Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa

Transkriptio

1 LasSe -hankkeen päätösseminaari , Tampere Projektijohtaja Tytti Rantanen Projektikoordinaattorit Sirpa Tuomela-Jaskari, Pamela Antila, Kirsi Koponen ja Päivi Kaski

2

3

4 LAPSILLE Sinulla on oikeus suojeluun ja vanhemmillasi oikeus tukeen ja apuun. Sinua pitää kuulla ja ymmärtää!

5 Sinulla on oikeus suojeluun ja vanhemmillasi oikeus tukeen ja apuun. On tärkeää, että saat riittävästi Sinua pitää kuulla ja ymmärtää!

6 TAVATA SINULLE TÄRKEITÄ IHMISIÄ On tärkeää, että saat TURVALLISEN KODIN AIKAA OLLA YHDESSÄ VANHEMPIESI KANSSA TUKEA KOULUNKÄYNTIIN, HARRASTAA LEIKKIÄ

7

8 1. Mahdollisuus osallistua tai kieltäytyä 2. Mahdollisuus saada tietoa 3. Vaikuttaminen prosessiin ASIAKKAAN OSALLISUUDEN ELEMENTIT 4. Mahdollisuus omien ajatusten ilmaisemiseen 5. Tuki omien mielipiteiden ilmaisuun 6.Mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin

9 ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 4. Kuunneltiinko sinua riittävästi? Saitko kertoa oman näkemyksesi asioista? 3. Missä tavattiin? Oliko asiat tärkeitä? Miten asioita käsiteltiin? 2. Tiesitkö miksi tapaamisia järjestettiin ja mistä lastensuojelun tarpeen selvityksessä oli kyse? 5. Oliko läheinen mukana? Mikä läheisen mukana olossa oli hyvää? 6. Saitko vaikuttaa? Miten sinua autettiin? 1. Saitko osallistua ja vaikuttaa selvityksen tekoon?

10 ASIAKASOSALLISUUDEN MONET MUODOT Asiakaskahvilat Nuorten ryhmä Nuoret mukana esitteiden teossa Asiakaspalautekyselyt Kokemusasiantuntijat mukana koulutuksissa Osallistava dokumentaatiopilotti

11 x BIKVA = Asiakaslähtöinen arviointimalli Brugerindragelse i kvalitetsvurdering (Krogstrup) Asiakaslähtöinen arviointi- ja kehittämismenetelmä Lähtökohtana asiakkaiden näkemykset palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta Asiakkaiden kokemukset toimivat muutosvoimana työn kehittämisessä Oppimista, kehittymistä ja toimintatapojen muutosta työyhteisössä tai organisaatiossa Osallisten näkemykset ja kokemukset välitetään organisaation eri tasoille ja lopulta poliittisille päättäjille. BIKVA prosessi koostuu neljästä vaiheesta: 1) ASIAKKAIDEN 2) TYÖNTEKIJÖIDEN 3) JOHDON 4) PÄÄTTÄJIEN haastatteluista

12 Lastensuojelun julkisuuskuva Lastensuojeluasioiden ajantasaisuus ASIAKAS Arkilähtöinen, läpinäkyvä ja huomioonottava työskentely Rehellisyys ja avoimuus tärkeää, luottamuksellinen suhde autetaan, kun soitetaan ja ilmoitetaan asiasta Lapsiperheiden varhainen tuki Ohjauksen, neuvonnan ja tuen tarve Yhteistyötahojen erilaiset työskentelytavat Dokumentoinnin avoimuus ja läpinäkyvyys

13 Työolosuhteiden välttämättömyydet ja kuormittavuudet Fiksuja asiakkaita; palaute noudattelee valtakunnallisia kehitystarpeita. Nähdään myös se, että ei yksin kyse lastensuojelusta vaan palvelukokonaisuudesta. Voimavaroina äly ja ymmärrys, asiakkaat haluaisivat tulla kehittämään palveluita, sitä ei kannata missata TYÖNTEKIJÄ Avohuollon tukitoimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta Työntekijöiden pätevyyden ja osaamisen turvaaminen Palautteen merkitys Lastensuojelun arvostus: Tasapainoilu organisaation resurssien ja asiakkaan edun välissä

14 Tarvitaan palvelujen kokonaisvaltaista, laajempaa tarkastelua - rakenteiden ja resurssien muuttamista Fiksuja asioita ja fiksuja työntekijöitä. Analysoitu ongelmia ja haettu ratkaisuehdotuksia. On osattu hahmottaa, että kyse myös kansallisesta tilanteesta laajemmin. Palautteessa myös itsekritiikkiä palautteessa. Todellinen kuvaus. Asiakaspalaute perusrakenteisiin asiakastiedon kerääminen systemaattisesti JOHTO Monialaiselle osaamiselle ja yhteistyölle tarvitaan rakenteet Näkökulmana yhteiset asiakkaat meidän kuntalaiset! Tutkittu tieto ja sen hyödyntäminen tärkeää Varhaisen tuen rakenteilla vaikutusta raskaisiin palveluihin. Vaatii pidemmän ajan työskentelyn, yhteisellä työllä tekemistä.

15 On tärkeää, että saat riittävästi RUOKAA ASUA TURVALLISESSA KODISSA LEIKKIÄ LEPOA On tärkeää, että saat AIKAA OLLA YHDESSÄ VANHEMPIESI KANSSA TUKEA KOULUNKÄYNTIIN, HARRASTAA TAVATA SINULLE TÄRKEITÄ IHMISIÄ Sinulla on oikeus suojeluun ja vanhemmillasi oikeus tukeen ja apuun. VANHEMPIESI TEHTÄVÄ ON PITÄÄ SINUSTA HUOLTA JA SUOJELLA SINUA. HE HALUAVAT HUOLEHTIA SINUSTA MAHDOLLISIMMAN HYVIN. VANHEMPASI VOIVAT SAADA SIIHEN APUA JA NEUVOJA MUILTA AIKUISILTA. Sinua pitää kuulla ja ymmärtää! TARVITSET JONKUN, JOLLE VOIT KERTOA AJATUKSISTASI, ILOISTASI, SURUISTASI JA PELOISTASI. KUKAAN EI SAA OLLA SINULLE ILKEÄ. SINUA EI SAA TUKISTAA, LYÖDÄ TAI SATUTTAA MILLÄÄN TAVALLA. SINUA EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN. Jos joku on huolissaan sinusta Joskus joku aikuinen voi huolestua lapsesta. Jos hän ei ole varma, voiko lapsi hyvin ja ovatko asiat kotona kunnossa, hän kertoo huolestaan sosiaalityöntekijälle. Tätä kutsutaan lastensuojeluilmoitukseksi. Lapsi tai vanhemmat voivat myös itse pyytää apua, jos tuntuu, että asiat eivät ole hyvin. Työntekijät auttavat lapsia ja perheitä niin, että lapsilla on hyvä olla ja kotona on turvallista asua. Työntekijät selvittävät mitä sinulle kuuluu Selvitämme yhdessä tarvitsetko sinä ja perheesi apua. Siksi haluamme tietää, mitä sinulle kuuluu ja miten voit. Kysymme näitä asioita myös sinulle tärkeiltä aikuisilta. Tätä kutsutaan lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi.

16 Rakkauteen ja Rakkauteen ja huolenpitoon Rakkauteen ja Sinulla on oikeus: Viettää aikaa läheistesi kanssa Koulunkäyntiin ja opiskelurauhaan Olla oma itsesi Ilmaista mielipiteesi Tasaarvoon Olla kokematta väkivaltaa tai minkäänlaista Turvalliseen kasvuympäristöön Tietää ja saada tietoa Vapaa-aikaan, harrastuksiin, lepoon Puhua omista asioistasi Tietää omat oikeutesi Lastensuojelutarpeen kaltoin selvityksen kohtelua kehittäminen Mitä jos asiat eivät ole ihan niin kuin pitäisi? Silloin kun joku työntekijä tai muu henkilö on huolissaan siitä miten voit tai ovatko asiat kotonasi kunnossa, hän on yhteydessä sosiaalihuollon työntekijään. Lastensuojeluasia voi tulla vireille lastensuojeluilmoituksen lisäksi myös sinun tai vanhempiesi yhteydenoton kautta. Selvitetään, mitä sinulle kuuluu! Lastensuojelun tarvetta selvitettäessä työntekijät arvioivat yhdessä sinun ja vanhempiesi kanssa perheenne arkea, voimavaroja ja muutostarpeita sekä mahdollisesti tarvitsemaanne tukea. Työntekijät haluavat siis tietää, miten sinä ja perheesi voitte. Miten tämä tapahtuu? Lastensuojelun työntekijät järjestävät tapaamisia sinun ja vanhempiesi kanssa. Tapaamisissa kuullaan sinun näkemyksiä tilanteestasi sekä vanhempiesi ajatuksia sinusta, arjestasi ja heidän omasta vanhemmuudestaan. tapaamisia voidaan Tapaamisissa voi olla paikalla myös sinulle tuttuja aikuisia ja järjestää esimerkiksi koulussa tai teillä kotona. Työntekijät voivat tarvittaessa olla myös yhteydessä sinulle läheisiin henkilöihin tai muihin tahoihin. Entä sinun huomioiminen? Sinun kanssasi sovitaan omista tapaamisista, joissa käydään läpi sinun arkeesi liittyviä asioita ja saat mahdollisuuden kertoa omista ajatuksistasi. Tapaamisissa kuullaan sinun toiveesi, mielipiteesi ja tarpeesi. On tärkeää, että työntekijät ja muut aikuiset tietävät, mitä mieltä sinä olet asioista. Kerro siis mitä ajattelet! Jos sinulla on vaikeaa tai paha olla tai jokin asia huolestuttaa sinua, kerro siitä lastensuojelun työntekijälle. Työntekijän tehtävänä on yhdessä sinun ja vanhempiesi kanssa miettiä eri vaihtoehtoja sinun ja perheesi tukemiseksi. Asiat, jotka mietityttävät minua tai joita haluan kysyä:

17 Asiat, jotka ovat elämässäni hyvin: Yhteystiedot Sinun sosiaalityöntekijäsi on: Nimi: Puhelinnumero: Sähköposti: Lisätietoja: Asiat, joihin kaipaisin tukea: Mitä sitten? Kun sinun ja vanhempiesi ajatuksia sekä mahdollisesti muiden aikuisten tai läheistesi näkemyksiä on kuunneltu, lastensuojelun sosiaalityöntekijä arvioi, tarvitsetteko te lastensuojelun tukitoimia. Tapaamisista kirjoitetaan yhteenveto, jossa kuvataan myös sinun ja vanhempiesi näkemys tilanteestasi. Jos tarvitsette apua tai tukea, sinusta tulee lastensuojelun asiakas ja sinua ja perhettäsi autetaan yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Iltaisin, öisin, viikonloppuisin apua antaa: Mistä lisää tietoa: Esite on työstetty opinnäytetyönä yhteistyössä lastensuojelun asiakasnuorten kanssa LasSe -hanke Asiaa lastensuojelun tarpeen Selvittämisestä

18 LAADUKAS LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITTÄMINEN Dokumentointi Yhteinen arviointi ja tiedon analysointi Kattava kokonaistilanteen selvittäminen perheen, läheisten ja ammattilaisten kanssa Suunnitelmallisuus ja prosessinomaisuus Määrä-aikojen merkitys Lapsen osallisuus

19 LasSe hankkeen KOOTUT, PARHAAT KÄYTÄNNÖT 1) ASIAN VIREILLE TULO Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto palvelutarpeen arvioinnista: hakemus /lastensuojeluilmoitus Sovitut käytännöt Ilmoituksen vastaanottokäytännöt 2) I YHTEYDENOTTO PERHEESEEN Yhteydenottokäytännöt 3) ALOITUSTAPAAMINEN (I TAPAAMINEN) Aloituspalaverikäytännöt 4) TYÖPARITYÖSKENTELY/ YHTEISTYÖTAHOJEN MUKANAOLO, YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA TYÖSKENTELY Konsultaatiot Sovitut käytännöt (kun kyseessä eri ikäinen lapsi) 5) TAPAAMISET JA TEEMAT / ARVIOINTI Sovitut tapaamiskäytännöt Tapaamisten teemat Yhteenvetotapaaminen 6) MENETELMÄT 7) LASTEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN SELVITTÄMISEN KÄYTÄNNÖT 8) DOKUMENTOINTI Dokumentaatioon liittyvää tietoa Osallistava dokumentointi 9) OSALLISUUS

20 KONSULTAATIOMALLI: LAKIMIEHEN KYSELYTUNNIT Lakimies konsultaation tarve Lakimiehen kyselytunnit Seutukunnallisella/maakunnallisella konsultaatiomallilla voisi tarjota tukea ja konsultaatiota myös muihin erityiskysymyksiin, jota erityisesti pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa ei ole tarjolla Etukäteiskysymyk- set lakimiehelle Kirjalliset vastaukset kuntien käyttöön Keskustelua ja yhteistä ratkaisujen & tulkinnan etsintää

21 Osallistavalla dokumentoinnilla pitkät perinteet Tieto luo osallisuutta ja tiedon lisäämisen kautta asiakas valtaistuu Avoimen dokumentoinnin avulla lastensuojelutyöstä pyritään tekemään avoimempaa, asiakkaan osallisuutta lisäävää, tasaarvoisempaa ja suunnitelmallisempaa. OSALLISTAVA / AVOIN DOKUMENTAATIO Asiakkaan ottaminen mukaan asiakirjojen tekemiseen on sosiaalihuollossa eettisen toiminnan perusta Kirjaukset tehdään tapaamisella yhteistyössä asiakkaan kanssa. Asiakas on tietoinen kirjaamistavasta. asiakkaalle kerrotaan asiakirjojen kirjoittamisesta, asiakkaalle näytetään häntä itseään koskevia asiakirjoja, asiakirjoja tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä asiakkaan kanssa, asiakirjoihin kirjoitetaan niistä asioista, joista on yhdessä keskusteltu, sovittu tai joita on tärkeää tai välttämätöntä selvittää ja kuvata asiakkaan palvelusta.

22 Toteutustapa Tärkeää, että asiakkaan ääni on kirjauksessa ja näkyy, että on puhuttu asiasta samansuuntaisesti Työparista toinen johtaa keskustelua ja toinen kirjaa Kirjaus läppärille / tikulle. Kokeilussa suoraan ohjelmaan kirjoittaminen Asiakkaan puhe kirjataan, luetaan asiakkaalle, tarkastetaan onko kirjattu / tulkittu väärin ja korjataan tarvittaessa. Myös käsinkirjoitetut muistiinpanot voi lukea asiakkaalle Kirjaukset printataan toimistolla heti asiakkaalle (riippuu asiakkaasta). Osa lähetetään postitse ja palataan seuraavassa tapaamisessa. Mahdollisen korjaukset myöhemmin tehdään seuraavaan kirjaukseen. Ns. virhe jää asiakirjaan.

23 Mitä toteutus vielä vaatii? Vaatii harjoittelua! Kirjauksessa pitää opetella referointia ja tiivistämistä Tabletit olisi hyvä saada käyttöön Käytännön haasteet Asiakkaan näkökulma Ei kannettavia tai ohjelmia joka lähtöön Tulostin ei samassa huoneessa monimutkaista Kaikissa tapaamisissa ei työparia dokumentointi hidasta Osa asiakaskeskeisyyttä. Kirjaamiset tehdään asiakasta, ei työtekijää varten Hyviä kokemuksia. Vähentänyt ennakkoluuloja, epäluuloisuutta ja parantanut suunnitelmallisuutta. Helppo jatkaa siitä, mihin viimeksi jäätiin. Avoimempaa. Voidaan puhua enemmän yhteisestä kielestä. Asiakas on tietoinen, mihin kirjataan. Asiakkaat tyytyväisiä, suhtautuivat myönteisesti Osa asiakkaista teki ehdotuksia kirjaukseen Kohtaaminen saattaa heikentyä asiakkaan kanssa läppärille kirjoittaessa Työntekijän näkökulma Avoimesta dokumentoinnista on ollut hyötyä, saa enemmän irti asiakkaasta Työparin kanssa kirjaaminen onnistuu hyvin. Väärinkäsitykset vähenevät - luo yhteistyöpohjaa. Säästää aikaa, kun ei tarvitse kirjata toimistolla ei ole työllistävää: Ei enää paluuta vanhaan

24 LAKIKOULUTUKSET LASTENSUOJELUN YHTIESTYÖTAHOILLE Helppo käsitellä nyt töissä vaikeaa asiaa. Aikaisemmin oli käsitys, että huostaanotto Väli-Suomen alueella koulutus tavoitti lastensuojelun työntekijää ja lastensuojelun yhteistyötahojen työntekijää Koulutukset käynnistivät alueellisen C-moduulin toteuttamisen, jota jatkettiin maakunnassa yhteistyökyselyllä ja yhteistyötapaamisilla Osallistujat saivat paljon lastensuojeluun liittyviä oivalluksia ja ideoita Tietoni päivittyivät nykypäivälle. Huomasin monta asiaa, joita en ole tiennyt voivani vaatia. Esim. sitä, että tehdystä lastensuojeluilmoituksesta pitäisi saada tietoa, kun on tehnyt ilmoituksen. KYSELY LASTENSUOJELUN YHTEISTYÖTAHOILLE Ei ole pahaksi, että tuntisimme toisiamme - Lastensuojelun "paha stigma" voisi poistua. Etelä-Pohjanmaalla kyselyyn vastasi 191 työntekijää ja Päijät-Hämeestä 161 työntekijää. Keskeisinä kehittämistarpeina vastaajat näkivät yhteistyön lisäämisen erilaisten tapaamisten ja palaverien osalta. Vastauksissa näkyi hallinnonalakohtainen viranomaistoiminta Vastaajat toivoivat yhteisiä toimintaohjeita ja käytännön toimintamalleja lastensuojelullisiin tilanteisiin Huolen puheeksi ottamisessa oli nähtävissä haasteita Vastaajat halusivat lisää tietoa ja koulutusta lastensuojeluun liittyvistä asioista LASTENSUOJELUN KESKEISTEN YHTIESTYÖTAHOJEN TAPAAMINEN Etelä-Pohjanmaalla yhteistyötapaamisiin osallistui 314 työntekijää ja Päijät-Hämeessä 265 työntekijää. Pirkanmaan kunnissa yhteistyötyöpajoihin osallistunut 215 työntekijää. Tapaamiset lähensivät palautteiden perusteella yhteistyötahoja: kohdattiin ja tultiin tutuiksi. Yhteistyön kehittämisen tärkeys korostui! Sovittuja asioita ja käytäntöjä: Konsultaatiot, lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvät käytännöt, ilmoittajataho kutsutaan mukaan aloitustapaamiseen, toimintakäytännöt, palaveri- ja yhteistyökäytännöt ja tiedotukseen liittyvät käytännöt.

25 HETI, JOS TILANNE VAKAVA TAI KRIISIYTYY TOIMINTAMALLI MONIAMMATILLISEEN YHTEISTYÖHÖN VARHAISKASVATUKSEN, NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN VÄLILLE VARHAISKASVATUS NEUVOLA SOSIAALIHUOLTO TAI LASTENSUOJELU K U N H U O L I L A P S E S T A H E R Ä Ä PUHEEKSIOTTAMINEN HUOLTAJIEN KANSSA YHTEYS NEUVOLAAN (huoltajien luvalla) OHJAAMINEN PERUSPALVELUIHIN ERITYISTUEN TARJOAMINEN PUHEEKSIOTTAMINEN HUOLTAJIEN KANSSA YHTEYS PÄIVÄKOTIIN (huoltajien luvalla) ERITYISTUEN TARJOAMINEN OHJAAMINEN PALVELUIHIN JOS HUOLI JATKUU / KASVAA YHTEYDENOTTO SOSIAALIHUOLTOON TUEN TARPEEN ARVIOIMISEKSI (Asiakkaan suostumus, paitsi: jos kyse on lapsen edusta) KONSULTOINTIPUHELU LASTENSUOJELUUN TAI/JA LASTENSUOJELUILMOITUS HYVÄ KÄYTÄNTÖ: Lastensuojeluilmoitukseen ilmoittajan yhteystiedot sekä tieto siitä, että haluaa osallistua aloituspalaveriin Ilmoitukseen tieto, mitä meillä on jo tehty huolen vuoksi TAI Selvitetään kiireellisten shl:n muk. toimenpiteiden tarve ja lsl:n muk. kiireell. toimenpiteiden tarve Tehdään palvelutarpeen arviointi shl:n mukainen Arvioidaan lastensuojelun palveluiden ja tukitoimien tarve HYVÄ KÄYTÄNTÖ: Tehdään palvelutarpeen arviointia yhdessä mahdollisuuksien mukaan: ilmoittajataho mukaan aloituspalaveriin Tiedotetaan yhteenvedossa sovituista palveluista perheen kanssa sovitulla tavalla Tarvittaessa yhteistyötaho mukaan yhteenvetoa käsittelevään palaveriin

26 Työparityöskentelyä lastensuojelutarpeen selvittämisessä Lastensuojelu: Tiedon jakaminen yhdessä helpottaa työskentelyä ja hyödyttää perheitä. Vanhemmat: Hyvä ja toimiva ratkaisu. Helpompi puhua asioista kun on tuttu ihminen ja näkee eri näkökulmia asioihin. kun tapaamisessa oli tuttu työntekijä Lastenpsykiatria: Perhe saa nopeammin oikeanlaisen ja kokonaisvaltaisemman avun ja tuen. VSHP lastenpsykiatria & Vaasan lastensuojelu

27 Kun lapsi osallistuu varhaiskasvatuksen toimintaan avohuollon tukitoimena Perheen kanssa sovitaan, että tehdään yhteistyösopimus, johon osallistuvat perhe, varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen edustajat Asiakas hakee paikkaa, tarvittaessa asiassa avustetaan olemalla yhteydessä varhaiskasvatukseen Sovitaan yhteistyöpalaverin aika ja paikka Yhteistyösuunnitelma: Vanhemman oma kuvaus lapsesta Mitä huomioitavaa on lapsen kehityksessä Mitä tukea vanhempi toivoo omaan vanhemmuuteensa tai arjen kasvatustyöhön Lapsen oma kokemus päivähoidosta/ vanhemman ja työntekijöiden havainnot miten lapsi on kokenut päivähoidon Mitä odotuksia ja tavoitteita on lastensuojelun näkökulmasta lapsen päivähoidon sisällölle, keskinäiselle yhteydenpidolle tai muulle yhteistyölle? Muut lastensuojelun tukitoimet ja perheen yhteistyötahot Muuta erityistä sovittavaa Sovitaan milloin yhteistyösuunnitelma tarkastetaan Osallistuneiden allekirjoitukset