Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esityksiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmallin jatkokehittelyä

Transkriptio

1 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esityksiä Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmallin jatkokehittelyä

2 Toimintamallina kuntayhtymä - Sotealueelle suuri kuntayhtymä ja vastuu koko sotesta - kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen tuottamisesta ja rahoittamisesta kunnat vastaavat yhteisellä rahoituksella - Sotealueeseen kuuluvat kaikki erva-alueen kunnat: - Vastaa koko erva-alueen kaikista sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtävistä - Päättää alueen sotepalveluiden tuotantotavoista 2

3 Sotealueen rahoitus Tasajako /asukas - jokainen alueen kunta rahoittaa palveluja samalla summalla/asukas (Kapitaatio- eli väestömääräpohjainen malli) Painotettu kapitaatio Tarvitaanko sitä? - alueen menot jaetaan jäsenkuntien kesken asukasluvun suhteessa ja lukua painotetaan väestön ikärakenteella ja sairastavuudella ikärakenne ja sairastavuus kuntien valtionosuusjärjestelmässä jos kunnan vos-rahoituksessa on lisäkertoimia, niin silloin loogista olisi myös se että sama kerroin säilyy kunnan maksuosuudessa erva-alueelle menevissä maksuissa ONKO TÄMÄ VÄLTTÄMÄTÖNTÄ JA ONKO VAIHTOEHTOA? 3

4 Valtionosuudet suoraan sotealueelle - valtionosuudet ohjataan suoraan sotealueelle ja niitä ei kierrätetä peruskuntien kautta - VOS ohjautuu sotepalveluihin ja sitä ei käytetä muihin kunnan menoihin tässä järjestelmässä kunnille ei anneta edes mahdollisuutta ohjata soteen kuuluvia rahoja muihin kohteisiin - valtionosuustarkistuksia tehdään jatkossakin, mutta se on nykyistä helpompaa ja niissä huomioidaan mm. väestörakenteet ja väestön sairastavuudesta sekä syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset nykyistä paremmin 4

5 Miksi tarvitaan kapitaatiorahoitus ilman painotusta? - puhdas kapitaatioperusta kunnan maksuosuudelle (sairastavuus ym. seikat otetaan huomioon jo valtionosuuksissa) - palvelujen käyttömäärällä ei saa olla suoraa korottavaa vaikutusta kunnan maksuosuuteen jos kunnan maksuosuuteen otetaan mukaan palvelujen käyttömäärä ja erilaiset painokertoimet niin kyse ei enää ole kapitaatiorahoituksesta eikä kuntien yhteisvastuusta palvelujen rahoittamisessa eikä vahvoista hartioista puhtaan kapitaation vuoksi sote-vos on ohjattava suoraan sotealueelle ja silloin toinen kunta ei pääse hyötymään toisen kunnan kustannuksella 5

6 Kuka tilaa ja kuka tuottaa? - Sotepalveluiden järjestämisvastuu on erva-alueilla ja ne toimivat palveluiden tilaajina ja rahoittajina (päätösvalta ervalla) - TUOTTAJAVAIHTOEHDOT 1) sote-erva itse 2) muut sote-kuntayhtymät 3) peruskunnat ja kuntien liikelaitokset 4) yksityiset yritykset ja kolmas sektori (yhdistykset ja säätiöt) 6

7 Tuottajana sote-erva Vahvuuksia - Yksi päätöksentekijä ja rahoittaja jolla myös päävastuu tuotannosta - Mahdollisuus rakentaa optimaalisin tuotantojärjestelmä (tietojärjestelmät ja palvelupisteverkko) - Sama henkilöstöpolitiikka suurella osalla sote-henkilöstöä - Mahdollisuus päättää siitä mitä palveluja ostetaan mahdollisesti muilta - Vahva toimija joka pystyy hallitsemaan markkinoita ( häntä ei heiluta koiraa ) Pohdittavaa - Jos erva jää vain tilaajaorganisaatioksi niin saavutammeko kustannussäästöjä, jääkö tuotanto pirstaleiseksi, kulkeeko tieto kun jäljelle jää tuhansia tietojärjestelmiä? - Millainen johtojärjestelmä rakennetaan? 7

8 Tuottajina muut sote-kuntayhtymät Vahvuuksia - esim. sairaanhoitopiirien jääminen tuottajiksi helpottaa kuntien omaisuusmassan jakoa (yli 4 miljardia euroa) Heikkouksia - Kuntayhtymät vaativat omat hallintonsa ja jää päällekkäistä hallintoa - Pieniä sairaanhoitopiirejä jää jäljelle - Liian irrallaan kokonaisuudesta ja integraatiohyötyjä ei saavuteta - Ei juuri muutosta nykytilaan ja nykyiset toiminnot tulevat säilymään - Tuotantoyksiköiden omistaja (shp) määrää palvelujen tuotantopaikat Pohdittavaa - Voiko hallintokustannuksissa säästää ja ohjata ne palvelutuotantoon? 8

9 Tuottajina peruskunnat ja kuntien liikelaitokset Vahvuuksia - Tuttu toimintamalli ja ei vaadi suuria muutoksia nykyiseen Heikkouksia - Estää optimaalisen palveluverkoston syntymisen (jokainen kunta haluaa itselleen mahdollisimman paljon tuotantovastuuta ja palvelupisteitä) - Huomattavasti enemmän hallintoa, tietojärjestelmiä ja erilaisia toimintamalleja Pohdittavaa - Olisiko kustannuksia mahdollista ohjata enemmän suoraan palvelutuotantoon (samoilla varoilla lisää hoitohenkilöstöä ja vähemmän hallinnollisia johtajia) 9

10 Tuottajina yksityiset yritykset ja kolmas sektori Vahvuuksia - Sote-ervan rooli helpottuu jos se vain tilaajana ja maksajana Heikkouksia - Jos kilpailutuksissa vain hinta ratkaisee niin laskeeko laatu? - Henkilöstölle huono malli kun on jatkuva epävarmuus työnantajasta Pohdittavaa - Pystytäänkö turvaamaan palveluiden laatu? - Olemmeko valmiit hyväksymään sen että verovaroin rahoitetuilla sotepalveluilla rikastuvat kansainväliset pääomasijoittajat? 10

11 Sotemallin etuja 1. - Sotepalveluiden rahoitus on turvattu koko Suomessa - Alan toimijoiden ammattitaito on nykyistä suurempi - Vähentää organisaatioita, tietojärjestelmiä ja hallintoa sekä vapauttaa resursseja varsinaiseen palvelutuotantoon - Samassa organisaatiossa olevat sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito pienentävät kustannuksia kun asiakkaat ovat oikeilla paikoilla - Poistaa päällekkäisiä järjestelmiä ja tehottomia yksikköjä - Ennaltaehkäisevä työ on kaikkien alueen kuntien asia ja vastuu on yhteinen koko alueella - Tehokas toimija mm. syrjäytymisen ehkäisyssä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa 11

12 Sotemallin etuja 2. - Sotepalveluissa toimivat työnantajat ovat vakavaraisia ja ne turvaavat nykyistä turvallisemmat ja paremmat työolot - Heikot työnantajat poistuvat markkinoilta - Ei lomautuksia ja työntekijöiden etujen polkemista - Henkilöstömitoitukset paranevat ja työurat pitenevät - Sairastavuus ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät - Malli mahdollistaa kuntayhtymien oman palvelutuotannon ja myös palvelujen oston, jos alue itse sitä haluaa - Kuntayhtymässä voi olla yksi tai useampi työnantaja - Kaikkien työnantajien kustannuksista kunnat vastaavat yhdessä - Alue on niin suuri toimija, että se ei ole riippuvainen yksityisistä palveluntuottajista, vaan voi ostajana ohjata ja valvoa niitä ja malli myös karsii pois heikot toimijat markkinoilta 12

13 Sotemallin etuja 3. - Kuntarajojen merkitys vähenee - Asiakkaat voivat valita palveluntuottajansa nykyistä vapaammin - Kunnallisverotus harmonisoituu ja verojen kasvupaine pienenee - Palveluntuottajien valvonta ja lainsäädäntö helpottuvat - Kunnat selviävät nykyistä paremmin mm. henkilöstömitoituksista - Sotealueen alue on sama kuin valvovan aluehallintoviraston - Työn tuottavuus nousee - Työolojen ja työnantajien parantuessa työurat pitenevät - Uusien toimintamallien ja uuden teknologian käyttöönotto on nykyistä helpompaa - Organisaatioiden karsiminen ja kaikkien sotetehtävien hoito saman kuntayhtymän alaisuudessa säästää kustannuksia 13

14 Uuden mallin seurauksia - Kuntaliitokset lisääntyvät - Kun kuntien budjeteista yli 50 % on kuntayhtymällä, niin liitoshalukkuus kasvaa - Malli ei kuitenkaan edellytä kuntien pakkoliitoksia, mutta tulee nopeuttamaan vapaaehtoisia liitoksia - Kuntatalouden perusta vahvistuu - Lomautukset poistuvat kunnista - Kuntatalouden ennakointi helpottuu - Peruskuntien tehtävät helpottuvat - Kunnille jäävät kaikki muut kunnan tehtävät paitsi sosiaali- ja terveydenhuolto 14

15 Metropoliratkaisu Kuntien yhteisvastuu sote-rahoituksesta sekä metropolikuluista Yhteinen maankäyttöpolitiikka (kaavoitus, liikenne, ym.) Metropoliratkaisu + sote-erva toisi kestävän ratkaisun mm: Syrjäytymisen ehkäisyyn Maahanmuuttajien kotouttamiseen (maahanmuuttajien kielikoulutus ja työllistymisen tukeminen on kaikkien kuntien yhteinen etu) Jos toteutuu sote-erva + metropolialue Kuntaliitoksen todennäköisyys kasvaa Mahdollista toteuttaa metropolialueratkaisu joka koskisi vain ydinaluetta (ydinmetropoli) Kehyskuntiin muuttavat suurituloiset veronmaksajat osallistuvat joka tapauksessa sote-rahoituksen kautta metropolialueen kustannuksiin jonne muuttaa opiskelijoita ja pienempituloisia veronmaksajia 15

16 Keskittyvätkö palvelut liikaa? - Tarvitsemme lähipalvelulainsäädäntöä jolla turvataan lähipalvelut - Tarvitsemme toimivan terveysasemaverkoston - kohtuullisella etäisyydellä sijainti koko maassa - asemalla oltava useampi lääkäri, toimiva näytteenotto sekä röntgen - päivystys avoinna joka päivä klo 8-22 (vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta) - Asiointimatkat terveydenhuollon palvelupisteisiin korvataan joko soteervan tai Kelan kautta (omavastuu matkoissa kuten nyt) 16

17 Miten ennaltaehkäisy turvataan? - Ennaltaehkäisevä työ on kaikkien alueen kuntien asia ja vastuu on yhteinen koko alueella (syrjäytymisen kustannukset maksetaan yhdessä) - riittävä tuki matalalla tasolla (kotihoidon tuki lapsiperheille, erityisnuorisotyö, liikuntapalvelut jne. on turvattava) - Miten varmistetaan soten ulkopuolella ennaltaehkäisy? - Kuntien tehtävä ennaltaehkäisevän työn strategia (ohjausta tähän joko valtion tai sote-alueen kautta jotta varmistetaan laatu) - Strategioista ja ohjauksesta huolimatta tapahtuu keskittymistä tiettyjen ihmisryhmien osalta ja näistä aiheutuvat kustannukset ei saa jäädä vain esim. suurempien kaupunkien vastuulle 17

18 Sotealueiden kanssa uudistettava - Kuntien valtionosuusuudistus - VOS-uudistus olisi paras toteuttaa vuoden 2017 alusta (jos toteutetaan aiemmin niin se tulee vaikeuttamaan palveluiden järjestämistä monissa kunnissa => palvelutason lasku ja henkilöstön lomautukset ym. säästötoimet) - Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitus - Rahoituksen uudistamisessa varmistettava julkisen sektorin (= perusterveydenhuolto) vahvistaminen 18

19 SOTEALUE KYLLÄ KIITOS Lisäinfoa 19