Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA YK on toistaiseksi säilynyt globaalina rauhanturvaoperaatioiden toimeenpanijana ja valtuuttajana. Euroopan unionia on kehitetty vahvemmaksi turvallisuus- ja puolustuspoliittiseksi toimijaksi, mikä on lujittanut myös Suomen turvallisuutta. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa rakennetaan edelleen läheisessä yhteistyössä Naton kanssa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) on sopeuttanut rooliaan ja tehtäviään nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. Sen tärkeiksi alueellisiksi painopisteiksi ovat muotoutuneet viime vuosina etenkin Keski-Aasia ja Kaukasia. Nato on uudistunut merkittävästi. Järjestöä muokataan kykeneväksi torjumaan terrorismin, joukkotuhoaseiden ja alueellisten kriisien aiheuttamia uhkia. Uusien tehtävien ohella Nato säilyy edelleen laajan euro-atlanttisen alueen ainoana puolustusliittona. Naton laajentuminen lisää vakautta myös Itämeren piirissä. Pohjoismailla on toisistaan poikkeavat turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisut. Puolustuspoliittinen yhteistyö on ollut siitä huolimatta aktiivista ja sama suuntaus jatkunee myös tulevina vuosina. Yhteistyön tärkein ilmentymä on NORDCAPS-järjestely, jonka tavoitteena on kehittää ja tiivistää pohjoismaista sotilaallista kriisinhallintayhteistyötä. Venäjä on painottanut kansainvälisessä toiminnassaan moninapaisen maailmanjärjestyksen tärkeyttä pyrkien kuitenkin samalla välttämään vastakkainasettelua Yhdysvaltain kanssa. Sotilaalliset levottomuudet kohdistuvat Venäjän eteläisille raja-alueille, erityisesti Kaukasiaan. Suomen lähistöllä sijaitsevilla Pietarilla ja Kuolan alueella on edelleen strategista merkitystä. Venäjä ylläpitää molemmilla alueilla merkittävää sotilaallista valmiutta. Globalisaatio ja valtioiden kasvava riippuvuus toisistaan on lisännyt ja lisää edelleen rajat ylittävien turvallisuusuhkien todennäköisyyttä, mikä edellyttää kasvavaa yhteistyötä niiden ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Suomen kansallinen toimintaympäristö on säilynyt vakaana. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan ei kohdistune sotilaallista uhkaa, säilyy lähiympäristössämme edelleen kyky myös sotilaallisen voiman käyttöön. Tämä edellyttää sotilaallisen puolustuskyvyn aikaansa seuraavaa pitkäjänteistä kehittämistä. Kansallisen puolustuskyvyn kehittämisessä keskeisiä tekijöitä ovat mm. kansantalouden kehittyminen, sotateknologian kallistuminen ja puolustusmateriaalin lyhenevä käyttöikä sekä lisääntyvät kansainvälisen yhteistyön tarpeet. Tulevaisuudessa kilpailu työvoimasta kiristyy ja poistuvan henkilöstön tilalle on kyettävä rekrytoimaan uutta henkilöstöä. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö sekä ase- ja muiden järjestelmien teknistyminen asettaa korostuneita ammattitaitovaatimuksia henkilöstölle. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia puolustusvoimien koulutusjärjestelmälle. Onnistuakseen pätevän työvoiman saannissa puolustushallinnon on oltava esimerkillinen työnantaja ja huolehdittava yleisestä työnantajakuvastaan, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausperusteiden ja -järjestelmien kehittämisestä, kannustavasta työilmapiiristä sekä henkilöstön asemasta ja osaamisen kehittymisestä. Kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta asettaa vaatimuksia puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmälle. Puolustusministeriön toimialan politiikkasektorit Puolustuspolitiikka Puolustuspolitiikan tavoitteena on turvata Suomen puolustuspoliittiset edut parhaalla mahdollisella tavalla. Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys, turvata kansalaisten elinmahdollisuudet, estää alueen hyväksikäyttö sekä turvata valtionjohdon toimintaedellytykset ja toimintavapaus. Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se tukee Suomen omaa puolustusta. Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, alueelliseen puolustusjärjestelmään, yleiseen asevelvollisuuteen ja osallistumiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Samaan aikaan jatketaan valmiuksien luomista sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Puolustuspolitiikan osalta vuoden 2005 merkittävimmät tehtävät tulevat olemaan EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittymisen edellyttämien muutosten toimeenpano puolustushallinnon osalta. Vuonna 2004 annetaan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, joka vaikuttaa osaltaan hallinnonalan toimintaan vuonna Sotilaallinen maanpuolustus Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pystytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet. Vuoteen 2008 mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Epäsymmetriset uhat otetaan huomioon kaikissa uhkamalleissa. Sotilaallista puolustusta kehitetään niin, että Suomi voi toimia aktiivisena jäsenenä Euroopan unionin muodostamassa turvallisuusyhteisössä ja osoittaa tarvittavat sotilaalliset voimavarat unionin jäsenyyden edellyttämiin toimiin. Vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella tuetaan yhteiskunnallista varautumista. Uusi vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestelmä otetaan käyttöön vuodesta 2008 alkaen. Kansalaisten maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään viestinnällä sekä kehittämällä vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja puolustusvoimien koulutus- ja johtamiskulttuuria. Puolustuskyvyn edellyttämän suorituskyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi puolustusbudjetista pyritään käyttämään noin kolmannes materiaalihankintoihin. Tämän mahdollistamiseksi puolustusvoimien toimintamenojen kasvu pysäytetään toimintoja ja organisaatiota rationalisoimalla. Johtamis- ja hallintojärjestelmän muutoksen sekä sodan ajan joukkojen supistamisen yhteydessä tarpeettomaksi jääviä toimintoja lakkautetaan sekä tilojen ja materiaalin kunnossapitoa kevennetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Kokonaismaanpuolustuksen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa säännönmukaista yhteistoimintaa turvallisuusviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välillä. Puolustushallinnon sotilaallista asiantuntemusta hyödynnetään yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden varmistamisessa. Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan kuuluvat osallistuminen kriisinhallintayhteistyöhön YK:n, EU:n sekä Naton rauhankumppanuusyhteistyön piirissä. Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämisen tavoitteena on eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaava yhteistoimintakyky. Osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin lisää Suomen puolustuksen yleistä uskottavuutta ja vahvistaa kansallista puolustuskykyämme. Kansainvälistä kriisinhallintakykyä kehitetään Euroopan unionin joukkotavoitteiden, PARP:n suoritevaatimusten ja pohjoismaisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Erikoistumista kansainvälisen kriisinhallinnan kannalta keskeisten ja kansallisen puolustuksen näkökulmasta tarkoituksenmukaisten kykyjen ja yksiköiden kehittämiseen ja sisällyttämiseen kansainvälisiin valmiusjoukkoihin jatketaan. Nykyisten joukkojen lisäksi kehitetään suojelu- ja erikoisjoukkotoiminnan osaamista sekä nopean toiminnan kykyä. Rauhankumppanuusohjelma säilyy keskeisenä välineenä puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn kehittämisessä. Yhteistoimintakykyä kehitetään osallistumalla myös Naton kumppanuusmaille avaamiin harjoituksiin. Osallistuminen rauhanturvaamisoperaatioihin pyritään säilyttämään määrällisesti keskimäärin noin hengen tasolla (vuosikustannukset maksimissaan keskimäärin 100 milj. euroa). Tavoitteena on pyrkiä säilyttämään pataljoona/taisteluosastotasoinen Lead Nation -kyky johtamisjärjestelmän kehittämiseksi sekä komentajien ja esikuntaupseereiden kouluttamiseksi. Alustavat tulostavoitteet Puolustushallinnon alustavat tulostavoitteet vuodelle 2005 ovat seuraavat: Puolustuspolitiikka Valtioneuvoston asettama yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite: Puolustusvoimia kehitetään vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Ministeriön esittämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite: Turvataan valtiojohdolle mahdollisimman laaja turvallisuuspoliittinen toimintavapaus: ylläpitämällä ja kehittämällä uskottavaa kansallista puolustuskykyä, joka mahdollistaa liittoutumisen jatkamalla valmiuksien luomista sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa Sotilaallinen maanpuolustus Valtioneuvoston asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet vuodelle 2005: Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat Suomen omaa puolustusvälineteollisuutta tuetaan Asevientipolitiikassa noudatetaan EU:n yhteistä säännöstöä Ministeriön esittämät yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet: Parannetaan uskottavaa puolustuskykyä jatkamalla strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn luomista: Aloitetaan puolustusvoimien yhteisen itvj-järjestelmän kehittäminen luomalla vuoden 2005 aikana yhteisen integroidun tietoverkon ja kansainvälisen yhteentoimivuuden vaatimusten mukainen arkkitehtuuri. Jatketaan maavoimien valmiusprikaatien varustamista ja koulutusta siten, että valmiusyhtymät ovat operatiivisesti valmiina vuoden 2008 loppuun mennessä. Vuoden 2005 aikana otetaan tärkeimmät uudet järjestelmät koulutuskäyttöön. Kehitetään merivoimien kykyä meriyhteyksien suojaamiseen ylläpitämällä merivoimien pintatorjuntakykyä, kehittämällä liikkuvaa rannikkopuolustusta ja aloittamalla miinantorjuntakyvyn luominen. Vuoden 2005 aikana jatketaan Laivue 2000:een liittyviä hankintoja, modernisoidaan meritorjuntaohjuskalusto sekä aloitetaan miinantorjuntakyvyn kehittämiseen liittyvien järjestelmien hankinta. Kehitetään ilmavoimien hävittäjätorjunnan ja ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmän suorituskykyä ja tukeutumisjärjestelmän taistelunkestävyyttä. Vuoden 2005 aikana jatketaan torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitystä, kehitetään johtoportaiden kriisiajan tilannetietoisuutta ja johtamiskykyä sekä parannetaan päätukikohtien taistelunkestävyyttä. Jatketaan puolustusvoimille eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä ottaen huomioon EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset. Vuoden 2005 aikana laaditaan suunnitelma nopean toiminnan kyvyn luomiseksi ja lisäämiseksi kansainvälisiin valmiusjoukkoihin. Ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta. Pyrkimyksenä on että, ikäluokasta koulutetaan kaikki varusmiespalvelukseen terveydentilansa puolesta sopivat miehet. Kertausharjoituksissa koulutetaan henkilöä. Aloitetaan toimintavuonna toimenpiteet, joilla puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa vuoden 2008 loppuun mennessä. Ylläpidetään kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa siten, että kansalaisista % katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Ministeriön esittämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite: Kehitetään ja ylläpidetään kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisella yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen edellyttämää suorituskykyä takaamaan valtiojohdolle toimintavapaus erilaisissa kansallista turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa: seuraamalla miten ministeriöt sisällyttävät kehittämisohjelmat hallinnonalansa talousarvioehdotuksiin ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin järjestämällä valtionhallinnon valmiusharjoitus VALHA Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Valtioneuvoston asettama yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite: Puolustusvoimien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistehtäviin kehitetään ottaen huomioon myös kansallisen puolustuksen tarpeet. Ministeriön esittämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite: Vahvistetaan pohjoisen Euroopan vakautta ja lisätään kansainvälistä turvallisuutta osallistumalla kriisinhallintaoperaatioihin valtiojohdon päätösten mukaisesti sekä ylläpitämällä valmiutta osallistua uusiin operaatioihin lyhyelläkin varoitusajalla. Hallinnon organisaation ja toimintatapojen kehittäminen ja tutkimustoiminta Ministeriön esittämä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoite: Hallinnonalan toiminnan ja rakenteiden kokonaiskehittämistä jatketaan. Suuntalinjoina korostuvat uusien joustavien verkottumiseen perustuvien toimintamallien kehittäminen sekä tietohallinnon uudelleen järjestelyt. Tutkimustoiminta tukee hallinnonalan strategista päätöksentekoa ja kehittämistä tuottamalla relevanttia tutkimustietoa. Painopisteenä on valmistella ja käynnistää turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon edellyttämät tutkimustehtävät. Puolustusministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä 1) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset Valtuudet yhteensä Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Puolustusministeriö Puolustusvoimat Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä ) 01. Puolustusministeriö 1) Ei sisällä indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia menoja. 2) Hallinnonalalla arvioidaan lisäksi olevan 30 henkilötyövuotta YK:n käyttöön asetettuja sotilastarkkailijoita, joiden palkan Suomi maksaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 S e l v i t y s o s a : Puolustusministeriö vastaa puolustuspolitiikkaan, sotilaalliseen maanpuolustukseen, puolustusvoimiin sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvistä asioista ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen toimenpiteet kokonaismaanpuolustukseen kuuluvissa asioissa. Puolustuspolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon kuuluvina tehtävinä puolustusministeriö määrittää sotilaallisen maanpuolustuksen suuntalinjat ja tavoitteet. Tähän toimintaan sisältyy sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten, voimavarojen ja yleisjärjestelyjen sekä puolustusratkaisun keskeisten periaatteiden määrittäminen, sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvä päätöksenteko ja hallinnonalan poliittinen ohjaus. Lisäksi puolustusministeriö vastaa puolustuspolitiikan alalla osallistumisesta kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta ylläpitävään toimintaan niin kansainvälisten järjestöjen puitteissa kuin myös kahden- ja monenvälisen puolustuspoliittisen sekä sotilaallisen yhteistyön keinoin. Sotilaalliseen maanpuolustukseen sisältyvät sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskykyvaatimusten määrittäminen ja yhteensovittaminen, hallinnonalan materiaalipolitiikka ja hankeohjaus, hallinnonalan henkilöstö- ja työnantajapolitiikan linjaukset, henkilöstövoimavarojen ohjaus ja muut laaja-alaiset henkilöstöasiat. Lisäksi sotilaalliseen maanpuolustukseen kuuluvat virka-apu- ja työvoima-apuasioiden sekä pelastustoimintaan osallistumisen perusteiden määrittäminen, kehittäminen ja ohjaaminen sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukeminen, ohjaaminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen puolustusvoimien suuntaan. Puolustusministeriö vastaa myös sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytysten, voimavarojen ja yleisjärjestelyjen sekä keskeisten toimintaperiaatteiden määrittämisestä. Puolustusministeriön yhteydessä toimii turvallisuus- ja puolustusasian komitea, jonka tehtävänä on avustaa puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Lisäksi yhteensovittamiseen sisältyy turvallisuusja puolustusasiankomitealle kuuluvien tehtävien hoitaminen. Ministeriön alustavat tulostavoitteet vuodelle 2005 ovat: Puolustuspolitiikka Tarkistetaan sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet, joilla ohjataan puolustusjärjestelmän ylläpitämistä ja kehittämistä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esitettyjen keskeisten periaatteiden mukaisesti koko PTS-kaudelle. Vaikutetaan aktiivisesti kansainväliseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön. Valmistaudutaan EU-puheenjohtajakauteen asettamalla tavoitteet ja sijoittamalla tarvittava lisähenkilöstö tehtäviin. Sotilaallinen maanpuolustus Annetaan puolustusvoimille tutkimuksiin perustuvat suunnitteluperusteet ja ohjaus, jossa on huomioitu suorituskykyvaatimukset, resurssit, johtamis- ja hallintojärjestelmä ja toimintatavat. Kehitetään puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmää puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti. Toteutetaan hallinnonalan henkilöstön asemaan vaikuttavat kehittämishankkeet noudattaen esimerkillisen työnantajan menettelytapoja. Lisätään materiaaliyhteistyötä Pohjoismaiden, EU:n ja muiden Suomen kannalta keskeisten maiden kanssa. Kootaan puolustusmateriaalihankintoja koskevat uudet tilausvaltuudet hyväksyttyjen linjausten mukaisesti ja varmistetaan tilausvaltuushankintojen riittävä valmiusaste. Kehitetään puolustushallinnon alue-, toimitila- ja ympäristöhallintaa kansallisten ja kansainvälisten vaatimusten edellyttämällä tavalla. Ohjataan johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistusta sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sisältyvien muiden rakenteellisten uudistusten toteuttamista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Toteutetaan hallinnonalan tukitoiminnan ja -rakenteen kokonaistarkastelu, jonka lähtökohtana on verkottumiseen perustuva yhteistyö tilaaja-tuottaja -mallin pohjalta. Käynnistetään tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arviointi ja osallistutaan siihen liittyviin kehittämishankkeisiin. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Kootaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian tarkistamiseen liittyvä tausta-aineisto. Vahvistetaan kokonaismaanpuolustusta ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista tukevaa tutkimusta. Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Kehitetään EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa erityisenä painopisteenä kansallisen kriisinhallintakyvyn kehittäminen erikoisosaamisen alueilla ml. nopean toiminnan kyvyn kehittäminen. Valmistellaan Suomen osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin valtiojohdon päätösten mukaisesti erityisenä painopisteenä määräaikainen osallistuminen kansallisen kyvyn kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisiin operaatioihin Ohjataan PARP-prosessissa kumppanuustavoitteiden valintaa ja toteuttamista. Toteutetaan EU:n kriisinhallintavalmius Suomen osalta vuoteen 2006 mennessä Helsinki Headline Goal mukaisesti. Ohjataan kansainvälisten joukkojen materiaalisen kehittämisohjelman toteuttaminen. Osallistutaan kansainväliseen asevalvonta- ja aseidenriisuntatoimintaan ja seurataan puolustushallinnon toimintalinjausten toteutumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Valmistellaan tarvittavat kansalliset toimenpiteet. Hallinnon, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Ministeriön tilannekeskus on perustettu, runkohenkilöstö on sijoitettu, suojatut yhteydet yhteistoimintaosapuoliin on käytössä ja tilannekeskus on osallistunut valmiusharjoituksiin. Ministeriön kriisinajan toimintakyky on testattu valtiohallinnon valmiusharjoituksessa ja valmiussuunnitelmat on päivitetty harjoituksen kokemusten perusteella. 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu momentille myönnetyistä ALTHEA-operaation arvonlisäverollisista investointi- sekä aine- ja tarvikemenoista. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot, jotka vuoteen 2002 saakka sisältyivät valtiovarainministeriön pääluokkaan, ovat täydentävän talousarvioesityksen mukaan euroa. Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt näihin arvonlisäveromenoihin huomiota sekä kuluvan vaalikauden kehyksiä koskevassa mietinnössään VaVM 9/2003 vp että turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta antamassaan lausunnossa VaVL 30/2004 vp nimenomaan siitä näkökulmasta, että hallinnonalojen arvonlisäveromenot on sisällytetty kehyksiin ja menosäännön piiriin. Esimerkiksi puolustusministeriön hallinnonalalla tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Arvonlisäveromenojen sisältyminen menosääntöön muuttaa päätöksentekoperusteita oleellisesti, kun oman työn hinta on arvonlisäveroton, mutta ulkopuolelta ostettujen palvelujen hintaan lisätään arvonlisäveron osuus. Alv-ongelma tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun nyt pilottivaiheessa olevista kumppanuushankkeista aletaan tehdä päätöksiä. Lähtökohtana tulee valiokunnan mielestä olla, että alv-menot katetaan vuotuisissa talousarvioissa täysimääräisinä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 2005 talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Toiminnan menot (1 000 euroa) Määrärahaa saa käyttää myös Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmän (WEAG), Naton tiloissa toimivan räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (NIMIC) ja Euroopan puolustusviraston maksuosuuksien maksamiseen sekä ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa siirtona momentilta Euroopan puolustusviraston toiminnan käynnistymisestä, ministeriön toimitilavuokrista sekä henkilöstörakenteen kehittämisestä aiheutuviin menoihin TP budjetoitu TA Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio talousarvio tilinpäätös talousarvio tilinpäätös (22.) Ympäristövahinkojen korvaamisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta sekä sen määräraha budjetoitavaksi momentille S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien tehtävänä on: 10. Puolustusvoimat huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä antaa sotilaskoulutusta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen osallistua rauhanturvaamistoimintaan osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta sekä suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät. Puolustusvoimien menojen jakauma tulosalueille (milj. euroa) kassaperust. toteutuma ennakoitu arvio Tuloslue 1. Strateginen ja operatiivinen suunnittelu ja johtaminen, tilannekuvan ylläpito, aluevalvonta ja sotilastiedustelu Asevelvollisten ylläpito ja koulutus Puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutus Puolustusvoimien materiaalinen valmius (materiaalin käyttö, huolto, ylläpito, hankinta, kehittäminen ja hävittäminen) Kansainvälinen yhteistyö ja sotilaalinen kriisinhallinta Tutkimus ja kehittäminen Maanpuolustustahdon ylläpito ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukeminen Yhteensä Puolustusvoimien menojen jakauma tulosyksiköittäin (milj. euroa) kassaperust. toteutunut ennakoitu arvio Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat Pääesikunta 3) Yhteiset menot Yhteensä Puolustusvoimien kehittämisen suuntaviivat vuoteen 2008 saakka on määritetty valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Päämääränä on turvata valtiojohdolle mahdollisimman laaja turvallisuuspoliittinen toimintavapaus. Puolustuksen kehittämisen voimavaroja suunnataan ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseen vuoteen 2008 mennessä. Laajamittaisen hyökkäyksen ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään turvallisuusympäristön kehityksen mukaisesti. 3) Sisältää vuoden 2003 osalta myös yhteiset menot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueet ovat johtamisjärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, ilmapuolustus, yhteentoimiva sotilaallinen kriisinhallintakyky ja tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmä. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden supistamista jatketaan siten, että enimmäisvahvuus pienennetään henkilöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän kehittämisessä on otettava ensisijaisesti huomioon kriisiajan tarpeiden mukaiset operatiiviset perusteet kuten rakennetut suojatilat ja kiinteiden viestiyhteyksien solmukohdat. Puolustusvoimien toimintojen sijaintia arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon taloudelliset tekijät sekä henkilöstöpoliittiset näkökulmat, joiden avulla vahvistetaan puolustusvoimien kilpailukykyä työnantajana ja luodaan puolustusvoimien tehtävien kannalta vuorovaikutteinen toimintaympäristö. Puolustusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti puolustusvoimille vuodelle 2005 seuraavat tulostavoitteet: 1. KEHITTÄMISOHJELMAT Puolustusvoimien kehittäminen toteutetaan kehittämisohjelmittain. Kehittämisohjelmille asetetut tulostavoitteet ovat seuraavat: Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä Aloitetaan puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan kaikkien puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvontaja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luominen. Järjestelmän on mahdollistettava sähköinen tietojen ja tilannekuvan vaihto EU:n ja Naton käytössä olevien vastaavien järjestelmien kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan. Vuosi 2005 Luodaan koko puolustusvoimille yhteisen tietoverkon ja kansainvälisen yhteentoimivuuden vaatimusten mukainen TVJ-arkkitehtuuri. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen valmistellaan siten, että uusittu, strategisen suunnitelman vaatimuksia vastaava johtamis- ja hallintojärjestelmä astuu voimaan kokonaisuudessaan Luodaan puolustusvoimille strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky vuoteen 2008 mennessä. Puolustushaarat 1. Maavoimat saavuttaa strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan kyvyn vuonna 2008 varustamalla kolme jääkäriprikaatia valmiusprikaateiksi valmiusyhtymäkonseptin mukaisesti kaikilla prikaati 2005 järjestelmillä. Joukko 4) Jääkäripataljoona (XA 203 -panssariajoneuvot) Koulutus Jääkäripataljoona (CV9030 -taisteluajoneuvot) Koulutus Koulutus Koulutus Jääkäripataljoona (AMV -taisteluajoneuvot) Koulutus Koulutus Mekanisoidut taisteluosastot (Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunut) Koulutus Koulutus Koulutus Tykistöpatteristot Koulutus Koulutus (Operatiivinen valmius ) 4) Prikaatin jääkäripataljoonista osa varustetaan nykyaikaisilla taisteluajoneuvoilla ja ne ovat koulutettuina operatiivisessa valmiudessa vuodesta 2008 alkaen. Leopard 2 A 4 -taistelupanssarivaunuilla varustetut mekanisoidut taisteluosastot saatetaan operatiiviseen valmiuteen vuosina Valmiusyhtymien tykistöja ilmatorjuntapatteristot saadaan varustettua ja koulutettua vuosien 2005 ja 2006 aikana. Prikaatien esikunta- ja viestipataljoona ovat vuodesta 2006 ja pioneeripataljoonat vuodesta 2008 alkaen varustettu ja operatiivisesti valmiita. Helikopteripataljoonan kehittäminen etenee siten, että se saavuttaa operatiivisen valmiuden vuoden 2008 aikana. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Ilmatorjuntapatteristot Koulutus Koulutus Esikunta- ja viestipataljoonat Koulutus Pioneeripataljoonat Koulutus Koulutus Helikopteripataljoona Koulutus Koulutus Koulutus 2. Merivoimat kehittää strategisen iskun torjuntakykyä vuoteen 2008 mennessä toteuttamalla Laivue 2000:n hankinnat, aloittamalla miinantorjuntalaivueen hankinnat, peruskorjaamalla Hämeenmaa-lk:n, modernisoimalla MTO-85:n sekä parantamalla rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja suorituskykyä hankkimalla uutta kalustoa ja kouluttamalla uudet joukot. Vuosi 2005 Meritorjuntaohjuksen (MTO-85) modernisointi on viety päätökseen ja miinantorjuntakyvyn kehittämiseksi on luotu hankintavalmius. 3. Ilmavoimat kehittää strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakykyä vuoteen 2008 mennessä: varustamalla ja kouluttamalla kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot ja näihin liittyen toteuttamalla valmiustukikohtien taistelukestävyyden parantamisen kehittämällä passiivista puolustusta ja toimintakyvyn palauttamista, valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisen toteuttamalla sensorifuusiohankkeen ja operatiivisen ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän yhteensopivuus- ja liikkuvuushankkeet ml Opnet-1 alustan kehittäminen, toteuttamalla torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 -hankkeen (kaksi kolmesta hävittäjälentolaivueesta varustettu vuoden 2008 loppuun mennessä), toteuttamalla lentokoulutusjärjestelmän uudistuksen ja kevyen kuljetuskonekaluston uusinnan. Vuosi 2005 Kolmen valmiustukikohdan raivaamiskyky ja välttävä suojeluvalvontakyky on luotu. Ilmavoimien Esikunnan ja pääosa lennostojen operaatiokeskuksista on perusvarusteltu. Sensorifuusiohankkeen (MST, Multi Sensor Tracking) 1. vaihe on käynnistetty. Torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 -hankkeen prototyyppivaihe on viety päätökseen. Kansainvälisten joukkojen kehittämisohjelma Jatketaan puolustusvoimille eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä, ottaen huomioon EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset. Vuosi 2005 Laaditaan suunnitelma nopean toiminnan kyvyn luomiseksi ja lisäämiseksi kansainvälisiin valmiusjoukkoihin. Joukko 5) Jääkäripataljoona IOC FOC FOC Prikaatin johtamiskyky (Esikuntakomppania ja viestikomppania) IOC FOC FOC Pioneeripataljoona IOC FOC FOC Kuljetuskomppania IOC FOC FOC CIMIC-komppania IOC IOC FOC Miinalaiva IOC IOC IOC NBC-osasto IOC FOC FOC Erikoisoperaatiojoukko IOC FOC FOC 5) Taulukossa käytetyt lyhenteet: IOC = Initial Operational Capability (alustava operointikyky), FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 Henkilöstöjärjestelmä Henkilöstöalan kehittämisohjelman hankkeiden kautta turvataan puolustusvoimille ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan ja määrältään riittävä kriisin ja rauhan ajan tarpeisiin. Kehittämisohjelman tavoitteet ja resurssien käytön painopisteet ovat: Henkilöstöjohtaminen Henkilöstörakennetta ja -määrää tarkistetaan koko palkatun henkilöstön osalta. Palkatun sotilashenkilöstön rakenteen painotuksia tarkistetaan. Vuosi 2005 Toimintavuonna jatkettavilla toimilla tähdätään henkilöstömenojen kasvun pysäyttämiseen ja henkilötyövuosimäärien vähentämiseen alkavalla TTS-kaudella: sopimussotilaiden määrän vähentäminen siviilihenkilöstömäärän vähentäminen palkatun sotilashenkilöstön rakenteen ja tehtävätasojen tarkistaminen (perustutkintojen valmistumisvahvuuksien laskeminen ja sotilasammattihenkilöstön määrän ja tehtävien tarkistaminen). Henkilöstön osaaminen Henkilöstön osaamisen ja rekrytoinnin varmistaminen kehittämällä palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusjärjestelmiä, työskentely- ja opiskeluympäristöjä sekä rekrytointia ja osaamisen hallintaa. Henkilöstön toimintakyky ja hyvinvointi Henkilöstön toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja henkilöstöalan toimintakulttuurin muutoksen vahvistaminen tasapainottamalla organisaation tehtäviä ja henkilöstövoimavaroja sekä ylläpitämällä ja kehittämällä henkilöstön henkistä ja fyysistä toimintakykyä. 2. TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Puolustusvoimien toiminnan ohjaus ja tavoitteiden saavuttaminen toteutetaan tulosalueittain. Tulosalueille asetetut tulostavoitteet 2005 ovat seuraavat: Tulosalue 1. Strateginen ja operatiivinen suunnittelu ja johtaminen, tilannekuvan ylläpito, aluevalvonta ja sotilastiedustelu Puolustusvoimien tilannekuva pidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa puolustussuunnittelun ja oikeaaikaisen päätöksenteon siten, että aluevalvontalain ja puolustusvoimista annetun lain mukaiset tehtävät kyetään täyttämään. Puolustusvoimien valmius ja suorituskyky muodostavat ajantasaisen ja turvallisuusympäristöä vastaavan ennaltaehkäisevän sotilaallisen pidäkkeen. Tulosalueen 1 välitön henkilöstön määrä oli vuonna henkilötyövuotta. Vuonna 2004 määrän arvioidaan olevan henkilötyövuotta ja vuonna 2005 samoin henkilötyövuotta. Tulosalue 2. Asevelvollisten ylläpito ja koulutus Toteutetaan asevelvollisten koulutus vuonna toteutunut ennakoitu arvio Varusmieskoulutus Varusmieskoulutus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus, muonitus, terveydenhuolto ja muu asevelvollisten ylläpito Saapumiserien koulutetut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Varusmieskoulutuksen työn tuottavuus Lasketaan kotiutuneiden koulutettujen varusmiesten ja tulosalueen htv:ien suhteena Joukkotuotantoyksiköiden varusmiesten koulutustaso (1 5) on vähintään 3,6 3,5 3,5 Palvelusvuorokauden hinta, euroa Reserviläiskoulutus Kertausharjoituksissa koulutetaan, vähintään Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisyksiköiden koulutustaso (1 5) on vähintään 3,9 3,5 3,5 Kertausharjoitusvuorokauden hinta, euroa Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettujen määrä, vähintään Tulosalueelle suunnitellut välittömät htv:t Tulosalue 3. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutus Toteutetaan erikseen käsketyt perus-, jatko- ja koulutuskurssit laadukkaasti. Puolustusvoimat valmistelee palkatun henkilöstön koulutus- ja osaamistarpeiden mitoittamisen sekä toiminnan ja resurssien seuraamisen edellyttämät toimintatavat ja mittarit osana osaamisen hallinta -hanketta. Puolustusvoimat toteuttaa henkilöstönsä osaamiskartoituksen ja ottaa käyttöön henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnittelun osana kehittämiskeskustelun toimintatapamallia. Täydennyskoulutusjärjestelmää kehitetään puolustushaara- ja toimialakohtaisen tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon sotilasammattihenkilöstön laajenevat tehtävät toteutunut ennakoitu arvio Peruskoulutetut sotatieteiden maisterit sotatieteiden kandidaatit määräaikaiset reservin upseerit upseerin tutkinto opistoupseerit Täydennyskoulutetut EuK MpKK Tohtorin tutkinto Opistoupseerin jatkokurssi Tulosalueelle suunnitellut välittömät htv:t 680 Tulosalue 4. Puolustusvoimien materiaalinen valmius (materiaalin käyttö, huolto, hankinta, kehittäminen ja hävittäminen) Maavoimien, ilmavoimien ja merivoimien hallinnassa oleva materiaali kohdennetaan sodan ajan joukoille operatiivisen suunnitelman mukaisesti. Materiaalin varastointijärjestelmää kehitetään tehokkaasti siten, että vuoden 2012 loppuun mennessä varastoinnissa on otettu huomioon sodan ajan joukoille asetetut valmiusvaatimukset sekä annetut PRP-määräykset. Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sisällytetään materiaalin elinjakson hallinta sisältäen kunnossapitoon ja materiaalista luopumiseen liittyvät asiat. Materiaalista luopuminen on ennakoitava niin, että materiaali, josta luovutaan, kyetään hyödyntämään sodan ajan joukkojen koulutuksessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Tulosalueen 4 välitön henkilöstön määrä oli vuonna henkilötyövuotta. Vuonna 2004 määrän arvioidaan olevan henkilötyövuotta ja vuonna henkilötyövuotta. Tulosalue 5. Kansainvälinen yhteistyö ja sotilaallinen kriisinhallinta Toimeenpannaan PARP-prosessissa hyväksytyt kumppanuustavoitteet Osallistutaan EU:n puolustusmateriaali-, voimavara- ja tutkimusviraston toiminnan käynnistämiseen ja toimintaan Valmistaudutaan EU-puheenjohtajakauteen toteutunut ennakoitu arvio Valmiusjoukon toimeenpanovalmius ylläpidetään tasolla (1 5) (ml. materiaalinen valmius) 3,2 4 4 Tulosalueelle suunnitellut välittömät htv:t Tulosalue 6. Tutkimus ja kehittäminen Tulosalueen 6 välitön henkilöstön määrä oli vuonna henkilötyövuotta. Vuonna 2004 määrän arvioidaan olevan samoin 285 henkilötyövuotta ja vuonna henkilötyövuotta. Tulosalue 7. Maanpuolustustahdon ylläpito ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukeminen Kansalaisten maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään ja edistetään toteutunut ennakoitu arvio Varusmiesten maanpuolustustahto on tasolla (1 5) 4,3 4 4 Reserviläisten maanpuolustustahto on tasolla (1 5) Tulosalueelle suunnitellut välittömät htv:t KOKONAISRESURSSIEN KÄYTTÖ Kokonaisresurssien käytölle puolustusministeriö asettaa vuodelle 2005 seuraavat alustavat tulostavoitteet: Käytetään tehokkaasti taloudellisia resursseja. Tulostavoite, % toteutunut ennakoitu arvio Puolustusmateriaalihankintojen suunnittelun luotettavuutta parannetaan ja hankintojen toteuttamista tehostetaan siten, että puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen siirtyvien erien suuruus on enintään 25, ja käytettävissä olevien puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen sitomaton osuus on korkeintaan 2,5 5 5 Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu valtuuden myöntämisvuonna vähintään 6) ) Vastaavaa tulostavoitetta ei ole asetettu vuonna 2003 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Puolustusvoimien maksuperustelain mukaisen toiminnan liiketaloudellinen ylijäämä on vähintään Vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävistä määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. 78, Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Puolustusvoimien henkilöstöjohtamista toteutetaan ja kehitetään puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelmanstrategian linjausten ja PTS:n tarkennusten mukaisesti työyhteisö, työilmapiiri ja työnantajakuva toteutunut ennakoitu arvio Pv:n työilmapiirin taso (1 5), mittaus joka toinen vuosi 3,9 3,9 -- Henkilöstön motivoituneisuus (1 5), mittaus joka toinen vuosi 3,5 3,6 -- Palkatun sotilashenkilöstön kenttäkelpoisuus (1 5) 3,8 3,9 3,9 Henkinen työkyky (1 7) 5,1 5,1 -- Puolustusvoimien ulkoinen työnantajakuva taso (1 5) 3,2 3,2 3,2 Kumppanuusohjelma Laaditaan kumppanuusselvitykset käynnissä olevista kumppanuusohjelman pilottihankkeista. Alue-, toimitila- ja ympäristönhallinta Päivitetään alue-, toimitila- ja ympäristöstrategiat. Kiinteistöalan kehittämisohjelma viimeistellään ottaen huomioon kiinteistöhallintouudistusta käsittelevän neuvottelukunnan uudistuksesta tekemät arviot. Tarkistetaan ympäristöalan kehittämisohjelma. Puolustusvoimat osallistuu omalta osaltaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen uudistuksen toteutukseen vuonna 2004 valmistuvan suunnitelman mukaisesti. 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston ja välineistön hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan, järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2005 aikana tehdä sopimuksia Valmiusyhtymien varustamisen (VYV 1), Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkimisen (TVJ 2000), Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen (ITTT), Merivoimien uudistamisen (MUT), Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittämisen (HTH), Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen (PPK), Puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen (TTK) sekä Valmiusyhtymien varustamisen täydentämisen (VYV 2) tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä. Vuonna 2005 saa tehdä merivoimien ja tiedustelun kehittämiseksi (Merivoimien ja tiedustelun kehittämisen tilausvaltuus, PVKEH 2005) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään euroa. Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään euroa ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 vuoden 2008 loppuun mennessä enintään euroa. Valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuuden (VYV 1) menojen, yhteensä euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2005 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2008 loppuun mennessä enintään euroa. Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkiminen -tilausvaltuuden (TVJ 2000) menojen, yhteensä euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2005 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään euroa. Uusien tilausvaltuuksien enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2005 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet sekä indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. S e l v i t y s o s a : Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä 7) Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset VYV 1 yhteensä Tiedustelu-, valvonta- ja johtamis-järjestelmien hankkiminen (TVJ 2000) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset TVJ 2000 yhteensä Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen (ITTT) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset ITTT yhteensä Merivoimien uudistaminen (MUT) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset MUT yhteensä Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset HTH yhteensä ) Ei sisällä indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia menoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen (PPK) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset PPK yhteensä Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys (TTK) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset TTK yhteensä Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset VYV 2 yhteensä Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen (STALVA) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset STALVA yhteensä Suomen ja Venäjän velkakonversiosopimukseen liittyvät hankinnat Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Velkakonversiosopimus yhteensä Hankevalmistelu ja proto 2004 (PRO- TO 2004) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset PROTO 2004 yhteensä Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 (IHT 2004) Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset IHT 2004 yhteensä Merivoimien ja tiedustelun kehittäminen (PVKEH 2005) Vuoden 2005 sitoumukset PVKEH 2005 yhteensä Valtuudet yhteensä Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Tilausvaltuuksien sopimusten mukaisten maksatusten lisäksi tilausvaltuuksiin liittyvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan aiheutuvan euron menot vuonna Tilausvaltuuksien vuosittaiseen menojen ajoitukseen esitetyt muutokset eivät vaikuta myönnettyjen tilausvaltuuksien kokonaismääriin. VYV 1- ja TVJ tilausvaltuuksiin esitetyt muutokset johtuvat valtiontalouden vuosien kehyspäätökseen sisältyvästä, puolustusmateriaalihankintoihin kohdistetusta, 40 milj. euron maksatusmäärärahojen siirrosta vuodelta 2005 vuodelle VYV 1-, HTH-, PPK-, TTK- ja VYV 2 -tilausvaltuuksien uudistaminen johtuu siitä, että näihin tilausvaltuuksiin sisältyy materiaalihankintoja, joita koskevia sopimuksia ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista tehdä vielä vuonna Tilausvaltuuksilla suunniteltuihin hankintoihin sisältyy myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa, järjestelmien testausta ja käyttökoulutusta, joista ei ole mahdollista tehdä sopimuksia vielä tässä vaiheessa. Arvio kunkin uusittavan valtuuden määrästä ilmenee edellä olevan val- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 tuuksien menoselvitystaulukon riviltä Vuoden 2005 sitoumukset ja sarakkeesta Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vuonna 2005 alkavaksi esitetyn PVKEH tilausvaltuuden yhteismäärää esitetään pienennettäväksi eurosta euroon sekä vuosittaisia maksuosuuksia pienennettäväksi vuoden 2005 osalta eurosta euroon, vuoden 2006 osalta lisättäväksi eurosta euroon, vuoden 2007 osalta pienennettäväksi eurosta euroon ja vuoden 2008 osalta lisättäväksi eurosta euroon. PVKEH tilausvaltuuden kokonaismäärää pienennetään, koska hankekokonaisuus on tarkentunut puolustusvoimien yhteisen tiedustelun-, valvonnan ja johtamisen kehittämisen osalta. Aiemmissa talousarvioissa hyväksytyissä VYV 1, HTH, PPK, TTK ja VYV 2 -tilausvaltuuksista saa tehdä talousarvioesityksen mukaisesti sopimuksia vuonna Talousarvioesitykseen nähden esitetään, että vastaavasti myös TVJ 2000, ITTT ja MUT - tilausvaltuuksista saa tehdä sopimuksia vuonna Esitettyjen tilausvaltuuksien uudistaminen ja talousarvioesityksessä uudistettujen tilausvaltuuksien menojen ajoituksen muutokset johtuvat siitä, että laskelmat ovat tarkentuneet kesän jälkeen ja näihin tilausvaltuuksiin sisältyy hankkeita, joita koskevia sopimuksia ei ole mahdollista tai tarkoituksemukaista tehdä vielä vuonna 2004 mm. sopimusneuvotteluista johtuen. Tilausvaltuuksilla suunniteltuihin hankintoihin sisältyy myös täydentävää varustelua sekä lisä- ja muutostöitä, joista ei ole mahdollista tehdä sopimuksia vielä tässä vaiheessa. PVKEH tilausvaltuuden muutoksesta johtuen muihin puolustusmateriaalihankintoihin käytettävää määrärahaa esitetään lisättäväksi eurosta euroon. Muutoksella ei ole vaikutusta momentin määrärahan kokonaismäärään. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Puolustuksen kehittämisen voimavaroja käytetään vuonna 2005 ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Kehittämisen mahdollistamiseksi ja puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi noin kolmannes puolustusvoimien määrärahoista on kohdennettava puolustusmateriaalihankintoihin. Valtaosa momentille esitetyistä euron määrärahasta eli noin 531,5 miljoonaa euroa on sidottu jo aiempina vuosina hyväksyttyjen tilausvaltuuksien toteuttamiseen. Uutena tilausvaltuutena ehdotetaan aloitettavaksi Merivoimien ja tiedustelun kehittämisen tilausvaltuus (PVKEH 2005). Täydentävän talousarvioesityksen mukaisesti tilausvaltuuden perusteella tehtävistä sopimuksista aiheutuu valtiolle menoja 109 miljoonaa euroa vuosina Ensi vuonna maksatukset olisivat 13,2 miljoonaa euroa. Tilausvaltuus pitää sisällään Merivoimien Laivue 2000 jatkohankintojen aloittamisen, meritorjuntaohjuksen modernisoinnin jatkamisen sekä kertahankintoina pioneerikomppanian ja erikoistoimintaosaston (sukeltajakurssin) varustuksen hankinnat. Saadun selvityksen mukaan uutta tilausvaltuutta valmisteltaessa on otettu huomioon tilausvaltuuksien suunnitteluprosessin luotettavuuden parantamiseen ja hankintojen toteuttamisen tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet siten, että hankintatilaukset voidaan tehdä valtuuden myöntämisvuonna. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti puolustusmateriaalihankintoihin myönnettävien määrärahojen käytön tehostamiseen huomiota viimeksi kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 39/2003 vp. Lukuperusteluissa esitetyissä puolustusministeriön puolustusvoimille asettamissa tulostavoitteissa vuodelle 2005 todetaan, että vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Valiokunta toteaa, että myös eduskunta on tätä useaan otteeseen edellyttänyt ja että tavoitteesta on syytä pitää kiinni jatkossakin. Puolustusvaliokunnan lausuntoon (PuVL 4/2004 vp) yhtyen valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä selventää mahdollisimman nopeasti sellaisen Suomessa tuotannollista toimintaa harjoittavan puolustusmateriaaliteollisuuden asema, jonka pääomistus on ulkomailla. Lausunnossaan puolustusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota myös lento-onnettomuudessa vuonna 2001 pahoin vaurioituneen Hornet-hävittäjän korjaamiseen. Valiokunta on pitänyt perusteltuna Ilmavoimien tavoitetta saada käyttää Hornet-hankinnasta Yhdysvalloista palautuvia rahoja koneen korjaamiseen. Ilmavoimien tavoitteena on muuntaa kone korjauksen yhteydessä kaksipaikkaiseksi, koulutuskäyttöön soveltuvaksi koneeksi. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti näiden ns. FMS-maksujärjestelyyn liittyvien määrärahapalautusten kotimaisuuspainotteiseen käyttöön huomiota kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä. Puolustusministeriö esitti jo vuoden 2003 ensimmäiseen lisätalousarvioon lisämäärärahaa Ilmavoimien Hornet-torjuntahävittäjäkaluston osalta jo tehtyjen alkuperäisten hankintasopimusten mukaisiin käyttökohteisiin. Mikäli tämä määräraha lopullisesti me- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

18 netetään, se aiheuttaa Ilmavoimille vaikeuksia. Ensimmäinen mahdollinen ajankohta Yhdysvalloista palautuvien rahojen kohdennukselle voisi olla vuoden 2005 ensimmäinen lisätalousarvio talousarvio III lisätalousarvio 2004 I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen, palvelussuhdeasuntojen vuokrien alentamiseen sekä Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään euroa puolustusvoimien toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen sekä enintään euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle sekä merkittäville urheilutapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen palvelutoiminnan hintojen alentamiseen. Vuonna 2005 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2007 loppuun mennessä enintään euroa. Vuonna 2005 saa tehdä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 90:n käytön edellyttämän huolto- ja ylläpitojärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavia sopimuksia (ItOhj90-järjestelmän huolto -tilausvaltuus) siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään euroa. ItOhj90-järjestelmän huolto -tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään euroa, vuoden 2008 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään euroa. ItOhj90-järjestelmän huoltosopimuksiin liittyvien valuuttakurssien ja indeksien noususta aiheutuvien lisämenojen, joiden tarkkaa määrää ei ole mahdollista arvioida etukäteen, maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet sekä indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina. Sen johdosta, että vuoden 2003 talousarviossa puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia varten hyväksytyn tilausvaltuuden perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2005 aikana tehdä sopimuksia sanotun tilausvaltuuden sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisen tilausvaltuuden rahoitussuunnitelmassa esitettyjä rahamääriä. Vuoden 2004 talousarviossa puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia varten myönnetty tilausvaltuus vähenee eurosta euroon siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Vuoden 2003 toimintamenojen tilausvaltuus Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

19 Vuoden 2003 toimintamenojen tilaus-valtuus yhteensä Vuoden 2004 toimintamenojen tilausvaltuus Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset Vuoden 2004 toimintamenojen tilaus-valtuus yhteensä KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset KASI-järjestelmän tilausvaltuus yhteensä Vuoden 2005 toimintamenojen tilausvaltuus Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset Vuoden 2005 toimintamenojen tilaus-valtuus yhteensä ItOhj90-järjestelmän huolto -tilaus-valtuus Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset Vuoden 2005 sitoumukset ItOhj90-järjestelmän huolto -tilausvaltuus yhteensä Valtuudet yhteensä Momentin bruttomenojen arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: palkkausmenot 708,9 milj. euroa, varusmiesten päivärahat sekä reserviläispalkat ja -päivärahat 37,3 milj. euroa, vuokrat 209,0 milj. euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 142,6 milj. euroa, palvelujen ostot 127,7 milj. euroa, muut kulut 77,6 milj. euroa ja investoinnit 34,8 milj. euroa. Lisäksi momentille arvioidaan kertyvän tuloja 28,5 milj. euroa. Bruttomenoihin ja -tuloihin on sisällytetty myös palvelussuhdeasunnoista puolustusvoimille aiheutuvat vuokramenot sekä niistä kertyvät vuokratulot. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta sekä aiemmin momentille (22) budjetoitu euroa puolustusvoimien harjoittamasta toiminnasta syntyvien ympäristövahinkojen korvaamisesta ja saastuneiden alueiden puhdistamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa EU:n sotilaskomitean suomalaisen puheenjohtajan tehtävien päättymisen johdosta ja euroa siirtona momentille Euroopan puolustusviraston toiminnan käynnistymisestä, ministeriön toimitilavuokrista sekä henkilöstörakenteen kehittämisestä aiheutuviin menoihin. Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 2005 enintään euroa. Vuoden 2003 talousarviossa puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia varten hyväksytyn tilausvaltuuden uudistaminen johtuu siitä, että tilausvaltuuteen sisältyy euroa sellaisia materiaalihankintoja varten, joita koskevia sopimuksia ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista tehdä vielä vuonna Eräitä puolustusvoimien toimintaa kuvaavia tietoja toteutuma ennakoitu arvio Saapumiserien koulutetut varusmiehet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

20 Varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten palvelusvuorokaudet Kertausharjoitusvuorokaudet Kertausharjoituksissa koulutetut Puolustusvoimien palkatun henkilöstön määrä (htv) Toimitilat (milj. htm 2 ) 3,63 3,60 3,57 Hornet-torjuntahävittäjiä Hawk-harjoituskoneita Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) TP budjetoitu TA Tulot maksullinen toiminta muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen ostot (myös toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) TP budjetoitu TA Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Hintatuki Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20