 2,7 2 1,7 18 2,6 Työn luonne 73 12, , ,0 Työllistetty 49 8, ,8 63 8,9 Muu syy 11 1,9 3 2,5 14 2,0 YHTEENSÄ , , ,0 Edelleen puolet vuoden 2014 määräaikaisuuksista oli sijaisuuksia, kuten aiemminkin. Toiseksi suurin syyryhmä oli erilliset määräaikaiset tehtävät. Kaikista

11 10 määräaikaisista seuraavaksi suurimman ryhmän muodostivat 2014 työn luonteen vuoksi määräaikaisiksi luettavat. Tähän ryhmään kuuluvat mm. koulunkäyntiohjaajat, iltapäiväkerho-ohjaajat sekä henkilökohtaiset avustajat. Vuonna 2014 työllistettyjen osuus kaikista määräaikaisista oli vain 8,9 %, kun vastaava prosenttiosuus vuotta aiemmin oli 12,5 %. Määräaikaisuuden syiden tilastoinnissa on epätäsmällisyyttä, sillä tuntiopettajat on voitu sijoittaa ryhmiin syykoodilla sijaisuus, erillinen määräaikainen työtehtävä tai työn luonne Henkilöstön ikärakenne Työelämässä on jo pitkään kannettu huolta työvoiman riittävyydestä ja tarvittavan osaamisen siirtymisestä, kun suuret ikäluokat poistuvat joukoittain työstä eläkkeelle, ja nuorten ikäluokkien osuus pienenee. Politiikkatavoitteena onkin, että työssä jatketaan aiempaa pidempään ja että eläkkeelle siirtymisaika joustaa. Tässä luvussa tarkastellaan Rauman kaupungin henkilöstön (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) jakautumista ikäluokkiin vuonna Luvussa esitetään lisäksi erikseen vakinaisen henkilöstön keski-iän kehitys ajanjaksolla Koko henkilöstön keski-ikä 46,5 vuotta, vakinaisten 48,6 vuotta Seuraavassa taulukoissa esitetään ensin koko henkilöstön jakautuminen ikäluokkiin ja sen jälkeen tarkastellaan vakinaisen henkilöstön ikärakennetta. Jakaumia tarkastellaan lukumäärinä ja keskiarvoina. Eniten henkilöstössä oli vuotiaita (518 henkilöä) ja sitten vuotiaita (501 henkilöä). Pienin ikäluokka oli vuotiaat (269 henkilöä). Vanhimman ikäluokan, 60 vuotta täyttäneiden osuus kallistui hienoiseen laskuun. Eri hallintokunnissa henkilöstön ikärakenne vaihtelee paljonkin, joten myös ikään liittyvät henkilöstöstrategiset tarpeet eroavat virastoittain. Taulukko 5. Koko henkilöstö ikäryhmittäin ja virastoittain vuonna alle yht. ka KESKUSVIRASTO ,5 KULTTUURI-VAPAA-AIKA ,6 KASVATUS-JA OPETUS ,4 SATAMALAITOS ,4 SOSIAALI-TERVEYS ,6 TEKNINEN VIRASTO ,3 YHTEENSÄ ,5 Kuntasektorilla kokonaisuutena henkilöstön keski-ikä on noussut vuosi vuodelta. Vuoden 2013 lokakuussa vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 määräaikaisen henkilöstön keski-iän ollessa reilusti alempi 38,2. (Kuntatyönantajat).

12 11 Vuonna 2014 Rauman kaupungin vakinaisten työntekijöiden keski-ikä oli 48,6 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä laski vuodesta Pelkästään vakinaisen henkilöstön keski-ikää tarkasteltaessa, voidaan todeta sen pysyneen aiempien vuosien tasolla. Vuonna 2009 keski-iän nousutrendi kääntyi laskuun, joka jatkui myös vuonna Vuonna 2012 keski-ikä jälleen nousi, mutta vuosina 2013 ja 2014 keski-ikä oli laskussa. Tarkasteluajanjaksona vakinaisen henkilöstön keski-iässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ ,2 49,0 48,8 48,6 49,1 48,9 48,7 49,0 48,9 48,6 48,4 48,2 KAIKKI YHTEENSÄ Vakinaisen henkilöstön osalta korkein keski-ikä oli edelleen keskusvirastossa ja matalin satamalaitoksessa. Taulukko 6. Vakinainen henkilöstä ikäryhmittäin ja virastoittain alle yht. ka KESKUSVIRASTO ,2 KULTTUURI-VAPAA-AIKA ,1 KASVATUS-JA OPETUS ,1 SATAMALAITOS ,7 SOSIAALI-TERVEYS ,7 TEKNINEN VIRASTO ,0 YHTEENSÄ , Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset Henkilöstö työaikajärjestelmittäin Koko henkilöstön yleisimmät työaikajärjestelmät ovat vuorotyöluonteinen jaksotyö (114,75 tuntia kolmessa viikossa) ja 38,25 viikkotyötunnin yleistyöaika, joiden piiriin lukeutuu 43 % henkilöstöstä.

13 12 Naisten ja miesten työaikaprofiilit eroavat toisistaan. Jaksotyö on naisilla yleistä, miehillä hyvin harvinaista. Miehet taas tekevät yleistyöaikaa naisia paljon useammin. Niin ikään toimistotyöaika ja opetustyö ovat miehillä suhteellisesti tavallisempia kuin naisilla. Taulukko 7. Koko henkilöstö työaikajärjestelmittäin NAISET MIEHET YHT. 37h/vko /KVTES III luku ,25 tunnin työaika, talonmiehet Ei säädöstä Jaksotyö, vuorotyönluonteinen 114,75 h/3vko Jaksotyö, päivätyönl., muodoll. 114,75 h/3vko Kaksivuorotyö, aina 7-8 h/pv Kolmivuorotyö, keskeytymätön Opetustyö Perhepäivähoitajat 80,00 tuntia/2 viikkoa Päivätyössä keskim. 38,25 h/vko Sairaalalääkärit, hammaslääkärit 38,25 h/vko Terveyskeskuslääkärit ja -hammaslääk. 37 h/vko Toimistotyöaika 36,25 h/vko Yleistyöaika 38,25 h/vko YHTEENSÄ Henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain Kaksi kolmasosaa henkilöstöstä kuuluu KVTESin alaisuuteen. OVTES on toiseksi yleisin. Naisten ja miesten profiilit eroavat tässäkin. Naisista 82,9 % työskentelee KVTESin piirissä, miehistä vain 22,9 %. Miehillä yleisin on TS, joka taas naisilla on harvinainen.

14 13 Sopimusten lyhenteet tarkoittavat seuraavaa: OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus KVTS Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Taulukko 8. Koko henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain HENKILÖMÄÄRÄ VES/TES NAISET MIEHET YHT. OVTES KVTES LS TS TTES Sopimukseton 4 4 YHTEENSÄ %-OSUUDET VES/TES NAISET MIEHET YHT. OVTES 12,1 25,8 14,4 KVTES 82,9 22,9 72,6 LS 2,5 6,2 3,1 TS 2,3 30,6 7,1 TTES 0,3 13,7 2,6 Sopimukseton 0,0 0,8 0,1 YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0

15 14 3. TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tässä luvussa tarkastellaan henkilövoimavaroja, joiden arviointia varten tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja vertailua ainakin aikaisempiin toiminnan tuloksiin ja mahdollisesti myös muihin organisaatioihin. Luvussa katsotaan ensin henkilötyövuosia, jotka kuvaavat tiettynä päivänä (31.12.) otettua pelkkää henkilöstömäärää paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa. Tämän jälkeen kuvataan palkkakustannukset sekä sairauslomista ja työtapaturmista johtuneet poissaolot Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden palkallista työskentelyä. Yksi kokopäiväinen työntekijä vastaa siis yhtä henkilötyövuotta. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Henkilötyövuosien laskennassa huomioidaan niin ikään kesken vuotta alkaneet tai päättyneet työsuhteet. FK-palkkaohjelman mukaan vuosina henkilötyövuodet (koko henkilöstö = vakinaiset + määräaikaiset) jakautuivat alla olevan yhteenvetotaulukon mukaisesti. Vuoden 2014 osalta luvut on esitetty taulukossa 10 lisäksi virastoittain. Taulukko 9. Koko henkilöstön henkilötyövuodet vuosina HLÖSTÖ YHT VUOSITYÖNTEKIJÄT 2793, , , ,81 VUOSILOMAT 270,44 299,58 311,93 319,75 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 171,66 178,06 164,40 167,83 PALKATTOMAT POISSAOLOT 194,02 236,45 228,93 244,25 LISÄ- JA YLITYÖT 32,63 30,86 24,09 23,18 Erityisesti lisä- ja ylitöiden määrissä on nähtävissä tavoitteiden suuntaisesti selvää vähenemistä.

16 15 Taulukko 10. Koko henkilöstön henkilötyövuodet virastoittain KESKUSVIRASTO VAKITUISET MÄÄRÄAIKAISET TYÖLLISTETYT MUUT YHT. VUOSITYÖNTEKIJÄT 199,6 45,32 7,2 1,28 253,4 VUOSILOMAT 27,86 2,99 0,38 0,02 31,25 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 12,79 1,6 0,44 14,83 PALKATTOMAT POISSAOLOT 17,97 1,25 0,05 19,27 LISÄ- JA YLITYÖT 0,59 0,49 0,01 1,09 KULTTUURI-VAPAA-AIKA VUOSITYÖNTEKIJÄT 100,99 29,78 22,1 2,65 155,52 VUOSILOMAT 9,69 2,24 2,29 0,25 14,47 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 5,5 0,84 0,6 0,11 7,05 PALKATTOMAT POISSAOLOT 12,58 0,21 0,22 0,02 13,03 LISÄ- JA YLITYÖT 0,08 0,19 0,01 0,28 KASVATUS-OPETUS VUOSITYÖNTEKIJÄT 674,83 202,63 24,92 8,2 910,58 VUOSILOMAT 54,6 12,7 1,85 0,73 69,88 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 38,51 10,69 1,38 0,89 51,47 PALKATTOMAT POISSAOLOT 69,62 2,68 0,18 0,15 72,63 LISÄ- JA YLITYÖT 4,65 1,26 0,01 0,07 5,99 SATAMALAITOS VUOSITYÖNTEKIJÄT 24,82 5,31 30,13 VUOSILOMAT 2,98 0,2 3,18 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 1,49 0,02 1,51 PALKATTOMAT POISSAOLOT 1,32 0,03 1,35 LISÄ- JA YLITYÖT 2,89 0,47 3,36 SOSIAALI-TERVEYS VUOSITYÖNTEKIJÄT 962,74 268,02 10,51 11, ,41 VUOSILOMAT 129,2 15,93 0,41 0,62 146,16 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 54,36 9,52 1,18 0,13 65,19 PALKATTOMAT POISSAOLOT 118,01 5,18 0,09 0,01 123,29 LISÄ- JA YLITYÖT 4,62 2,39 0,02 0,04 7,07 TEKNINEN VIRASTO VUOSITYÖNTEKIJÄT 370,58 61, ,81 451,78 VUOSILOMAT 49,92 3,35 1,23 0,31 54,81 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 24,52 2,06 1,01 0,19 27,78 PALKATTOMAT POISSAOLOT 14,4 0,23 0,05 14,68 LISÄ- JA YLITYÖT 4,27 1,02 0,03 0,07 5,39 Keskusviraston htv:sta ruokapalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 141,78, vuosilomat 17,89, muut palkalliset poissaolot 10,31, palkattomat poissaolot 13,67 ja lisä- ja ylityöt 0,65 htv:tta. Vastaavasti teknisen viraston osalta puhtauspalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 151,27, vuosilomien 20,21, muut palkalliset poissaolot 11,13, palkattomat poissaolot 7,14 ja lisä- ja ylityöt 1,09 htv:ta.

17 Palkkakustannukset Vuonna 2014 Rauman kaupungin kirjanpidon mukaan henkilöstön palkkamenot henkilösivukustannuksineen olivat kaikkiaan 132,2 miljoonaa euroa, mikä on euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Summasta palkkoja oli 100 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 31,7 miljoonan henkilösivukuluista eläkekuluja oli 26,2 miljoonaa ja muita henkilösivukuluja 5,5 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluista on poistettu palkkajaksotusten muutoksesta aiheutuneita henkilöstökuluja. Yli- ja lisätyöstä maksettiin vuonna henkilölle Vuonna 2013 yli- ja lisätyöstä maksettiin 1479 henkilölle kaikkiaan HENKILÖSTÖKULUT (euroa) YHTEENSÄ (palkat+henkilösivukustannukset)

18 HENKILÖSIVUKULUT (euroa) YHTEENSÄ ELÄKEKULUT (euroa) Vuonna 2014 henkilöstömenot kääntyivät lievään laskuun. Henkilöstömenojen nousut tai laskut selittyvät yleensä organisaatiomuutoksista. Vuonna 2009 terveystoimen työntekijät siirtyivät kansanterveystyön kuntayhtymän purkauduttua osaksi kaupungin henkilöstöä ja Lapin ja Rauman kuntaliitoksen myötä Lapin kunnan työntekijöistä tuli Rauman kaupungin henkilöstöä. Vuoden 2010 kulujen pudotus johtuu valtaosaltaan ammattiopiston henkilöstön siirtymisestä Winno-

19 18 van palvelukseen. Vuonna 2012 osa Satakunnan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidosta Rauman aluesairaalassa siirtyi Rauman kaupungin hoidettavaksi. Vuonna 2013 vakinaisessa henkilöstössä tapahtuneet lisäykset eivät tarkoittaneet samassa suhteessa palkkakustannuksien nousua. Suurin osa uusien vakinaisten henkilöiden palkkakustannuksista katettiin organisaation sisäisin järjestelyin tai niitä on aiemmin hoidettu määräaikaisena tai sijaismäärärahoista Sairauslomapäivien määrä ja osuus Sairauspoissaoloja käsitellään tässä luvussa sekä sairauspäivinä että henkilöittäin. Sairauspoissaolojen määriä kuvataan tarkasteluajanjaksolla Tarkastelua tehdään suhteessa virastoihin, koko henkilöstöön ja pelkästään vakinaisiin työntekijöihin. Ikäluokittaisessa ryhmittelyssä poissaolopäivät on lisäksi suhteutettu työpäiviin. Keskiarvotarkastelussa on syytä muistaa, että sairauspäivät on jaettu henkilöstön määrällä, vaikka todellisuudessa vajaalla viidenneksellä koko henkilöstöstä ei ole vuoden ajalta yhtään sairauspoissaoloa. Sen vuoksi henkilöittäinen tarkastelu keskiarvojen rinnalla antaa olennaista lisätietoa sairauspoissaoloista. Ruokapalvelut - ja puhtauspalvelut tulosalueet on erotettu tarkastelussa emovirastoistaan. Luvun lopussa katsotaan vielä erikseen lyhyitä 1-3 päivän poissaoloja, jotka muodostavat ison osan kaikista sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät Vuonna 2014 kaupungin työntekijöille kertyi sairauspäiviä , mikä on päivää enemmän kuin vuonna 2013 (46 635). Vakinaisen henkilöstön sekä työllistettyjen sairauspäivät per työntekijä lisääntyivät, määräaikaisten vähenivät. Jakaessa sairauspäivät kaikkien henkilöstöryhmään kuuluvien kesken, vakinaisten työntekijöiden keskimääräiset sairauspäivät nousivat vuodentakaisesta 1,1 päivällä, työllistettyjen 10,5 päivällä ja määräaikaisten laskivat 0,9 päivällä. Rauman kaupungilla on tehty pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauslomapäivien vähentämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi henkilöstöpalveluissa on laadittu ohjeistuksia ja luotu uusia toimintakäytäntöjä. Työhyvinvoinnin edistämisen keskeisinä toimenpiteinä voidaan pitää vuonna 2008 aloitettua työhyvinvoinnin systemaattista mittaamista ja tulosten pohjalta käynnistettyjä kehittämishankkeita hallintokunnissa; 2010 käyttöön otettuja erikoislääkärikonsultaatioita ja 2011 PysyFölis mallia ja mallin edellyttämien sairauslomaraporttien tuottaminen esimiehille. Tällöin määriteltiin myös sairauslomakriteerit, jotka käynnistävät PysyFölis mallin käyttöönoton laadittiin sairauslomakäytännöistä ohjeistus, jonka lisäksi esimiehiä on valmennettu ja koulutettu poissaolokäytännöistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetutista tukitoimenpiteistä. Vuonna 2014 mallinnettiin tehostetun tuen Piänel helpil malli, jolla tuetaan osatyökykyisten työssä jaksamista.

20 19 Seuraavassa taulukossa sairauspoissaolot on esitetty päivinä, hallintokunnittain ja eritelty lisäksi työsuhteen luonteen mukaan. Taulukossa on lisäksi eritelty keskimääräiset sairauspoissaolopäivät per työntekijä virastoittain ja työsuhteen luonteen mukaan. Taulukko 11. Koko henkilöstön sairauslomapäivät vuonna VAKITUISET MÄÄRÄAIKAISET TYÖLLISTETYT YHTEENSÄ PER TYÖNTEKIJÄ KASVATUS-OPETUS ,5 KESKUSVIRASTO ,1 Ruokapalvelut ,7 KULTTUURI-VAPAA-AIKA ,4 SATAMA ,2 SOSIAALI-TERVEYS ,9 TEKNINEN VIRASTO ,7 Puhtauspalvelut ,3 YHTEENSÄ ,4 PER TYÖNTEKIJÄ 16,2 11,4 24,8 Hallintokuntien kesken hajonta on suurta, ja tilanne vaihtelee vuosittainkin. Päivinä sairauslomia tarkasteltaessa vuonna 2014 eniten sairauspoissaoloja työntekijää kohden kertyi puhtauspalveluissa sekä ruokapalveluissa. Ylivoimaisesti vähiten sairauspoissaoloja oli vuoden 2013 tavoin kulttuuri- ja vapaaaikavirastossa. Sairaslomapäiviä per työntekijä Kaikki 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Vakituiset 18,4 18,5 18,5 16,5 16,6 17,1 16,7 15,6 16,2 15,4 14,5 15, Sairauslomapäiviä vakinaisella henkilöstöllä Seuraavassa kuviossa esitetään vakinaisen henkilöstön sairauslomapäivien summa ajanjaksolla , ja sen jälkeen muutos (päivissä) edelliseen vuoteen verrattuna. Plusmerkkinen luku kertoo, montako päivää sairauslomia on enemmän kuin edeltävänä vuonna. Päivien määriä tarkastellessa tulee muistaa henkilöstömäärissä tapahtuneet muutokset.

21 20 Sairauslomapäivät ovat olleet positiivisessa laskussa vuodesta 2010 lähtien, mutta kääntyivät 2014 jälleen nousuun. Vuonna 2013 sairauden takia poissa oltiin yhteensä kalenteripäivää ja vuonna kalenteripäivää SAIRASLOMAPÄIVÄT YHTEENSÄ (VAKINAISET) SAIRAUSLOMAPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄN MUUTOS VERRATTUNA EDELLISEEN VUOTEEN (VAKINAISET) Seuraavaksi tarkastellaan vielä erikseen virastoittain vakinaisen henkilöstön sairauspoissaoloja tarkasteluaikavälillä Yhtä vakinaista henkilöä kohden kertyi sairauspäiviä vuonna 2014 keskimäärin 16,2. Selvästi vähiten vakinaisesta henkilöstöstä sairauspoissaoloja oli kulttuuri- ja vapaa-

22 21 aikavirastossa (9,9) ja seuraavaksi vähiten keskusvirastossa (10,9). Vuonna 2014 eniten poissaoloja vakinaista työntekijää kohden oli puhtauspalveluissa. Taulukko 12. Sairauspoissaolopäivät per vakinainen työntekijä virastoittain KASVATUS-OPETUS 13,6 14,0 15,3 14,3 13,7 14,5 KESKUSVIRASTO 15,4 20,2 21,0 20,8 17,1 10,9 Ruokapalvelut 28,2 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 11,7 12,0 11,2 10,7 7,9 9,9 SATAMALAITOS 21,2 25,9 13,9 32,3 10,7 24,2 SOSIAALI-TERVEYS 20,1 18,0 19,8 17,4 15,7 15,5 TEKNINEN VIRASTO 28,3 28,0 23,3 17,6 16,8 15,1 Puhtauspalvelut 29,0 YHTEENSÄ 18,4 18,5 18,5 16,7 15,1 16,2 Sairauspäivien osuus työpäivistä ikäluokittain Tarkasteltaessa sairauslomapäivien osuutta ikäluokan vuosittaisista työpäivistä nähdään, että sairauspäivien osuus työpäivistä pääsääntöisesti nousee iän myötä. Tämä tarkoittaa, että sairauslomat ovat pidempiä. Poikkeuksena kuitenkin vuosien 2012 ja 2013 tavoin, sairauspoissaolopäiviä per työntekijä kertyi enemmän kahdessa nuorimmassa ikäluokassa verraten kolmanneksi nuorimpaan ikäluokkaan (35-39 vuotiaat), jossa sairauspäiviä oli ikäryhmistä vähiten. Myös vuotiaiden ikäryhmässä sairauspoissaolot olivat vähentyneet vuodesta Työpäiviä on vuodessa laskennallisesti 236,5 per henkilö. Ikäluokan työpäivät vuodessa saadaan kaavalla 236,5 * ikäluokan henkilömäärä (* = kertaa). Sairauspäivien osuus työpäivistä lasketaan kaavalla 100* ikäluokan sairauspäivät / ikäluokan työpäivät. Taulukko 13. Sairauspäivien %-osuus työpäivistä ja sairauspäivät ikäryhmittäin %-OSUUS KOKO PÄIVIÄ/ %-OSUUS PÄIVIÄ/ IKÄRYHMÄ HENKILÖSTÖ HLÖ VAKINAISET VAKINAISET ,3 12,5 5,2 12, ,9 11,6 5,6 13, ,3 10,1 4,0 9, ,6 10,9 4,2 9, ,6 13,1 5,4 12, ,0 19,0 8,3 19, ,8 18,4 8,1 19, ,0 23,6 10,9 25,7 YHTEENSÄ 6,5 15,4 6,8 16,2

23 22 Sairauspoissaolot henkilöittäin Seuraavaksi tarkastellaan vielä kaikkia sairauspoissaoloja henkilöittäin, jolloin saadaan kuva sairauden vuoksi poissaolleiden määristä suhteessa henkilöstöön. Sama henkilö tilastoidaan tässä vain kerran, vaikka hän olisi sairauslomalla useampaankin otteeseen vuoden aikana. Vuonna 2014 sairauden takia poissa työstä oli koko henkilökunnasta 2533 henkilöä, joka on 81,3 % kaikista organisaation työntekijöistä. Osuus kasvoi lähes 3 % vuodesta 2013 (78,4 %). Vakinaisista työntekijöistä sairauden vuoksi poissa töistä oli kaikkiaan 1750 henkilöä, mikä on 72,6 % vakinaisesta henkilöstöstä. Sairauspäiviä kertyi koko henkilöstölle 18,9 päivää sairaana ollutta kohden ja 22,3 päivää sairaana ollutta vakinaista henkilöä kohden. Tarkasteltaessa sairauspoissaoloja henkilöittäin, tulee muistaa henkilöstömäärän kehitys SAIRASLOMALLA OLLEIDEN HENKILÖMÄÄRÄ JA % -OSUUS HENKILÖSTÖSTÄ (VAKINAISET) % ,0 72,1 70,4 68,5 72, , HENKILÖMÄÄRÄ %-OSUUS VAKINAISESTA HENKILÖSTÖSTÄ Sairauslomalla olleiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä hallintokunnittain Tässä sairauslomalla olleiden henkilöiden määrä on suhteutettu virastoittain vakinaisen henkilöstön määrään. Vuoden 2014 osuus oli 72,6 % ja se nousi lähes neljän prosenttiyksikön verran edeltävästä vuodesta. Pienimpiin osuuksiin pääsivät kulttuuri-vapaa-aika, satamalaitos sekä keskusvirasto. Eniten sairauslomalla olleiden osuus kasvoi vuodesta 2013 kasvatus- ja opetusvirastossa (+10,7 %) ja laski ruokapalveluissa (- 9,8 %). Vakinaiseen henkilöstöön suh-

24 23 teutettuna eniten sairauslomalla olleita oli edelleen keskusviraston ruokapalveluissa. Seuraavaksi eniten sairauslomalla olleita oli kasvatus- ja opetusvirastossa. Taulukko 14. Sairauslomalla olleiden %-osuus vakinaisesta henkilökunnasta hallintokunnittain KESKUSVIRASTO 70,6 68,3 72,4 70,1 67,8 65,9 Ruokapalvelut 92,6 82,8 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 70,6 65,1 61,7 64,8 61,3 57,0 KASVATUS-OPETUS 63,2 69,6 70,7 68,4 68,7 79,0 SATAMALAITOS 66,0 82,2 65,2 91,3 70,8 60,0 SOSIAALI-TERVEYS 73,2 75,9 73,5 71,2 66,5 69,2 TEKNINEN VIRASTO 74,6 71,1 75,4 72,2 69,2 72,0 Puhtauspalvelut 77,9 75,9 YHTEENSÄ 69,4 72,0 72,1 70,4 68,5 72,6 Lyhyet (1-3 päivää) sairauspoissaolot päivinä Henkilöstön lyhyitä, 1 3 päivää kestäviä, sairauslomia tarkastellaan vielä erikseen, mutta ne sisältyvät myös edellä käsiteltyihin kaikkiin sairauspoissaoloihin. Koko henkilöstöllä lyhyitä sairauslomapäiviä oli yhteensä ja vakinaisella henkilöstöllä Vuonna 2013 koko henkilöstöllä oli lyhyitä sairauspoissaoloja ja vakinaisella henkilöstöllä Molemmissa ryhmissä lyhyiden sairauspoissaolojen määrä lisääntyi vuodesta LYHYET SAIRASLOMAPÄIVÄT YHTEENSÄ (VAKINAISET)

25 24 Koko kaupunkiorganisaation tasolla lyhyet sairauslomapäivät muodostivat 14,7 % kaikista vakinaisen henkilöstön sairauspäivistä. Vastaava osuus oli vuonna ,4 prosenttia Lyhyiden sairauspoissaolojen osuus on ollut tasaisessa nousussa tarkasteluajanjaksolla Osuus laski hieman vuonna 2013, mutta kääntyi jälleen nousuun Lyhyiden sairauspoissaolojen suhteellisen osuuden lisääntyminen tarkoittaa, että lyhyiden sairauspoissaolojen määrä suhteessa kaikkiin sairauspoissaoloihin on lisääntynyt. Lyhyet sairauslomat henkilöittäin Sama henkilö tilastoidaan tässä tarkastelussa vain kerran, vaikka hän olisi sairauslomalla useammankin kerran vuoden aikana. Pylväiden päällä oleva luku näyttää, montako henkilöä on kunakin vuonna ollut lyhyellä sairauslomalla. Vuonna 2014 lyhyellä sairauslomalla oli koko henkilöstöstä kaikkiaan 872 työntekijää, mikä on 8 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. LYHYELLÄ (1 3 PÄIVÄÄ) SAIRASLOMALLA OLLEET HENKILÖT YHTEENSÄ (KOKO HENKILÖSTÖ) Vuonna 2014 vakinaisista työntekijöistä sairaana oli kaikkiaan Näistä lyhyillä sairauslomilla (1 3 päivää) olleita oli 536, mikä on 24 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

26 25 Taulukko 15. Lyhyillä 1-3 päivän sairauslomilla olleiden vakinaisten henkilöiden määrä hallintokunnittain KESKUSVIRASTO Ruokapalvelut 24 KULTTUURI-VAPAA-AIKA KASVATUS-OPETUS SATAMALAITOS SOSIAALI-TERVEYS TEKNINEN VIRASTO Puhtauspalvelut 19 YHTEENSÄ Vastaavasti yli kolmen päivän poissaoloja kertyi vakinaisesta henkilöstöstä 1214 henkilölle. Siten vakinaisesta henkilöstöstä puolet (50,3 %) oli vuoden 2014 aikana yli kolme päivää kestävällä sairauslomalla Työtapaturmat ja ammattitaudit Ensin esitetään koko henkilöstöä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) koskevia tietoja työtapaturmista ja ammattitaudeista vakuutusyhtiöltä saatujen tietojen perusteella. Sen jälkeen tarkastellaan kaupungin vakinaisten työntekijöiden työtapaturmia kaupungin FK-palkkaohjelmasta otettujen lukujen perusteella. Vakuutusyhtiön tietojen mukaan vuonna 2014 Rauman kaupungin koko henkilöstölle työtapaturmia sattui kaikkiaan 152. Vuonna 2013 vastaava tapaturmien määrä oli 188. Tapaturmia sattui työmatkalla 37 ja työpaikan ulkopuolella 2. FK-palkkaohjelman mukaan koko henkilöstöstä työtapaturman vuoksi poissa töistä oli 104 henkilöä. Sairauspäiviä työtapaturmien johdosta kertyi koko henkilöstölle 1135, joista vakinaiselle henkilöstölle Poissaolot tapaturmien vuoksi väheni yli puolella vuodesta 2013, jolloin sairauspäiviä kertyi Vakuutusyhtiöltä saatu tilasto poikkeaa kaupungin palkkaohjelman luvuista, koska osa tapaturmista kirjautuu pelkästään terveyskeskuksen ja vakuutusyhtiön tilastoihin. Kaikista tapahtumista ei tule ollenkaan työstä poissaoloa, vaan henkilö käy lievissä tapauksissa terveyskeskuksessa varmuuden vuoksi ja tulevaisuuden varalta (jos jatkossa ilmenee jotain). Taulukko 16. Tapaturmat ja ammattitaudit vakuutusyhtiön tilastojen mukaan (koko henkilöstö) Lukumäärä Ammattitauti Työtapaturma työssä/työpaikalla Työtapaturma työmatkalla Työtapaturma työpaikan ulkopuolella Yhteensä

27 Vakinaisen henkilöstön poissaolot työtapaturmien vuoksi FKpalkkaohjelman mukaan Seuraavaksi esitettävät tiedot koskevat pelkästään vakinaista henkilöstöä. Vuonna 2014 työtapaturman takia poissa työstä oli kaikkiaan 80 työntekijää, mikä on 21 henkilöä vähemmän kuin TYÖTAPATURMAN TAKIA POISSAOLLEIDEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ Vakinainen henkilöstö Vuonna 2014 työtapaturman takia poissa oli 3,3 % prosenttia vakinaisista työntekijöistä, joten osuus laski edeltävästä vuodesta (4,1 %). Työtapaturmat aiheuttivat keskimäärin 0,4 poissaolopäivää vakinaista työntekijää kohden. Työtapaturmasta johtuvien poissaolopäivien osuus vakinaisten työpäivistä oli 0,2.

28 27 5 TYÖTAPATURMAT Vakinainen henkilöstö TYÖTAPATURMISTA JOHTUVIEN POISSAOLOPÄIVIEN %-OSUUS VAKINAISTEN TYÖPÄIVISTÄ TYÖTAPATURMIEN AIHEUTTAMAT POISSAOLOPÄIVÄT PER VAKINAINEN TYÖNTEKIJÄ TYÖTAPATURMAN TAKIA POISSAOLLEIDEN %-OSUUS VAKINAISISTA 4 4,1 3 3,3 3,2 3,5 3,3 2 2,6 1 0,5 0,6 0,7 0,6 0,8 0,4 0 0,2 0,3 0,3 0,2 0,3 0,2 Lukumääräisesti eniten työntekijöitä oli työtapaturman takia pois töistä sosiaalija terveystoimessa (28), teknisessä virastossa (19) ja kasvatus-opetustoimessa (16). Työtapaturmat vähenivät kuitenkin edeltävästä vuodesta läpi organisaation ja poissaolopäiviä kertyi merkittävästi edellisvuotta vähemmän. Tapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä on vielä hyvä verrata poissaolleiden henkilöiden määrään, jolloin saadaan parempi kokonaiskuva tapaturman aiheuttamien poissaolojen pituuksista sekä niissä tarkasteluajanjaksolla tapahtuneista muutoksista.

29 28 Taulukko 17. Työtapaturmien aiheuttamat poissaolot vakituisella henkilöstöllä TYÖTAPATURMAN TAKIA POISSA HENKILÖITÄ KESKUSVIRASTO Ruokapalvelut 9 KULTUURI-VAPAA-AIKA KASVATUS-OPETUS SATAMALAITOS SOSIAALI-TERVEYS TEKNINEN VIRASTO Puhtauspalvelut 6 YHTEENSÄ TYÖTAPATURMAN TAKIA POISSAOLLEIDEN OSUUS KESKUSVIRASTO 3,0 3,9 6,5 2,9 4,9 1,1 Ruokapalvelut 7,8 KULTUURI-VAPAA-AIKA 0,0 2,8 1,9 4,8 2,8 0,9 KASVATUS-OPETUS 2,0 2,3 1,8 3,8 3,2 2,3 SATAMALAITOS 4,0 4,4 6,5 4,3 12,5 0,0 SOSIAALI-TERVEYS 2,7 2,7 1,9 2,6 3,6 2,8 TEKNINEN VIRASTO 4,4 6,3 6,8 5,2 6,6 7,5 Puhtauspalvelut 4,4 YHTEENSÄ 2,6 3,3 3,2 3,5 4,1 3,3 TYÖTAPATURMIEN AIHEUTTAMAT POISSAOLOPÄIVÄT KESKUSVIRASTO Ruokapalvelut 34 KULTUURI-VAPAA-AIKA KASVATUS-OPETUS SATAMALAITOS SOSIAALI-TERVEYS TEKNINEN VIRASTO Puhtauspalvelut 175 YHTEENSÄ POISSAOLOPÄIVÄT PER TYÖNTEKIJÄ KESKUSVIRASTO 0,7 0,6 0,5 0,1 0,2 0,0 Ruokapalvelut 0,3 KULTUURI-VAPAA-AIKA 0,0 0,7 0,9 1,7 0,1 0,1 KASVATUS-OPETUS 0,3 0,1 0,3 0,6 0,6 0,2 SATAMALAITOS 0,6 1,2 1,1 6,7 0,6 0,0 SOSIAALI-TERVEYS 0,4 0,6 0,4 0,3 0,8 0,5 TEKNINEN VIRASTO 0,8 1,4 1,9 0,8 1,8 0,9 Puhtauspalvelut 1,3 YHTEENSÄ 0,5 0,6 0,7 0,6 0,8 0,4

30 29 4. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVIN- VOINTI 4.1. Rauman Tarina ohjenuorana Vuoden 2014 alusta lähtien Rauman kaupungin henkilöstöpolitiikan ohjenuorana on ollut Rauman Tarina, sillä vuoden 2013 loppuun asti voimassa olleen erillisen henkilöstöstrategian tilalle ei laadittu uutta. Henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen periaatteet rakentuvat tarinan viiden arvon: avoimuus, luottamus, rohkeus, luovuus ja ketteryys pohjalle. Syksyllä 2013 käynnistyi kaikille Rauman kaupungin esimiehille tarkoitettu lajaajamittainen, puolitoistavuotinen esimiessparraus, jonka tavoitteena oli tasalaatuistaa kaupungin esimiestyötä ja käydä yhteisesti läpi esimiesten rooleihin ja vastuisiin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Esimiehet ovat keskeisessä asemassa strategian toimeenpanossa sekä Rauman Tarinan mukaisen uuden toimintakulttuurin mahdollistamisessa. Vuonna 2014 henkilöstöpalvelut tekivät merkittävän satsauksen esimiesten sparraukseen, järjestämällä syksyllä 2013 toteutettujen Rauman Tarinan sparraustilaisuuksien jatkoksi neljä esimiesvalmennusmodulia. Modulien koulutustilaisuuksissa näkökulmina olivat mm. henkilöstön työsuhdepolut, työhyvinvointi ja suojelu, henkilöstön kehittäminen, talous, hankinnat, viestintä ja tietohallinto. Esimiehiä velvoitettiin osallistumaan esimiesvalmennuksiin, joten osallistumisprosentti koulutustilaisuuksissa oli erinomainen, yli 70 %. Osallistumiset sparraustilaisuuksiin kerättiin esimiespassia varten. Esimiehiä on osallistunut runsaasti yhteisiin ryhmätyönohjauksiin, joissa heillä on ollut mahdollista saada vertaistukea ja oppia toisiltaan. Henkilöstöpalvelut on lisäksi tukenut työyhteisöjen työnohjausprosesseja kompensoimalla osan kustannuksista. Lisäksi moni kaupungin esimiehistä on suorittanut tai suorittaa parhaillaan erilaisia ja eriasteisia johtamistaidon opintoja. Vuoden alusta otettiin käyttöön uusi lakisääteinen Rauman kaupungin työsuojelun toimintaohjelma toimikaudelle Työsuojelun painopistealueena vuonna 2014 oli riskien hallinta. Neronettiin avattiin uudet Työhyvinvointi Työsuojelu sivut palvelemaan koko henkilöstöä. Vuonna 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely työterveyshuollon palveluista koko kaupunkiorganisaatiolle. Vastaajia oli yli 1000 ja 60 % esimiehistä vastasi kyselyyn. Osatyökykyisten työntekijöiden ja varhaisen eläköitymisten ehkäisemisen tukitoimia olivat 2014 mm. Pianel helpil - tehostetun tuen mallin täysipainoinen käyttöönotto Pysy Fölis -mallin rinnalle. Pysy Fölis mallin puheeksiottoprosessia helpottamaan hankittiin henkilöstöhallinnon järjestelmään lisäosana hälytystoiminto, joka ilmoittaa automaattisesti työntekijän sairauspoissaolokriteerin täyttymisestä. Osatyökykyisten työssä jaksamisen tukemista tehostettiin Kevan Työhyvinvointia strategisesti -valmennuksen avulla.

31 30 Työhyvinvointia on mitattu säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen, ja 2014 tehty kysely oli neljäs. Toistuva kysely jo sinänsä kohdistaa huomiota mitattaviin asioihin ja lisää niiden painoarvoa koko henkilöstön keskuudessa. Taulukko 18. Kooste 2014 keskitetysti organisoiduista toimenpiteistä. Rauman tarinan linjaukset Vuoden 2014 toimenpiteet Uusi toimintakulttuuri mahdollistaa Palveleva rakenneuudistus Mahdollisuuksien asuin- ja työpaikka Järjestettiin neljä esimiessparrausmodulia, joissa näkökulmana Rauman Tarinan toteuttaminen Aloitettiin uusi esimiesten työnohjausryhmä Otettiin käyttöön saldovapaa-ohjeistus Määriteltiin työaikapankin käytön periaatteet Luotu tehostetun tuen Piänel helpil -malli Pysy Fölis-mallin rinnalle Laadittiin psykososiaalisen kuormituksen ja työpaikkaväkivallan hallintamalleja Laadittiin sähköinen henkilöstön välitysrekisteri osatyökykyisille Laadittiin uusi kehityskeskustelulomake, mikä pitää sisällään Rauman Tarinan, ikäohjelman sekä henkilökierron teemat Osana henkilöiden rekrytointia otettiin käyttöön Insights-profiili Toteutettiin tyhy-kysely Osallistuttiin Mielekäs kuntatyö työhyvinvointitutkimukseen Tehtiin henkilöstösuunnittelua, muun muassa eläköitymisten yhteydessä Aloitettiin henkilökierto- ja palkitsemisjärjestelmien laatiminen ja uudistaminen Käynnistettiin koko organisaation kattavien koulutussuunnitelmien kerääminen Aloitettiin savuton työpaikka-hankkeen taustaselvitys (tilat, työajan käyttö jne) Vahva talous pitkäjänteisesti Esimiesvalmennuksessa yhtenä modulina hankintaan ja talouteen liittyvä koulutus. Koko henkilöstön talousosaamiskoulutus syksyllä 2014 ei toteutunut osallistujapulan vuoksi.

32 Henkilöstön koulutus Ensin katsotaan henkilöstön koulutuskustannusten kokonaissummaa, sitten hallintokuntakohtaisia koulutusmenoja. Koulutuskustannuksiin sisältyvät kurssimaksut, matkat, majoitus ja päivärahat, mutta eivät koulutuksessa olleiden palkkamenot. Muutokset henkilöstömäärässä ja henkilöstösiirrot hallintokuntien kesken heijastuvat myös koulutuskustannuksiin ja tekevät vuosien suoran vertailun mahdottomaksi. Vertailua hankaloittavaa myös se, että koulutuskustannusten tilastointi ei ole ollut vuosien varrella aivan yhdenmukaista ja kattavaa. Tilastoinnissa on edelleen parannettavaa. Koulutuskustannukset euroa Vuonna 2014 hallintokuntien koulutuskustannukset olivat kaikkiaan euroa. Koulutukseen käytettiin rahaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin KOULUTUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (euroa)

33 32 KOULUTUSKUSTANNUSTEN MUUTOS EDELTÄVÄÄN VUOTEEN VERRATTUNA (euroa) Hallintokuntaiset koulutusmenot on koottu seuraavaan taulukkoon. Taulukko 19. Koulutuskustannukset hallintokunnittain KESKUSVIRASTO Ruokapalvelut KULTUURI-VAPAA-AIKA KASVATUS-OPETUS SATAMALAITOS SOSIAALI-TERVEYS TEKNINEN VIRASTO Puhtauspalvelut YHTEENSÄ Koulutuskustannukset per henkilö alkaen palkalliset koulutukset on tilastoitu koulutushakemusten perusteella ja palkattomat koulutukset poissaolohakemusten perusteella. Koulutuskustannusten suhteuttaminen koko henkilöstöön on ongelmallista, koska koulutuskustannukset eivät jakaudu tasaisesti hallintokuntien eivätkä henkilöiden välillä. Hallintokuntakohtaisessa tarkastelussa keskusviraston koulutuskustannuksiin lukeutuvat myös koko henkilöstölle tarjotut keskistetyt koulutukset. Jos koulutuskustannukset jaetaan koko henkilöstön kesken, kustannuksia kertyi per työntekijä vuonna ja ne laskivat 19 edeltävältä vuodelta (252 ).

34 33 Koulutussuunnitelmien käyttöönotto ja koulutuspäivät astui voimaan laki henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta (KuntaYTL 4 a ). Laki edellyttää työnantajaa varmistamaan, että työn uudistumisen tuomat osaamistarpeet ja työntekijöiden osaaminen kohtaavat. Laki edellyttää koko organisaatiotasolla systemaattista suunnitelmaa henkilöstön osaamisen kehittämisestä, kehittämistoimenpiteiden kohdentamisesta sekä vaikuttavuuden arvioinnista. Lakiuudistuksen myötä työnantaja on ennalta laadittuun koulutussuunnitelmaan perustuen oikeutettu saamaan koulutuskorvauksena 10 % perusteena käytettävästä koulutusajan palkkakustannuksista. Koulutuskorvausta maksaa Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) ja koulutuskorvausvähennystä haetaan korvausvuotta seuraavan vuoden alussa työttömyysvakuutusmaksujen yhteydessä. Vuoden 2014 alusta Rauman kaupungin keskitetyistä koulutuksista laadittiin koulutussuunnitelma. Syksystä 2014 lähtien koulutussuunnitelmat on laadittu yhtenäiselle pohjalle myös hallintokunta- ja tulosalue- ja/tai tulosyksikkötasolla. Etukäteen laadittavien koulutussuunnitelmien tavoitteena on henkilöstön kehittämisen suunnitelmallisuus sekä eri henkilöstöryhmien huomioiminen ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja lisäämisessä. Suunnitelma jakaantuu kolmeen osioon: 1) tavoitteet, 2) toteutus ja 3) arviointi. Vuonna 2014 Rauman kaupungin henkilöstö osallistui koulutuksiin ESSkoulutushakemusten mukaan yhteensä tuntia. Jos yhden koulutuspäivän lasketaan muotoutuvan 7,5 t/pv, kertyi koulutuspäiviä koko henkilöstölle Jos koulutukseen osallistumiset jaettaisiin tilastoitujen tuntien ja koulutuspäivien mukaisesti tasan koko henkilöstölle, kertyisi osallistumisia 16,4 tuntia tai 2,2 päivää per työntekijä. Todellisuudessa koulutus ei jakaannu tasaisesti ja keskiarvot ovat teoreettisia. Seuraava koulutuskorvauksien hakuperusteisiin pohjautuva tarkastelu jo osoittaa koulutuspäivien epätasaisen jakautumisen. Koulutuskorvaukseen oikeuttavat koulutuspäivät TVR-koulutuskorvausvähennyksen saamiseksi raportoidaan henkilöittäin 1-3 koulutuspäivää (1 pv= 6 t koulutusta). Ennalta laadittuihin koulutussuunnitelmiin perustuvista koulutuksiin haettiin vuoden 2014 osalta Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta alla olevan taulukon mukaisesti. Korvausta voi hakea enintään kolmelta koulutuspäivältä/ henkilö. Korvaukseen oikeuttavat vain koulutuspäivät, jotka sisältyvät ennalta laadittuun ja hyväksyttyyn koulutussuunnitelmaan ja ovat osallistujille palkallisia. Taulukossa on ensin eritelty kaikki koulutuskorvauksen saamisen ehdot täyttävät koulutuspäivät. Koska raportointi tulee tehdä henkilötasolla, on sen jälkeen eroteltu korvauksen saamiseen oikeuttavat koulutuspäivät henkilöittäin.

35 34 Taulukko 20. Koulutuskorvauksen ehdot täyttävät koulutuspäivät 2014 ESSkoulutushakemusten perusteella. Koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutusten päivät yht. 1 pv 2 pv 3pv KESKUSVIRASTO Ruokapalvelut KULTTUURI-VAPAA-AIKA KASVATUS-OPETUS SOSIAALI-TERVEYS TEKNINEN VIRASTO Puhtauspalvelut YHTEENSÄ Tilastoinnin perusteella suunnitelmallisia TVR-vähennykseen oikeuttavia koulutuspäiviä oli vuonna TVR-koulutuskorvausvähennykseen oikeuttaviin koulutuksiin oli osallistunut 677 henkilöä. Ero korvaukseen oikeuttavien päivien ja niiden henkilöittäisen kohdentumisen välillä johtuu siitä, että joukkoon lukeutuvilla henkilöillä on ollut lisäksi 563 koulutuspäivää, jotka kuitenkin ylittävät TVR-vähennysoikeuden kolmen päivän katon. Yksittäisen henkilön osallistuessa yli kolmen päivän verran (>18 t) koulutuksiin vuoden aikana, ylimeneviä päiviä ei ole henkilötasolla tässä raportoitu. Koska yhden päivän täyttymiseksi vaaditaan vähintään 6 h koulutukseen osallistuminen per henkilö (pienin mukaan laskettava yksikkö on 1 h), jäävät kaikki vuoden aikana alle 6 h koulutuksiin osallistuneet myös tässä tilastoinnissa huomiotta. Kattavat koulutussuunnitelmat vasta puolelta vuodelta Täsmällistä tilastointia vaikeuttaa vielä koulutussuunnitelmakäytännön tuoreus sekä ESS-koulutushakemusten kirjaamisen epäjohdonmukaisuudet. Tilastollisten koko vuoden koulutuspäivien (6909) ja TVR-vähennykseen oikeuttavien ennalta suunniteltujen koulutuspäivien (1240) eroa (5669) selittää 2014 koulutussuunnitelmien keräämisen systematisoituminen koko organisaatiotasolla vasta syksyllä. Mukana voidaan ajatella vuoden 2014 osalta olevan karkeasti vain luvut puolelta vuodelta. Siitä huolimatta ero kaikkien koulutuspäivien ja suunniteltujen koulutusten osalta on varsin iso. Vaikka kaikkia koulutustarpeita ei pystytä jatkossakaan ennakoimaan aukottomasti, on tulevien vuosien tavoitteena kuroa umpeen suunnitelmallisen koulutuksen kohdentaminen ja osaamistarve-ennakoinnin avulla tätä eroa. Omaehtoinen koulutus Rauman kaupunki kannustaa henkilöstöä omaehtoiseen koulutukseen, jota tuetaan myöntämällä työn ohessa tapahtuvaa koulutusta varten palkallista virkavapautta tai työlomaa. Tuettavan koulutuksen tavoitteena tulee olla uusi tutkinto tai ammattipätevyyttä lisäävä muu koulutuskokonaisuus. Koulutusta on myös voitava hyödyntää henkilön työssä. Kaikesta omaehtoiseen koulutukseen osallistumisesta pystytään tilastoimaan vain pieni osa ja on todennäköistä, että ti-

36 35 lastoinnin ulkopuolelle jää runsaasti opintoja ja tutkintoja, joita henkilöstö suorittaa omalla vapaa-ajallaan. Oppisopimukset ja tutkinnot Parhaimman kuvan henkilöstön suorittamista opinnoista ja tutkinnoista saa oppisopimuskoulutusten osalta, joissa suoritukset tilastoidaan työssä oppimisen vuoksi työnantajan mukaan. Siksi oppisopimuskoulutuksia tarkastellaan seuraavaksi erikseen. Rauman kaupungilla voimassa olevista oppisopimuksista valtaosa solmitaan WinNovan kanssa, mutta myös yksittäisiä muita oppisopimuskoulutuksia solmitaan vuosittain. Muita kuin WinNovan järjestämiä oppisopimuskoulutuksia ei ole tilastoitu. Vuoden 2014 aikana Rauman kaupungilla oli voimassa yhteensä 73 oppisopimuskoulutussuhdetta WinNovan kanssa. Vuonna 2013 voimassa olleita oppisopimuskoulutuksia oli kaksitoista enemmän (85). Uusia oppisopimussuhteita solmittiin Rauman kaupungin ja WinNovan välillä 33 kappaletta vuoden 2014 aikana. Alkaneista oppisopimussopimuskoulutuksista 14 on perustutkintoja, 11 ammattitutkintoja ja 6 erikoisammattitutkintoja. Lisäksi alkoi kaksi lisäkoulutuksena toteutettavaa koulutusta, joissa tavoitteena on suorittaa osa tutkinnosta. Oppisopimussuhteisiin päädytään Rauman kaupungilla tyypillisesti joko rekrytoinnin yhteydessä tai sitä käytetään ammatillisena täydennyskoulutuksena. Esimerkiksi JET (johtamisen erikoisammattitutkinto) on yleisesti Rauman kaupungilla käytetty oppisopimuskoulutus, jonka monet esimiesasemassa olevat ovat suorittaneet. Vuonna 2014 vain 3 Rauman kaupungin työntekijällä voimassa oli WinNovan kanssa solmittu JET-oppisopimuskoulutusta. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai sen osien suoritusoikeuksia oli voimassa ylivoimaisesti eniten, 29 kappaletta. Voimassa oleviin oppisopimussuhteisiin lukeutuu sekä kokonaisia tutkintoja, että tutkintojen osia. Siten oppisopimussuhteen kestoissa on suurta vaihtelua (4 kk-36 kk). Tutkinnon suorittaminen perustuu aina myös henkilökohtaistamiseen, mikä osaltaan vaikuttaa tutkinnon suoritusaikaan. Tutkintoja valmistui (tutkintotodistusten määrän perusteella) vuoden 2014 aikana 21 kappaletta, jonka lisäksi suoritettiin lyhyempikestoisia tutkinnon osia. Valmistuneista tutkinnoista 14 oli perustutkintoa, 6 ammattitutkintoa ja 1 erikoisammattitutkinto Työhyvinvoinnin edistäminen TYKY-toimintoihin kuuluvat mm. TYKY-liikunta, senioritoiminta, erikoislääkärikonsultaatiot ja ikäohjelman toiminnat. Kyse on keskitetysti järjestetyistä TYKYtoimista. Kunkin hallintokunnan omat TYKY-toimet eivät ole mukana luvuissa. Työterveyshuollon luvuissa ovat mukana myös kaupungin liikelaitokset. Työterveyshuollolle laadittiin vuonna 2014 uusi toimintasuunnitelma kaudeksi

37 Kuvion korkeampi pylväs kertoo työterveyshuollon ja keskitetysti hoidetun TY- KY-toiminnan kokonaiskustannukset (brutto). Matalampi pylväs näyttää kaupungin nettokustannukset, jotka saadaan, kun kaupungille tulevat kelakorvaukset on vähennetty kokonaiskustannuksista. Työterveyshuollon ja TYKY-toiminnan menot Vuonna 2013 Rauman kaupungin työterveyshuollon ja keskitetysti hoidetun TYKY-toiminnan kokonaiskustannukset olivat euroa ja nettokustannukset euroa. TYÖTERVEYSHUOLLON JA KESKITETYSTI JÄRJESTETYN TYKY- TOIMINNAN MENOT (euroa, kaupungin kirjanpidon mukaan) TYÖTERVEYSHUOLTO, kokonaismenot (brutto) TYÖTERVEYSHUOLTO, netto (kela-korvaukset vähennetty) TYKY-liikuntaan käytettiin euroa Rauman kaupungin työhyvinvointia edistävät TYKY-liikunnat ovat sekä keskitetysti hoidettuja, eli koko kaupungin henkilöstön käytettävissä olevia, että hallintokuntakohtaisia. Henkilöstölle tarjotaan erilaisia liikuntamahdollisuuksia, myös ohjattuja, joko ilmaiseksi tai sponsoroituun hintaan. Vuosittain tuen piiriin on tullut uusia liikuntamuotoja. Käytettävissä onkin ympäri vuoden monipuolinen valikoima liikuntamahdollisuuksia. Kaupunki tukee myös maksullisten liikuntapalveluiden käyttöä. Etuuksiin ovat oikeutettuja kaupungin työntekijät, joilla on voimassa oleva palvelussuhde. Loppuvuodesta 2014 Rauman kaupunki osallistui Suomen Huippukuntoisin Kunta eli Hymis -liikuntakampanjaan henkilöstön omaehtoisen liikunnan tukemiseksi. Kampanjaan osallistui 1200 työntekijää eli miltei 40 %

38 37 koko henkilöstöstä. Ergo Pro taukoliikuntaohjelmaan jatkettiin hyvien käyttäjäkokemusten vuoksi. Taulukko 21. Lukuja TYKY-toiminnasta (kustannukset sisältyvät työterveys + TYKY-menoihin. (kustannukset sisältyvät työterveys+tyky-menoihin) TYKY-liikunta, (netto) euroa Erikoislääkärikonsultaatiot, euroa Senioritoiminta (netto), euroa Ikäohjelma - terveystarkastukset, kpl fysikaaliset hoidot, osallistujia Vuonna 2014 kaupunki rahoitti keskitetysti järjestettyä TYKY-liikuntaa yli eurolla, mikä on euroa enemmän kuin edeltävänä vuonna. TY- KY-liikunnan menot ovat nousseet tasaisesti vuosi vuodelta. Erikoislääkärikonsultaatioihin on ollut mahdollisuus vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2014 niihin kului euroa, mikä on euroa edeltävää vuotta enemmän. Vuonna 2007 käynnistyneen ikäohjelman palvelut olivat edelleen kysyttyjä. Etujen piiriin pääsee täytettyään 55 vuotta. Ohjelman puitteissa työntekijä voi saada muun muassa lääkärin lähetteellä viisi ilmaista fysikaalista hoitokertaa vuodessa. Etuihin kuuluvat myös lisäterveystarkastukset (näkö-, kuulo- ja kuntotestit, laboratoriokokeet). Ikäohjelman mukaisia terveystarkastuksia tehtiin 196 ja fysikaalisia hoitoja sai 432 henkilöä. Henkilöstönsä ikäohjelman palveluihin kuuluvia fysikaalisia hoitoja kaupunki tuki eurolla. Ikäohjelmaa seuraa ja kehittää toimikunta. Hallintokunnilla myös omia työhyvinvointitoimia Kaikille kaupungin työntekijöille suunnattujen toimien lisäksi hallintokunnat järjestivät omalle henkilöstölleen virkistäytymistilaisuuksia joko työaikana tai työajan ulkopuolella. Valikoima on laaja, kattaen jumpat, sählyt, kuntosalikäynnit, yhteiset liikunta- ja virkistyspäivät, messu-, teatteri- ja taidenäyttelykäynnit, illanvietot ja retket.

39 Työyhteisökyselyiden tuloksia Perinteisesti käytetyn käsitteen työhyvinvointikysely tilalle on tullut termi työyhteisökysely, joka on käsitteenä kattavampi. Sisällöllisesti kyse on kuitenkin samasta asiasta. Rauman kaupungin käyttämässä työyhteisökyselyssä henkilöstön mielipidettä tiedustellaan seuraavilla osa-alueilla: osaaminen, työmotivaatio, vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen, turvallisuus ja ergonomia, työn rasittavuus, terveys, ilmapiiri, oma toimintatapa, johtaminen ja tiedonkulku, työyksikön toiminta, esimiestyöskentely ja tasa-arvo. Näistä tasa-arvo on Rauman oma mittaristo, johon ei siis saa vertailutietoa muista kuntaorganisaatioista. Kutakin osa-aluetta mittaa useampi väittämä. Rauman kaupunkiorganisaation työhyvinvointia on mitattu säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen kahden vuoden välein. Vuoden 2014 työhyvinvointikysely oli FCG Efeko Oy:n neljäs samalla kysymyspatteristolla toteuttama. Kun kysymyspatteristo pysyy samana, voidaan eri vuosien tuloksia verrata keskenään ja nähdä, miten tilanne kullakin mittarilla kehittyy. Efecon selvitys vertaa myös yksittäisen kaupungin/kunnan tuloksia (kaupunki/kuntatason tuloksia) muiden kuntaorganisaatioiden keskiarvoon, mikä on erittäin hyvä asia. Systemaattinen mittaaminen on sikälikin tärkeää, että kysely jo sinällään kohdistaa huomiota mitattaviin asioihin ja lisää niiden painoarvoa koko henkilöstön keskuudessa. Rauman kaupungin tuorein kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014, ja se kohdennettiin kaikkiaan 2655 henkilölle. Vastauksia saatiin 1534, jolloin vastausprosentiksi tuli 58 %. Vuoden 2012 kysely kohdennettiin niin ikään kaikkiaan 2655 henkilölle. Vastauksia saatiin 1624, joten vastausprosentiksi tuli 61 %. Yksiköt voivat vertailla omia tuloksiaan tietyin rajoituksin: pienten yksikköjen tuloksia on tietosuojasyistä yhdistetty suurempiin kokonaisuuksiin, ja alle viiden hengen ryhmistä tietoa ei voi antaa. Avovastaukset on toimitettu vain virastopäälliköille. Työyhteisöt käsittelevät kyselyn tuloksiaan omalta osaltaan ja tekevät niiden pohjalta kehittämistoimia. Seuraavaksi esitetään työyhteisökyselyn tuloksia keskeisiltä alueilta Suluissa oleva luku tarkoittaa vuoden 2012 tulosta. Kunta työnantajana edelleen suositeltava Kuntaa ja omaa työyhteisöä arvostetaan työpaikkana laajasti, joskin arvostus on laskenut vähän edeltävästä mittauksesta. Voin suositella työnantajaksi kuntaorganisaatiota myös muille ihmisille väittämän sai keskiarvon 3,94 (4,05). Väittämän kanssa samaa mieltä (täysin tai osittain) oli naisista 76 % (81 %) ja miehistä 72 % (74 %). Päinvastaista kantaa oli miehistä 14 % (12 %) ja naisista 11 % (8 %). Voin suositella omaa työyhteisöäni muille ihmisille väittämän kanssa yhtä mieltä oli vielä useampi: naisista 81 % (83 %) ja miehistä 74 % (79 %).

40 39 Rauma pärjäsi hyvin vertailuryhmässään Rauman kaupunkitason tulos oli vertailuryhmää (kuntien keskiarvo) parempi esimiestyöskentelyssä, johtamisessa ja tiedonkulussa, työn rasittavuudessa sekä turvallisuudessa ja ergonomiassa. Tulos oli liki sama kuin vuonna 2010 ja Vuodesta 2012 tulos on parantunut tilastollisesti merkittävästi palkitsemisessa sekä turvallisuudessa ja ergonomiassa. Palkitseminen jäi edelleen vertailukuntiin nähden heikommaksi, mutta turvallisuus ja ergonomia kohosi edelleen reilusti yli vertailuaineiston keskiarvon. Kun tuloksia eritellään vastaajan sukupuolen, iän, toimialan, viraston / työyksikön, työn luonteen, työssäoloajan ja aseman mukaan, tulee esille hyvin suurta vaihtelua. Kaikkia ei koske positiivinen yleistulos. Keskiarvon ohella esimiesten on tärkeä perehtyä myös vastausten jakaumaa ja ryhtyä tarvittaviin kehittämistoimiin. Esimiestyöskentely Kaikissa neljässä työyhteisökyselyssä kaupungin esimiestyöskentely (koostuu 10 väittämästä) arvioitiin vertailuryhmää paremmaksi. Yleisarvio oli pysynyt miltei ennallaan edelliseen kyselyyn nähden. 5 MITTARI: ESIMIESTYÖSKENTELY (keskiarvo) Rauman kaupungin työyhteisökyselyt (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) NAISET MIEHET 4 3 3,70 3,64 3,75 3,77 3,87 3,87 3,83 3, Lähiesimieheni kannustaa ja antaa riittävästi palautetta väitteestä täysin samaa mieltä oli naisista 31 % ja miehistä 36 %, ja täysin tai osittain samaa mieltä kaksi kolmasosaa. Täysin eri mieltä oli 7 % naisista ja 7 % miehistä.

41 40 Täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä Käyn esimieheni kanssa säännöllisesti kehityskeskusteluita väittämän kanssa vastasi olevan 67 %. Väitteen kanssa osittain tai täysin eri mieltä ilmoitti olevan 23 %. Tyytyväisyys palkitsemiseen parani Tutkimusten mukaan kuntasektorin työntekijät ovat vuodesta toiseen muita sektoreita tyytymättömämpiä palkkaukseensa. Vuonna 2013 palkkaansa kannustavana piti kuntatyöntekijöistä 36 %, valtion palkollisista 51 % ja yksityisellä työskentelevistä 58 %. (Kunta-alan työolobarometri 2013). Rauman kaupungin työyhteisökyselyssä palkitseminen mittari koostuu kahdesta väittämästä: 1) Työntekijöiden palkkausperusteet ovat oikeudenmukaiset ja 2) Palkkauksessani on otettu huomioon henkilökohtainen osaamiseni. Palkitsemis-mittarin tuloksen paraneminen on tilastollisesti merkittävä. Tulos (2,97) merkitsee kuitenkin, ettei palkitsemiseen olla tyytyväisiä, vaikka mittareista se nousi kaikista eniten vuoteen 2012 (2,86) nähden. Tällä mittarilla ero vertailukuntiin on edelleen suuri. Palkitseminen-mittarilla naisten ja miesten keskiarvoissa ero kasvoi niin ikään edelleen. Miehet ovat naisia tyytyväisempiä. 5 MITTARI: PALKITSEMINEN (keskiarvo) Rauman kaupungin työyhteisökyselyt (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) NAISET MIEHET 4 3 2,77 2,86 2,81 2,89 2,83 3,01 2,94 3, Palkkausperusteita oikeudenmukaisena (täysin tai osittain) piti useampi mies (46 %) kuin nainen (39 %). Sekä naisilla että miehillä mielipiteet painottuivat

42 41 osittain samaa mieltä ja osittain eri mieltä olemiseen. Täysin eri mieltä palkkausperusteiden oikeudenmukaisuudesta oli 16 % vastaajista. Henkilökohtainen osaamisen ja työn tulosten koetaan vastaajien mielestä vaikuttava palkkaukseen hieman paremmin kuin edeltävänä vuonna Keskiarvo nousi ,87:stä ,03:en. Eroa edeltävään kyselyyn on erityisesti naisten keskiarvossa, joka paranivat ensi kertaa miehiä enemmän. Siitä huolimatta edelleen naisista 43 % (47 %) ja miehistä 35 % (37 %) oli täysin tai osittain eri mieltä henkilökohtaisen osaamisen ja työn tulosten vaikuttavuudesta palkkaukseen. KYSYMYS: PALKKAUKSESSANI ON OTETTU HUOMIOON HENKILÖKOHTAINEN OSAAMISENI JA TYÖNI TULOKSET (ka) Rauman kaupungin työyhteisökyselyt (5= paras tulos,1= heikoin tulos) 5 NAISET MIEHET 4 3 2,87 2,87 2,97 3,07 2,84 2,83 3,00 3, Osaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen toivotaan lisäsatsausta Osaaminen-mittarin muodostuu neljästä väittämästä: Työyksikössäni hyödynnetään riittävästi tietojani ja taitojani, 2) Työni tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää osaamistani, 3) Osaamisen kehittämistä tuetaan riittävästi ja 4) Työpaikkani tarjoaa mahdollisuuksia edetä urallani. Osaaminen-mittarilla Rauman saama keskiarvo on 3,57, mikä ei yllä vertailukuntien tasolle. Keskiarvo on laskenut 2012 mittauksesta 0,03 yksikköä. Erityisesti rakennus-, korjaus- ja kunnossapitotyötä sekä hoitotyötä tekevät kokevat mittareiden mukaan osaamisen hyödyntämisen ja kehittämisen laskeneen kahden vuoden takaisesta. Osaamisen kehittämistä tuetaan riittävästi -väittämässä toimistotyötä tekevien sekä rakennus-, korjaus- ja kunnossapitotyötä tekevien keskiarvot olivat laskeneet ja siivous- ja puhtaanapitotyön keskiarvo vastaavasti parantunut. Heiken-

43 42 tymistä oli tapahtunut kahden vuoden takaiseen myös alle 30-vuotiaiden ryhmässä. 5 MITTARI: OSAAMINEN (keskiarvo) Rauman kaupungin työyhteisökyselyt (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) NAISET MIEHET 4 3 3,47 3,58 3,62 3,54 3,58 3,5 3,35 3, KYSYMYS: OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ TUETAAN RIITTÄVÄSTI (keskiarvo) Rauman kaupungin työyhteisökyselyt (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) 5 NAISET MIEHET 4 3 3,56 3,34 3,70 3,74 3,64 3,71 3,63 3,

44 43 Työhyvinvoinnin tukemisessa parannuksia Kaupungin tavoitteita on työhyvinvoinnin tukeminen. Rauman kaupungin kyselyyn lisäämiä ns. omia kysymyksiä oli muun muassa seuraava väittämä: Olen tyytyväinen työhyvinvointia edistävään toimintaan työyhteisössäni. Tyytyväisyys on keskiarvoa tarkasteltaessa hieman laskenut vuodesta 2012 molemmilla sukupuolilla; naisista ja miehistä kuitenkin 58 % oli väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä. KYSYMYS: OLEN TYYTYVÄINEN TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄÄN TOIMINTAAN TYÖYHTEISÖSSÄNI (keskiarvo) Rauman kaupungin työyhteisökyselyt (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) 5 4 NAISET MIEHET 3 3,40 3,47 3,56 3,49 3,5 3,43 3,22 3, Tulosten käsittely työyksikössä ja kehittämishankkeiden käynnistäminen Työyhteisökyselyssä tiedustellaan myös, onko aiemman kyselyn tuloksia käsitelty työyksikössä. Huomion arvoista on, että tälläkään kerralla miehistä ja naisista kolmannes ei osannut sanoa, oliko näin tehty. Noin 60 % vastasi, että oli käsitelty. Miehistä 15 % ja naisista 8 % oli täysin tai osittain sitä mieltä, ettei tuloksia oltu pohdittu heidän työyksikössään. Niin ikään kysyttiin, oliko edellisen, vuoden 2012, tyhy-kyselyn vastausten pohjalta työyksikössä käynnistetty kehittämishankkeita. Peräti 51 % naisista ja miehistä 43 % ei osannut sanoa, oliko hankkeita käynnistetty. Miehistä 33 % ja naisista 29 % oli sillä kannalla, että kehittämistoimiin oli ryhdytty. Aivan päinvastaista mieltä oli viidennes molemmista sukupuolista. Tulos on hämmästyttävä, sillä jo ensimmäisen, vuonna 2008 teetetyn kyselyn jälkeen työyhteisöt ohjeistettiin käsittelemään työyhteisöissään tuloksia. Kehit-

45 44 tämissuunnitelmaan valitaan yhdestä kolmeen tärkeintä työyhteisön kehittämiskohdetta. Valituille kohteille mietitään toimenpiteet, aikataulu ja seuranta sekä nimetään toimenpiteistä vastuussa oleva taho. Suunnitelmat pyydettiin palauttamaan henkilöstöpalveluihin, mutta niiden toimittamisessa on ollut puutteita aikaisempina kyselyvuosina. Työilmapiirissä koettiin heikentymistä Työilmapiiri-mittari koostuu seitsemästä eri väittämästä. Työilmapiirin osalta tyytyväisyys näyttää laskeneen hieman edellisestä mittauksesta. Vuoden 2014 selvityksessä Rauman keskiarvo ylsi kuitenkin edelleen yli vertailuaineiston keskiarvon. 5 MITTARI: ILMAPIIRI (keskiarvo) Rauman kaupungin työyhteisökyselyt (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) 4 NAISET MIEHET 3 3,61 3,65 3,72 3,72 3,71 3,70 3,57 3, Väittämästä Työyhteisössäni ilmapiiri on kannustava ja uusia ideoita tukeva täysin tai osittain samaa mieltä oli 66 %. Täysin päinvastoin ajatteli 6 % sekä miehistä että naisista. Alle 30-vuotiaiden ryhmässä tulos oli laskenut tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 2012.

46 45 5 KYSYMYS: TYÖYHTEISÖSSÄNI ILMAPIIRI ON KANNUSTAVA JA UUSIA IDEOITA TUKEVA (keskiarvo) Rauman kaupungin työyhteisökyselyt (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) 4 NAISET MIEHET 3 3,54 3,56 3,62 3,51 3,58 3,50 3,36 3, Työmotivaatio pysynyt hyvänä Työyhteisökyselyn työmotivaatio-mittariin kuuluu neljä eri väittämää (kysymystä), joista yksi käsittelee työniloa ja onnistumista. Kaiken kaikkiaan Rauman kaupungin työyhteisökyselyyn vastanneiden naisten ja miesten työmotivaatio on varsin hyvä, ja parantunut mittauksesta toiseen. Työmotivaatio-mittarilla Rauman tulos 4,11 pysytteli vertailukuntien keskiarvon tasolla. Koen työssäni työn iloa ja onnistumista väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä oli naisista 87 % (89 %) ja miehistä 80 % (80 %). Naisilla täysin samaa mieltä olevien osuus (45 %) oli selvästi korkeampi kuin miehillä (33 %).

47 46 MITTARI: TYÖMOTIVAATIO (keskiarvo) Lähde: Rauman kaupungin työyhteisökyselyt (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) NAISET 3,96 3,80 MIEHET 4,07 3,93 4,12 4,01 4,13 4, KYSYMYS: KOEN TYÖSSÄNI TYÖNILOA JA ONNISTUMISTA (keskiarvo) Lähde: Rauman kaupungin työyhteisökyselyt (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) ,07 NAISET 3,74 MIEHET 4,18 4,25 4,22 3,94 4,00 3,

48 47 Sukupuolten tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvoa mittaavat kolme väittämää ovat Rauman omia kysymyksiä, joten niihin ei ole vertailuaineistoa. Vuonna 2014 keskiarvo oli naisilla 3,77 ja miehillä 4,06. Vuoden 2012 kyselyssä tasa-arvo-mittarin keskiarvo oli naisilla 3,81 ja miehillä 4,04. Naiset kokivat tasa-arvon vähentyneet, miehet hieman lisääntyneen. Vastausjakaumien tarkastelu tuo esiin mielenkiintoisia sukupuolten välisiä eroja. Ensinnäkin naisista selvästi suurempi osa (36 53 %) kuin miehistä (17 36 %) ei osaa ottaa kantaa tasa-arvokysymyksiin. Toiseksi miehet ovat vahvemmin sillä kannalla, että tasa-arvo toteutuu hyvin, mikä vastaa valtakunnallisia tutkimustuloksia: miehet ovat työpaikan tasa-arvon tilaan naisia tyytyväisempiä. Naisten ja miesten tasa-arvo toteutuu työyhteisössäni hyvin väittämässä miesten keskiarvo (4,16) on selvästi noussut, naisilla pysynyt ennallaan (3,81). Miehet olivat varmempia tasa-arvon toetutumisesta: väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli miehistä yli puolet (54 %) ja naisista 40 %. KYSYMYS: NAISTEN JA MIESTEN TASA-ARVO TOTEUTUU TYÖYHTEISÖSSÄNI HYVIN (keskiarvo) Lähde: Rauman kaupungin työyhteisökyselyt (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) 5 NAISET MIEHET 4 3,60 4,12 4,19 4,01 3,80 3,81 3,77 4, Työpaikallani naisilla ja miehillä on yhtä hyvät mahdollisuudet päästä johtotehtäviin väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli miehistä 56 % (53 %) ja naisista 43 % (45 %). Miesten keskiarvo 4,19 (4,07) nousi edeltävästä mittauksesta, naisten 3,95 (4,00) laski hieman.

49 48 Palkkausta koskevassa kysymyksessä En osaa sanoa vastanneiden osuus oli korkein; naisilla jopa 53 % (49 %) ja miehilläkin 36 % (34 %). Molemmilla sukupuolilla tyytyväisyys laski hieman edeltävästä mittauksesta KYSYMYS: TYÖPAIKALLANI NAISIA JA MIEHIÄ PALKITAAN (palkka, lisät) TASAVERTAISIN PERUSTEIN (keskiarvo) Lähde: Rauman kaupungin työyhteisökysely (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) 3,48 NAISET MIEHET 3,81 3,88 3,75 3,59 3,61 3,57 3, Huoli työpaikan säilymisestä lisääntynyt Työyhteisökyselyn tulokset noudattelevat pitkälti edeltävän mittauksen tuloksia. Yksittäisiä isompia muutoksia toki esiintyy eri ikäryhmien, tehtävien, toimialojen ja yksiköiden välillä. Vain huoli oman työpaikan säilyvyydestä erilaissa muutoksissa oli heikentynyt selvästi läpi koko aineiston edelliseen mittauskertaan verraten. Vuonna 2012 Uskon, että työpaikkani säilyy erilaisissa muutoksissa väittämän keskiarvo oli 3,97 ja vuonna ,73. Muutosta edeltävään vuoteen oli peräti -0,24 yksikköä. Muutos ei ole tilastollisesti merkittävä, mutta erottuu koko aineistoa tarkasteltaessa selkeästi muutoksena edeltävään mittaukseen nähden.

50 49 KYSYMYS: USKON, ETTÄ TYÖPAIKKANI SÄILYY ERILAISISSA MUUTOKSISSA Lähde: Rauman kaupungin työyhteisökysely (5= paras tulos, 1= heikoin tulos) 5 NAISET MIEHET 4 3,9 3,85 3,85 3,82 3,96 4,05 3,86 3,

51 50 5 REKRYTOINTI, VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN Vuoden 2011 maaliskuussa Rauman kaupunkiorganisaatiossa siirryttiin sähköiseen rekrytointijärjestelmään. Tämän KuntaRekry-järjestelmän kautta hoidetaan niin vakituisten kuin sijaistenkin palkkaaminen alusta loppuun, eli täyttöluvan hakemisesta valintapäätöksen tekemiseen. Mukana järjestelmässä ovat sekä vakinaiset että määräaikaiset työpaikat. Järjestelmä on ollut vuonna 2014 käytössä kaksi vuotta Vaihtuvuus ja rekrytointi Avoimina olleista vakinaisista työpaikoista 66,9 % oli työsuhteita ja 33,1 % virkasuhteita. Seuraavassa taulukossa on mukana julkisessa haussa mukana olleet vakinaiset työsuhteet. Taulukko 22. Julkisessa haussa mukana olleet avoimet vakinaiset työpaikat palvelussuhteen lajin mukaan virastoittain TYÖSUHDE Työpaikkaa kohden oli keskimäärin 22,7 hakijaa. Korkein hakijamäärä (31,2) oli keskusvirastossa. Taulukko 23. Hakijat virastoittain TYÖPAIKAT VIRKASUHDE TYÖPAIKAT KPL % KPL % YHTEENSÄ KASVATUS-OPETUS 19 14, ,1 51 KESKUSVIRASTO 13 9,8 1 0,8 14 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 1 0,8 0 0,0 1 SOSIAALI-TERVEYS 33 24,8 10 7,5 43 TEKNINEN VIRASTO 23 17,3 1 0,8 24 YHTEENSÄ 89 66, ,1 133 HAKIJAT LKM LKM PER TYÖPAIKKA KASVATUS-OPETUS ,0 KESKUSVIRASTO ,2 KULTTUURI-VAPAA-AIKA 1 9 9,0 SOSIAALI-TERVEYS ,3 TEKNINEN VIRASTO ,3 YHTEENSÄ ,7 Lisäksi julkisessa haussa oli vuonna määräaikaista työpaikkaa. Näistä 142 työpaikkaa oli kesätyöpaikkoja. Kesätyöpaikkoihin tuli 2428 hakemusta ja muihin määräaikaisiin 3828 hakemusta eli 17,1 hakemusta per kesätyöpaikka ja muihin määräaikaisiin 26,6 hakemusta per työpaikka.

52 51 Päättyneet vakinaiset palvelussuhteet Seuraavaksi katsotaan pelkästään päättyneitä vakinaisia palvelussuhteita. Taulukko kertoo, että vuonna 2014 päättyi yhteensä 159 vakinaista palvelussuhdetta. Keskusviraston päättyneistä palvelussuhteista 11 sijoittui ruokapalveluihin ja teknisen viraston päättyneistä palvelussuhteista 10 sijoittui puhtauspalveluihin. Taulukko 24. Päättyneet vakinaiset palvelussuhteet virastoittain KESKUSVIRASTO KULTTUURI-VAPAA-AIKA KASVATUS-OPETUS SATAMALAITOS SOSIAALI-TERVEYS TEKNINEN VIRASTO YHTEENSÄ Keskimääräinen eläköitymisikä ja tehdyt eläkepäätökset Eläkkeelle vuonna 2014 keskimäärin 63,1-vuotiaana Vuonna 2014 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Luvussa ovat mukana vanhuuseläkkeet, varhennetut vanhuuseläkkeet ja pysyviksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Vuodesta 2006 alkaen eläköitymisikä on noussut vuosi vuodelta, joten suunta on ollut kansallistenkin tavoitteiden mukainen. Nousutrendi katkesi vuonna 2012, mutta kääntyi jälleen nousuun Vuonna 2014 vanhuuseläkkeen aloittaneiden keski-ikä oli 63,5 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 58,8 vuotiaana. Nuorin työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt oli 52,0 vuotta. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi vuonna 2014 merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2- vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana. Julkisella sektorilla keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on jonkin verran korkeampi kuin yksityisellä sektorilla. (Eläketurvakeskus.) Varhemaksut Varhemaksua maksetaan jokaisesta työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Maksu jakautuu kolmelle vuodelle ja on korkeimmillaan kolmantena vuonna. Vuonna 2014 ennenaikaisista eläkkeistä aiheutuneita varhemaksujen ennakkoja maksettiin Kevalle (Kuntien eläkevakuutus) euroa. Vuotta aiemmin varhemaksuja maksettiin euroa.

53 52 Eläkepäätökset Vuoden 2014 aikana kaupungin palveluksesta jäi kokonaan eläkkeelle yhteensä (vanhuuseläkkeet + työkyvyttömyyseläkkeet) 106 henkeä, mikä on 15 enemmän kuin vuonna Näistä oli vanhuuseläkkeitä 97 ja työkyvyttömyyseläkkeitä 9. Yksilöllisiä varhaiseläkkeitä ei ollut viime vuosien tapaan yhtäkään. KESKIMÄÄRÄINEN ELÄKÖITYMISIKÄ ,6 62,0 62,4 62,8 62,6 63,0 63, ,3 60, , Taulukko 25. Eläkepäätökset ja keskimääräinen eläköitymisikä VANHUUSELÄKE VARHENNETTU VANHUUSELÄKE TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE YKSILÖLLINEN VARHAISELÄKE OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE KUNTOUTUSTUKI OSA-AIKAELÄKE (uudet) TYÖTTÖMYYSELÄKE ELÄKEPÄÄTÖKSET YHTEENSÄ ELÄKKEELLEJÄÄMISIKÄ KESKIM. 59,4 60,3 60,6 61,6 62,0 62,4 62,8 62,6 63,0 63,1 Kuntoutustukipäätöksiä tehtiin vuonna kappaletta. Vuoden 2014 aikana uusia osa-aikaeläkkeitä alkoi 19. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi vuoden aikana 22 henkeä.

54 Eläköitymisten ennakointi Osaamista tulee poistumaan lähivuosina eläköitymisten myötä edelleen runsaasti. Osaamisen poistumaan varautuminen edellyttää ennakointia. Vuonna 2015 yli 63-vuotiaita työntekijöitä on 80 ja vuoteen 2020 mennessä 63- ikävuoden saavuttavia vakinaisista henkilöistä 482. Luvut antavat suuntaa lähivuosien eläköitymisten myötä tapahtuvasta poistumasta. Kevalta vuonna 2011 saadun ennusteen mukaan laskennallisen eläkeiän saavuttavien määrä on vielä tätäkin suurempi, sillä sen mukaan vuoteen 2020 mennessä Rauman kaupungin työntekijöistä laskennallisen eläkeiän saavuttaisi peräti 518 henkilöä.

55 54