Tutkimus: Sosioemotionaalisten taitojen merkitys aikuiskouluttajan työssä

Transkriptio

1 Tutkimus: Sosioemotionaalisten taitojen merkitys aikuiskouluttajan työssä Unelmia uudesta työstä työn teettämisen tapojen ja työntekijän aseman muutokset -seminaari

2 Tutkimuksen lähtökohta ja tavoite Tutkimuksessa selvitetään sosioemotionaalisten taitojen merkitystä tuntiopettajan ja aikuiskouluttajan työssä. Tuntiopettajat ja aikuiskouluttajat kohtaavat työn teettämisen tapojen muuttumisen omassa arjessaan, tällöin sosioemotionaalisia taitoja tarvitaan substanssiosaamisen rinnalla. Sosioemotionaalisten taitojen tunnistamisen avulla voidaan tukea aiempaa paremmin uudessa työelämässä, epävarmuuden ja haasteiden keskellä työskenteleviä, parantamalla työntekijöiden ennakointivalmiuksia ja muutostilanteissa toimimista sekä kannustamalla epävarmassa työsuhteessa olevia elinikäiseen oppimiseen.

3 Tutkimustehtävät Millainen merkitys sosioemotionaalisilla taidoilla on aikuiskouluttajan ammatillisen identiteetin osana? Mihin sosioemotionaalisia taitoja tarvitaan aikuiskouluttajan työssä? Ja miten niitä käytetään? Millaisissa tilanteissa kouluttaja huomaa käyttävänsä sosioemotionaalisia taitoja?

4 Tutkimuksen keskeiset käsitteet ja sosiokonstruktiivinen viitekehys Sosioemotionaalinen kompetenssi Itsetietoisuus, sosiaalinen tietoisuus, itsehallinta, vastuullinen päätöksenteko, ihmissuhdetaidot, tunneäly. Ammatillinen identiteetti Vastaa muun muassa kysymykseen mitä tavoittelen työssäni ja ammatissani. Siihen kuuluvat suhde työhön, se millaiseksi työssään haluaa tulla ja mitä siinä pitää tärkeänä, mihin työssään sitoutuu ja mitkä ovat työtä koskevat arvot ja eettiset sitoumukset. Sosiokonstruktiivinen näkemys Huomioi erityisesti kokemuksellisen ja vuorovaikutuksellisen oppimisen ja reflektion merkityksen, sen korostumisen myötä oppimiseen ja opetukseen liittyvien tunteiden tärkeys on hyvä tiedostaa.

5 Viitekehys

6 Aineisto ja menetelmät Aineistona neljä koulutushavainnointia, kuusi kirjoitelmaa kouluttajilta, kaksi rehtorin haastattelua. Menetelmä laadullinen sisällönanalyysi ja narratiivinen ote.

7 Tuloksia sosioemotionaalisten taitojen merkityksestä Suhtautuminen ja vuorovaikutus koulutuksissa koulutuksen/opetuksen kaksoisrakenteen ymmärtäminen vuorovaikutuksellisen oppimisen onnistumiselle (tehtäväja tunnetavoite). Yllättävät seikat koulutuksissa; muun muassa koulutettavan hysteria, vahva kyseenalaistaminen, äänekäs kritisointi. Haastavat seikat koulutuksissa; muun muassa työyhteisön puute, keikkaluonteisuus, kiire ja ryhmien heterogeenisyys.

8 Tuloksia sosioemotionaalisten taitojen merkityksestä Lähestymistapoja: Osaaminen tilanteiden taustalla a) Sosioemotionaalinen osaaminen (tilanneherkkyys, ihmisläheisyys, reflektiivisyys, stressinsieto, kuuntelun ja huumorin tärkeys) b) Aikuispedagoginen osaaminen (asiantuntemus, itseymmärrys ja reflektio, valmius sopeutua uudenlaisiin ympäristöihin, oppimiskumppanuus, joustavuus, ongelmanratkaisu, ilmapiirinluoja) c) Eettinen osaaminen (arvostus, aito toisen kohtaaminen, ihmistuntemus, vuorovaikutus, empatia) Persoonan, organisaation ja sivistyksen merkitys (reflektiota itseen ja aiempaan) on yhteydessä työn itsenäiseen luonteeseen.

9 Yhteenveto: Sosioemotionaalinen, pedagoginen ja eettinen osaaminen Sosioemotionaalinen osaaminen on kokemusten, merkitysten ja emotionaalisen ulottuvuuden huomioimista osana tiedollista toimintaa, jolloin ammattikäytänteiden hallinta on koulutusmahdollisuuksien luomista ja tilannetajua. Pedagoginen osaaminen sisältää ammattiin liittyvän oppimisja ihmiskäsityksen. Aikuiskouluttajat esittivät yhteistoiminnallisia, koulutettavista lähtöisiä ja ongelmaperustaisia pedagogisia käsityksiä. Ihmisystävällinen, empaattinen ja lähimmäisen rakkautta korostava ihmiskäsitys jäsensi aikuiskouluttajien kertomuksia. Eettinen osaaminen sisältää muun muassa kouluttajan yksilölliset ja kollektiiviset arvot, elämänasenteen, opiskelijan kohtaamisen taidon; arvostuksen ja kunnioituksen persoonaja organisaatiotasoilla.

10 Tulosten hyödyntäminen Varsinaisen substanssiosaamisen ohella opettajille asetetaan jatkuvasti uusia osaamistarpeita, jotka ovat heijastumia yhteiskunnan nopeasta muuttumisesta sekä uudistuvista koulutuspoliittisista linjauksista. Ammattiosaamisen kokonaisvaltainen huomiointi ja päivittäminen on yhä tärkeämpää aikuiskoulutushenkilöstölle. Sosioemotionaaliset taitoja tarvitaan, mutta niitä opetetaan vähän. Tutkimuksen tuloksia voisi mahdollisesti hyödyntää koulutuksessa ja tätä kautta kouluttajan kompetenssin kehittämistyössä. Myös täydennyskoulutuksissa tämä olisi hyvä huomioida. Tulokset hyödyntävät myös työelämässä epävarmassa työsuhteessa työskenteleviä. Heidän on sopeuduttava nopeasti ja oltava joustavia työmarkkinoilla, jossa työpaikoista käydään kilpailua, tällöin sosioemotionaalisten taitojen merkitys korostuu erityisesti. Tuloksista on hyötyä ammatilliseen kasvuun ja ammatissa kehittymiseen. Myös esimiehet voivat hyödyntää sosioemotionaalisia tekijöitä esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Sosioemotionaalisten taitojen tiedostaminen ja tunnistaminen on koulutuksissa ja työpaikoilla tärkeää.

11 Lähteitä Eteläpelto, Anneli (2004) Aikuiskoulutus nousussa, miten siihen vastaa alan tutkimus? Tutkimus ammattiidentiteetin tukijana ja oppimisyhteisöjen rakentajana. Professori Anneli Eteläpellon virkaanastujaispuhe 10. marraskuuta 2004 Jyväskylän yliopistossa. Aikuiskasvatus. (luettu 01/2013) Eteläpelto, A. (2007). Työidentiteetti ja subjektius rakenteiden ja toimijuuden ristiaallokossa. Eteläpelto, A., Collin, K., Saarinen, J. (toim.) Työ, identiteetti ja oppiminen. WSOY, Goleman, D Sosiaalinen äly. Suom. L. Jännesniemi & A. Paajanen. Helsinki: Otava Heinilä, H. (2009). Emotionaalisuus tutkivan oppimisen prosessissa. Teoksessa Heinilä, H., Kalli, P. & Ranne, K. (toim.) Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus. Saarijärvi: OKKA-säätiö ja Tampereen ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Kupias, P. Kouluttajana kehittyminen. Yliopistopaino. Helsinki. Mayer, J.D., Salovey, P. & Caruso D Models of emotional intelligence. Teoksessa Stenberg, R. J. Handbook of intelligence. Campridge University Press Miettinen, Anneli (2007): Pätkätyön tulevaisuus? Asiantuntijanäkemyksiä määräaikaisen työn kehittämistarpeista ja tulevasta kehityksestä Suomessa. Katsauksia E 27/2007, Väestöntutkimuslaitos, Helsinki. Mortiboys, A Teaching with emotional intelligence: a step by step guide for higher and further education professionals. Milton Park, Abingdon Oxon; New York: Routledge Parviainen, J. (2011) Työn uusi ruumiillisuus Liikunnanohjaajien keho työvälineenä ja performatiivisuuden pakko palvelutyössä. Työelämän tutkimus 3/2011 Patrikainen, R Opettajuuden laatu: ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. Jyväskylä: PS-kustannus. Siltala, J Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Viides painos, Helsinki: Otava.