Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmalliksi

Transkriptio

1 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmalliksi

2 Miksi Paras-hanke ei riitä? - sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ei toimi => aiheutuu kunnille ylimääräisiä kustannuksia => ennaltaehkäisevä työ heikkoa => potilaat / asiakkaat usein väärillä hoito- tai hoivapaikoilla - Paras ei luonut tarpeeksi vahvoja toimijoita - Paras ei ratkaissut palvelujen rahoitusta eivätkä ne ratkea kuntaliitoksillakaan - Kuntaliitosten jälkeenkin jää aivan liikaa toimijoita sotesektorille 2

3 SOTE-palveluiden rahoitus vaikeaa Kuntien väestörakenteissa on jo nyt suuria eroja - Osalle kunnista jo nyt palvelujen rahoitus ylivoimaista - Kuntien sotekustannuksissa suuret erot Kuntien väestörakenteet muuttuvat voimakkaasti Monet kunnat liian pieniä ja heikkoja rahoittamaan sotepalvelut 3

4 Toimintamallina kuntayhtymä tai vastuukunta - Sotealueelle suuri kuntayhtymä tai vastuukunta - kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen tuottamisesta ja rahoittamisesta kunnat vastaavat yhteisellä rahoituksella - Sotealueeseen kuuluvat kaikki tietyn alueen kunnat: - Vastaa koko alueen kaikista sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtävistä - Päättää alueen sotepalveluiden tuotantotavoista 4

5 Sotealueen aluejako Aluehallintovirastojaon mukainen aluejako (vanha läänijako) Alueiden väestömäärät: Etelä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Lounais-Suomi (sis. Ahvenanmaa) Pohjois-Suomi (sis. Lappi) Itä-Suomi 2,2 milj.asukasta 1,2 milj. asukasta asukasta asukasta asukasta (Lapin asukasluku ja Ahvenanmaan asukasluku ) 5

6 Sotealueen rahoitus Tasajako /asukas - jokainen alueen kunta rahoittaa palveluja samalla summalla/asukas Valtionosuudet - valtionosuudet ohjataan suoraan sotealueelle ja niitä ei kierrätetä peruskuntien kautta - valtionosuustarkistuksia tehdään jatkossakin, mutta se on nykyistä helpompaa ja niissä huomioidaan mm. väestörakenteet ja väestön sairastavuudesta aiheutuvat kustannukset nykyistä paremmin 6

7 Sotemallin etuja 1. - Sotepalveluiden rahoitus on turvattu koko Suomessa - Alan toimijoiden ammattitaito on nykyistä suurempi - Vähentää organisaatioita, tietojärjestelmiä ja hallintoa sekä vapauttaa resursseja varsinaiseen palvelutuotantoon - Samassa organisaatiossa olevat sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito pienentävät kustannuksia kun asiakkaat ovat oikeilla paikoilla - Poistaa päällekkäisiä järjestelmiä ja tehottomia yksikköjä - Ennaltaehkäisevä työ on kaikkien alueen kuntien asia ja vastuu on yhteinen koko alueella - Tehokas toimija mm. syrjäytymisen ehkäisyssä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa 7

8 Sotemallin etuja 2. - Sotepalveluissa toimivat työnantajat ovat vakavaraisia ja ne turvaavat nykyistä turvallisemmat ja paremmat työolot - Heikot työnantajat poistuvat markkinoilta - Ei lomautuksia ja työntekijöiden etujen polkemista - Henkilöstömitoitukset paranevat ja työurat pitenevät - Sairastavuus ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät - Malli mahdollistaa kuntayhtymien/vastuukunnan oman palvelutuotannon ja myös palvelujen oston, jos alue itse sitä haluaa - Kuntayhtymässä voi olla yksi tai useampi työnantaja - Kaikkien työnantajien kustannuksista kunnat vastaavat yhdessä - Alue on niin suuri toimija, että se ei ole riippuvainen yksityisistä palveluntuottajista, vaan voi ostajana ohjata ja valvoa niitä ja malli myös karsii pois heikot toimijat markkinoilta 8

9 Sotemallin etuja 3. - Kuntarajojen merkitys vähenee - Asiakkaat voivat valita palveluntuottajansa nykyistä vapaammin - Kunnallisverotus harmonisoituu - Palveluntuottajien valvonta ja lainsäädäntö helpottuvat - Kunnat selviävät nykyistä paremmin mm. henkilöstömitoituksista - Sotealueen alue on sama kuin valvovan aluehallintoviraston - Työn tuottavuus nousee - Työolojen ja työnantajien parantuessa työurat pitenevät - Uusien toimintamallien ja uuden teknologian käyttöönotto on nykyistä helpompaa - Organisaatioiden karsiminen ja kaikkien sotetehtävien hoito saman kuntayhtymän alaisuudessa säästää kustannuksia 9

10 Uuden mallin seurauksia - Kuntaliitokset lisääntyvät - Kun kuntien budjeteista yli 50% on kuntayhtymällä/vastuukunnalla, niin liitoshalukkuus kasvaa - Malli ei kuitenkaan edellytä kuntien pakkoliitoksia, mutta tulee nopeuttamaan vapaaehtoisia liitoksia - Kuntatalouden perusta vahvistuu - Lomautukset poistuvat kunnista - Kuntatalouden ennakointi helpottuu - Peruskuntien tehtävät helpottuvat - Kunnille jäävät kaikki muut kunnan tehtävät paitsi sosiaali- ja terveydenhuolto 10

11 Siksi SuPerin sotemalli

12 Lisätietoja mallista osoitteesta: 12