RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Transkriptio

1

2 1 RAUMAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1. ALUKSI HENKILÖSTÖKUVA Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain Henkilöstön ikärakenne Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Henkilötyövuodet Palkkakustannukset Sairauslomapäivien määrä ja osuus Työtapaturmat ja ammattitaudit HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Rauman Tarina ohjenuorana Henkilöstön koulutus Työhyvinvoinnin edistäminen Työyhteisökyselyiden tuloksia REKRYTOINTI, VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN Vaihtuvuus ja rekrytointi Keskimääräinen eläköitymisikä ja tehdyt eläkepäätökset Eläköitymisten ennakointi... 53

3 2 1. ALUKSI Henkilöstöraportti kertoo tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista. Tiedot esitetään enimmäkseen kuuden vuoden jaksolta, jolloin voidaan nähdä kehityksen trendi. Raportti toimii käsikirjana, josta voi etsiä kulloinkin tarvittavia tietoja. Tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi niin koko kaupunkiorganisaation tasolla kuin kussakin hallintokunnassa. Tilastotiedot ajetaan aina kunkin vuoden lopussa (31.12.), ja ne koskevat pääosin vakinaista henkilöstöä. Vuoden 2014 raporttiin on lisätty tunnuslukuja taseyksiköistä. Raportista on tehty kaksi versiota: nettiversio ja painettu versio. Vuoden 2014 aikana ei tapahtunut suuria organisatorisia muutoksia, joilla olisi ollut merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Ympäristölaboratorion yhtiöittämisen myötä Rauman kaupungin henkilöstöstä noin kymmenen siirtyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) palvelukseen. Vuonna 2014 Rauman kaupungin henkilöstömäärä väheni ja samalla niin määräaikaisten kuin työllistettyjenkin osuudet laskivat. Vuoden 2014 henkilöstöraportti sisältää työyhteisökyselyn tuloksia. Edelliset työyhteisökyselyn tulokset on esitetty vuoden 2012 raportissa ja niihin reagoinnissa onnistumisesta voidaan tehdä päätelmiä vuoden 2014 tulosten pohjalta. Vuonna 2014 Rauman kaupunki on toteuttanut strategianaan Rauman tarinaa. Tarina haastaa toimintakulttuurin muutokseen sekä kehittämään palveluita yhä monimuotoistuvampiin tarpeisiin. Henkilöstövoimavara on toimintojen kehittämisen keskiössä. Tunnusluvut henkilöstörakenteesta, henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittämisestä antavat arvokasta tietoa nykytilasta sekä auttavat suunnittelemaan ja kohdentamaan toimenpiteitä tarkoituksenmukaisesti. Raumalla Marika Alho-Malmelin Henkilöstösuunnittelija, Henkilöstöpalvelut

4 3 2. HENKILÖSTÖKUVA Tässä luvussa kuvataan vuoden 2014 Rauman kaupungin henkilöstömäärä, henkilöstön ikärakenne, työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset. Tarkastelua tehdään pääasiassa virastotasolla sekä työsuhteen luonteen perusteella. Joitain tunnuslukuja esitetään myös sukupuolten mukaan Henkilöstön määrä ja osuus hallintokunnittain Kuntasektorilla oli vuonna 2014 (kunnat + kuntayhtymät) työllisiä Valtion palveluksessa oli työllistä ja yksityinen sektori työllisti henkilöä. Kuntasektori työllisti kaikkiaan 21,8 % työllisistä. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Politiikkatavoitteena on pitkään ollut tasoittaa suomalaisen työelämän kansainvälisestikin vertaillen poikkeuksellisen tiukkaa eriytymistä naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin (horisontaalinen segregaatio). Niin ikään pyrkimyksenä on kaventaa sukupuolten palkkaeroa ja lieventää vertikaalista segregaatiota, joka ilmenee naisten aliedustuksena johtotehtävissä ja johtajapaikkojen sukupuolispesifeinä jakoina. Kuntasektori on vahvasti naisvaltainen: vuonna 2014 työntekijöistä 77,0 % oli naisia. Yksityinen sektori puolestaan on perinteisesti jonkin verran miesvoittoinen, miehiä oli 60,0 %. Valtiosektorilla taas naisia ja miehiä työskenteli kutakuinkin yhtä paljon. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Henkilöstömäärä kääntyi laskuun Rauman kaupungin henkilöstömäärien muutoksia tarkasteltaessa on otettava huomioon vuosien aikana tapahtuneet monet organisaatiomuutokset. Ne on kerrottu aiempien vuosien henkilöstöraporteissa. Seuraavan sivun taulukosta nähdään, että vuoden 2014 lopussa Rauman kaupungin palveluksessa oli kaikkiaan 3117 henkilöä, joista vakinaisia oli 2412, määräaikaisia 646 ja työllistettyjä 59. Kuten kuntasektorin yleensä, myös Rauman kaupungin henkilöstö on vahvasti naisvaltainen. Naisia henkilöstöstä on 2585 ja miehiä 532. Naisten osuus koko henkilöstöstä on 82,9 %, mikä on edelleen valtakunnalliseen keskiarvoon verraten jonkin verran korkeampi. Kuntasektorilla miesten osuus kasvoi hienoisesti vuodesta 2014 (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus). Koko henkilöstömäärä (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) laski kaikkiaan 101 työntekijällä. Määräaikaisia työntekijöitä oli 33 vähemmän kuin vuonna 2013 ja työllistettyjen määrä väheni 38 hengellä. Vakinaisten henkilöiden määrä laski 30:lla vuodesta Esimiehiin henkilöstöstä lukeutui 192, joista naisia oli 144 (75 %) ja miehiä 48 (25 %).

5 4 Taulukko 1. Koko henkilöstö virastoittain vuosina KESKUSVIRASTO VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Ruokapalvelut 2014 VAKINAISET 116 TYÖLLISTETYT 6 MÄÄRÄAIKAISET 27 YHT. 149 KULTTUURI-VAPAA- AIKA VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT KASVATUS-OPETUS VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT SATAMALAITOS VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT SOSIAALI-TERVEYS VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT TEKNINEN VIRASTO VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT Puhtauspalvelut VAKINAISET 137 TYÖLLISTETYT 1 MÄÄRÄAIKAISET 23 YHT. 161 Rauman vesi VAKINAISET 26 TYÖLLISTETYT 0 MÄÄRÄAIKAISET 1 YHT. 27 Rauman jätehuoltolaitos VAKINAISET 6 TYÖLLISTETYT 0 MÄÄRÄAIKAISET 1 YHT. 7 HLÖSTÖ YHT VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT

6 Keskusviraston henkilöstömäärästä on erotettu ruokapalvelut -taseyksikön henkilöstö ja teknisen viraston henkilöstömäärästä puhtauspalvelut - taseyksikön sekä vesi- ja viemäri- ja jätehuoltoliikelaitosten henkilöstö. Pienvenesatamassa työskentelevä yksi henkilö on laskettu teknisen viraston henkilöstömäärään Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö hallintokunnittain Vakinaisten määrä väheni kolmellakymmenellä Vuonna 2014 Rauman kaupungilla oli vakinaisessa työsuhteessa 2412 henkilöä, joista naisia oli 1999 ja miehiä 413. Miesten määrä pysyi ennallaan vuoteen 2013 nähden. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 77 % ja se kasvoi prosentilla vuodesta 2013, vaikka vakinaisten työntekijöiden määrä laski 30:llä työntekijällä VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ YHT. MIEHET NAISET

7 6 Taulukko 2. Vakinainen henkilöstö virastoittain sukupuolen mukaan vuosina KESKUSVIRASTO MIEHET NAISET YHT KULTUURI-VAPAA-AIKA MIEHET NAISET YHT KASVATUS-OPETUS MIEHET NAISET YHT SATAMALAITOS MIEHET NAISET YHT SOSIAALI-TERVEYS MIEHET NAISET YHT TEKNINEN VIRASTO MIEHET NAISET YHT Määräaikaisten ja työllistettyjen määrät edelleen laskussa Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2014 määräaikaisissa työsuhteissa oli Suomessa henkeä, mikä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työllisistä vuonna ,6 % oli määräaikaisia. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli miehiä (39,2 %) ja naisia (60,8 %). Naispalkansaajilla määräaikaisten osuus oli 18,5 % ja miespalkansaajilla 12,6 %. Määräaikaisten osuus on lievässä laskussa molemmissa ryhmissä aikaisempaan vuoteen 2013 verrattuna. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Suomessa määräaikaisten työsuhteiden osuus oli pitkään eurooppalaista keskitasoa selvästi korkeampi. Ero on tasoittunut vuodesta 2004 alkaen EUkeskiarvon kohotessa ja Suomen määräaikaisten osuuden pysyessä ennallaan, tai jopa hiukan laskiessa. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus).

8 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen 2014 työnantajasektorikohtaiset tilastot eivät ehtineet valmistua ennen henkilöstöraportin julkaisemista, mutta vuonna 2013 kunta-alalla työskenteleviä määräaikaisia palkansaajia oli 22,4 %. Valtiosektorin palkansaajista määräaikaisia oli 24,6 % ja yksityisen sektorin palkansaajista 12,1 %. Naisten osuus määräaikaisista nousi 2013 kuntasektorilla vuodentakaisesta 75,4 %:sta 78 %:iin, valtion ja yksityisen sektorin osuuden pysyessä ennallaan. Valtiolla määräaikaisissa työsuhteissa naisia työskenteli 51,4 % ja yksityisellä sektorilla niin ikään 51,4 %. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.) Rauman kaupungilla määräaikaisten osuus pysyi vuonna 2014 ennallaan ja oli 21 %. Työllistettyjen osuus oli 2 % ja laski prosentilla vuodesta Määräaikaisia työntekijöitä oli 33 henkilöä vähemmän ja työllistettyjä 38 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. 800 MÄÄRÄAIKAISET JA TYÖLLISTETYT, LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET Tarkasteluajanjaksolla työllistettyjen osuus oli vuonna 2013 korkeimmillaan. Vuonna 2014 työllistettyjen määrä kääntyi laskuun. Rauman kaupunki työllisti vuonna henkilöä. Alimmillaan työllistettyjen osuus on ollut tarkastelujakson aikana vuonna 2009, 1,4 %. Työllistettyjen määrä väheni muutamalla henkilöllä lähes kaikissa virastoissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa työllistettyjä oli 29 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2014 Rauman kaupungilla määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli 646 henkeä. Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 540 (83,6 %) ja miehiä 106. Määräaikaisten työntekijöiden määrän tasaiseen vähentymiseen on vaikuttanut työsuhteiden vakinaistaminen. Vuoden 2009 määräaikaisten jyrkkä nousu

9 8 selittyy terveystoimen liittymisellä kaupunkiorganisaatioon. Vuonna 2012 Rauman aluesairaala tuli osaksi Rauman kaupunkia. Tarkastelujaksolla vuonna 2010 määräaikaisissa työsuhteissa tapahtunut vähennys johtui osin vakinaistamisista, osin Rauman ammattiopiston määräaikaisten (pääosin sivutoimisia tuntiopettajia) siirtymisestä pois kaupungin henkilöstövahvuudesta Länsirannikon Koulutus osakeyhtiöön (WinNova). Vuonna 2012 määräaikaisia työsuhteita oli lukumääräisesti enemmän, mutta niiden osuus pysyi samana kuin edeltävänä vuonna Vuonna 2013 määräaikaisten työsuhteiden määrä väheni myös määräaikaisten työntekijöiden suhteellista osuutta tarkasteltaessa liki 3 %:lla. Vuonna 2014 suhteellinen osuus laski edelleen 0,4 %:lla. Määräaikaisten osuus kunkin hallintokunnan työvoimasta Määräaikaisten osuudessa ei tapahtunut 2014 merkittävää muutosta. Määräaikaisten työntekijöiden osuus laski 0,4 % edeltävästä vuodesta. Työllistettyjen osuus laski niin ikään 1,1 % edellisvuodesta. 30,0 MÄÄRÄAIKAISTEN JA TYÖLLISTETTYJEN % -OSUUDET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET 25,0 20,0 24,4 23,7 23,9 23,9 21,1 20,7 15,0 10,0 5,0 0,0 2,3 2,6 3,0 1,4 1,8 1, Vuonna 2014 määräaikaisten osuus laski kaikissa hallintokunnissa lukuun ottamatta kulttuuri- ja vapaa-aikatoimea, jossa määräaikaisten työntekijöiden osuus kasvoi 42,5 %:sta 52,3 %:in. Tässä tarkastelussa ei työllistettyjä ole laskettu mukaan.

10 9 Taulukko 3. Määräaikaisten osuudet hallintokunnittain vuosina KULTTUURI-VAPAA-AIKA 52,8 41,1 40,8 44,2 42,5 52,3 KASVATUS-OPETUS 22,5 22,2 24, ,1 20,9 SOSIAALI-TERVEYS 26,7 26,9 24,3 23,2 20,8 19,8 SATAMA 0 4, ,7 17,2 13,8 KESKUSVIRASTO 19,8 18,9 18,1 17,6 14,3 10,9 ruokapalvelut 18,1 TEKNINEN 14,2 15,9 16,1 13,6 9,8 6,2 puhtauspalvelut 14,3 Rauman vesi 3,7 jätehuoltopalvelut 14,3 YHTEENSÄ 24,4 23,7 23,9 23,9 21,1 20,7 Tämä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen muita paljon korkeampi osuus johtuu pitkälti siitä, että hallintokuntaan kuuluvat musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat. Toiseksi korkein osuus, 20,9 %, oli kasvatus-opetustoimessa. Määräaikaisuuden syyt 2014 Työmarkkinakeskusteluissa määräaikaisuus on ollut esillä erityisesti sen kielteisten, jopa laittomien, piirteiden takia. Pääosaan määräaikaisuuksista on perusteltuja ja laillisia syitä, kuten projektit, sivutoimiset tuntiopettajuudet, äitiys- ja hoitovapaat, vuorotteluvapaat, opintovapaat, sijaisuudet ja harjoittelut. Suurin osa kuntien määräaikaista on sijaisia (Kuntatyönantajat). Laittomia ja työntekijän kannalta ongelmallisia ovat määräaikaisten työsuhteiden jatkuvat ketjutukset, vaikka pysyvä työvoimantarve on olemassa. Rauman kaupungin henkilöstöpoliittinen lähtökohta on, ettei laittomia määräaikaisuuksia ole. Seuraavaan taulukkoon on kerätty vuoden 2014 määräaikaisuuden syyt naisilla ja miehillä. Taulukko 4. Määräaikaisuuden syyt 2014 sukupuolen mukaan. MÄÄRÄAIKAISUUDEN SYYT NAISET NAISET % MIEHET MIEHET % YHT. YHT. % Sijaisuus , , ,5 Projektitehtävä 13 2,2 2 1,7 15 2,1 Avoimen viran/työsuhteen hoito 14 2,4 2 1,7 16 2,3 Erillinen määräaikainen työtehtävä 81 13, , ,5 Harjoittelu 0 0,0 1 0,8 1 0,1 Oppisopimuskoulutus 16 2,7 2 1,7 18 2,6 Työn luonne 73 12, , ,0 Työllistetty 49 8, ,8 63 8,9 Muu syy 11 1,9 3 2,5 14 2,0 YHTEENSÄ , , ,0 Edelleen puolet vuoden 2014 määräaikaisuuksista oli sijaisuuksia, kuten aiemminkin. Toiseksi suurin syyryhmä oli erilliset määräaikaiset tehtävät. Kaikista

11 10 määräaikaisista seuraavaksi suurimman ryhmän muodostivat 2014 työn luonteen vuoksi määräaikaisiksi luettavat. Tähän ryhmään kuuluvat mm. koulunkäyntiohjaajat, iltapäiväkerho-ohjaajat sekä henkilökohtaiset avustajat. Vuonna 2014 työllistettyjen osuus kaikista määräaikaisista oli vain 8,9 %, kun vastaava prosenttiosuus vuotta aiemmin oli 12,5 %. Määräaikaisuuden syiden tilastoinnissa on epätäsmällisyyttä, sillä tuntiopettajat on voitu sijoittaa ryhmiin syykoodilla sijaisuus, erillinen määräaikainen työtehtävä tai työn luonne Henkilöstön ikärakenne Työelämässä on jo pitkään kannettu huolta työvoiman riittävyydestä ja tarvittavan osaamisen siirtymisestä, kun suuret ikäluokat poistuvat joukoittain työstä eläkkeelle, ja nuorten ikäluokkien osuus pienenee. Politiikkatavoitteena onkin, että työssä jatketaan aiempaa pidempään ja että eläkkeelle siirtymisaika joustaa. Tässä luvussa tarkastellaan Rauman kaupungin henkilöstön (vakinaiset + määräaikaiset + työllistetyt) jakautumista ikäluokkiin vuonna Luvussa esitetään lisäksi erikseen vakinaisen henkilöstön keski-iän kehitys ajanjaksolla Koko henkilöstön keski-ikä 46,5 vuotta, vakinaisten 48,6 vuotta Seuraavassa taulukoissa esitetään ensin koko henkilöstön jakautuminen ikäluokkiin ja sen jälkeen tarkastellaan vakinaisen henkilöstön ikärakennetta. Jakaumia tarkastellaan lukumäärinä ja keskiarvoina. Eniten henkilöstössä oli vuotiaita (518 henkilöä) ja sitten vuotiaita (501 henkilöä). Pienin ikäluokka oli vuotiaat (269 henkilöä). Vanhimman ikäluokan, 60 vuotta täyttäneiden osuus kallistui hienoiseen laskuun. Eri hallintokunnissa henkilöstön ikärakenne vaihtelee paljonkin, joten myös ikään liittyvät henkilöstöstrategiset tarpeet eroavat virastoittain. Taulukko 5. Koko henkilöstö ikäryhmittäin ja virastoittain vuonna alle yht. ka KESKUSVIRASTO ,5 KULTTUURI-VAPAA-AIKA ,6 KASVATUS-JA OPETUS ,4 SATAMALAITOS ,4 SOSIAALI-TERVEYS ,6 TEKNINEN VIRASTO ,3 YHTEENSÄ ,5 Kuntasektorilla kokonaisuutena henkilöstön keski-ikä on noussut vuosi vuodelta. Vuoden 2013 lokakuussa vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 määräaikaisen henkilöstön keski-iän ollessa reilusti alempi 38,2. (Kuntatyönantajat).

12 11 Vuonna 2014 Rauman kaupungin vakinaisten työntekijöiden keski-ikä oli 48,6 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä laski vuodesta Pelkästään vakinaisen henkilöstön keski-ikää tarkasteltaessa, voidaan todeta sen pysyneen aiempien vuosien tasolla. Vuonna 2009 keski-iän nousutrendi kääntyi laskuun, joka jatkui myös vuonna Vuonna 2012 keski-ikä jälleen nousi, mutta vuosina 2013 ja 2014 keski-ikä oli laskussa. Tarkasteluajanjaksona vakinaisen henkilöstön keski-iässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ ,2 49,0 48,8 48,6 49,1 48,9 48,7 49,0 48,9 48,6 48,4 48,2 KAIKKI YHTEENSÄ Vakinaisen henkilöstön osalta korkein keski-ikä oli edelleen keskusvirastossa ja matalin satamalaitoksessa. Taulukko 6. Vakinainen henkilöstä ikäryhmittäin ja virastoittain alle yht. ka KESKUSVIRASTO ,2 KULTTUURI-VAPAA-AIKA ,1 KASVATUS-JA OPETUS ,1 SATAMALAITOS ,7 SOSIAALI-TERVEYS ,7 TEKNINEN VIRASTO ,0 YHTEENSÄ , Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työehtosopimukset Henkilöstö työaikajärjestelmittäin Koko henkilöstön yleisimmät työaikajärjestelmät ovat vuorotyöluonteinen jaksotyö (114,75 tuntia kolmessa viikossa) ja 38,25 viikkotyötunnin yleistyöaika, joiden piiriin lukeutuu 43 % henkilöstöstä.

13 12 Naisten ja miesten työaikaprofiilit eroavat toisistaan. Jaksotyö on naisilla yleistä, miehillä hyvin harvinaista. Miehet taas tekevät yleistyöaikaa naisia paljon useammin. Niin ikään toimistotyöaika ja opetustyö ovat miehillä suhteellisesti tavallisempia kuin naisilla. Taulukko 7. Koko henkilöstö työaikajärjestelmittäin NAISET MIEHET YHT. 37h/vko /KVTES III luku ,25 tunnin työaika, talonmiehet Ei säädöstä Jaksotyö, vuorotyönluonteinen 114,75 h/3vko Jaksotyö, päivätyönl., muodoll. 114,75 h/3vko Kaksivuorotyö, aina 7-8 h/pv Kolmivuorotyö, keskeytymätön Opetustyö Perhepäivähoitajat 80,00 tuntia/2 viikkoa Päivätyössä keskim. 38,25 h/vko Sairaalalääkärit, hammaslääkärit 38,25 h/vko Terveyskeskuslääkärit ja -hammaslääk. 37 h/vko Toimistotyöaika 36,25 h/vko Yleistyöaika 38,25 h/vko YHTEENSÄ Henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain Kaksi kolmasosaa henkilöstöstä kuuluu KVTESin alaisuuteen. OVTES on toiseksi yleisin. Naisten ja miesten profiilit eroavat tässäkin. Naisista 82,9 % työskentelee KVTESin piirissä, miehistä vain 22,9 %. Miehillä yleisin on TS, joka taas naisilla on harvinainen.

14 13 Sopimusten lyhenteet tarkoittavat seuraavaa: OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus KVTS Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus LS Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus TS Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus Taulukko 8. Koko henkilöstö virka- ja työehtosopimuksittain HENKILÖMÄÄRÄ VES/TES NAISET MIEHET YHT. OVTES KVTES LS TS TTES Sopimukseton 4 4 YHTEENSÄ %-OSUUDET VES/TES NAISET MIEHET YHT. OVTES 12,1 25,8 14,4 KVTES 82,9 22,9 72,6 LS 2,5 6,2 3,1 TS 2,3 30,6 7,1 TTES 0,3 13,7 2,6 Sopimukseton 0,0 0,8 0,1 YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0

15 14 3. TUOTTAVUUS JA TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Tässä luvussa tarkastellaan henkilövoimavaroja, joiden arviointia varten tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja vertailua ainakin aikaisempiin toiminnan tuloksiin ja mahdollisesti myös muihin organisaatioihin. Luvussa katsotaan ensin henkilötyövuosia, jotka kuvaavat tiettynä päivänä (31.12.) otettua pelkkää henkilöstömäärää paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa. Tämän jälkeen kuvataan palkkakustannukset sekä sairauslomista ja työtapaturmista johtuneet poissaolot Henkilötyövuodet Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden palkallista työskentelyä. Yksi kokopäiväinen työntekijä vastaa siis yhtä henkilötyövuotta. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osaaikaprosenttiaan vastaavasti. Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Henkilötyövuosien laskennassa huomioidaan niin ikään kesken vuotta alkaneet tai päättyneet työsuhteet. FK-palkkaohjelman mukaan vuosina henkilötyövuodet (koko henkilöstö = vakinaiset + määräaikaiset) jakautuivat alla olevan yhteenvetotaulukon mukaisesti. Vuoden 2014 osalta luvut on esitetty taulukossa 10 lisäksi virastoittain. Taulukko 9. Koko henkilöstön henkilötyövuodet vuosina HLÖSTÖ YHT VUOSITYÖNTEKIJÄT 2793, , , ,81 VUOSILOMAT 270,44 299,58 311,93 319,75 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 171,66 178,06 164,40 167,83 PALKATTOMAT POISSAOLOT 194,02 236,45 228,93 244,25 LISÄ- JA YLITYÖT 32,63 30,86 24,09 23,18 Erityisesti lisä- ja ylitöiden määrissä on nähtävissä tavoitteiden suuntaisesti selvää vähenemistä.

16 15 Taulukko 10. Koko henkilöstön henkilötyövuodet virastoittain KESKUSVIRASTO VAKITUISET MÄÄRÄAIKAISET TYÖLLISTETYT MUUT YHT. VUOSITYÖNTEKIJÄT 199,6 45,32 7,2 1,28 253,4 VUOSILOMAT 27,86 2,99 0,38 0,02 31,25 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 12,79 1,6 0,44 14,83 PALKATTOMAT POISSAOLOT 17,97 1,25 0,05 19,27 LISÄ- JA YLITYÖT 0,59 0,49 0,01 1,09 KULTTUURI-VAPAA-AIKA VUOSITYÖNTEKIJÄT 100,99 29,78 22,1 2,65 155,52 VUOSILOMAT 9,69 2,24 2,29 0,25 14,47 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 5,5 0,84 0,6 0,11 7,05 PALKATTOMAT POISSAOLOT 12,58 0,21 0,22 0,02 13,03 LISÄ- JA YLITYÖT 0,08 0,19 0,01 0,28 KASVATUS-OPETUS VUOSITYÖNTEKIJÄT 674,83 202,63 24,92 8,2 910,58 VUOSILOMAT 54,6 12,7 1,85 0,73 69,88 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 38,51 10,69 1,38 0,89 51,47 PALKATTOMAT POISSAOLOT 69,62 2,68 0,18 0,15 72,63 LISÄ- JA YLITYÖT 4,65 1,26 0,01 0,07 5,99 SATAMALAITOS VUOSITYÖNTEKIJÄT 24,82 5,31 30,13 VUOSILOMAT 2,98 0,2 3,18 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 1,49 0,02 1,51 PALKATTOMAT POISSAOLOT 1,32 0,03 1,35 LISÄ- JA YLITYÖT 2,89 0,47 3,36 SOSIAALI-TERVEYS VUOSITYÖNTEKIJÄT 962,74 268,02 10,51 11, ,41 VUOSILOMAT 129,2 15,93 0,41 0,62 146,16 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 54,36 9,52 1,18 0,13 65,19 PALKATTOMAT POISSAOLOT 118,01 5,18 0,09 0,01 123,29 LISÄ- JA YLITYÖT 4,62 2,39 0,02 0,04 7,07 TEKNINEN VIRASTO VUOSITYÖNTEKIJÄT 370,58 61, ,81 451,78 VUOSILOMAT 49,92 3,35 1,23 0,31 54,81 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 24,52 2,06 1,01 0,19 27,78 PALKATTOMAT POISSAOLOT 14,4 0,23 0,05 14,68 LISÄ- JA YLITYÖT 4,27 1,02 0,03 0,07 5,39 Keskusviraston htv:sta ruokapalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 141,78, vuosilomat 17,89, muut palkalliset poissaolot 10,31, palkattomat poissaolot 13,67 ja lisä- ja ylityöt 0,65 htv:tta. Vastaavasti teknisen viraston osalta puhtauspalveluiden osuus on vuosityöntekijöiden osalta 151,27, vuosilomien 20,21, muut palkalliset poissaolot 11,13, palkattomat poissaolot 7,14 ja lisä- ja ylityöt 1,09 htv:ta.

17 Palkkakustannukset Vuonna 2014 Rauman kaupungin kirjanpidon mukaan henkilöstön palkkamenot henkilösivukustannuksineen olivat kaikkiaan 132,2 miljoonaa euroa, mikä on euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Summasta palkkoja oli 100 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 31,7 miljoonan henkilösivukuluista eläkekuluja oli 26,2 miljoonaa ja muita henkilösivukuluja 5,5 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluista on poistettu palkkajaksotusten muutoksesta aiheutuneita henkilöstökuluja. Yli- ja lisätyöstä maksettiin vuonna henkilölle Vuonna 2013 yli- ja lisätyöstä maksettiin 1479 henkilölle kaikkiaan HENKILÖSTÖKULUT (euroa) YHTEENSÄ (palkat+henkilösivukustannukset)

18 HENKILÖSIVUKULUT (euroa) YHTEENSÄ ELÄKEKULUT (euroa) Vuonna 2014 henkilöstömenot kääntyivät lievään laskuun. Henkilöstömenojen nousut tai laskut selittyvät yleensä organisaatiomuutoksista. Vuonna 2009 terveystoimen työntekijät siirtyivät kansanterveystyön kuntayhtymän purkauduttua osaksi kaupungin henkilöstöä ja Lapin ja Rauman kuntaliitoksen myötä Lapin kunnan työntekijöistä tuli Rauman kaupungin henkilöstöä. Vuoden 2010 kulujen pudotus johtuu valtaosaltaan ammattiopiston henkilöstön siirtymisestä Winno-

19 18 van palvelukseen. Vuonna 2012 osa Satakunnan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidosta Rauman aluesairaalassa siirtyi Rauman kaupungin hoidettavaksi. Vuonna 2013 vakinaisessa henkilöstössä tapahtuneet lisäykset eivät tarkoittaneet samassa suhteessa palkkakustannuksien nousua. Suurin osa uusien vakinaisten henkilöiden palkkakustannuksista katettiin organisaation sisäisin järjestelyin tai niitä on aiemmin hoidettu määräaikaisena tai sijaismäärärahoista Sairauslomapäivien määrä ja osuus Sairauspoissaoloja käsitellään tässä luvussa sekä sairauspäivinä että henkilöittäin. Sairauspoissaolojen määriä kuvataan tarkasteluajanjaksolla Tarkastelua tehdään suhteessa virastoihin, koko henkilöstöön ja pelkästään vakinaisiin työntekijöihin. Ikäluokittaisessa ryhmittelyssä poissaolopäivät on lisäksi suhteutettu työpäiviin. Keskiarvotarkastelussa on syytä muistaa, että sairauspäivät on jaettu henkilöstön määrällä, vaikka todellisuudessa vajaalla viidenneksellä koko henkilöstöstä ei ole vuoden ajalta yhtään sairauspoissaoloa. Sen vuoksi henkilöittäinen tarkastelu keskiarvojen rinnalla antaa olennaista lisätietoa sairauspoissaoloista. Ruokapalvelut - ja puhtauspalvelut tulosalueet on erotettu tarkastelussa emovirastoistaan. Luvun lopussa katsotaan vielä erikseen lyhyitä 1-3 päivän poissaoloja, jotka muodostavat ison osan kaikista sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät Vuonna 2014 kaupungin työntekijöille kertyi sairauspäiviä , mikä on päivää enemmän kuin vuonna 2013 (46 635). Vakinaisen henkilöstön sekä työllistettyjen sairauspäivät per työntekijä lisääntyivät, määräaikaisten vähenivät. Jakaessa sairauspäivät kaikkien henkilöstöryhmään kuuluvien kesken, vakinaisten työntekijöiden keskimääräiset sairauspäivät nousivat vuodentakaisesta 1,1 päivällä, työllistettyjen 10,5 päivällä ja määräaikaisten laskivat 0,9 päivällä. Rauman kaupungilla on tehty pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauslomapäivien vähentämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi henkilöstöpalveluissa on laadittu ohjeistuksia ja luotu uusia toimintakäytäntöjä. Työhyvinvoinnin edistämisen keskeisinä toimenpiteinä voidaan pitää vuonna 2008 aloitettua työhyvinvoinnin systemaattista mittaamista ja tulosten pohjalta käynnistettyjä kehittämishankkeita hallintokunnissa; 2010 käyttöön otettuja erikoislääkärikonsultaatioita ja 2011 PysyFölis mallia ja mallin edellyttämien sairauslomaraporttien tuottaminen esimiehille. Tällöin määriteltiin myös sairauslomakriteerit, jotka käynnistävät PysyFölis mallin käyttöönoton laadittiin sairauslomakäytännöistä ohjeistus, jonka lisäksi esimiehiä on valmennettu ja koulutettu poissaolokäytännöistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetutista tukitoimenpiteistä. Vuonna 2014 mallinnettiin tehostetun tuen Piänel helpil malli, jolla tuetaan osatyökykyisten työssä jaksamista.

20 19 Seuraavassa taulukossa sairauspoissaolot on esitetty päivinä, hallintokunnittain ja eritelty lisäksi työsuhteen luonteen mukaan. Taulukossa on lisäksi eritelty keskimääräiset sairauspoissaolopäivät per työntekijä virastoittain ja työsuhteen luonteen mukaan. Taulukko 11. Koko henkilöstön sairauslomapäivät vuonna VAKITUISET MÄÄRÄAIKAISET TYÖLLISTETYT YHTEENSÄ PER TYÖNTEKIJÄ KASVATUS-OPETUS ,5 KESKUSVIRASTO ,1 Ruokapalvelut ,7 KULTTUURI-VAPAA-AIKA ,4 SATAMA ,2 SOSIAALI-TERVEYS ,9 TEKNINEN VIRASTO ,7 Puhtauspalvelut ,3 YHTEENSÄ ,4 PER TYÖNTEKIJÄ 16,2 11,4 24,8 Hallintokuntien kesken hajonta on suurta, ja tilanne vaihtelee vuosittainkin. Päivinä sairauslomia tarkasteltaessa vuonna 2014 eniten sairauspoissaoloja työntekijää kohden kertyi puhtauspalveluissa sekä ruokapalveluissa. Ylivoimaisesti vähiten sairauspoissaoloja oli vuoden 2013 tavoin kulttuuri- ja vapaaaikavirastossa. Sairaslomapäiviä per työntekijä Kaikki 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Vakituiset 18,4 18,5 18,5 16,5 16,6 17,1 16,7 15,6 16,2 15,4 14,5 15, Sairauslomapäiviä vakinaisella henkilöstöllä Seuraavassa kuviossa esitetään vakinaisen henkilöstön sairauslomapäivien summa ajanjaksolla , ja sen jälkeen muutos (päivissä) edelliseen vuoteen verrattuna. Plusmerkkinen luku kertoo, montako päivää sairauslomia on enemmän kuin edeltävänä vuonna. Päivien määriä tarkastellessa tulee muistaa henkilöstömäärissä tapahtuneet muutokset.