toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 1 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA VUOSILLE - Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille -. Sen lähtökohtana on eduskunnan viime vuonna hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon hallittu toimeenpano. Hallinnonalan kehysehdotus lähetetään valtiovarainministeriölle eri asiakirjalla. Maanpuolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Tämän päivän ratkaisujen vaikutukset puolustuskykyyn ulottuvat vuosikymmenten päähän. Turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sisältyvät puolustusjärjestelmän kehittämislinjaukset ja erityisesti rauhan ajan puolustusvoimien kehittäminen muodostavat puolustushallinnon pitkän aikavälin uudistusohjelman lähtökohdat. Puolustuksen pitkäjänteinen ja hallittu kehittäminen edellyttää, että suunnittelun keskeiset lähtökohdat, kehittämislinjaukset ja rahoitus voidaan ennakoida riittävällä varmuudella. Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta, ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Vuosien - keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäisenä keskeisimpänä tavoitteena on kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että toimin- POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo puolustusministerio@plm.vn.fi PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

3 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 2 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 nan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tavoitteena on, että puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. Tavoitteena on VNS2004:n mukaisten linjausten huomioon ottaminen ja tavoitteiden saavuttaminen käytössä olevilla rajallisilla resursseilla sekä näihin liittyvän puolustusvoimien perustellun ja pitkäjänteisen rakennemuutoksen toimeenpano. Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi lähivuosina on mittava haaste. Toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustushallinnon yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille parannetaan erityisesti ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Puolustussuunnittelussa otetaan huomioon varautuminen muiden viranomaisten tukemiseen myös EU:n yhteisvastuulausekkeen edellyttämällä tavalla. Suunnittelukaudella parannetaan ministeriön edellytyksiä onnistua kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävässään. Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustushallinnon kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Painopiste sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyvyn luomisessa osallistumiseksi EU:n taisteluosastoihin. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan pyritään suunnittelukauden aikana säilyttämään määrällisesti noin 1000 hengen tasolla ja operaatioihin välittömästi liittyvät vuotuiset menot noin 100 milj. euron tasolla. Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä tavoitteena on vähentää noin henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Vuosien kehyspäätös sisälsi alkuvuosille yhteensä 40 miljoonan euron lisäleikkaukset vuoden 2004 selonteon edellyttämästä rahoitustasosta. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että vuosina 2006 ja ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistusta. POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo puolustusministerio@plm.vn.fi PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

4 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 3 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tavoitteita ei saavuteta, mikäli selonteon edellyttämistä rationalisointitoimenpiteistä (1200 htv) syntyviä hyötyjä ei saada täysimääräisesti hallinnonalan käyttöön. Puolustusministeriön hallinnonalan kehysehdotus vuosille - on valmisteltu siten, että vuodelle kertausharjoituskoulutukseen ja muuhun harjoitustoimintaan kohdistettavaksi suunnitelluista tilapäisistä ja epätarkoituksenmukaisista säästötoimenpiteistä voitaisiin luopua, jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat voitaisiin suorittaa alunperin suunnitellulla tavalla, kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä tuettaisiin eduskunnan edellyttämällä tavalla, puolustusvoimien rakenneuudistuksen toimeenpanosta ja tuottavuusohjelman toteutumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulisivat täysimääräisesti katetuiksi, toimitilojen osalta olisi mahdollista tehdä toiminnallisten tarpeiden ja räjähteiden turvallisen varastoinnin edellyttämät välttämättömät uusinvestoinnit ja perusparannukset, sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitettujen suomalaisten taisteluosastojen lisääntyviin palkkausmenoihin olisi riittävä rahoitus ja maakuntajoukkojen koulutuksessa olisi käytettävissä tarvittava toimintakeskusverkosto. Tukitoimintoihin kohdistettavat henkilöstön vähentämistavoitteet aiheuttavat palvelujen ostosta vähintään vastaavat kustannukset keskipitkällä aikavälillä, jolloin mahdollisia tuottavuushyötyjä hankkeista kertyy käytännössä vasta vuodesta alkaen. Vuosina on rakenteellisilla toimilla, kuten johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisella, varuskuntarakenteen kehittämisellä, varikkoja varastokentän supistamisella, joukko-osastojen lakkauttamisella sekä tuottavuuden parantamisella ja toimintoja painopisteyttämällä saavutettava keskimäärin noin 60 milj. euron vuotuinen rahoitusmahdollisuus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Puolustusministeriö on tuonut esille muutosehdotukset hallinnonalan kehysehdotuksessaan. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen Kansliapäällikkö Matti Ahola LIITTEET Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille - POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo puolustusministerio@plm.vn.fi PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

5 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 4 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 JAKELU TIEDOKSI Valtiovarainministeriö (20 kpl) Puolustusministeri Kansliapäällikkö PLM osastot ja yksiköt Puolustusvoimain komentaja Pääesikunta (50 kpl) Puolustushallinnon rakennuslaitos (5 kpl) Eduskunnan kirjasto (2 kpl) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto (15 kpl) Eduskunnan ulkoasianvaliokunta (20 kpl) Eduskunnan puolustusvaliokunta (30 kpl) Valtiotalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo puolustusministerio@plm.vn.fi PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

6 SISÄLLYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VUODEN 2004 TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO JA HALLITUKSEN STRATEGIA-ASIAKIRJAN LINJAUKSET ARVOT, TAHTOTILA JA TOIMINTA-AJATUS PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN ARVOT TAHTOTILA TOIMINTA-AJATUS HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT JA TAVOITTEET - (27. PÄÄLUOKKA) KESKEISIMMÄT TAVOITTEET RESURSSIT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI HALLINNONALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET VUOSILLE TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET POLITIIKKASEKTOREITTAIN TTS-KAUDELLA PUOLUSTUSPOLITIIKKA JA HALLINTO (27.01) Puolustusministeriön toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Tärkeimmät tulostavoitteet Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Toiminnalliset tulostavoitteet SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS (27.10) Puolustusvoimien toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Kehittämisohjelmat, niiden päämäärät ja niille asetetut tärkeimmät tulostavoitteet Toiminnallinen tuloksellisuus Kokonaisresurssien käyttö SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA (27.30) Toimintalinjat ja päämäärät Tärkeimmät tulostavoitteet PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS (27.92.) Rakennuslaitoksen visio ja toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Tärkeimmät tulostavoitteet PERUSLASKELMA JA KEHYSEHDOTUS HENKILÖSTÖMÄÄRÄARVIO PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN HENKILÖSTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS ALUE-, TOIMITILA JA YMPÄRISTÖNHALLINTA LIITTEET LIITE 1 Puolustusministeriön alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuosille - LIITE 2 Puolustusvoimien alustavat tulostavoitteet vuosille -

7 2 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Suomen lähialueiden vakaus on vahvistunut Euroopan unionin ja NATO:n laajentumisen sekä Euroopan unionin integraation syvenemisen myötä. Samalla kansainvälinen tilanne yleisesti ja myös Suomen kannalta on kuitenkin haasteellisempi. Suomen turvallisuuteen vaikuttavat yhä enenevässä määrin paitsi sotilaallinen myös taloudellinen ja poliittinen kehitys Euroopassa sekä maailmanlaajuisesti. EU on Suomelle jatkossakin tärkein viitekehys. EU-maiden keskinäinen solidaarisuus vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Tämä edellyttää myös Suomelta täysimääräistä panostusta syventyvään yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä solidaarisuutta muita jäsenmaita kohtaan. Sotilaalliset turvatakuut on saatavissa ainoastaan NATO-jäsenyyden kautta. Toimintaympäristömme säilynee vakaana. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan ei kohdistune välitöntä sotilaallista uhkaa, ylläpidetään lähiympäristössämme edelleen merkittävää sotilaallista potentiaalia. Tämä edellyttää Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja pitkäjänteistä kehittämistä. Puolustushallinnon keskeisimmäksi haasteeksi on noussut hallinnonalalla käytössä olevien resurssien riittävyys. Suomen puolustuksen uskottavuuden ja riittävän puolustuskyvyn ylläpitäminen sekä kehittäminen puolustushallinnon nykyresursseilla käy yhä haasteellisemmaksi. Tällöin on keskityttävä lisääntyvässä määrin valtakunnan toiminnan kannalta keskeisten toimintojen, alueiden ja kohteiden sotilaalliseen puolustukseen. Sotilaallisen kriisinhallinnan vaativuus kasvaa. Sen haasteena ovat nopeaa liikkeellelähtöä edellyttävät, sotilaallisesti vaativat ja kaukana Euroopasta toteutettavat tehtävät. Sotilas- ja siviilitoimijoiden yhteistyö kriisinhallinnassa lisääntyy. Tarve yhteistoimintakyvyn ja uusien joukkotyyppien kehittämiseen kasvaa, mikä merkitsee panostamista korkeaan teknologiaan, laatuun ja erikoisosaamisalueiden hallitsemiseen. Sotilaallisen kriisinhallinnan toimintakyvyn kehittäminen ja osallistuminen on sovitettava noin 100 milj. euron rahoitustasolle. Yhä useammat kansalliset strategiset turvallisuusedut eivät ole sidottuna valtion alueeseen. Euroopan maiden puolustusratkaisut perustuvat tiivistyvään monikansalliseen yhteistyöhön, lisääntyvään ammattimaisuuteen, pieneneviin joukkomääriin ja moderniin sotateknologiaan. Painopiste on siirtymässä kansallisesta puolustuksesta kansainväliseen kriisinhallintaan. Myös Suomen puolustusvoimia kehitetään entistä yhteistoimintakykyisemmäksi. Syvenevällä kansainvälisellä yhteistoiminnalla tuetaan puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä. Kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen painoarvo ja samalla hallinnonalojen välisen yhteistyön merkitys kasvavat. Uusien uhkakuvien myötä puolustusvoimien sotilaallisia suorituskykyjä on kyettävä käyttämään myös muiden viranomaisten tukena ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan sekä niiden seurausten hallintaan ja jälkihoitoon kotimaassa tai tarvittaessa maan rajojen ulkopuolella. Puolustushallinnon on kyettävä tiiviiseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan

8 3 yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla. Puolustusvoimien tärkeimpänä tehtävänä säilyy edelleen Suomen sotilaallinen puolustaminen. Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin roolit ovat murroksessa. Julkisessa hallinnossa keskitytään lähivuosina yhä enemmän ydintoimintojen toteuttamiseen. Puolustushallinnon kehittymisen tulee seurata yhteiskuntaa kohtaavia muutoksia ajantasaisesti ja yhteiskunnan tavoitteita tukien. Myös puolustushallinto joutuu tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti ja etsimään uusia toimintatapoja, joissa korostuvat yhteiskunnan eri toimijoiden erikoistumisen ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen. Suomessa on käynnissä merkittävä väestörakenteen muutos: suomalaisten määrä kääntyy laskuun ja väestö vanhenee. Väestörakenteen muutos vaikuttaa talouskehitykseen sekä työllisyyteen ja sillä on myös mittavia julkistaloudellisia seurauksia. Varusmiespalvelukseen tulevien 20-vuotiaiden miespuolisten ikäluokkien koossa merkittävimmät muutokset ovat jo tapahtuneet. Kutsuntoihin tulevan miespuolisen ikäluokan koko kasvaa lievästi vuosina (v noin ). Tämän jälkeen 20-vuotiaiden miespuolisten ikäluokkien koko alenee tasolle vuoteen 2030 saakka. Ikääntyvän väestön oloissa puolustushallinnon on kyettävä houkuttelemaan, pitämään palveluksessaan ja tarjoamaan kehittymismahdollisuuksia osaavalle henkilöstölle tietoyhteiskunnan kiristyvässä työvoimakilpailussa. Tämän vuoksi on huolehdittava hyvän työnantajan menettelytavoin yleisestä työnantajakuvasta, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämisestä ja toimivuudesta sekä hyvästä työilmapiiristä. Hyvinvointivaltion säilyttäminen myös tulevaisuudessa on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen tavoite. Valtiontalouden tasapaino edellyttää hyvin toimivaa ja tehokasta julkista sektoria. Tämä vaatii myös puolustushallinnon toiminnalta kustannustehokkuutta. Valtiontalouden kehysmenettely ja koko vaalikautta koskevat sitovat kehykset asettavat suunnittelukaudella tiukat vaatimukset toiminnan ja talouden suunnittelulle. Puolustusvoimien kriisivalmiuden varmistaminen edellyttää kansallisia ja kansainvälisiä huoltovarmuuteen liittyviä sopimuksia ja järjestelyjä, sillä mahdollisuudet turvata maamme huoltovarmuus pelkästään kansallisin toimenpitein ovat riittämättömät. EU:n jäsenyys antaa mahdollisuuden hyödyntää unionin ja sen jäsenmaiden voimavaroja. Maanpuolustustahdon säilyminen Suomessa korkeana ei ole itsestään selvää. Historialliset tekijät säilyvät, mutta kansalaisten suhtautuminen muuttuu sodan kokemusten jäädessä vuosikymmenien päähän. Puolustusministeriön hallinnonalan on tuettava kansalaisten maanpuolustustahdon ylläpitoa ja varauduttava ennakoivasti maanpuolustustahtoon vaikuttaviin muutoksiin. Avoimella, oikea-aikaisella ja totuudenmukaisella viestinnällä on tärkeä rooli korkean maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Näihin keskeisimpiin tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää hallinnonalalla ennakoivampaa ohjausta, joustavaa ja vaihtoehtoista suunnittelua sekä tutkimuksen integroimista johtamiseen, suunnitteluun ja kehittämistoimintaan.

9 4 2 VUODEN 2004 TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO JA HALLITUKSEN STRATEGIA-ASIAKIRJAN LIN- JAUKSET Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan peruslinjaus on vahvistettu valtioneuvoston eduskunnalle antamassa ja sen hyväksymässä selonteossa. Siinä asetetaan periaatteet ja tavoitteet Suomen toimintalinjalle sekä tarjotaan kansainvälisen toimintaympäristön arvioinnin pohjalta kehys sen toimeenpanolle eri sektoreilla. Valtioneuvosto toimii näiden peruslinjausten toimeenpanemiseksi, ottaen huomioon eduskunnan lausumat. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja demokraattisten perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintalinja perustuu johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan, vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä sekä uskottavaan kansalliseen puolustukseen ja yhteiskunnan toimivuuteen. Toimintalinjaan kuuluu vastuun kantaminen kansainvälisestä turvallisuudesta ja vakaudesta sekä rauhanomaisesta muutoksesta yhteisten arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Suomi osallistuu aloitteellisesti ja täysimääräisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistyöhön ja toimeenpanoon. Unionin yhtenäisyys, keskinäinen yhteisvastuu ja yhteiset sitoumukset tälläkin alalla lisäävät Suomen turvallisuutta. Suomi ylläpitää ja kehittää sotilaallista puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä vaatimusten mukaisesti. Sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn, jolla pyritään ennalta ehkäisemään turvallisuusuhkien syntyminen Suomen aluetta kohtaan. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön eri kriisitilanteissa. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Puolustusvoimia kehitetään turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaisesti. Puolustuksen kehittäminen valtioneuvoston selonteossa 2004 kuvatulla tavalla edellyttää johtamis- ja hallintorakenteen uudistamista ja rakennemuutoksen jatkamista sekä puolustusministeriön hallinnonalan määrärahojen säilyttämistä nykytasolla selonteon linjausten mukaisesti. Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi puolustusbudjetista noin kolmannes pyritään käyttämään puolustusmateriaalihankintoihin. Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomi kehittää ja laajentaa osallistumistaan siviilikriisinhallintaan erityisesti Euroopan unionin mutta myös muiden järjestöjen ja toimintamuotojen puitteissa. Kansallisia voimavaroja kehitetään laaja-alaisesti. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Tämä edellyttää uusien toimintamuotojen omaksumista, nykyistä monipuolisempien ja suorituskykyisempien sotilaallisten voimavarojen kehittämistä ja osallistumista aktiivisesti monikansalliseen harjoitustoimintaan.

10 5 Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan säilyy nykytasolla. Uutena lisävaatimuksia tuovana osallistumismuotona on toiminta kahdessa EU:n monikansallisessa taisteluosastossa. Osallistuminen NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan vahvistaa kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja tukee kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä. Hallitus noudattaa asevientipolitiikassa Euroopan unionin yhteistä säännöstöä. Suomen omaa puolustusvälineteollisuutta, sen teknologista osaamista ja työllistämisvaikutuksia tuetaan. Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat. Suunnittelussa ja kehittämisessä painotetaan muun muassa huoltovarmuuden, väestönsuojelun, tietojärjestelmien suojaamisen ja viestinnän valmiuksia. Myös ympäristötuhot ja muut suuronnettomuusuhat otetaan huomioon varautumisessa. Yhteistoimintaa viranomaisten välillä ja kykyä antaa virka-apua muille viranomaisille kehitetään edelleen. Kansallisen turvallisuuden edellyttämää suorituskykyä kehitetään ja ylläpidetään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian mukaisesti. Lähivuosina hallinnonalojen tähän toimintaan liittyvien suorituskykyjen ylläpitämisen ja kehittämisen painopiste on valtion johtamisessa tarvittavan tilannekuvan muodostamisessa, vakavan rikollisuuden, ml. terrorismin paljastavassa tiedustelutoiminnassa, sähköisten tieto- ja viestijärjestelmien toimivuuden turvaamisessa ja terveydensuojelussa. Valtioneuvoston marraskuussa 2003 tehty periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista ja siihen liittyvä strategia tarkistetaan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean valmistelemana vuonna ARVOT, TAHTOTILA JA TOIMINTA-AJATUS 3.1 Puolustusministeriön hallinnonalan arvot Puolustusministeriön hallinnonalan arvot ovat turvallisuus, luotettavuus, uskottavuus ja isänmaallisuus. Arvot ovat hallinnonalan ylimmän johdon työvälineitä, joilla omalta osaltaan ohjataan koko hallinnonalalla työskentelevää henkilöstöä toimimaan yhteisen tahtotilan saavuttamisen hyväksi. Toimimalla arvojemme mukaisesti vahvistamme samalla kansalaistemme maanpuolustustahtoa. Turvallisuus Puolustamme maatamme koko valtakunnan alueella. Meillä on keskeinen rooli yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaamisessa ja osallistumme Suomen sisäisen turvallisuuden uhkien ennalta ehkäisemiseen ja torjumiseen. Osallistumme kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan. Roolimme vahvistaa kansalaistemme turvallisuuden tunnetta.

11 6 3.2 Tahtotila Luotettavuus Toimimme kaikissa tilanteissa osana demokraattista yhteiskuntaa siten, että valtionjohdolla, kansalaisillamme, yhteistoimintatahoillamme ja omilla työntekijöillämme on ehdoton luottamus hallinnonalaamme. Uskottavuus Toimintamme hallinnonalana lujittaa puolustuskykymme kansallista ja kansainvälistä uskottavuutta, mikä on tärkein tekijä Suomeen kohdistuvien ulkoisten uhkien ennalta ehkäisemisessä. Isänmaallisuus 3.3 Toiminta-ajatus Teemme työtä isänmaan tulevaisuuden hyväksi kunnioittaen aiempien sukupolvien uhrauksia ja pitäen omalta osaltamme huolen siitä, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus itsenäisiin ratkaisuihin kehittyvässä kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. Puolustusministeriö vastaa Suomen puolustuspolitiikasta. Puolustusministeriö on valtionjohdon luotettava asiantuntija ja valtionhallinnon merkittävä vaikuttaja turvallisuuspolitiikassa. Puolustusvoimilla on turvallisuusympäristöön nähden uskottava suorituskyky ehkäistä ennalta ja torjua Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia. Puolustusministeriön asema kokonaismaanpuolustuksen toimien yhteen sovittamisessa on muiden hallinnonalojen tunnustama, ja siihen liittyy avoin sekä kiinteä vuorovaikutus koko valtionhallinnossa. Puolustusministeriöllä ja puolustusvoimilla on kyky kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan valtionjohdon päätösten mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonala etenee tahtotilaan ydinosaamisalueilla, joita ovat Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen sekä kansainvälinen yhteistoiminta ja sotilaallinen kriisinhallinta. Hallinnonalan ydinosaamisalueiden kriittiset menestystekijät määritetään sekä niiden edellyttämä osaava henkilöstö rekrytoidaan ja koulutetaan. Suhteet kaikkiin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistoimintatahoihin hallinnonalan ydinosaamisalueilla rakennetaan lujiksi ja luottamuksellisiksi.

12 7 Hallinnonalan tehtäviä ja toimintoja rationalisoimalla turvataan kriittisten menestystekijöiden edellyttämät voimavarat. Puolustusministeriö kehitetään hallinnonalan ydinosaamisalueiden strategisen tason suunnittelijaksi, ohjaajaksi ja toteuttajaksi. Puolustusvoimien suorituskykyä sotilaalliseen maanpuolustukseen ja sotilaalliseen kriisinhallintaan kehitetään ja ylläpidetään turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti. Suorituskyvyn kehittämisellä turvataan myös virka-avun antaminen muille kokonaismaanpuolustuksen viranomaistahoille yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehitetään puolustushallinnon kotimaiseksi ja kansainvälisiä haasteita vastaavaksi kiinteistötoimen rauhanajan ja poikkeusolojen osaamiskeskukseksi. 4 HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT JA TAVOITTEET - (27. PÄÄLUOKKA) 4.1 Keskeisimmät tavoitteet Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta, ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Vuosien - keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäisenä keskeisimpänä tavoitteena on kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että toiminnan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tavoitteena on, että puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. Tavoitteena on VNS2004:n mukaisten linjausten huomioon ottaminen ja tavoitteiden saavuttaminen käytössä olevilla rajallisilla resursseilla sekä näihin liittyvän puolustusvoimien perustellun ja pitkäjänteisen rakennemuutoksen toimeenpano. Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi lähivuosina on mittava haaste.

13 8 Toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustusministeriön hallinnonalan yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille parannetaan erityisesti eisotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Puolustussuunnittelussa otetaan huomioon varautuminen muiden viranomaisten tukemiseen myös EU:n yhteisvastuulausekkeen edellyttämällä tavalla. Suunnittelukaudella parannetaan ministeriön edellytyksiä onnistua kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävässään. Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Painopiste sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyvyn luomisessa osallistumiseksi EU:n taisteluosastoihin. Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se tukee Suomen omaa puolustusta. Sotilaallista puolustusta kehitetään niin, että Suomi voi toimia aktiivisena jäsenenä Euroopan unionin muodostamassa turvallisuusyhteisössä ja osoittaa tarvittavat sotilaalliset voimavarat unionin velvoitteiden edellyttämiin toimiin. Syvenevällä kansainvälisellä yhteistoiminnalla tuetaan puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä. Kansainvälisen sotilaallisen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi kehitetään puolustusvoimien toiminnallista ja materiaalista yhteensopivuutta NATO-standardien ja -normien mukaisesti. Asevalvonnan uutena painopistealueena ovat joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvät toimet. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan pyritään suunnittelukauden aikana säilyttämään määrällisesti noin 1000 hengen tasolla ja operaatioihin välittömästi liittyvät vuotuiset menot noin 100 milj. euron tasolla. 4.2 Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi VNS 6/2004 mukaisesti puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat mitoitetaan vuosien menokehyksen mukaisesti. Sama reaalinen taso säilytetään vuosina Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä tavoitteena on vähentää noin henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Vuosien kehyspäätös sisälsi alkuvuosille yhteensä 40 miljoonan euron lisäleikkaukset vuoden 2004 selonteon edellyttämästä rahoitustasosta. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että vuosina 2006 ja ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistusta.

14 9 Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tavoitteita ei saavuteta, mikäli selonteon edellyttämistä rationalisointitoimenpiteistä (1200 htv) syntyviä hyötyjä ei saada täysimääräisesti hallinnonalan käyttöön. Mahdolliset uudet kehysleikkaukset ja se, että kustannusnousua ei kompensoitaisi täysimääräisesti suunnittelukaudella johtaisivat toteutuessaan koko puolustusjärjestelmän ja yleisen asevelvollisuuden uudelleen tarkasteluun. Käytännössä ainoa keino säästöjen saavuttamiseksi on joukko-osastojen lisälakkauttaminen suunnittelukaudella (2+2:n lisäksi), mikä sekin tuottaisi hyötyjä vasta muutaman vuoden kuluttua päätöksestä. Tämä ei mahdollistaisi tavoitteena olevan koko miespuolisen varusmiesikäluokan kouluttamista ja johtaisi siten samalla siirtymiseen valikoivaan asevelvollisuuteen. Valtioneuvoston vuosien kehyspäätöksen ja tuottavuuden toimenpideohjelman mukaisia henkilöstön vähennystavoitetta ei ole myöskään mahdollista saavuttaa ilman, että koko puolustusratkaisun keskeiset elementit otetaan uudelleen tarkasteluun. Uusia vuoden 2004 selonteon vuoteen 2012 ulottuvalle tarkasteluajanjaksolle mahdollisesti ydintoimintaan kohdistettavia henkilöstön vähentämistavoitteita ei ole mahdollista toteuttaa ilman joukko-osastojen lakkauttamisia ja henkilöstön irtisanomisia. Toisaalta mahdollisesti tukitoimintoihin kohdistettavat henkilöstön vähentämistavoitteet aiheuttavat palvelujen ostosta vähintään vastaavat kustannukset keskipitkällä aikavälillä, jolloin mahdollisia tuottavuushyötyjä hankkeista kertyy käytännössä vasta vuodesta alkaen. Puolustusministeriön hallinnonalan kehysehdotus vuosille - on valmisteltu siten, että vuodelle kertausharjoituskoulutukseen ja muuhun harjoitustoimintaan kohdistettavaksi suunnitelluista tilapäisistä ja epätarkoituksenmukaisista säästötoimenpiteistä voitaisiin luopua, jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat voitaisiin suorittaa alunperin suunnitellulla tavalla, kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä tuettaisiin eduskunnan edellyttämällä tavalla, puolustusvoimien rakenneuudistuksen toimeenpanosta ja tuottavuusohjelman toteutumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulisivat täysimääräisesti katetuiksi, toimitilojen osalta olisi mahdollista tehdä toiminnallisten tarpeiden ja räjähteiden turvallisen varastoinnin edellyttämät välttämättömät uusinvestoinnit ja perusparannukset, sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitettujen suomalaisten taisteluosastojen lisääntyviin palkkausmenoihin olisi riittävä rahoitus ja maakuntajoukkojen koulutuksessa olisi käytettävissä tarvittava toimintakeskusverkosto. Vuosina on rakenteellisilla toimilla, kuten johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisella, varuskuntarakenteen kehittämisellä, varikko- ja varastokentän supistamisella, joukko-osastojen lakkauttamisella sekä tuottavuuden parantamisella ja toimintoja painopisteyttämällä saavutettava keskimäärin noin 60 milj. euron vuotuinen rahoitusmahdollisuus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Puolustusministeriö on tuonut esille muutosehdotukset hallinnonalan kehysehdotuksessaan.

15 Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille - Puolustusministeriö asettaa vuosille - alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: A. Puolustuspolitiikka ja sotilaallinen maanpuolustus 1. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. Tavoite edellyttää: 1.1 Laadultaan ja määrältään riittävää rauhan- ja sodan ajan henkilöstöä ja yhteiskunnan koulutusjärjestelmään sopivaa koulutusjärjestelmää 1.2 Kykyä säädellä puolustusvalmiutta tilanteen edellyttämällä tavalla 1.3 Määrällisesti ja laadullisesti riittävää ajanmukaista sotavarustusta 1.4 Uhkia vastaavaa tiedustelu-, aluevalvonta - ja johtamiskykyä 1.5 Valmiutta kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa 1.6 Vaativan virka-avun antokykyä muille turvallisuusviranomaisille Vuonna puolustusvoimien kokonaisvahvuus on ja tärkeimmät joukot ovat: Maavoimat - kokonaisvahvuus operatiiviset joukot (60 000); painopisteenä 3 valmiusprikaatia - alueelliset joukot ( ); mukaan lukien maakuntajoukot Merivoimat - kokonaisvahvuus alusyksiköt; painopisteenä kaksi ohjuslaivuetta, miinantorjuntalaivueet ja miinalaivat - rannikkojoukot; liikkuvat rannikkojoukot Ilmavoimat - kokonaisvahvuus hävittäjälaivuetta

16 11 2. Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen. 2.1 Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytysten ja tutkimusyhteisön tutkimusedellytysten ylläpito 2.2 Integroituminen eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön ja materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus 2.3 Olemassa olevan sotavarustuksen ylläpitokyky 3. Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus. 4. Sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto. B. Sotilaallinen kriisinhallinta 4.1 Ylläpitää omalta osaltaan kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa siten, että kansalaisista vähintään 75% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta (MTS, vuonna 2005 luku oli 77 %). 5. Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky 5.1 Nopea valmius osallistua kriisinhallinnan operaatioihin 5.2 Monipuoliset ja suorituskykyiset joukot C. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 6. Turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. 7. Turvataan osaltaan valtakunnan itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet.

17 12 5 TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET PO- LITIIKKASEKTOREITTAIN TTS-KAUDELLA 5.1 Puolustuspolitiikka ja hallinto (27.01) Puolustusministeriön toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan TTS kaudella merkittävää muutosprosessia puolustusjärjestelmässämme. Sen tavoitteena on pitää puolustusvoimat suorituskykyisenä päätehtäväänsä ja luvun vaatimuksiin nähden. Puolustusministeriö on poliittisen päätöksenteon valmistelijana ja hallinnonalansa ohjaajana asettanut TTS kaudella seuraavat toimintalinjat ja painopisteet: Puolustusministeriön rooli suhteessa toimintaympäristöön Hallinnonalan ohjaus - Kehitetään yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta erityisesti muiden turvallisuusviranomaisten kanssa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa kaikissa tilanteissa. - Toimitaan rakentavasti yhteistyössä puolustusministeriön kaikilla tasoilla keskeisten kansainvälisten ja kansallisten yhteistyötahojen kanssa ja edistetään samalla hallinnonalan intressien huomioon ottamista. - Varmistetaan, että puolustushallinnon strategisessa suunnittelussa on huomioitu hallitusohjelmassa ja hallituksen strategia-asiakirjassa tehdyt linjaukset. - Puolustusjärjestelmän kehittämistä ohjataan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten ja valtiojohdon päätösten mukaisesti. - Puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saatetaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. - Kehitetään hallinnonalan toiminnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta puolustushallinnon tuottavuusohjelman puitteissa siten, että saavutettu tuottavuushyöty kohdennetaan keskeisiltä osin hallinnonalalle. - Selkiinnytetään palvelukeskusten ohjausmekanismit ja sen yhteydessä puolustushallinnon rakennuslaitoksen rooli puolustusministeriön hallinnonalalla. Ministeriön sisäinen kehittäminen - Puolustusministeriön toimintaa ja osaamista kehitetään ministeriön ohjausroolin ja kansainvälistyvän toimintaympäristön edellyttämällä tavalla.

18 13 - Varmistetaan ministeriön toimintavalmiutta vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin Tärkeimmät tulostavoitteet Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Puolustuspolitiikka ja hallinto - Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. Mittari: Puolustusvoimien kehittämisohjelmille ja toiminnan tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisaste. - Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu. - Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytykset ja tutkimusyhteisön tutkimusedellytykset on ylläpidetty. - Eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön on integroiduttu ja materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus on turvattu. Mittari: MoU -sopimusverkosto ja muut järjestelyt saatettu ja pidetty ajan tasalla sekä huoltovarmuusasiat huomioitu kahden- ja monenvälisissä sopimuksissa. R&T tutkimusmäärärahoja on lisätty ja on käynnistetty yhteiseurooppalaisia tutkimushankkeita. Ensimmäiset eurooppalaiset materiaaliyhteishankkeet on käynnistetty. Hankkeissa ei ole poikkeamia yleisistä hankintaperiaatteista. - Hallinnonalalla on käytettävissään olemassa olevat resurssit huomioon ottaen laadultaan ja määrältään riittävä rauhan ja sodan ajan henkilöstö. Mittari: Vaikuttavuustavoitetta arvioidaan uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta. Henkilöstövoimavarojen tilaa seurataan Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti. - Puolustusvoimien materiaali on määrältään riittävää, täyttää toimintakyvylle asetetut vaatimukset, on tarkoituksenmukaista ja käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvaa sekä edesauttaa Suomen osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin. Mittari: Materiaalin määrä suhteessa määrävahvuuteen. Hankittu materiaali on NATO - yhteensopivaa. - Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus. - Hallinnonalan lainsäädännön kehittämisessä otetaan huomioon erityisesti puolustusvoimien tehtävien laajentuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on myös asevelvollisia koskevien sääntelyjen kehittäminen niin, että asevelvollisille voitai-

19 14 siin nykyistä laajemmin antaa koulutusta tarvittavissa määrin myös maan rajojen ulkopuolella. - Puolustusvoimat keskittyy perustehtäviensä toteuttamiseen. Muiden tehtävien osalta syvennetään poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tukeudutaan ulkoisilta toimittajilta saataviin palveluihin. Kaikessa perus- ja muiden tehtävien kehittämistoiminnassa huomioidaan myös kansainvälisen yhteensopivuuden vaatimukset. Puolustushallinnon keinovalikoimaa sille määrättyjen tehtävien toteuttamiseksi arvioidaan uudelleen ja esimerkiksi yleisen asevelvollisuuden ja alueellisen puolustuksen sisältöjä kehitetään aktiivisesti. Hallinnonalan toimintaa ja rakenteita kehitetään siten, että tuottavuus lisääntyy sekä toiminnan ja resurssien tasapaino varmistuu. Mittari: Sanallinen arvio kehittämiskokonaisuuksista tutkimus- arviointi ja seurantatietoa hyödyntäen. - Puolustushallinnon tietohallinto ja johtamisjärjestelmä luo edellytykset puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja käyttämiselle. Mittari: Puolustusvoimien tietohallinnon uudistamisen toteutusaste (%) ja saavutetut säästöt vuoden 2004 tasoon nähden. - Puolustusvoimien operatiivisten järjestelmien integraatioaste (%) tavoitteesta) sekä NATO yhteensopivuuden taso Puolustusvoimat on tuottajana ja käyttäjänä SecNet:ssä sekä hyödyntää sen mahdollisuuksia syvään yhteistoimintaan turvallisuusviranomaisten kanssa. Mittari: Puolustusvoimat tuottaa ja hyödyntää kaikille turvallisuusviranomaisille tarkoitettuja palveluja (tuottaa kpl, käyttää kpl) sekä on lopettanut SecNet:n kanssa päällekkäiset toiminnot (kpl). - Sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto. Mittari: Kansalaisista vähintään 75% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Sotilaallinen kriisinhallinta - Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky - Nopea valmius osallistua kriisinhallinnan operaatioihin - Monipuoliset ja suorituskykyiset joukot Mittari: Puolustusvoimien kehittämisohjelmille ja toiminnan tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisaste.

20 15 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen - Turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. Mittari: Erillinen arviointi - Turvataan osaltaan valtakunnan itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet. Mittari: Erillinen arviointi Toiminnalliset tulostavoitteet Puolustusministeriön toiminnalliset tulostavoitteet tulosalueittain on esitetty liitteessä Sotilaallinen maanpuolustus (27.10) Puolustusvoimien toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Puolustusvoimien ydintehtävänä on sotilaallinen maanpuolustus. Puolustusvoimien kykyjä voidaan käyttää kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Suunnittelukaudella puolustusvoimien haasteena on vuoden 2004 valtioneuvoston selonteon mukaisten linjausten ja kehittämiskohteiden sekä säästövelvoitteiden toimeenpano. Merkittävimpänä tehtävänä on toteuttaa puolustuksen rakennemuutos ja siihen liittyen johtamis- ja hallintojärjestelmän, varikko- ja varastointijärjestelmän sekä koulutusorganisaation uudistus. Puolustusvoimien toiminnan päämääränä on varmistaa kansallisen puolustuksen uskottavuus muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Puolustuksen kehittämisen voimavaroja käytetään ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Vuoteen mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Laajemman sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään uhkaa vastaavalla tavalla. Puolustusvoimien toiminnan painopisteenä on suunnittelukaudella johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistuksen toteuttaminen. Suunnittelukaudella puolustusvoimat tasapainottaa toimintaansa ja talouttansa. Niukkenevista resursseista huolimatta asevelvollisten sosiaalis-taloudellista asemaa parannetaan ja asevelvollisuuden keskeyttämisen syitä pyritään ennakoivasti vähentämään. Kutsuntoja tehostetaan ja ennakkotarkastusjärjestelmää parannetaan. Päivärahoja ja erilliskorvauksia korotetaan vuonna. Suunnitelman mukaisesti vuonna kaikki lomamatkat muuttuvat maksuttomiksi sekä päivärahoja korotetaan vuonna. Varusmieskoulutuksesta ei tingitä. Puolustusvoimat pyrkii parantamaan varusmieskoulutuksen yhteiskunnallista hyväksi luettavuutta.