toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 1 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA VUOSILLE - Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille -. Sen lähtökohtana on eduskunnan viime vuonna hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon hallittu toimeenpano. Hallinnonalan kehysehdotus lähetetään valtiovarainministeriölle eri asiakirjalla. Maanpuolustuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Tämän päivän ratkaisujen vaikutukset puolustuskykyyn ulottuvat vuosikymmenten päähän. Turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sisältyvät puolustusjärjestelmän kehittämislinjaukset ja erityisesti rauhan ajan puolustusvoimien kehittäminen muodostavat puolustushallinnon pitkän aikavälin uudistusohjelman lähtökohdat. Puolustuksen pitkäjänteinen ja hallittu kehittäminen edellyttää, että suunnittelun keskeiset lähtökohdat, kehittämislinjaukset ja rahoitus voidaan ennakoida riittävällä varmuudella. Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta, ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Vuosien - keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäisenä keskeisimpänä tavoitteena on kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että toimin- POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo [email protected] PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

3 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 2 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 nan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tavoitteena on, että puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. Tavoitteena on VNS2004:n mukaisten linjausten huomioon ottaminen ja tavoitteiden saavuttaminen käytössä olevilla rajallisilla resursseilla sekä näihin liittyvän puolustusvoimien perustellun ja pitkäjänteisen rakennemuutoksen toimeenpano. Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi lähivuosina on mittava haaste. Toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustushallinnon yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille parannetaan erityisesti ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Puolustussuunnittelussa otetaan huomioon varautuminen muiden viranomaisten tukemiseen myös EU:n yhteisvastuulausekkeen edellyttämällä tavalla. Suunnittelukaudella parannetaan ministeriön edellytyksiä onnistua kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävässään. Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustushallinnon kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Painopiste sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyvyn luomisessa osallistumiseksi EU:n taisteluosastoihin. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan pyritään suunnittelukauden aikana säilyttämään määrällisesti noin 1000 hengen tasolla ja operaatioihin välittömästi liittyvät vuotuiset menot noin 100 milj. euron tasolla. Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä tavoitteena on vähentää noin henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Vuosien kehyspäätös sisälsi alkuvuosille yhteensä 40 miljoonan euron lisäleikkaukset vuoden 2004 selonteon edellyttämästä rahoitustasosta. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että vuosina 2006 ja ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistusta. POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo [email protected] PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

4 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 3 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tavoitteita ei saavuteta, mikäli selonteon edellyttämistä rationalisointitoimenpiteistä (1200 htv) syntyviä hyötyjä ei saada täysimääräisesti hallinnonalan käyttöön. Puolustusministeriön hallinnonalan kehysehdotus vuosille - on valmisteltu siten, että vuodelle kertausharjoituskoulutukseen ja muuhun harjoitustoimintaan kohdistettavaksi suunnitelluista tilapäisistä ja epätarkoituksenmukaisista säästötoimenpiteistä voitaisiin luopua, jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat voitaisiin suorittaa alunperin suunnitellulla tavalla, kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä tuettaisiin eduskunnan edellyttämällä tavalla, puolustusvoimien rakenneuudistuksen toimeenpanosta ja tuottavuusohjelman toteutumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulisivat täysimääräisesti katetuiksi, toimitilojen osalta olisi mahdollista tehdä toiminnallisten tarpeiden ja räjähteiden turvallisen varastoinnin edellyttämät välttämättömät uusinvestoinnit ja perusparannukset, sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitettujen suomalaisten taisteluosastojen lisääntyviin palkkausmenoihin olisi riittävä rahoitus ja maakuntajoukkojen koulutuksessa olisi käytettävissä tarvittava toimintakeskusverkosto. Tukitoimintoihin kohdistettavat henkilöstön vähentämistavoitteet aiheuttavat palvelujen ostosta vähintään vastaavat kustannukset keskipitkällä aikavälillä, jolloin mahdollisia tuottavuushyötyjä hankkeista kertyy käytännössä vasta vuodesta alkaen. Vuosina on rakenteellisilla toimilla, kuten johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisella, varuskuntarakenteen kehittämisellä, varikkoja varastokentän supistamisella, joukko-osastojen lakkauttamisella sekä tuottavuuden parantamisella ja toimintoja painopisteyttämällä saavutettava keskimäärin noin 60 milj. euron vuotuinen rahoitusmahdollisuus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Puolustusministeriö on tuonut esille muutosehdotukset hallinnonalan kehysehdotuksessaan. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen Kansliapäällikkö Matti Ahola LIITTEET Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille - POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo [email protected] PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

5 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 4 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM Helsinki //2005 JAKELU TIEDOKSI Valtiovarainministeriö (20 kpl) Puolustusministeri Kansliapäällikkö PLM osastot ja yksiköt Puolustusvoimain komentaja Pääesikunta (50 kpl) Puolustushallinnon rakennuslaitos (5 kpl) Eduskunnan kirjasto (2 kpl) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto (15 kpl) Eduskunnan ulkoasianvaliokunta (20 kpl) Eduskunnan puolustusvaliokunta (30 kpl) Valtiotalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8 A Vaihde Kirjaamo [email protected] PL 31 HELSINKI (09) (09) HELSINKI

6 SISÄLLYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VUODEN 2004 TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO JA HALLITUKSEN STRATEGIA-ASIAKIRJAN LINJAUKSET ARVOT, TAHTOTILA JA TOIMINTA-AJATUS PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN ARVOT TAHTOTILA TOIMINTA-AJATUS HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT JA TAVOITTEET - (27. PÄÄLUOKKA) KESKEISIMMÄT TAVOITTEET RESURSSIT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI HALLINNONALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET VUOSILLE TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET POLITIIKKASEKTOREITTAIN TTS-KAUDELLA PUOLUSTUSPOLITIIKKA JA HALLINTO (27.01) Puolustusministeriön toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Tärkeimmät tulostavoitteet Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Toiminnalliset tulostavoitteet SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS (27.10) Puolustusvoimien toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Kehittämisohjelmat, niiden päämäärät ja niille asetetut tärkeimmät tulostavoitteet Toiminnallinen tuloksellisuus Kokonaisresurssien käyttö SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA (27.30) Toimintalinjat ja päämäärät Tärkeimmät tulostavoitteet PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS (27.92.) Rakennuslaitoksen visio ja toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Tärkeimmät tulostavoitteet PERUSLASKELMA JA KEHYSEHDOTUS HENKILÖSTÖMÄÄRÄARVIO PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN HENKILÖSTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS ALUE-, TOIMITILA JA YMPÄRISTÖNHALLINTA LIITTEET LIITE 1 Puolustusministeriön alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuosille - LIITE 2 Puolustusvoimien alustavat tulostavoitteet vuosille -

7 2 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Suomen lähialueiden vakaus on vahvistunut Euroopan unionin ja NATO:n laajentumisen sekä Euroopan unionin integraation syvenemisen myötä. Samalla kansainvälinen tilanne yleisesti ja myös Suomen kannalta on kuitenkin haasteellisempi. Suomen turvallisuuteen vaikuttavat yhä enenevässä määrin paitsi sotilaallinen myös taloudellinen ja poliittinen kehitys Euroopassa sekä maailmanlaajuisesti. EU on Suomelle jatkossakin tärkein viitekehys. EU-maiden keskinäinen solidaarisuus vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Tämä edellyttää myös Suomelta täysimääräistä panostusta syventyvään yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä solidaarisuutta muita jäsenmaita kohtaan. Sotilaalliset turvatakuut on saatavissa ainoastaan NATO-jäsenyyden kautta. Toimintaympäristömme säilynee vakaana. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan ei kohdistune välitöntä sotilaallista uhkaa, ylläpidetään lähiympäristössämme edelleen merkittävää sotilaallista potentiaalia. Tämä edellyttää Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja pitkäjänteistä kehittämistä. Puolustushallinnon keskeisimmäksi haasteeksi on noussut hallinnonalalla käytössä olevien resurssien riittävyys. Suomen puolustuksen uskottavuuden ja riittävän puolustuskyvyn ylläpitäminen sekä kehittäminen puolustushallinnon nykyresursseilla käy yhä haasteellisemmaksi. Tällöin on keskityttävä lisääntyvässä määrin valtakunnan toiminnan kannalta keskeisten toimintojen, alueiden ja kohteiden sotilaalliseen puolustukseen. Sotilaallisen kriisinhallinnan vaativuus kasvaa. Sen haasteena ovat nopeaa liikkeellelähtöä edellyttävät, sotilaallisesti vaativat ja kaukana Euroopasta toteutettavat tehtävät. Sotilas- ja siviilitoimijoiden yhteistyö kriisinhallinnassa lisääntyy. Tarve yhteistoimintakyvyn ja uusien joukkotyyppien kehittämiseen kasvaa, mikä merkitsee panostamista korkeaan teknologiaan, laatuun ja erikoisosaamisalueiden hallitsemiseen. Sotilaallisen kriisinhallinnan toimintakyvyn kehittäminen ja osallistuminen on sovitettava noin 100 milj. euron rahoitustasolle. Yhä useammat kansalliset strategiset turvallisuusedut eivät ole sidottuna valtion alueeseen. Euroopan maiden puolustusratkaisut perustuvat tiivistyvään monikansalliseen yhteistyöhön, lisääntyvään ammattimaisuuteen, pieneneviin joukkomääriin ja moderniin sotateknologiaan. Painopiste on siirtymässä kansallisesta puolustuksesta kansainväliseen kriisinhallintaan. Myös Suomen puolustusvoimia kehitetään entistä yhteistoimintakykyisemmäksi. Syvenevällä kansainvälisellä yhteistoiminnalla tuetaan puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä. Kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen painoarvo ja samalla hallinnonalojen välisen yhteistyön merkitys kasvavat. Uusien uhkakuvien myötä puolustusvoimien sotilaallisia suorituskykyjä on kyettävä käyttämään myös muiden viranomaisten tukena ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan sekä niiden seurausten hallintaan ja jälkihoitoon kotimaassa tai tarvittaessa maan rajojen ulkopuolella. Puolustushallinnon on kyettävä tiiviiseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan

8 3 yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla. Puolustusvoimien tärkeimpänä tehtävänä säilyy edelleen Suomen sotilaallinen puolustaminen. Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin roolit ovat murroksessa. Julkisessa hallinnossa keskitytään lähivuosina yhä enemmän ydintoimintojen toteuttamiseen. Puolustushallinnon kehittymisen tulee seurata yhteiskuntaa kohtaavia muutoksia ajantasaisesti ja yhteiskunnan tavoitteita tukien. Myös puolustushallinto joutuu tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti ja etsimään uusia toimintatapoja, joissa korostuvat yhteiskunnan eri toimijoiden erikoistumisen ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen. Suomessa on käynnissä merkittävä väestörakenteen muutos: suomalaisten määrä kääntyy laskuun ja väestö vanhenee. Väestörakenteen muutos vaikuttaa talouskehitykseen sekä työllisyyteen ja sillä on myös mittavia julkistaloudellisia seurauksia. Varusmiespalvelukseen tulevien 20-vuotiaiden miespuolisten ikäluokkien koossa merkittävimmät muutokset ovat jo tapahtuneet. Kutsuntoihin tulevan miespuolisen ikäluokan koko kasvaa lievästi vuosina (v noin ). Tämän jälkeen 20-vuotiaiden miespuolisten ikäluokkien koko alenee tasolle vuoteen 2030 saakka. Ikääntyvän väestön oloissa puolustushallinnon on kyettävä houkuttelemaan, pitämään palveluksessaan ja tarjoamaan kehittymismahdollisuuksia osaavalle henkilöstölle tietoyhteiskunnan kiristyvässä työvoimakilpailussa. Tämän vuoksi on huolehdittava hyvän työnantajan menettelytavoin yleisestä työnantajakuvasta, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämisestä ja toimivuudesta sekä hyvästä työilmapiiristä. Hyvinvointivaltion säilyttäminen myös tulevaisuudessa on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen tavoite. Valtiontalouden tasapaino edellyttää hyvin toimivaa ja tehokasta julkista sektoria. Tämä vaatii myös puolustushallinnon toiminnalta kustannustehokkuutta. Valtiontalouden kehysmenettely ja koko vaalikautta koskevat sitovat kehykset asettavat suunnittelukaudella tiukat vaatimukset toiminnan ja talouden suunnittelulle. Puolustusvoimien kriisivalmiuden varmistaminen edellyttää kansallisia ja kansainvälisiä huoltovarmuuteen liittyviä sopimuksia ja järjestelyjä, sillä mahdollisuudet turvata maamme huoltovarmuus pelkästään kansallisin toimenpitein ovat riittämättömät. EU:n jäsenyys antaa mahdollisuuden hyödyntää unionin ja sen jäsenmaiden voimavaroja. Maanpuolustustahdon säilyminen Suomessa korkeana ei ole itsestään selvää. Historialliset tekijät säilyvät, mutta kansalaisten suhtautuminen muuttuu sodan kokemusten jäädessä vuosikymmenien päähän. Puolustusministeriön hallinnonalan on tuettava kansalaisten maanpuolustustahdon ylläpitoa ja varauduttava ennakoivasti maanpuolustustahtoon vaikuttaviin muutoksiin. Avoimella, oikea-aikaisella ja totuudenmukaisella viestinnällä on tärkeä rooli korkean maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Näihin keskeisimpiin tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää hallinnonalalla ennakoivampaa ohjausta, joustavaa ja vaihtoehtoista suunnittelua sekä tutkimuksen integroimista johtamiseen, suunnitteluun ja kehittämistoimintaan.

9 4 2 VUODEN 2004 TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO JA HALLITUKSEN STRATEGIA-ASIAKIRJAN LIN- JAUKSET Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan peruslinjaus on vahvistettu valtioneuvoston eduskunnalle antamassa ja sen hyväksymässä selonteossa. Siinä asetetaan periaatteet ja tavoitteet Suomen toimintalinjalle sekä tarjotaan kansainvälisen toimintaympäristön arvioinnin pohjalta kehys sen toimeenpanolle eri sektoreilla. Valtioneuvosto toimii näiden peruslinjausten toimeenpanemiseksi, ottaen huomioon eduskunnan lausumat. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja demokraattisten perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintalinja perustuu johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan, vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä sekä uskottavaan kansalliseen puolustukseen ja yhteiskunnan toimivuuteen. Toimintalinjaan kuuluu vastuun kantaminen kansainvälisestä turvallisuudesta ja vakaudesta sekä rauhanomaisesta muutoksesta yhteisten arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Suomi osallistuu aloitteellisesti ja täysimääräisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistyöhön ja toimeenpanoon. Unionin yhtenäisyys, keskinäinen yhteisvastuu ja yhteiset sitoumukset tälläkin alalla lisäävät Suomen turvallisuutta. Suomi ylläpitää ja kehittää sotilaallista puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä vaatimusten mukaisesti. Sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn, jolla pyritään ennalta ehkäisemään turvallisuusuhkien syntyminen Suomen aluetta kohtaan. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön eri kriisitilanteissa. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Puolustusvoimia kehitetään turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaisesti. Puolustuksen kehittäminen valtioneuvoston selonteossa 2004 kuvatulla tavalla edellyttää johtamis- ja hallintorakenteen uudistamista ja rakennemuutoksen jatkamista sekä puolustusministeriön hallinnonalan määrärahojen säilyttämistä nykytasolla selonteon linjausten mukaisesti. Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi puolustusbudjetista noin kolmannes pyritään käyttämään puolustusmateriaalihankintoihin. Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomi kehittää ja laajentaa osallistumistaan siviilikriisinhallintaan erityisesti Euroopan unionin mutta myös muiden järjestöjen ja toimintamuotojen puitteissa. Kansallisia voimavaroja kehitetään laaja-alaisesti. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Tämä edellyttää uusien toimintamuotojen omaksumista, nykyistä monipuolisempien ja suorituskykyisempien sotilaallisten voimavarojen kehittämistä ja osallistumista aktiivisesti monikansalliseen harjoitustoimintaan.

10 5 Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan säilyy nykytasolla. Uutena lisävaatimuksia tuovana osallistumismuotona on toiminta kahdessa EU:n monikansallisessa taisteluosastossa. Osallistuminen NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan vahvistaa kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja tukee kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä. Hallitus noudattaa asevientipolitiikassa Euroopan unionin yhteistä säännöstöä. Suomen omaa puolustusvälineteollisuutta, sen teknologista osaamista ja työllistämisvaikutuksia tuetaan. Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat. Suunnittelussa ja kehittämisessä painotetaan muun muassa huoltovarmuuden, väestönsuojelun, tietojärjestelmien suojaamisen ja viestinnän valmiuksia. Myös ympäristötuhot ja muut suuronnettomuusuhat otetaan huomioon varautumisessa. Yhteistoimintaa viranomaisten välillä ja kykyä antaa virka-apua muille viranomaisille kehitetään edelleen. Kansallisen turvallisuuden edellyttämää suorituskykyä kehitetään ja ylläpidetään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian mukaisesti. Lähivuosina hallinnonalojen tähän toimintaan liittyvien suorituskykyjen ylläpitämisen ja kehittämisen painopiste on valtion johtamisessa tarvittavan tilannekuvan muodostamisessa, vakavan rikollisuuden, ml. terrorismin paljastavassa tiedustelutoiminnassa, sähköisten tieto- ja viestijärjestelmien toimivuuden turvaamisessa ja terveydensuojelussa. Valtioneuvoston marraskuussa 2003 tehty periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista ja siihen liittyvä strategia tarkistetaan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean valmistelemana vuonna ARVOT, TAHTOTILA JA TOIMINTA-AJATUS 3.1 Puolustusministeriön hallinnonalan arvot Puolustusministeriön hallinnonalan arvot ovat turvallisuus, luotettavuus, uskottavuus ja isänmaallisuus. Arvot ovat hallinnonalan ylimmän johdon työvälineitä, joilla omalta osaltaan ohjataan koko hallinnonalalla työskentelevää henkilöstöä toimimaan yhteisen tahtotilan saavuttamisen hyväksi. Toimimalla arvojemme mukaisesti vahvistamme samalla kansalaistemme maanpuolustustahtoa. Turvallisuus Puolustamme maatamme koko valtakunnan alueella. Meillä on keskeinen rooli yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaamisessa ja osallistumme Suomen sisäisen turvallisuuden uhkien ennalta ehkäisemiseen ja torjumiseen. Osallistumme kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan. Roolimme vahvistaa kansalaistemme turvallisuuden tunnetta.

11 6 3.2 Tahtotila Luotettavuus Toimimme kaikissa tilanteissa osana demokraattista yhteiskuntaa siten, että valtionjohdolla, kansalaisillamme, yhteistoimintatahoillamme ja omilla työntekijöillämme on ehdoton luottamus hallinnonalaamme. Uskottavuus Toimintamme hallinnonalana lujittaa puolustuskykymme kansallista ja kansainvälistä uskottavuutta, mikä on tärkein tekijä Suomeen kohdistuvien ulkoisten uhkien ennalta ehkäisemisessä. Isänmaallisuus 3.3 Toiminta-ajatus Teemme työtä isänmaan tulevaisuuden hyväksi kunnioittaen aiempien sukupolvien uhrauksia ja pitäen omalta osaltamme huolen siitä, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus itsenäisiin ratkaisuihin kehittyvässä kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. Puolustusministeriö vastaa Suomen puolustuspolitiikasta. Puolustusministeriö on valtionjohdon luotettava asiantuntija ja valtionhallinnon merkittävä vaikuttaja turvallisuuspolitiikassa. Puolustusvoimilla on turvallisuusympäristöön nähden uskottava suorituskyky ehkäistä ennalta ja torjua Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia. Puolustusministeriön asema kokonaismaanpuolustuksen toimien yhteen sovittamisessa on muiden hallinnonalojen tunnustama, ja siihen liittyy avoin sekä kiinteä vuorovaikutus koko valtionhallinnossa. Puolustusministeriöllä ja puolustusvoimilla on kyky kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan valtionjohdon päätösten mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonala etenee tahtotilaan ydinosaamisalueilla, joita ovat Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen sekä kansainvälinen yhteistoiminta ja sotilaallinen kriisinhallinta. Hallinnonalan ydinosaamisalueiden kriittiset menestystekijät määritetään sekä niiden edellyttämä osaava henkilöstö rekrytoidaan ja koulutetaan. Suhteet kaikkiin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistoimintatahoihin hallinnonalan ydinosaamisalueilla rakennetaan lujiksi ja luottamuksellisiksi.

12 7 Hallinnonalan tehtäviä ja toimintoja rationalisoimalla turvataan kriittisten menestystekijöiden edellyttämät voimavarat. Puolustusministeriö kehitetään hallinnonalan ydinosaamisalueiden strategisen tason suunnittelijaksi, ohjaajaksi ja toteuttajaksi. Puolustusvoimien suorituskykyä sotilaalliseen maanpuolustukseen ja sotilaalliseen kriisinhallintaan kehitetään ja ylläpidetään turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti. Suorituskyvyn kehittämisellä turvataan myös virka-avun antaminen muille kokonaismaanpuolustuksen viranomaistahoille yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehitetään puolustushallinnon kotimaiseksi ja kansainvälisiä haasteita vastaavaksi kiinteistötoimen rauhanajan ja poikkeusolojen osaamiskeskukseksi. 4 HALLINNONALAN TOIMINTALINJAT JA TAVOITTEET - (27. PÄÄLUOKKA) 4.1 Keskeisimmät tavoitteet Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta, ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallinen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen. Vuosien - keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäisenä keskeisimpänä tavoitteena on kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että toiminnan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tavoitteena on, että puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. Tavoitteena on VNS2004:n mukaisten linjausten huomioon ottaminen ja tavoitteiden saavuttaminen käytössä olevilla rajallisilla resursseilla sekä näihin liittyvän puolustusvoimien perustellun ja pitkäjänteisen rakennemuutoksen toimeenpano. Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi lähivuosina on mittava haaste.

13 8 Toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustusministeriön hallinnonalan yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille parannetaan erityisesti eisotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Puolustussuunnittelussa otetaan huomioon varautuminen muiden viranomaisten tukemiseen myös EU:n yhteisvastuulausekkeen edellyttämällä tavalla. Suunnittelukaudella parannetaan ministeriön edellytyksiä onnistua kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamistehtävässään. Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Painopiste sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyvyn luomisessa osallistumiseksi EU:n taisteluosastoihin. Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se tukee Suomen omaa puolustusta. Sotilaallista puolustusta kehitetään niin, että Suomi voi toimia aktiivisena jäsenenä Euroopan unionin muodostamassa turvallisuusyhteisössä ja osoittaa tarvittavat sotilaalliset voimavarat unionin velvoitteiden edellyttämiin toimiin. Syvenevällä kansainvälisellä yhteistoiminnalla tuetaan puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämistä. Kansainvälisen sotilaallisen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi kehitetään puolustusvoimien toiminnallista ja materiaalista yhteensopivuutta NATO-standardien ja -normien mukaisesti. Asevalvonnan uutena painopistealueena ovat joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvät toimet. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan pyritään suunnittelukauden aikana säilyttämään määrällisesti noin 1000 hengen tasolla ja operaatioihin välittömästi liittyvät vuotuiset menot noin 100 milj. euron tasolla. 4.2 Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi VNS 6/2004 mukaisesti puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat mitoitetaan vuosien menokehyksen mukaisesti. Sama reaalinen taso säilytetään vuosina Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä tavoitteena on vähentää noin henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Vuosien kehyspäätös sisälsi alkuvuosille yhteensä 40 miljoonan euron lisäleikkaukset vuoden 2004 selonteon edellyttämästä rahoitustasosta. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että vuosina 2006 ja ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistusta.

14 9 Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tavoitteita ei saavuteta, mikäli selonteon edellyttämistä rationalisointitoimenpiteistä (1200 htv) syntyviä hyötyjä ei saada täysimääräisesti hallinnonalan käyttöön. Mahdolliset uudet kehysleikkaukset ja se, että kustannusnousua ei kompensoitaisi täysimääräisesti suunnittelukaudella johtaisivat toteutuessaan koko puolustusjärjestelmän ja yleisen asevelvollisuuden uudelleen tarkasteluun. Käytännössä ainoa keino säästöjen saavuttamiseksi on joukko-osastojen lisälakkauttaminen suunnittelukaudella (2+2:n lisäksi), mikä sekin tuottaisi hyötyjä vasta muutaman vuoden kuluttua päätöksestä. Tämä ei mahdollistaisi tavoitteena olevan koko miespuolisen varusmiesikäluokan kouluttamista ja johtaisi siten samalla siirtymiseen valikoivaan asevelvollisuuteen. Valtioneuvoston vuosien kehyspäätöksen ja tuottavuuden toimenpideohjelman mukaisia henkilöstön vähennystavoitetta ei ole myöskään mahdollista saavuttaa ilman, että koko puolustusratkaisun keskeiset elementit otetaan uudelleen tarkasteluun. Uusia vuoden 2004 selonteon vuoteen 2012 ulottuvalle tarkasteluajanjaksolle mahdollisesti ydintoimintaan kohdistettavia henkilöstön vähentämistavoitteita ei ole mahdollista toteuttaa ilman joukko-osastojen lakkauttamisia ja henkilöstön irtisanomisia. Toisaalta mahdollisesti tukitoimintoihin kohdistettavat henkilöstön vähentämistavoitteet aiheuttavat palvelujen ostosta vähintään vastaavat kustannukset keskipitkällä aikavälillä, jolloin mahdollisia tuottavuushyötyjä hankkeista kertyy käytännössä vasta vuodesta alkaen. Puolustusministeriön hallinnonalan kehysehdotus vuosille - on valmisteltu siten, että vuodelle kertausharjoituskoulutukseen ja muuhun harjoitustoimintaan kohdistettavaksi suunnitelluista tilapäisistä ja epätarkoituksenmukaisista säästötoimenpiteistä voitaisiin luopua, jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat voitaisiin suorittaa alunperin suunnitellulla tavalla, kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä tuettaisiin eduskunnan edellyttämällä tavalla, puolustusvoimien rakenneuudistuksen toimeenpanosta ja tuottavuusohjelman toteutumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulisivat täysimääräisesti katetuiksi, toimitilojen osalta olisi mahdollista tehdä toiminnallisten tarpeiden ja räjähteiden turvallisen varastoinnin edellyttämät välttämättömät uusinvestoinnit ja perusparannukset, sotilaalliseen kriisinhallintaan tarkoitettujen suomalaisten taisteluosastojen lisääntyviin palkkausmenoihin olisi riittävä rahoitus ja maakuntajoukkojen koulutuksessa olisi käytettävissä tarvittava toimintakeskusverkosto. Vuosina on rakenteellisilla toimilla, kuten johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisella, varuskuntarakenteen kehittämisellä, varikko- ja varastokentän supistamisella, joukko-osastojen lakkauttamisella sekä tuottavuuden parantamisella ja toimintoja painopisteyttämällä saavutettava keskimäärin noin 60 milj. euron vuotuinen rahoitusmahdollisuus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Puolustusministeriö on tuonut esille muutosehdotukset hallinnonalan kehysehdotuksessaan.

15 Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille - Puolustusministeriö asettaa vuosille - alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: A. Puolustuspolitiikka ja sotilaallinen maanpuolustus 1. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. Tavoite edellyttää: 1.1 Laadultaan ja määrältään riittävää rauhan- ja sodan ajan henkilöstöä ja yhteiskunnan koulutusjärjestelmään sopivaa koulutusjärjestelmää 1.2 Kykyä säädellä puolustusvalmiutta tilanteen edellyttämällä tavalla 1.3 Määrällisesti ja laadullisesti riittävää ajanmukaista sotavarustusta 1.4 Uhkia vastaavaa tiedustelu-, aluevalvonta - ja johtamiskykyä 1.5 Valmiutta kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa 1.6 Vaativan virka-avun antokykyä muille turvallisuusviranomaisille Vuonna puolustusvoimien kokonaisvahvuus on ja tärkeimmät joukot ovat: Maavoimat - kokonaisvahvuus operatiiviset joukot (60 000); painopisteenä 3 valmiusprikaatia - alueelliset joukot ( ); mukaan lukien maakuntajoukot Merivoimat - kokonaisvahvuus alusyksiköt; painopisteenä kaksi ohjuslaivuetta, miinantorjuntalaivueet ja miinalaivat - rannikkojoukot; liikkuvat rannikkojoukot Ilmavoimat - kokonaisvahvuus hävittäjälaivuetta

16 11 2. Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen. 2.1 Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytysten ja tutkimusyhteisön tutkimusedellytysten ylläpito 2.2 Integroituminen eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön ja materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus 2.3 Olemassa olevan sotavarustuksen ylläpitokyky 3. Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus. 4. Sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto. B. Sotilaallinen kriisinhallinta 4.1 Ylläpitää omalta osaltaan kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa siten, että kansalaisista vähintään 75% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta (MTS, vuonna 2005 luku oli 77 %). 5. Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky 5.1 Nopea valmius osallistua kriisinhallinnan operaatioihin 5.2 Monipuoliset ja suorituskykyiset joukot C. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen 6. Turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. 7. Turvataan osaltaan valtakunnan itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet.

17 12 5 TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET PO- LITIIKKASEKTOREITTAIN TTS-KAUDELLA 5.1 Puolustuspolitiikka ja hallinto (27.01) Puolustusministeriön toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan TTS kaudella merkittävää muutosprosessia puolustusjärjestelmässämme. Sen tavoitteena on pitää puolustusvoimat suorituskykyisenä päätehtäväänsä ja luvun vaatimuksiin nähden. Puolustusministeriö on poliittisen päätöksenteon valmistelijana ja hallinnonalansa ohjaajana asettanut TTS kaudella seuraavat toimintalinjat ja painopisteet: Puolustusministeriön rooli suhteessa toimintaympäristöön Hallinnonalan ohjaus - Kehitetään yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta erityisesti muiden turvallisuusviranomaisten kanssa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa kaikissa tilanteissa. - Toimitaan rakentavasti yhteistyössä puolustusministeriön kaikilla tasoilla keskeisten kansainvälisten ja kansallisten yhteistyötahojen kanssa ja edistetään samalla hallinnonalan intressien huomioon ottamista. - Varmistetaan, että puolustushallinnon strategisessa suunnittelussa on huomioitu hallitusohjelmassa ja hallituksen strategia-asiakirjassa tehdyt linjaukset. - Puolustusjärjestelmän kehittämistä ohjataan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten ja valtiojohdon päätösten mukaisesti. - Puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saatetaan tasapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja riittävä liikkumavara muutoksiin samalla säilytetään. - Kehitetään hallinnonalan toiminnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta puolustushallinnon tuottavuusohjelman puitteissa siten, että saavutettu tuottavuushyöty kohdennetaan keskeisiltä osin hallinnonalalle. - Selkiinnytetään palvelukeskusten ohjausmekanismit ja sen yhteydessä puolustushallinnon rakennuslaitoksen rooli puolustusministeriön hallinnonalalla. Ministeriön sisäinen kehittäminen - Puolustusministeriön toimintaa ja osaamista kehitetään ministeriön ohjausroolin ja kansainvälistyvän toimintaympäristön edellyttämällä tavalla.

18 13 - Varmistetaan ministeriön toimintavalmiutta vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin Tärkeimmät tulostavoitteet Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Puolustuspolitiikka ja hallinto - Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. Mittari: Puolustusvoimien kehittämisohjelmille ja toiminnan tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisaste. - Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu. - Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytykset ja tutkimusyhteisön tutkimusedellytykset on ylläpidetty. - Eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön on integroiduttu ja materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus on turvattu. Mittari: MoU -sopimusverkosto ja muut järjestelyt saatettu ja pidetty ajan tasalla sekä huoltovarmuusasiat huomioitu kahden- ja monenvälisissä sopimuksissa. R&T tutkimusmäärärahoja on lisätty ja on käynnistetty yhteiseurooppalaisia tutkimushankkeita. Ensimmäiset eurooppalaiset materiaaliyhteishankkeet on käynnistetty. Hankkeissa ei ole poikkeamia yleisistä hankintaperiaatteista. - Hallinnonalalla on käytettävissään olemassa olevat resurssit huomioon ottaen laadultaan ja määrältään riittävä rauhan ja sodan ajan henkilöstö. Mittari: Vaikuttavuustavoitetta arvioidaan uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta. Henkilöstövoimavarojen tilaa seurataan Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti. - Puolustusvoimien materiaali on määrältään riittävää, täyttää toimintakyvylle asetetut vaatimukset, on tarkoituksenmukaista ja käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvaa sekä edesauttaa Suomen osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin. Mittari: Materiaalin määrä suhteessa määrävahvuuteen. Hankittu materiaali on NATO - yhteensopivaa. - Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus. - Hallinnonalan lainsäädännön kehittämisessä otetaan huomioon erityisesti puolustusvoimien tehtävien laajentuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on myös asevelvollisia koskevien sääntelyjen kehittäminen niin, että asevelvollisille voitai-

19 14 siin nykyistä laajemmin antaa koulutusta tarvittavissa määrin myös maan rajojen ulkopuolella. - Puolustusvoimat keskittyy perustehtäviensä toteuttamiseen. Muiden tehtävien osalta syvennetään poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tukeudutaan ulkoisilta toimittajilta saataviin palveluihin. Kaikessa perus- ja muiden tehtävien kehittämistoiminnassa huomioidaan myös kansainvälisen yhteensopivuuden vaatimukset. Puolustushallinnon keinovalikoimaa sille määrättyjen tehtävien toteuttamiseksi arvioidaan uudelleen ja esimerkiksi yleisen asevelvollisuuden ja alueellisen puolustuksen sisältöjä kehitetään aktiivisesti. Hallinnonalan toimintaa ja rakenteita kehitetään siten, että tuottavuus lisääntyy sekä toiminnan ja resurssien tasapaino varmistuu. Mittari: Sanallinen arvio kehittämiskokonaisuuksista tutkimus- arviointi ja seurantatietoa hyödyntäen. - Puolustushallinnon tietohallinto ja johtamisjärjestelmä luo edellytykset puolustusjärjestelmän kehittämiselle ja käyttämiselle. Mittari: Puolustusvoimien tietohallinnon uudistamisen toteutusaste (%) ja saavutetut säästöt vuoden 2004 tasoon nähden. - Puolustusvoimien operatiivisten järjestelmien integraatioaste (%) tavoitteesta) sekä NATO yhteensopivuuden taso Puolustusvoimat on tuottajana ja käyttäjänä SecNet:ssä sekä hyödyntää sen mahdollisuuksia syvään yhteistoimintaan turvallisuusviranomaisten kanssa. Mittari: Puolustusvoimat tuottaa ja hyödyntää kaikille turvallisuusviranomaisille tarkoitettuja palveluja (tuottaa kpl, käyttää kpl) sekä on lopettanut SecNet:n kanssa päällekkäiset toiminnot (kpl). - Sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto. Mittari: Kansalaisista vähintään 75% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Sotilaallinen kriisinhallinta - Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky - Nopea valmius osallistua kriisinhallinnan operaatioihin - Monipuoliset ja suorituskykyiset joukot Mittari: Puolustusvoimien kehittämisohjelmille ja toiminnan tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisaste.

20 15 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen - Turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. Mittari: Erillinen arviointi - Turvataan osaltaan valtakunnan itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet. Mittari: Erillinen arviointi Toiminnalliset tulostavoitteet Puolustusministeriön toiminnalliset tulostavoitteet tulosalueittain on esitetty liitteessä Sotilaallinen maanpuolustus (27.10) Puolustusvoimien toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Puolustusvoimien ydintehtävänä on sotilaallinen maanpuolustus. Puolustusvoimien kykyjä voidaan käyttää kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Suunnittelukaudella puolustusvoimien haasteena on vuoden 2004 valtioneuvoston selonteon mukaisten linjausten ja kehittämiskohteiden sekä säästövelvoitteiden toimeenpano. Merkittävimpänä tehtävänä on toteuttaa puolustuksen rakennemuutos ja siihen liittyen johtamis- ja hallintojärjestelmän, varikko- ja varastointijärjestelmän sekä koulutusorganisaation uudistus. Puolustusvoimien toiminnan päämääränä on varmistaa kansallisen puolustuksen uskottavuus muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Puolustuksen kehittämisen voimavaroja käytetään ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn saavuttamiseksi. Vuoteen mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Laajemman sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään uhkaa vastaavalla tavalla. Puolustusvoimien toiminnan painopisteenä on suunnittelukaudella johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistuksen toteuttaminen. Suunnittelukaudella puolustusvoimat tasapainottaa toimintaansa ja talouttansa. Niukkenevista resursseista huolimatta asevelvollisten sosiaalis-taloudellista asemaa parannetaan ja asevelvollisuuden keskeyttämisen syitä pyritään ennakoivasti vähentämään. Kutsuntoja tehostetaan ja ennakkotarkastusjärjestelmää parannetaan. Päivärahoja ja erilliskorvauksia korotetaan vuonna. Suunnitelman mukaisesti vuonna kaikki lomamatkat muuttuvat maksuttomiksi sekä päivärahoja korotetaan vuonna. Varusmieskoulutuksesta ei tingitä. Puolustusvoimat pyrkii parantamaan varusmieskoulutuksen yhteiskunnallista hyväksi luettavuutta.

21 16 Puolustusministeriö on laatinut kehysehdotuksen niin, että koulutettujen reserviläisten määrä nostetaan reserviläiseen vuodesta alkaen. Mikäli lisämäärärahaa ei saada, joudutaan vuonna reserviläiskoulutusta supistamaan 5000 koulutettuun reserviläiseen käskettyjen säästövelvoitteiden ja vuosien kehyspäätöksessä tehtyjen määrärahojen kehysleikkausten vuoksi. Puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta kehitetään kansainvälisten normien ja standardien mukaisesti. Kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumisen painopiste on EU:n taisteluosastojen muodostamisessa. Yhteistoimintakykyä parannetaan myös NA- TO:n rauhankumppanuuden suunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) puitteissa ja asevalvonnan uutena painopistealueena ovat joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvät toimet. Suunnittelujaksolla kehitetään viranomaisyhteistoimintaa mahdollisimman laaja-alaisesti. Puolustusvoimat vahvistaa valmiuksiaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa valtioneuvoston linjaamalla tavalla. Puolustusvoimien joukkoja ja materiaalia valmistaudutaan käyttämään muun yhteiskunnan tukemiseen viranomaisyhteistyöhön liittyen. Puolustusvoimien ydintehtävien toteuttamisvalmiudesta ei kuitenkaan tingitä. Suunnittelukaudella jatketaan -luvun puolustuskyvyn kehittämistä. Kehittämisen painopiste on maavoimissa ja ilmapuolustuksessa. Painopistealueita ovat puolustusvoimien yhteinen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, ilmapuolustus, sotilaallinen kriisinhallintakyky sekä kotimaan ja ulkomaan elinkeinoelämään verkottunut logistiikka- ja huoltojärjestelmä. Maavoimien kehittämisen painopiste on valmiusyhtymien operatiivisen valmiuden kehittämisessä, erityisesti liikkuvuuden ja suojan osalta. Maavoimilla on keskeinen rooli rakennettaessa EU:n taisteluosastoja. Raskaan raketinheitinjärjestelmän hankinnalla luodaan suunnittelukaudella osa puolustusvoimien iskukykyä ja maavoimien kaukovaikuttamiskyky. Merivoimien kehittämisen painopiste on meriyhteyksien suojauskyvyn ja miinantorjuntakyvyn parantamisessa. TTS- kaudella aloitetaan uuden miinantorjunta-aluksen rakentaminen. Ilmavoimien kehittämisen painopiste on Hornet- järjestelmän suorituskyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa sekä tukeutumisedellytysten luomisessa. TTS- kaudella vanheneva kuljetuskonekalusto korvataan uudella kalustolla sekä aloitetaan Hornet- torjuntahävittäjien ilmasta-maahan -kyvyn luominen. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta supistetaan sotilaaseen vuoteen mennessä. Samalla luovutaan tarpeettomasta puolustusmateriaalista ja järjestetään käyttöön jäävän materiaalin kustannustehokas varastointi. Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mukautetaan palvelemaan sodan ajan joukkojen tarvetta ja puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän tehtäviä sekä puolustusjärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä. Puolustusvoimien henkilöstöä vähennetään 1200 henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä ja samanaikaisesti kohdennetaan

22 henkilötyövuotta kehittämisohjelmien mukaisten puolustusvoimien suorituskykyjen käyttöön. Sotilashenkilöstössä siirrytään vaiheittain kolmiportaiseen rakenteeseen, joka muodostuu upseeristosta, aliupseeristosta ja miehistöstä. Siviilihenkilöstöä suunnataan syvällistä erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella tuetaan puolustusvoimien kokonaissuorituskykyä ja yhteiskunnan varautumiskykyä. Maakuntajoukot ovat tärkeä osa alueellista puolustusta ja niillä parannetaan alueellisen puolustuksemme valmiutta ja suorituskykyä. Maakuntajoukkojärjestelmä aloittaa toimintansa vuonna. Toimintakeskusverkoston toiminnan käynnistäminen edellyttää lisäresurssien kohdentamista maanpuolustusjärjestöjen (MPK ry) toiminnan tukemiseen. Tulevaisuudessa määrärahatarpeeseen tulevat vaikuttamaan puolustusministeriön käynnissä olevan lainsäädäntötyöryhmän työn tulokset ja toimintakeskusten hallintojenvälisen rahoituksen jako. Puolustusmateriaalihankkeissa noudatetaan puolustushallinnon yleisiä hankintaperiaatteita. Toiminnalla haetaan kustannustehokkuutta pitäytymällä testatuissa eurooppalaisissa vaatimuksissa, noudattamalla NATO:n standardeja sekä hakeutumalla aitoon puolustusmateriaali- ja laatuyhteistyöhön muiden Euroopan maiden kanssa. Aktiivisella ja päämäärätietoisella osallistumisella Euroopan Puolustusviraston (EDA) toimintaan luodaan edellytyksiä eurooppalaiselle yhteistoimintakyvylle sekä puolustusteollisuusyhteistyölle. Toiminnalla kyetään kompensoimaan osin teknisen kallistumisen aiheuttamia vaikutuksia. Kotimaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä kehitetään tarkoituksena harkittu huoltovarmuus ja entistä taloudellisimmat hankinnat. Sotilaallisen huoltovarmuuden tavoitteet tarkistetaan ja laaditaan puolustusteollisuusstrategia ohjaamaan teollisuuden kehittämistä ja teollista yhteistyötä. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Puolustusministeriön hallinnonala asettaa sotilaalliselle maanpuolustukselle vuosille - alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

23 Sotilaallisen maanpuolustuksen alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille -: Sotilaallinen maanpuolustus 1. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja - torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. Tavoite edellyttää 1.1 Laadultaan ja määrältään riittävää rauhan- ja sodan ajan henkilöstöä ja yhteiskunnan koulutusjärjestelmään sopivaa koulutusjärjestelmää 1.2 Kykyä säädellä puolustusvalmiutta tilanteen edellyttämällä tavalla 1.3 Määrällisesti ja laadullisesti riittävää ajanmukaista sotavarustusta 1.4 Uhkia vastaavaa tiedustelu-, aluevalvonta - ja johtamiskykyä 1.5 Valmiutta kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa 1.6 Vaativan virka-avun antokykyä muille turvallisuusviranomaisille Vuonna puolustusvoimien kokonaisvahvuus on ja tärkeimmät joukot ovat: Maavoimat - kokonaisvahvuus operatiiviset joukot (60 000); painopisteenä 3 valmiusprikaatia - alueelliset joukot ( ); mukaan lukien maakuntajoukot Merivoimat - kokonaisvahvuus alusyksiköt; painopisteenä kaksi ohjuslaivuetta, miinantorjuntalaivueet ja miinalaivat - rannikkojoukot; liikkuvat rannikkojoukot Ilmavoimat - kokonaisvahvuus hävittäjälaivuetta 2. Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen. 2.1 Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytysten ja tutkimusyhteisön tutkimusedellytysten ylläpito 2.2 Integroituminen eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön ja materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus 2.3 Olemassa olevan sotavarustuksen ylläpitokyky Kehittämisohjelmat, niiden päämäärät ja niille asetetut tärkeimmät tulostavoitteet Puolustusvoimien kehittämisohjelman toteuttaminen ja pitkän aikavälin suorituskyvyn ylläpito edellyttävät, että noin kolmasosa puolustusbudjetista käytetään puolustusmateriaalihankintoihin. Puolustusmateriaalihankintaprosessia tehostavien ja selkeyttävien toimenpiteiden käyttöönottoa jatketaan. Puolustusvoimien kehittäminen toteutetaan kehittämisohjelmilla, joiden tarkoituksena on luoda puolustusvoimilta edellytettyä uutta suorituskykyä. Kehittämisohjelmiin sisältyvien hankkeiden valmistelu sekä materiaalin vastaanotto, käyttökoulutus ja käyttö aiheuttavat puolustusvoimille uusia kustannuksia. Uusien suorituskykyjen edellyttämät sodan ajan joukot ja järjestelmät tarvitsevat lisäksi uutta henkilöstöä, tiloja sekä huolto-, varastointija ylläpitojärjestelyjä. Puolustusmateriaalihankinnat on suunniteltava ja toteuttava siten, että tarvittavat suorituskyvyt saavutetaan sovitulla tavalla. Kehittämisohjelmissa on otettava huomioon hankkeiden kokonaismenot. Erityisesti puolustusmateriaalihankintojen henkilöstö-, toimitila- ja muut materiaali- sekä ylläpitotarpeet on otettava huomioon toimintamenokustannuksissa.

24 19 Tiedustelu, valvonta ja johtaminen Tulostavoite: Puolustusvoimien integroitu tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä (itvj) mahdollistaa riittävän strategisen tason ennakkovaroituksen saamisen sekä operatiivistaktisen tilannekuvan luomisen, oman valmiuden kohottamisen ja joukkojen oikeaaikaisen johtamisen. Järjestelmä tuottaa lisäksi tiedot Suomen maa- ja merialueiden sekä ilmatilan alueloukkauksista. Johtamisjärjestelmällä kyetään puolustusvoimien joukkojen johtamiseen sekä sodan että rauhan aikana häirityissäkin olosuhteissa, yhteistoimintaan eri viranomaisten kanssa sekä kansainväliseen yhteistoimintaan. Järjestelmää kehitetään siten, että vuoteen 2012 mennessä saadaan valmiiksi kaikki puolustushaarat ja toimialat kattava integroitu operatiivinen tiedonsiirto-, käsittely- ja hallintaympäristö, joka mahdollistaa sensorien, asejärjestelmien ja päätöksenteon yhteen sovitetun toiminnan kaikilla tasoilla. Tämä nopeuttaa päätöksentekoa ja muuta johtamista. Samalla järjestelmän liikkuvuus ja taistelunkestävyys paranevat. Kehittämistyö painottuu strategiselle ja operatiiviselle tasolle. Puolustusvoimien tietohallinto rationalisoidaan suunnittelukaudella. Hallinnollisissa tietopalveluissa lisätään asteittain sekä valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa että muita kumppanuusratkaisuja. Rationalisoinnin tärkeimpänä tavoitteena on kustannustehokkuuden parantaminen. Samalla henkilöstövoimavaroja keskitetään ja siirretään hallinnollisista tietopalveluista operatiivisen tietojenkäsittely-ympäristön tehtäviin. Strategisen ja operatiivisen tason johtamistoimintaa kehitetään tietoverkkojen yhteiskäyttöisyyden mahdollistamalla tavalla, yleisiä kansainvälisiä periaatteita soveltaen. Puolustusvoimien kykyä toimia kehittyvässä informaatiosodankäynnin ympäristössä parannetaan. Painopisteenä ovat elektroninen sodankäynti ja tietoverkkosodankäynti. Aloitetaan puolustusvoimien -luvun tarpeita vastaavan kaikkien puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luominen. Järjestelmän on mahdollistettava sähköinen tietojen ja tilannekuvan vaihto myös EU:n ja NATO:n käytössä olevien järjestelmien kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna. Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan. Vuosi 2006 Käynnistetään ensimmäisten tietojärjestelmien hankinnat sekä tietoliikenneverkkojen integrointi. Vuosi Otetaan käyttöön asetetut vaatimukset täyttävä valtakunnallista operatiivista johtamista tukeva tietojärjestelmä (OPJO2). Tiedustelun ja merivoimien päätietojärjestelmän päivitys aloitetaan osana uutta, koko puolustusvoimien tvj-järjestelmää. Vuosi Otetaan käyttöön maavoimien päätietojärjestelmä (MATI) sekä integroitu kansallinen tilannekuva osana uutta tvj-järjestelmää. Vuosi Otetaan käyttöön ilmavoimien ja merivoimien tietojärjestelmät. Vuosi Uusi järjestelmä on otettu operatiiviseen käyttöön.

25 20 Vuosi Tavoitetilan mukaiselle puolustusvoimien iskukyvyn edellyttämälle tulenkäytön johtamiselle on luotu perusteet. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 43,1 102,9 191,1 333,7 445,8 598,6 Toimintamenomäärärahat 16,1 40,7 74,2 102,4 127,5 151,9 Maavoimat Tulostavoite: Maavoimien tärkein kehittämiskohde on operatiivisiin joukkoihin kuuluvien kolmen jääkäriprikaatin luominen valmiusprikaateiksi vuoteen mennessä. Kehittämisen painopistealueina ovat prikaatien tulivoiman ja liikkuvuuden kehittäminen hankkimalla muun muassa panssaroituja kranaatinheitinajoneuvoja ja panssaroitua kuljetuskalustoa sekä liikkeenedistämiskalustoa. Leopard 2 taistelupanssarivaunut, CV9030 -taisteluajoneuvot ja panssarintorjuntaohjukset otetaan operatiiviseen käyttöön. Joukkojen taistelutehoon vaikuttavat osaltaan tiedustelu- ja johtamisjärjestelmien parantaminen sekä pimeätoimintakyvyn lisääminen. Helikopteripataljoona kehitetään operatiiviseen valmiuteen vuoden loppuun mennessä niin, että se kykenee valmiusprikaatien ja maavoimien erikoisjoukkojen lisäksi meri- ja ilmavoimien tukemiseen. Erikoisjoukkojen suorituskykyä ja valmiutta kehitetään ottaen huomioon myös kansainvälisen kriisinhallinnan asettamat vaatimukset. Suunnittelukauden aikana kehitetään maavoimien suojelukykyä ja maavoimien johtamisen tietojärjestelmiä. Vuodesta alkaen kehitetään turvallisuusvalvontaa. Lisäksi lähipanssarintorjunta-aseistuksen uusiminen valmistellaan. Iskukykyä kehitetään hankkimalla raskaita raketinheittimiä. Jalkaväkimiinojen korvaaminen valmistellaan siten, että korvaavien asejärjestelmien hankinnat aloitetaan vuonna. Vuodesta alkaen maavoimien kehittämisen painopiste on alueellisten joukkojen kehittämisessä. Alueellisten joukkojen kykyä sotilaskohteiden nopeaan suojaamiseen, virkaavun antamiseen muille viranomaisille sekä kykyä yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden suojaamiseen kehitetään. Pääkaupunkiseudun joukkojen valmiutta turvata valtion johdon toimintaedellytykset ja suojata yhteiskunnan elintärkeät kohteet pääkaupunkiseudulla parannetaan edelleen. 1. Maavoimat saavuttaa strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan kyvyn vuonna. Kolme valmiusprikaatia on varustettu pääosin valmiusyhtymäkonseptin mukaisesti prikaati 2005 järjestelmillä. Joukko 2006 JP (XA 203) (1) Op Op Op JP (AMV) (1) Koul Koul Op JP (XA 185) (1) Op Op Op JP (CV9030) (3) Koul Koul Op

26 21 JP (NA 140) (3) Op Op Op Mektst-os (Leo) (2) Koul Koul Koul *) TykPsto (3) Op Op Op ItPsto (3) Koul Koul Koul **) E-VP (3) Op Op Op PionP (3) Koul Koul Op HekoP (1) Koul Koul Op ErikJP (1) Koul Koul Op koul = koulutus, op = operatiivinen valmius *) 1. Op=, 2. Op=2012 **) 1. Op=, 2. Op= Tulostavoite: Merivoimat Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 232, ,8 835,8 Toimintamenomäärärahat Luodaan puolustusvoimille erikoisjoukkokyky, jolla kyetään vastaamaan kansallisen puolustuksen tarpeisiin. Osaa erikoisjoukkopataljoonasta käytetään EU:n nopean toiminnan joukoissa sekä vaativissa virkaaputehtävissä Suomessa. Vuosi 2006 Erikoisoperaatioryhmät Utin Jääkärirykmentistä ja merivoimista ovat operointikykyisiä. Vuosi Yksi erikoisoperaatiojoukkue on vuoden alusta kokonaisuudessaan operointikykyinen. Kyky osallistua EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Lentotiedustelupatteri on toimintavalmis. Vuosi Erikoisjääkäripataljoona on saavuttanut operatiivisen valmiuden. Yksi kuljetushelikopterikomppania on saavuttanut operatiivisen valmiuden. Vuosi Aloitetaan erikoisrajakomppanioiden kehittäminen. Vuosi Helikopteripataljoona saavuttaa operatiivisen valmiuden. Vuosi Erikoisrajajääkärikomppaniat saavuttavat operatiivisen valmiuden. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö, sisältyy maavoimien kohdan 1 käyttöön 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat Toimintamenomäärärahat Merivoimien kehittämisen painopiste on meriyhteyksien suojaamisessa ja miinantorjuntakyvyn parantamisessa sekä liikkuvien rannikkojoukkojen kehittämisessä. Pintatorjuntakyky ylläpidetään nykytasolla. Merivoimien kyky muiden viranomaisten tukemiseen

27 22 Tulostavoite: muun muassa öljyntorjunta-aluksin, meripioneeriyksiköin sekä kuljetus- ja taistelualuksin kehitetään. Meriyhteyksien suojaamista kehitetään siten, että Laivue 2000 saatetaan operatiiviseen valmiuteen vuoteen mennessä. Laivue soveltuu tehokkaan ilmavalvonta- ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmänsä ansiosta meriyhteyksien suojaamiseen myös ilmauhkaa vastaan. Miinantorjuntakykyä kehitetään hankkimalla uusi miinatorjuntalaivue vuoteen 2012 mennessä. Laivue käsittää etsintä- ja raivausaluksia, sukeltajajoukkueita sekä miinasodankäynnin tietojärjestelmän. Miinoituskykyä kehitetään jatkamalla kotimaisen herätemiinakaluston hankintaa sekä peruskorjaamalla vuoteen mennessä Hämeenmaa - luokan miinalaivat. Miinalaivojen peruskorjauksessa otetaan huomioon kansainvälisten kriisinhallintatehtävien edellyttämät vaatimukset. Liikkuvia rannikkojoukkoja kehitetään vuoteen mennessä jatkamalla rannikkojoukkojen varustamista ja kehittämällä joukkojen kykyä suojata merivoimien ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä kohteita. Merivoimien kehittämisen painopiste on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta tärkeiden meriyhteyksien suojaamisessa. Pintatorjuntakykyä ylläpidetään nykyisellä tasolla. Kehittämisessä huomioidaan kansainvälisen kriisinhallinnan asettamat vaatimukset. Vuoteen mennessä toteutetaan Laivue 2000:n hankinnat, aloitetaan miinantorjuntalaivueen hankinnat, peruskorjataan Hämeenmaa- luokka, saatetaan loppuun MTO-85 modernisointi sekä parannetaan rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja suorituskykyä hankkimalla uutta kalustoa ja kouluttamalla uudet joukot. Miinantorjuntakyvyn kehittämistä jatketaan hankkimalla uusi miinantorjuntalaivue vuoteen 2012 mennessä. Pintatorjuntakykyä ylläpidetään korvaamalla poistuva Helsinki-luokka Hamina-luokan ohjusveneistä muodostuvalla laivueella ja peruskorjaamalla Rauma-luokka. Rauma-luokan peruskorjauksella parannetaan myös meriyhteyksien suojaamiseen liittyen vedenalaisen sodankäynnin kykyä. Vuosi 2006 Laivue 2000:n kolmella aluksella on saavutettu operatiivinen valmius ja yhdellä materiaalinen toimintavalmius. Rannikkojääkäripataljoona sekä rannikko-ohjus-komppania on varustettu ohjusjärjestelmällä ja koulutettu hyökkäyksen torjumiseksi ja meriyhteyksien suojaamiseksi. Miinantorjuntakykyä täydennetään aloittamalla miinantorjuntayksiköiden hankinta. Hämeenmaa -luokan miinalaivojen modernisointi sekä toisen rannikko-ohjuskomppanian varustaminen on käynnistetty. Vanhimmista kiinteistä asejärjestelmistä sekä vanhoista heräte- ja kosketus miinoista luopuminen on aloitettu. Vuosi Laivue 2000:n kaikilla aluksilla on saavutettu operatiivinen valmius. Miinalaiva Hämeenmaalla on saavutettu materiaalinen toimintavalmius. Meritorjuntaohjusjärjestelmä 85:n modernisointi on saatettu kokonaan päätökseen. Vuosi Laivue 2000 hanke on saatettu päätökseen ja saavutettu tavoitteen mukainen torjunta- ja meriyhteyksien suojaamiskyky. Hämeenmaa- luokka on modernisoitu. Torjunta- ja meriyhteyksien suojaamiskykyä täydennetään ottamalla käyttöön uusi kotimainen Merimiina Rannikkopioneerikomppaniat on saatettu operatiiviseen valmiuteen. Toinen rannikko-ohjuskomppania on saatettu toimintavalmiiksi. Helsinki-luokan kahdesta jäljellä olevasta aluksesta luopumisen valmius on saavutettu.

28 23 Tulostavoite: Ilmavoimat Vuosi Ensimmäinen uusi miinantorjunta-alus on kokeilukäytössä. Aloitetaan Rauma-luokan ohjusveneen peruskorjaus meriyhteyksien suojaamiskyvyn kehittämiseksi ja torjuntakyvyn ylläpitämiseksi. Aloitetaan sodan ajan toimintakyvyn varmentaminen ampumatarvikkeita täydentämällä. Vuosi On saavutettu miinantorjuntakyky yhdellä aluksella. Seuraavan yksikön vastaanotto on aloitettu. Täydennetään miinantorjuntakykyä aloittamalla kauko-ohjatun raivausjärjestelmän ja sukeltajavarustuksen hankinta. Peruskorjataan kolmas Rauma-luokan ohjusvene. Ylläpidetään toimintaan tarvittavaa merikuljetuskykyä ja kehitetään toiminnan ylläpitokykyä aloittamalla apualusten peruskorjaus. Vuosi On saavutettu miinantorjuntakyky toisella miinantorjunta-aluksella. Kolmas uusi miinantorjunta-alus on kokeilukäytössä. Peruskorjataan kolmas Rauma-luokan ohjusvene. Jatketaan miinantorjuntakyvyn täydentämistä kauko-ohjatun raivausjärjestelmän ja sukeltavavarustuksen hankinnoilla. Jatketaan apualusten peruskorjausta ja ampumatarvikkeiden täydennystä. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 69,4 127,6 205,7 285,7 371,2 456,3 Toimintamenomäärärahat 3,2 7, ,7 27,9 35,5 Jatketaan eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä, ottaen huomioon EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset. Merivoimat/Joukko Johtoalus IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC Ryhmä/Erikoisoperaatiojoukko *) FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Rannikkojääkäriyksikkö IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC Alustarkastusryhmä IOC FOC FOC FOC FOC FOC *) liittyy maavoimien erikoisoperaatiojoukkoon IOC = Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) Ilmavoimien tärkeimpänä kehittämiskohteena on hävittäjätorjunnan sekä ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmän toimintaedellytysten parantaminen ja ylläpito. Hornet -kaluston suorituskykyä nostetaan vuoteen mennessä toteuttamalla kaluston ylläpitopäivitykset, joissa parannetaan järjestelmän tuottamaa tilannekuvaa, torjuntakykyä sekä kansainvälistä yhteistoimintakykyä. Sen jälkeen Hornet -kaluston suorituskykyä nostetaan lisäksi aloittamalla ilmasta -maahan toiminnan mahdollistavan kauaskantoisen täsmäasejärjestelmän hankinnat. Ilmavoimien tukeutumisjärjestelmän taistelunkestävyyttä ja kykyä reagoida nopeasti kriisiajan vaatimuksiin parannetaan kehittämällä tukikohtia rakenteellisesti. Tukikohtayksiköille luodaan tarvittava raivaus-, korjaus-, suojelu- ja huoltokyky. Ilmavalvontajärjestelmän ajantasaistaminen ja taistelunkestävyyden kehittäminen käynnistetään osana puolustusvoimien integroidun tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän kokonaiskehittä-

29 24 mistä. Ilmavoimien ilmatorjuntakykyä parannetaan osana valtakunnallista ilmatorjuntaa painopisteenä tärkeimpien tukikohtien suojaamiskyky. Ilmavoimien nykyiset kuljetus- ja yhteyskoneet korvataan uudella kalustolla vuoteen - mennessä. Kalusto mahdollistaa kotimaiset kuljetukset sekä kansainvälisissä operaatioissa ja harjoituksissa olevien joukkojen tukemisen Euroopassa. luvulla tarvitaan 2-3 raskaamman kuljetuskoneen kyky, jolla voidaan nykyistä paremmin tukea kotimaan operaatioita sekä kansainvälisissä operaatioissa olevia joukkoja. Kyvyn hankkimisen vaihtoehdot selvitetään. Kuljetuskyvyn parantaminen tehostaa myös puolustusvoimien kykyä muun yhteiskunnan ja humanitaaristen tehtävien tukemiseen. Tulostavoite: Ilmavoimat kehittää suorituskykyään: - varustamalla ja kouluttamalla kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot ja näihin liittyen toteuttamalla valmiustukikohtien taistelukestävyyden parantamisen kehittämällä passiivista puolustusta ja toimintakyvyn palauttamista, - valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisen toteuttamalla sensorifuusiohankkeen ja operatiivisen ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän yhteensopivuus- ja liikkuvuushankkeet ml Opnet-1 alustan kehittäminen, - toteuttamalla torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 -hankkeen (kaksi kolmesta hävittäjälentolaivueesta varustettu vuoden loppuun mennessä), - toteuttamalla lentokoulutusjärjestelmän uudistuksen ja kevyen kuljetuskonekaluston uusinnan. Vuosi 2006 Siirtymiskykyisen johtamisjärjestelmän protovaihe on viety päätökseen. Torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 -hankkeen sarjatoteutusvaihe on käynnistetty. Ilmataisteluohjusten korvaus- ja täydennyshankinnat on aloitettu. Uudistettu lentokoulutusjärjestelmä on otettu käyttöön. Vuosi Siirtymiskykyiset tukikohdan johtopaikat on otettu käyttöön. Yksi hävittäjälentolaivue on varustettu ja koulutettu päivitetyllä kyvyllä. Käynnistetään torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 2 hankkeen valmistelu. Aloitetaan ilmavoimien ilmastamaahan kyvyn luomiseen tähtäävä valmistelu (järjestelmäkehitys), jotta kyky on osittain operatiivisessa käytössä 2012 alkaen. Vuosi Kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot on pääosin varustettu. Sensorifuusiohankkeen (MST, Multi Sensor Tracking) 1. vaihe on otettu käyttöön. Siirtymiskykyisten modulaaristen johtoportaiden toteuttaminen on aloitettu. Kaksi hävittäjälentolaivuetta on varustettu ja koulutettu päivitetyllä kyvyllä. Uusi kevyt kuljetuskonekalusto on otettu käyttöön. Ilmavoimien yhteyskonekaluston uusinta aloitetaan. Vuosi Kolme hävittäjälentolaivuetta on varustettu ja koulutettu päivitetyllä kyvyllä. Käynnistetään ilmavoimien valmiustukikohtien ja viestijoukkojen materiaalisen suorituskyvyn parantaminen. Vuosi Kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot on pääosin varustettu. Ilmavoimien uusi yhteyskonekaluston on otettu käyttöön. Torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 on operatiivisessa käytössä. Vuosi Torjuntahävittäjäkaluston eliniän päivitystä jatketaan niin, että suorituskyky saadaan käyttöön vuonna Jatketaan ilmasta maahan kyvyn luomista. Saatetaan loppuun valmiustukikohtien ja viestihuoltojoukkojen varustaminen. Jatketaan keskivalvontatutkakaluston uusintaa ja passiivisten sensoreiden sekä aistiilmavalvontaverkon hankintaa. MST 1. vaihe on otettu kokonaisuutena käyttöön. Taistelujohtojärjestelmän vaihe 2 on käynnissä. Siirtymiskykyisen johtamiskonseptin kontti hanke saatetaan loppuun.

30 25 Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 58,8 130,1 258,3 416,5 521,1 617,9 Toimintamenomäärärahat 1,7 3,7 5,9 8,9 16,2 22,0 Tulostavoite: Jatketaan eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä, ottaen huomioon EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset - Ilmavoimat on valmis osallistumaan 1.1. alkaen erillisellä päätöksellä kansainvälisiin operaatioihin osana monikansallista lento-osastoa. Ilmatorjunta Tulostavoite: Ilmavoimat/Joukko Ilmavoimien lentoyksikkö IOC IOC FOC FOC FOC IOC = Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) Ilmatorjunnan painopiste on vuosina johtamisjärjestelmän modernisoinnissa sekä valmiusprikaatien ilmatorjunnan kehittämisessä. Suunnittelukauden lopulla aloitetaan pääkaupunkiseudun ja ilmavoimien tukikohtien ilmatorjuntajärjestelmien kehittäminen. Pääkaupungin ja puolustushaarojen ilmatorjunnan tehostaminen Vuosi - Jatketaan pitkän ja keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän sekä ammusilmatorjunnan (35 ItK modernisointi tai uusi ase) hankinnan valmisteluja. Kehitetään pääkaupunkiseudun ja valmiusprikaatien ilmatorjunnan tulenkäytön johtokeskuksia. Aloitetaan ItO 90 ohjusjärjestelmän modernisointi. Vuosi Aloitetaan pitkän ja keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus- sekä ammusilmatorjuntajärjestelmän hankinta. Vuodet - Jatketaan pitkän ja keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus- sekä ammusilmatorjuntajärjestelmän hankintaa ja päätetään ilmatorjunnan johtamisjärjestelmän kehittämishanke ja ItO 90 modernisointi. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 109,7 137,3 176,4 279, ,1 Toimintamenomäärärahat 0,8 2,1 3,3 4,6 5,8 6,8

31 26 Logistiikka- ja huoltojärjestelmä Puolustusvoimien huolto ja logistiikkajärjestelmän kehittämisen painopiste on logistiikan johtamisjärjestelmän, sotilaallisen huoltovarmuuden, puolustusmateriaalin varastoinnin ja kenttähuoltojoukkojen kehittämisessä. Muutokset sodan kuvassa sekä yhteiskunnan rakenteissa ja toiminnassa vähentävät nopeimmin perustettavien joukkojen mahdollisuuksia turvautua yhteiskunnasta saatavaan materiaaliin. Laajemman joukkomäärän toimintaedellytysten luonti rakentuu kuitenkin edelleen yhteiskunnan voimavaroille. Materiaalitarve kohdistuu ensisijaisesti ajoneuvoihin, aluksiin, työkoneisiin sekä kaikkeen muuhun sellaiseen materiaaliin, jota ei ole varaa tai tarkoituksenmukaista hankkia varastoihin normaaliaikana. Puolustusvoimien kriisivalmiuden varmistaminen edellyttää kansallisia ja kansainvälisiä huoltovarmuuteen liittyviä sopimuksia ja järjestelyjä. Näiden perusteella kriittisten järjestelmien käytettävyyteen vaikuttavien ylläpito- ja korjausosaamisen, varaosien, materiaalin ja muun tuen saatavuus kyetään takamaan sekä kotimaasta että ulkomailta poikkeusoloissa. Puolustusvoimien kenttähuoltoa kehitetään vuoteen 2012 mennessä siten, että se kykenee sekä operatiivisten että alueellisten joukkojen huoltamiseen. Sotavarustuksen ylläpitoa kehitetään painottaen kaksitasoista huoltojärjestelmää. Puolustusvoimat toteuttaa itse suoran, taistelevien joukkojen tuen. Korjaukset, erityisesti sodan ajan vauriokorjaukset, sekä suunnitelmalliset huollot ja muutostyöt toteutetaan pitkäaikaisten sopimusten perusteella alan teollisuudessa. Puolustusvoimien ulkopuolella toteutettava ylläpito perustetaan strategiseen teolliseen yhteistyöhön, joka kattaa ja takaa materiaalin sekä huolto- ja korjaustoimen saatavuuden myös poikkeusoloissa. Puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP ) ja räjähdeturvallisuuden suhteen laadittujen keskeisten kehittämisesitysten (Selvitys räjähdeturvallisuuden kehittämisestä , selvitysmiehet Tuominen ja Vuorinen) mukainen varastointijärjestelmä toteutetaan etupainoisesti. Järjestelmän tulee olla kaikilta osiltaan valmis vuoden 2012 loppuun mennessä. Puolustusvoimien kehittämisohjelmille alustavasti asetetut tulostavoitteet on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä Toiminnallinen tuloksellisuus Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi lähivuosina on mittava haaste. Kehittämisohjelmista syntyvien toimintamenokasvupaineiden kattamisen ohella tuottavuuden parantamiseen liittyvien toimien käynnistäminen sekä muut mm. kustannustason noususta johtuvat kasvupaineet aiheuttavat mittavia lisärahoitustarpeita samalle ajanjaksolle. Näiden lisäksi joudutaan ottamaan huomioon valtiontalouden kehyspäätöksessä tehdyt yhteensä 40 milj. euron leikkaukset vuosille 2006 ja.

32 27 Puolustusvoimien toimintamenoihin kohdistuvat kasvupaineet muodostuvat itse kehittämisohjelmista, tuottavuuden parantamiseksi käynnistettävistä toimista ja niihin liittyvistä alkuinvestoinneista ja muista samanaikaisesti vaikuttavista yleisistä kasvupaineista. Vuosina on rakenteellisilla toimilla, kuten johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisella, varuskuntarakenteen kehittämisellä, varikko- ja varastokentän supistamisella, lakkauttamalla joukko-osastoja vuosina ja, tuottavuuden parantamisella ja toimintoja painopisteyttämällä saavutettava keskimäärin noin 60 milj. euron vuotuinen rahoitusmahdollisuus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Koska rakenteelliset rationalisointitoimet vapauttavat voimavaroja vasta vuodesta alkaen, vuosina puolustusvoimien toimintaa sopeutetaan leikkaamalla laaja-alaisesti erilaisia muuttuvia kuluja ja supistamalla valtakunnallista harjoitustoimintaa, kertausharjoituksia sekä kansainvälistä toimintaa. Toiminnan tasapainottaminen ja voimavarojen sekä henkilöstön kohdentaminen puolustusvoimien kehittämishankkeisiin edellyttävät, että kaikki asetetut säästövelvoitteet saavutetaan täysimääräisenä. Alla olevassa taulukossa kuvataan toimintamenoihin vaikuttavien kustannuspaineiden kokonaisuus. Ne katetaan taulukossa osoitetuin toimin ja kohdennetaan selonteon linjausten mukaisesti puolustusvoimien suorituskykyjen ylläpitämiseen ja kehittämiseen asianomaisissa kehittämisohjelmissa Tasapainottamisvelvoite miljoonaa euroa Kehittämisohjelmat: Tuottavuus: Tuottavuuden parantaminen, mm. tukipalvelujen ulkoistaminen strategisen kumppanuuden kautta Muut kasvupaineet palkkausjärjestelmän kehittäminen - RAKEn toimeenpano - asevelvollisten aseman parantaminen - tietojärjestelmien kustannukset Johtamis- ja hallintojärjestelmä eli esikuntien karsiminen, mukaan lukien merivoimi- en ja Pääesikunnan rationalisointi Kehysleikkaus lakkautettavat joukko-osastot Varikkojen ja varastojen rakenne Henkilöstön kohdentaminen 1) Muut toiminnalliset muutokset Materiaalihankintojen muutokset Säästövelvoitteiden ja tasapainottamistoimenpiteiden summa ) Sisältää kehittämisohjelmien edellyttämien 500 henkilötyövuoden palkkauskulut (kasvavat asteittain vuosina ) vuoteen saakka ja 350 henkilötyövuoden palkkauskulut vuodesta alkaen (JOHA ja merivoimien rationalisointi mahdollistaa 150 henkilötyövuoden kohdentamisen). Palkkauskulut poistuvat ainoastaan lopettamalla sellaisia kokonaisuuksia, joista henkilöstö voidaan siirtää kehittämisohjelmien mukaisiin tehtäviin

33 28 Kehittämisohjelmien aiheuttamat toimintamenojen kustannuspaineet niihin sisältyvine henkilöstö- ja tilahallintakustannuksineen määrittävät pääosan toiminnan- ja talouden tasapainottamisen velvoitteista aikatauluineen. Kehittämisohjelmiin sisältyvien hankkeiden valmistelusta, materiaalin vastaanotosta, käyttökoulutuksesta, käytöstä, varastoinnista ja huollosta ja ylläpidosta on arvioitu aiheutuvan toimintamenoihin alla olevassa taulukossa osoitettuja vuotuisia kustannuspaineita kehittämisohjelmittain. KEHITTÄMISOHJELMA Tiedustelu-, valvonta ja johtaminen 8-15 milj. euroa Ilmatorjunta 3-8 milj. euroa Merivoimat 3-4 milj. euroa Ilmavoimat 2-13 milj. euroa Maavoimat 5-12 milj. euroa Edellä mainittuihin liittyvät lisäksi milj. euroa Henkilöstövaikutukset 2-15 milj. euroa Tilahallintaan kohdistuvat vaikutukset 2-23 milj. euroa Tiedustelu- valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisohjelma sekä ilmavoimien ja maavoimien kehittämisohjelmat muodostavat lähes puolet kasvavista kustannuspaineista. Materiaalin elinjakson edellyttämät pitkäaikaiset huolto- ja ylläpitosopimukset muodostavat edellä mainituissa kehittämisohjelmissa suhteellisesti suurimman osan. Henkilöstö- ja tilahallintakulut muodostavat kustannuspaineista lähes 40 %. Kustannuspaineiden arvioidaan kasvavan vuoden 2006 tasosta tasaisesti vuoteen 2012 noin kolminkertaisiksi. Puolustusvoimien tuottavuuden parantaminen toteutetaan sekä ydintoimintaa että tukitoimintaa tehostaen joko kumppanuushankkeilla tai omaa toimintaa kehittämällä. Tuottavuuden parantaminen edellyttää toiminnan käynnistämiseksi alkuinvestointeja. Tuottavuuden parantamishankkeista riippuen säästöjä syntyy 2-3 vuotta toiminnan täysimääräisestä käynnistymisestä. Hankkeisiin sijoitetut alkuinvestoinnit katetaan keskimäärin vuonna, jonka jälkeen vasta on saatavissa säästöjä kohdennettavaksi puolustusvoimien kehittämiseen. Suurimmat alkuinvestoinnit ja pisimmät takaisinmaksuajat liittyvät kumppanuustoiminnan tuottavuuden parantamiseen. Nopeimmin toiminnan käynnistämiseen liittyvät kustannukset katetaan oman toiminnan kehittämiseen liittyvissä palveluskeskushankkeissa. Tämä edellyttää kuitenkin esimerkiksi palkka- ja taloushallinnon prosesseista saatavaa huomattavaa säästöä nykyisistä henkilöstökustannuksista. Kehittämisohjelmien ja tuottavuuden parantamisen lisäksi puolustusvoimiin kohdistuu huomattavia muita kasvavia kustannuspaineita muun muassa rakennemuutoksen toimeenpanosta, palkkausjärjestelmän kehittämisestä, tietojärjestelmien kasvavista kustannuksista ja osallistumisesta uusiin kansainvälisiin toimintoihin kuten puolustusmateriaaliviraston toimintaan. Kasvavista kustannuspaineista huolimatta varusmiesten sosiaalista asemaa parannetaan ilmaismatkoin ja päivärahakorotuksin. Muihin kasvaviin kustannuspaineisiin vaikuttavat myös talousarvioissa indeksitarkistusten ulkopuolelle jäävä yleinen kustannustason nousu kuten muun muassa polttoaineiden hintakehitys ja puolustusmateriaalin tekninen kallistuminen. Puolustusmateriaalin hinnat ovat nousseet selkeästi inflaatioita nopeammin. Säästöjä tulee saada aikaan puolustushallinnon materiaalihankintatoimintaa tehostamalla. Tämä edellyttää materiaalipoliittisten linjausten ja yleisten hankintaperiaatteiden entistä tarkempaa huomiointia.

34 29 Puolustusvoimien ydintoiminnan tuottavuuden parantaminen Johtamis- ja hallintojärjestelmä ja päätetyt organisaatiomuutokset sekä varuskuntarakenteen ja varikko- ja varastotoimintojen kehittäminen toteutetaan puolustusministeriön vuoden 2004 selonteon toimeenpanosta antaman ohjauskirjeen mukaisesti. Näillä toimilla saavutetaan pääosa tavoitelluista säästöistä ja mahdollistetaan resurssien kohdentaminen selonteossa edellytettyyn puolustusvoimien suorituskyvyn kehittämiseen. Johtamis- ja hallintojärjestelmän kehittämiseen (JOHA ) liittyvillä maanpuolustusalueiden ja sotilasläänien esikuntien lakkauttamisilla sekä Pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien uudelleen organisoinnilla pyritään kattamaan vuotuisia kustannuspaineita vuodesta 2006 vuoteen 2012 noin 2 15 milj. euroa vuodessa. Varikko- ja varastoalueiden rationalisoinnilla, varikkoja ja laitoksia yhdistämällä, varastoista luopumalla, PvMatL:a rationalisoimalla, vähentämällä henkilöstöä ja luopumalla toimitiloista ja varastoalueista, saavutetaan vuodesta 2006 vuoteen 2012 vuotuiset noin 9 17 milj. euron uudelleenkohdentamismahdollisuudet. Lakkauttamalla HelItR ja SavPr vuonna ja kaksi muuta joukko-osastoa vuoden alkuun mennessä, voidaan puolustusvoimien kehittämiseen kohdentaa vuosittain vuodesta alkaen 10 miljoonan euroa ja vuodesta alkaen 20 miljoonaa euroa. Vuotta koskevat vaihtoehdot valmistellaan päätettäväksi kesään mennessä. Henkilöstön vähentäminen ja toimitiloista luopuminen saattaa edellyttää luvulla johtamis- ja hallintojärjestelmän tarkistamista. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen, koulutusorganisaation sopeuttamisen sekä Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen ja varastointijärjestelmän rationalisoinnin tavoitteena on yhteensä henkilötyövuoden vähentäminen ja resurssien suuntaaminen kustannuspaineiden kattamiseen. Edellä mainitun lisäksi kohdennetaan 500 henkilötyövuotta uusiin tehtäviin puolustusvoimien kehittämiseksi. Henkilöstön vähentämiseen ja kohdentamiseen liittyvät toimenpiteet toteutetaan osana puolustusvoimien henkilöstöstrategiaa tavoitteena vuodesta 2006 vuoteen 2012 vuotuiset 7-12 miljoonan euron voimavarat kustannuspaineiden kattamiseksi. Puolustusvoimien tietohallinnon tehtävät keskitetään johtamisjärjestelmäkeskukseen vuonna. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmien parissa työskentelee tällä hetkellä noin 700 henkilöä päätoimisesti ja näiden lisäksi suunnilleen yhtä monta henkilöä osapäiväisesti. Laskennallisesti johtamisjärjestelmäalan kokonaisvolyymi on 1050 henkilötyövuotta. Henkilöstö on jakaantunut koko valtakunnan alueelle kaikkien puolustushaarojen toimipaikkoihin. Puolustushaarat vastaavat pääasiassa omien tietojärjestelmiensä suunnittelusta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) perustamisella ja toimialan uudelleen organisoinnilla pyritään nykyisin erillään olevien johtamisjärjestelmätoimijoiden resurssien yhdistämiseen, päällekkäisyyksien poistamiseen ja tätä kautta suorituskyvyn parantamiseen erityisesti rauhan ja sodan ajan verkostokeskeisen toimintakyvyn luomiseksi. Samalla vapautuu resursseja muihin tehtäviin. Tietohallinnon rationalisointihankkeessa tavoitellaan koko johtamisjärjestelmäalalla organisaation perustamiseen ja toimintamallin muutokseen liittyen ainakin 50 nykyisen tehtävän lakkauttamista tai vastaavien

35 30 kustannussäästöjen aikaansaamista hyödyntäen ensisijaisesti lähtövaihtuvuutta ja noudattamalla hyvän työnantajan periaatteita vuodesta alkaen. Puolustusvoimien tukitoimintojen tuottavuuden parantaminen Puolustusvoimien tukitoimintojen tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kumppanuushankkeiden toteuttamisella on tarkoitus vähentää menoja vuodesta alkaen. Tuottavuuden parantamisen tavoitteena on, muun muassa ulkoistamalla tukipalveluja strategisen kumppanuuden kautta, saavuttaa noin 8-19 miljoonan euron suuruiset vuotuiset uudelleenkohdentamismahdollisuudet vuosina Tämä edellyttää kuitenkin yhteensä 22 milj. euron suuruisia alkuinvestointeja, mistä aiheutuu 7 8 miljoonan euron vuotuiset kustannuspaineet vuosille Siten tuottavuuden parantamiseen liittyvistä hankkeista kertyy varsinaisia tuottavuushyötyjä vasta vuodesta alkaen, jolloin puolustusvoimien rahoittamat alkuinvestoinnit ovat tulleet säästöillä täysin katettua. Puolustusvoimien palkanmaksuhallinto keskitetään vuoden 2006 alkuun mennessä yhteen palvelukeskukseen. Tehtyjen selvitysten mukaan hajautettuun palkanmaksuhallintoon sitoutui noin 120 henkilötyövuotta. Uuden keskitetyn toimintamallin tavoitteena on parantaa palkanmaksun tuottavuutta siten, että keskitetty toimintamalli vaatii noin 60 henkilötyövuotta. Uuteen toimintamalliin on siirrytty vaiheittain Hämeen alueellisen palvelukeskuksen pilotoinnin kautta. Samanaikaisesti puolustusvoimien hajautetun järjestelmän palkanmaksutehtäviin ei ole rekrytoitu uutta henkilöstöä. Vapautuneet henkilöstöresurssit on kohdennettu muihin tehtäviin ja vapautuvat palkkausmenot on käytetty menopaineiden hallitsemiseen. Puolustusministeriö on käynnistänyt hankkeen hallinnonalan taloushallinnon palvelukeskuksen suunnittelemiseksi. Hanke toimii vuonna 2004 toteutetun TASE-hankkeen esiselvityksen jatkovaiheena. Hankkeen tavoitteena on laatia suunnitelma hallinnonalan taloushallinnon tukipalveluiden organisoimiseksi palvelukeskusmallin mukaisesti vuoden alussa ja se kattaa palvelukeskukseen esiselvitysvaiheessa soveltuviksi todettujen toimintojen sisällön, prosessien, järjestelmien ja organisaation suunnittelun, näiden yhteensovittamisen sekä toimintatapamallin luomisen. Puolustusvoimien joukko-osastojen ruokahuolto keskitetään palvelukeskukseen vuoden 2006 alussa. Vuoden 2002 tietojen pohjalta tehdyn kustannus-hyöty analyysin perusteella keskitetty toiminta lisää tuottavuutta noin 10 %. Vuonna 2002 ruokahuollon työpanos oli noin 825 henkilötyövuotta. Palvelukeskuksen suunnitteluvaiheen aikana uutta henkilöstöä ei rekrytoitu vakituisiin työsuhteisiin. Vuonna 2005 käynnistettiin kumppanuuspilotti Haminan alueella, jossa puolustusvoimien henkilöstö, noin 40 henkilöä, siirtyi liikkeenluovutuksessa palveluntuottajan työntekijöiksi. Vuonna 2006 käynnistettävään palvelukeskukseen siirtyy noin 720 henkilöä. Puolustusvoimien rakenteellisten muutosten myötä joukko-osastojen lakkauttamisten yhteydessä ruokahuollon supistukset ovat noin 80 henkilötyövuotta vuosina

36 31 Puolustusvoimien oma erikoissairaanhoito Keskussotilassairaalassa ja sotilasapteekkitoiminta itsenäisenä laitoksena lakkautetaan. Sotilaslääketieteen Keskus (SotLK) perustetaan vuoden 2006 alusta lukien. Keskuksen toimintamalli perustuu strategiseen kumppanuuteen Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa sekä joukko-osastojen ja sairaanhoitopiirien välillä tehtäviin tilaaja-tuottajamallin mukaisiin alueellisiin erikoissairaanhoitoa koskeviin kumppanuussopimuksiin. Keskuksen ydintehtäviä ovat kenttälääkintä, palveluskelpoisuuden ja palvelusturvallisuuden varmistaminen sekä niitä tukeva tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja kokeilutoiminta. Toimintamallin mukainen varusmiesten erikoissairaanhoitopalveluiden ja lääkehuollon ostaminen kumppaneilta maksaa 5,5 miljoonaa euroa vuodessa. SotLK:n perustaminen ja erikoissairaanhoitopalveluiden ostaminen vapauttaa nykyisestä 297 henkilöstä 192 henkilön työpanoksen. Näistä 35 henkilöä kohdennetaan puolustusvoimien perusterveydenhuollon kehittämiseen. Muut keinot Edellä mainittujen tehtävien ja tavoitteiden lisäksi puolustusvoimien on löydettävä myös muita keinoja taloutensa tasapainottamiseksi. Näiden lisäkeinojen tarkoituksena on saavuttaa loput puolustusvoimien kehittämiseen tarvittavista voimavaroista erityisesti vuosille 2006 ennen kuin rakenteelliset toimet alkavat vaikuttaa. Puolustusvoimien uuden johtamisjärjestelmän (JOHA ) kustannusrakenteita selvittävällä ns. nollabudjetoinnilla vaikutetaan ratkaisevasti toimintamenomäärärahojen suunnitteluun ja käyttöön. Valmistelutyössä avataan yksityiskohtaisesti tulosyksiköiden kustannusrakenteet ja resurssitarvelaskelmat. Työn tuloksena voidaan toimintaa ja sen edellyttämiä resursseja kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin ja supistaa toisarvoisista kohteista. Tulosyksiköiden toiminnan tuloksellisuutta tarkastellaan lisäksi puolustusvoimien tulosjohtamisen terävöittämistyössä. Kustannuspaineet katetaan toiminnan järkeistämisellä ja toiminnan muutoksilla haettavilla säästöillä. Säästökohteina ovat mm yleiset hallintokulut, matkat ja pieninvestoinnit. Talouden tasapainottamiseksi on vuosina 2006 ja supistettava edellä esitettyjen lisäksi käytännössä kaikkea muutakin puolustusvoimien toimintaa varusmieskoulutusta lukuun ottamatta, koska päätetyt menojen supistustoimet alkavat vaikuttaa vasta vuoden jälkeen. Näitä keinoja vuosina 2006 ovat tehtävien täyttökiellot ja lakkauttamiset, lentotuntien ja alusvuorokausien vähentäminen, pääsotaharjoituksen ja muiden suurten valtakunnallisten harjoitusten supistaminen tai peruuttaminen sekä kertausharjoitusten ja kansainvälisen toiminnan supistaminen. Myös yleisten menojen karsiminen minimiin on välttämätöntä toiminnallisten säästöjen aikaansaamiseksi. Vastaavia tilapäisluonteiseksi toteutettavia säästötoimia jouduttaneen toteuttamaan jälleen vuodesta alkaen, ellei kustannuspaineiden kattamiseksi löydy muita pysyväisluonteisia keinoja.

37 32 Tärkeimmät puolustusvoimien toiminnalliset tulostavoitteet tulosalueittain Puolustusvoimien toiminnalliselle tuloksellisuudelle on vuosille - alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet: Tulosalue 1. Strateginen ja operatiivinen suunnittelu ja johtaminen Tulostavoite 2004 (tot) VNS2004 toimeenpanon toteutus - on on on on on on on PLM:n ohjauskirjeen mukaisesti Tulosalueelle suunnittelut htv:t Tulosalue 2. Tutkimustoiminta ja kehittäminen Tulostavoite 2004 (tot) Pv:n tutkimusohjelman tutkimustoiminnan onnistuneisuus* Tekninen tutkimus, tuotekehitys 95,202 98,014 95,047 ja hankintavalmistelun onnistuneisuus (TTK, PROTO, STALVA)** Tulosalueelle suunnittelut htv:t *) Puolustusvoimien tutkimusohjelman tutkimuksen vaikuttavuus koostuu kolmesta mittarista. Tavoitteen asettaminen esitetään laadittavaksi pilotoinnin jälkeen tutkimusohjelmaan liittyvissä hankkeissa ja tutkimuksissa. **) Teknisen tutkimus, tuotekehitys ja hankintavalmistelun onnistuneisuus kuvataan tilausvaltuuksien tavoitteiden saavuttamisena Tulosalue 3. Asevelvollisten ylläpito ja koulutus Toteutetaan asevelvollisten koulutus vuonna. Tulostavoite 2004 (tot) Joukkotuotannossa olevien sayksiköiden 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 koulutustaso on vähin- tään SA-joukkoihin koulutetaan ikäluokasta kaikki terveydentilansa arvio arvio arvio arvio arvio arvio arvio puolesta sopivat miehet Kertausharjoituksissa koulutettujen 80% 85% 17% 17% 80% 80% 80% 80% määrä suhteessa tarpeeseen (määrä/tarve ml. vapeht) indeksi Asevelvolliskoulutetun vuorokausikustannukset (keskiarvo kokonaismenoista) * Asevelvollisten koulutuksen työn tuottavuus yhteensä koulutetut asevelvolliset (vm, res, vapeht) / htv:t KA 16,6 KOULU TET- TUA/ KOU- LUTTA- JA KA 14,4 KOU- LUTET- TUA/ KOU- LUTTA- JA KA 11,4 KOU- LUTET- TUA/ KOU- LUTTA- JA Tulosalueelle suunnitellut htv:t * keskimääräinen vuorokausikustannus lasketaan jakamalla kokonaismenot asevelvollisten (varusmiehet + reserviläiset) vuorokausilla konsernitasolla Tulosalue 4. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutus Tulostavoite 2004 (tot) Perus- ja jatkokoulutettujen koulutustaso (L) Perus- ja jatkokoulutuksen työn tuottavuus yht (peruskoulutetut / htv:t ) ,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 0,3 0,4 0,3 0,35 230/664 0,26 175/664 0,42 273/640 0,24 155/640 0,24 155/640

38 33 Perus- ja jatkokoulutuksen kustannukset suhteessa koulutettuihin (Tu) Tulosalueelle suunnitellut htv:t yhteensä 304,5 247,8 288,5 305,2 383,7 245,9 433,3 433, Tulosalue 5. Puolustusvoimien materiaalinen valmius : materiaalin käyttö, huolto, hankinta, kehittäminen ja luopuminen Tulostavoite 2004 (tot) Kunnossapidon tehokkuus Varastoinnin tehokkuus Hankintatoiminnan tehokkuus Tulosalueelle suunnittelut htv:t TTK, PROTO, STALVA tutkimustoiminnan kustannukset on otettu huomioon tulosalueella 2. Tulosalue 6. Maanpuolustustahdon ylläpito ja yhteiskuntasuhteet Kansalaisten maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään ja edistetään. Tulostavoite 2004 (tot) Asevelvollisten maanpuolustustahto on tasolla Palkatun henkilöstön maanpuolustustahto on hyvällä tasolla x x x x x x x x Tulosalueelle suunnittelut htv:t Tulosalue 7. Tilannekuvan ylläpito, aluevalvonta ja sotilastiedustelu sekä virka-apu 1. Puolustusvoimien tilannekuva pidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa puolustussuunnittelun ja oikea-aikaisen päätöksenteon siten, että aluevalvontalain ja puolustusvoimista annetun lain mukaiset tehtävät kyetään täyttämään. Tulostavoite 2004 (tot) Tilannekuvan taso * Tulosalueelle suunnittelut htv:t *) Tilannekuvan taso: 1. Huono, 2. Välttävä, 3. Tyydyttävä, 4. Hyvä ja 5. Erinomainen. 2. Toteutetaan virka-apuvelvoitteet laadukkaasti. Tulostavoite 2004 (tot) 2005 (tot) 2006 (tot) (tot) (tot) (tot) (tot) Pyydettyjen ja annettujen virka-apukertojen määrä 1222 x x x x x x x (toteuma) Annetun virka-avun htv:t 2 x x x x x x x Tulosalue 8. Kansainvälinen yhteistyö ja sotilaallinen kriisinhallinta Tulosalueen tulostavoitteet on esitetty kohdassa sotilaallinen kriisinhallinta. Tulostavoite (tot) Tulosalueelle suunnittelut htv:t

39 Kokonaisresurssien käyttö Tärkeimmät tulostavoitteet Tulostavoitteet: Puolustusvoimien kokonaisresurssien toiminnalliselle tuloksellisuudelle on vuosille - alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet: 1. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen VNS 2004 ja PLM:n asiaa tarkentavan ohjauskirjeen mukaisesti. Tämän seuranta toteutetaan tulosalueen 1:n raportoinnin osana. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen valmistellaan siten, että uusittu, strategisen suunnitelman vaatimuksia vastaava johtamis- ja hallintojärjestelmä astuu voimaan kokonaisuudessaan Vuosi 2006 Aloitetaan Pääesikunnan uudelleen organisointi. Jatketaan toimenpiteitä Merivoimien esikunnan siirtämiseksi Turkuun sekä puolustusvoimien Turun alueen toimintojen yhdistämistä. Turun Rannikkopatteristo lakkautetaan joukkoyksikkönä. Helsingin Ilmatorjuntarykmentti ja Savon Prikaati lakkautetaan 1.1. mennessä. Kotkan Rannikkoalue lakkautetaan 1.1. mennessä ja osa sen toiminnoista liitetään Suomenlahden Meripuolustusalueeseen ja Reserviupseerikouluun. Valmistellaan Johtamisjärjestelmäkeskuksen (JJK) perustaminen 1.1. mennessä. Jatketaan varikko- ja varastotoimintojen kehittämistä. Vuosi Saatetaan loppuun Pääesikunnan uudelleen organisointi. Saatetaan loppuun Merivoimien esikunnan siirtäminen Turkuun sekä puolustusvoimien Turun alueen toimintojen yhdistäminen. Maavoimaesikunta lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan itsenäinen puolustushaaraesikunta, Maavoimien Esikunta. Nykyiset maanpuolustusalueet ja sotilasläänit lakkautetaan. Maavoimien alueellisiksi johtoportaiksi perustetaan seitsemän sotilasläänin esikuntaa. Maavoimien paikallisiksi johtoportaiksi perustetaan aluetoimistot. Varikoiden yhdistäminen ja varastoinnin keskittäminen on toteutettu VNS 2004 ohjauskirjeen mukaisesti 1.1. mennessä. 2. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen - Puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa vuoteen mennessä. Tulostavoite 2004 (tot) Pv:n työilmapiirin taso (1-5)/ mittaus joka 3,9 -- 3,9 -- 3,9 -- 3,9 -- toinen vuosi Henkilöstön motivoituneisuus (1-5)/ 3,6/3,5 -- 3,6 -- 3,6 -- 3,6 -- mittaus joka toinen vuosi Palkatun sotilashenkilöstön kenttäkelpoisuus 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 (1-5) Henkinen työkyky (1-7) 5,1/5,1 -- 5,1 -- 5, Johtaminen (1-5) 3, ,7 -- 3,7 -- 3,7 -- Tiedottaminen (1-5) 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 Puolustusvoimien ulkoinen työnantajakuva taso (1-5) 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3. Resurssien käyttö Tulostavoite 2004 (suunn/to t) Puolustusbudjetista noin kolmannes (1/3) käytetään puolustusmateriaalihankintoihin. Vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävistä määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset ,95 % 30,13 % 32,49 % 31,07 % 32,08 % 33,06 % 33,02 % 33,02 % 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50%

40 35 Puolustusmateriaalihankintojen suunnittelun luotettavuutta parannetaan ja hankintojen toteuttamista tehostetaan siten, että 15% 14% 13% 12% 10% 10% 10% 10% puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen siirtyvien erien suuruus on enintään ja käytettävissä olevien puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen sitomaton osuus 5% 5% 5% 5% 5% 5% 5% 5% on korkeintaan Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu valtuuden myöntämisvuonna 80% 85% 85% 90% 90% 90% 90% 90% vähintään Toimitilojen määrä (htm 2) 3,60 3,57 3,51 3,49 3,45 3,45 3,45 3,45 Puolustusvoimien maksuperustelain mukaisen toiminnan liiketaloudellinen ylijäämä on vähintään 4% 4% 4% 4% 4% 4% 4% 4% 4. Tietohallinto Tietohallintoa kehitetään hyväksytyn puolustushallinnon tietohallintostrategian mukaisesti. Operatiivinen ympäristö on eriytetty hallinnollisesta ympäristöstä sekä se on toteutettu EU- ja NATO-yhteensopivasti ja kaikkien turvallisuustilanteiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Hallinnollisen ympäristön kehittämisessä hyödynnetään valtiohallinnon yhteisiä rakenteita, ratkaisuja ja palveluja. Osallistutaan TURVE/SecNet-hankkeeseen, jolla luodaan edellytykset turvallisuusviranomaisten syvään yhteistoimintaan. Vuonna -9 Operatiivinen ja hallinnollinen ympäristö on erotettu keskeisiltä osiltaan. Hallinnollinen tietotekninen ympäristö on avattu viranomaisille ja kansalaisille, valtiohallinnon yhteisiä palveluja käytetään uusissa hankkeissa. Puolustusvoimilla on keskeinen rooli SecNet-palvelujen kehittämisessä, tuottamisessa ja käyttämisessä. Vuonna Operatiivinen ja hallinnollinen ympäristö on erotettu kokonaan toisistaan. Valtiohallinnon yhteisiä palveluja käytetään merkittävässä laajuudessa. SecNet-palvelut ovat täydessä käytössä. 5.3 Sotilaallinen kriisinhallinta (27.30) Toimintalinjat ja päämäärät Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se tukee Suomen omaa puolustusta. Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan tukee yhteistoimintakyvyn kehittämistä ja kansallisen puolustuksen uskottavuutta. Kansainvälisessä kriisinhallinnassa käytetään pääosin samoja voimavaroja, joita on varattu kansalliseen puolustukseen. Suomen kansainvälistä kriisinhallintakykyä kehitetään ottamalla huomioon EU:n joukkotarpeet, NATO:n rauhankumppanuuden suunnittelu- ja arviointiprosessin asettamat suoritevaatimukset sekä pohjoismainen kriisinhallintayhteistyö. Painopiste sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyvyn luomisessa osallistumiseksi EU:n taisteluosastoihin. Suomi osallistuu täysipainoisesti EU:n voimavara- ja materiaaliyhteistyön kehittämiseen ja toteutukseen sekä uusien nykyistä suorituskykyisempien joukkojen luomiseen. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Tämä edellyttää uusien toimintamuotojen omaksumista, nykyistä monipuolisempien ja suorituskykyisempien sotilaallisten voimavarojen kehittämistä ja osallistumista aktiivisesti monikansalliseen harjoitustoimintaan. Kansainvälisen sotilaallisen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi kehitetään puolustusvoimien toiminnallista ja materiaalista yhteensopivuutta NATO-standardien ja -normien mukaisesti.

41 36 Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan pyritään suunnittelukauden aikana säilyttämään määrällisesti noin 1000 hengen tasolla ja operaatioihin välittömästi liittyvät vuotuiset menot noin 100 milj. euron tasolla. Suomi osallistuu siis merkittävällä panoksella samanaikaisesti kahdesta kolmeen operaatioon. Osallistumisen painopiste on Althea-, KFOR- ja ISAF -operaatiossa ainakin 1.1. saakka. Osallistumisvahvuutta Althea- ja KFOR-operaatioissa vähennetään asteittain. Pyrkimyksenä on ylläpitää rahoituksen salliessa yksi johtovaltiorooli. Lisäksi on varauduttava EU:n taisteluosasto-operaatioon vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin Saksan johtama taisteluosasto saavuttaa täyden operatiivisen valmiuden ja siirtyy valmiusvuoroon. Ruotsin johtama taisteluosasto on valmiusvuorossa vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Suomi on alustavasti suunnitellut yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa jatkavansa taisteluosastoyhteistyötä ja pyrkivänsä ilmoittamaan taisteluosaston valmiusvuoroon vuoden alusta (UTVA ). Ruotsin johtaman taisteluosaston jatkosuunnitelmat ovat avoinna. Suunnittelukauden lopussa vuodesta alkaen valmistaudutaan osallistumaan "Follow on Force" - tyyppiseen uuteen operaatioon. Sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen rinnalla kehitetään samanaikaisesti uusia kykyjä ja osallistumismuotoja (esim. tarkkailijakoulutus). Asevalvontatoiminnan uutena painopistealueena ovat joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvät toimet. Puolustusvoimat osallistuu ETYJ-puheenjohtajuuden () puolustushallinnon osuuden toimeenpanoon ja varaa sen edellyttämät resurssit. Sotilaallisen kriisinhallinnan alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuosille - : 5. Toimintaympäristön muutosta vastaava kriisinhallintakyky 5.1. Nopea valmius osallistua kriisinhallinnan operaatioihin 52 Monipuoliset ja suorituskykyiset joukot Tärkeimmät tulostavoitteet Puolustusministeriö asettaa sotilaalliselle kriisinhallinnalle vuosille - alustavasti seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet: 1. Kriisinhallintaoperaatioihin osallistutaan valtiojohdon päätösten mukaisesti, jatketaan puolustusvoimille eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä ja ylläpidetään valmiutta osallistua uusiin operaatioihin lyhyelläkin varoitusajalla. Tulosmittarit: 1. Suomen kansainväliset valmiusjoukot ovat 30 vuorokauden lähtövalmiudessa. 2. EU:n taisteluosastot ovat 5 vuorokauden lähtövalmiudessa 1.1. alkaen Joukkopooliin kuuluvat 30 vuorokauden toimeenpanovalmiudessa olevat joukot ja uusien suorituskykyjen kehittämisen alustava aikataulu on seuraava:

42 37 Maavoimat/Joukko Jääkäripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Prikaatin johtamiskyky (Esikuntakomppania ja FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC viestikomppania) Pioneeripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC CIMIC-komppania IOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC NBC-osasto FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Erikoisoperaatiojoukko *) FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Elektronisen sodankäynnin osasto IOC FOC FOC FOC FOC FOC Kuljetushelikopteriyksikkö FOC FOC Huoltoyksikkö *) yksi ryhmä merivoimista Merivoimat/Joukko Johtoalus IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC Ryhmä/ Erikoisoperaatiojoukko FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Rannikkojääkäriyksikkö IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC Alustarkastusryhmä IOC FOC FOC FOC FOC FOC Ilmavoimat/Joukko Ilmavoimien lentoyksikkö IOC IOC FOC FOC FOC IOC=Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) Joukkopooliin kuuluvat 5 vuorokauden toimeenpanovalmiudessa olevat joukot sekä Suomen osallistuminen EU:n taisteluosastoihin: EU:n taisteluosastot Saksalais-hollantilais-suomalainen BG Ruotsalais-norjalais-suomalaisvirolainen BG IOC=Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) *) suunnitteluasteella, kontribuutio on alustava. IOC FOC FOC IOC*) FOC FOC IOC FOC FOC Tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti saksalais-hollantilais-suomalainen taisteluosasto olisi ensimmäistä kertaa valmiudessa vuoden alkupuoliskon ja ruotsalaissuomalais-norjalais-virolainen taisteluosasto vuoden alkupuoliskon.

43 Puolustushallinnon Rakennuslaitos (27.92.) Rakennuslaitoksen visio ja toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen visio Parhaat palveluratkaisut Visio tarkoittaa, että Rakennuslaitos toimii puolustusvoimien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustusvoimat voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen Rakennuslaitoksen toiminta-ajatus Rakennuslaitos järjestää maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. (Maanpuolustuksella tarkoitetaan sotilaallista maanpuolustusta.) Rakennuslaitoksen toimintalinjat ja painopisteet TTS-kaudella Perusteet Puolustushallinnon rakennuslaitosta kehitetään suunnittelukaudella puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen ja vuonna 2005 laadittujen linjausten perusteella puolustusvoimien kansallisten ja kansainvälisten tarpeiden edellyttämäksi kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankkijaorganisaatioksi sekä sotilasstrategisiin kohteisiin keskittyväksi tuottajaorganisaatioksi. Laitosta arvioidaan vuonna 2006 tehtävän kiinteistöuudistuksen tarkoituksenmukaisuutta koskevan arvion yhteydessä ja siitä aiheutuvien toimenpiteiden täytäntöönpano aloitetaan vuonna. Toimintalinjat ja painopisteet Rakennuslaitoksen toimintalinjaukset ja kehittäminen perustuvat puolustushallinnon kiinteistöratkaisuun ja puolustusministeriön asettamiin laitoksen kehittämistavoitteisiin. Rakennuslaitoksesta pyritään kehittämään puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskus, josta puolustushallinnon asiakkaat saavat kaiken tarvitsemansa palvelun. Tämä mahdollistaa asiakkaan keskittymisen ydintehtäviinsä. Laitoksen kehittämisen suuntana on asiantuntijaroolin kasvattaminen puolustushallinnon kiinteistötoimessa sekä kiinteistöpalvelujen markkinaehtoistaminen omaa palvelutuotantoa supistamalla. Asiantuntijaroolin kehittäminen Puolustusministeriön linjausten mukaan tavoitteena kiinteistösektorilla on asiantuntijuuden keskittäminen Rakennuslaitokseen, mikä mahdollistaa puolustusvoimien keskittymisen ydintehtäviinsä.

44 39 Rakennuslaitoksen kehittämistä koskevissa neuvotteluissa on todettu kiireellisiksi toimenpiteiksi: - kiinteistöinvestointien tarve- ja hankesuunnittelu (esim. vastuut, ohjaus, toimitilojen käytön tehokkuus, vaihtoehtotarkastelu, kustannustehokkuus, kustannusten hallinta, elinkaaritalous, yhteistyö yms.) - alueita, toimitiloja, rakenteita ja asuntotointa koskeva vuokraustoiminta (esim. vuokrasopimushallinta, vuokrasopimusneuvottelut, edunvalvonta, yhteistyö yms.) - kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta (esim. tiedonsaanti, luotettavuus, tietojärjestelmät, määrärahojen käyttö ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta, yhteistyö yms.) - kiinteistö- ja ympäristöalan tutkimus- ja tuotekehittely ( esim. vastuut, ohjaus, koordinaatio, jatkuvuus, yhteistyö yms.) sekä - kansainvälinen toiminta Oman palvelutuotannon supistaminen Rakennuslaitoksen oman palvelutuotannon supistaminen ja samalla markkinoilta hankittavien palvelujen lisääminen jatkuu puolustusministeriön asettamien kehittämistavoitteiden mukaisesti. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrän arvioidaan vähentyvän 850:een vuoden loppuun mennessä. Henkilövähennykset toteutetaan pääosin ns. luonnollisen poistuman avulla. Organisaation sisäisen rakenteen kehittäminen Rakennuslaitoksen toimintaperiaatteena on pitää laitoksen alueorganisaatio puolustusvoimien kulloinkin voimassaolevaa organisaatiorakennetta vastaavana. Mikäli vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteon toimeenpanosta, puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistuksesta tai tuottavuuden kehittämistyöstä aiheutuu tarvetta Rakennuslaitoksen organisaatiorakenteen muuttamiseen, valmistellaan muutokset puolustusvoimille soveltuvassa aikataulussa. Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinnan kehittäminen Kiinteistötiedon hallinnan kehittämisen lähtökohtana on kehittää järjestelmää palvelemaan kaikkia puolustushallinnon kiinteistötoimen eri toimijoita. Tietojärjestelmän yhteiskäytön lisäksi myös tietoturvakysymykset ovat keskeisiä kehityskohteita. Valmiussuunnittelu Rakennuslaitoksen valmiussuunnitteluvastuu perustuu valmiuslain 40 :n määräyksiin. Rakennuslaitoksella tulee olla valmius tuottaa puolustusvoimille poikkeusolojen kiinteistö- ympäristö- ja energiapalveluita puolustusvoimien asettamien tehtävien ja vaatimusten edellyttämällä tavalla. Rakennuslaitoksen valmiussuunnittelu etenee samassa aikataulussa puolustusvoimien operatiivisen suunnittelun kanssa. Tavoitteena on valmiussuunnitelman testaaminen kertausharjoituksissa vuoden aikana ja ottaminen operatiiviseen käyttöön vuoden alusta lukien. Henkilöstöpolitiikka Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka tähtää toiminnan tuloksellisuuden ja palvelukyvyn parantamiseen: Rakennuslaitoksella on oltava palveluksessa riittävä määrä jatkuvasti kehittyvää, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä, jotta se voi menestyksellisesti hoi-

45 40 taa sille annetut tehtävät. Keskeisiä vaikuttavuustavoitteita ovat asiakastyytyväisyyden ja työtyytyväisyyden jatkuva parantaminen. Rakennuslaitoksen oman palvelutuotannon supistamisesta ja palvelujen ulkoistamisesta huolimatta laitos tulee jatkossakin tarvitsemaan riittävän määrän sekä toimihenkilöitä että työntekijöitä. Molempien henkilöstöryhmien osaamisen kehittämisen osalta on esiin noussut uusia tarpeita. Uusi kiinteistöratkaisu korostaa Rakennuslaitoksen asemaa puolustusvoimien asiantuntijaorganisaationa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen tulee tästä johtuen painottumaan sekä kiinteistö- että ympäristöalan asiantuntijuuden, maanpuolustustietämyksen sekä kansainvälisen yhteistyön edellyttämän tietotaidon lisääntymiseen. Rakennuslaitoksen henkilöstömäärän vähentäminen luonnollisen poistuman avulla tai muulla keinoin korostaa tarvetta noudattaa hyvän työnantajan toimintamallia palvelutuotantoa uudelleen järjestettäessä. Myös Rakennuslaitoksen osalta noudatetaan puolustushallinnon vuoden 2005 henkilöstöpoliittista ohjelmaa ja valtioneuvoston periaatepäätöstä valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta. TTS-kaudella arvioidaan uuden palkkausjärjestelmän toteutumista sille asetettujen tavoitteiden kannalta sekä määritetään tarvittavat jatkokehitystoimenpiteet Tärkeimmät tulostavoitteet Tulostavoitteet: Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen toiminnalle on asetettu seuraavat tärkeimmät alustavat tulostavoitteet vuosille Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaa, osaamista ja organisaatiota kehitetään vastaamaan puolustusvoimien tarpeita. Laitoksesta kehitetään puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti puolustushallinnon kansallisia ja kansainvälisiä haasteita vastaava kiinteistö-, rakennus-, ylläpito- ja ympäristöalan asiantuntija-, hankinta- ja tuottajaorganisaatio. 2. Annetaan puolustusvoimille tukea vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoon liittyvän tila-, alue- ja ympäristöhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä huomioidaan muutokset Rakennuslaitoksen omaan organisaation ja toiminnan kehittämisessä. 3. Parannetaan Rakennuslaitoksen toiminnan tuloksellisuutta, läpinäkyvyyttä, kilpailukykyä ja vertailukelpoisuutta toimintojen rationalisoinnin, ulkoistamisen sekä palvelujen tuotteistamisen avulla. 4. Nostetaan asiakastyytyväisyyden tasoa panostamalla valittuihin asiakastyytyväisyyden painopistealueisiin. Kokonaistyytyväisyyden keskiarvona laskettu tavoitearvo on 3,8 asteikolla 1 5. Nykyinen tyytyväisyysindeksi on 3, Nostetaan työtyytyväisyyden tasoa panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Työtyytyväisyyden tavoitearvo on 3,70 asteikolla 1-5. Nykyinen työtyytyväisyysindeksi on 3, Rakennuslaitoksen valmiussuunnitelma viimeistellään puolustusvoimien ohjauksessa vuoden loppuun mennessä. 7. Kehitetään erikseen sovittavalla tavalla kiinteistötoimen tiedonhallintajärjestelmiä palvelemaan tehokkaasti puolustushallinnon ja omistajien tiedonhallintatarpeita. 8. Kehitetään ja koordinoidaan pohjoismaista kiinteistö- ja ympäristöalan yhteistyötä osallistumalla yhteistyökokousten ja työryhmien toimintaan Pääesikunnan kanssa tehtävässä asiantuntijapalvelusopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla. 9. Kehitetään Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistöalalla.

46 41 Tulosmittarit: Kiinteistöjen ylläpidon ja energiapalvelujen tunnusluvuille asetetaan seuraavat tavoitetasot: Tunnusluku PhRakL:n ylläpitämät toimitilarakennukset: Hoito /htm 2 /kk (Ei sis. kiinteistöveroa eikä ns. käyttäjäpalveluita) Siivouspalvelut /sm 2 /kk 1) Vuosikorjaukset /htm 2 /kk 0,81 0,42 0,50 0,80 0,42 Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 38,8 40,0 39,5 39,5 39,5 39,5 39,5 39,5 Euroa/MWh (lämpöenergia) lämmön hinta 41,61 46,19 45,86 45,86 45,86 45,86 45,86 45,86 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 13,5 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 Euroa/MWh (sähköenergia) sähkön hinta 65,45 77,48 78,64 78,64 78,64 78,64 78,64 78,64 Veden ominaiskulutus l/rm 3 L Euroa/ m 3 (vesi) veden hinta 1,91 2,79 2,83 2,83 2,83 2,83 2,83 2,83 Henkilötyövuoden hinta euro/htv )Vuoteen 2005 siivouspalvelut ovat sisältyneet kiinteistönhoitoon. Vuoden 2005 alusta lukien siivouspalveluista on tehty erilliset sopimukset. Siivousala on pienempi kuin rakennuslaitoksen ylläpitämien toimitilojen huoneistoala. 0,45 0,80 0,42 0,45 0,80 0,42 0,45 0,80 0,42 0,45 0,79 0,42 0,45 0,78 0,42 0,45 0,78 0,42 Hoito /htm 2 /kk Kiinteistönhoidon kustannusten keskiarvo koko puolustushallinnossa ml. kaikki käyttötarkoitusryhmät (sisältää myös teknisen huollon) Siivouspalvelut /sm 2 /kk Siivouspalvelukustannusten keskiarvo siivottavia neliöitä kohden ml. kaikki käyttötarkoitusryhmät Vuosikorjaukset /htm 2 /kk Vuosikorjauskustannusten keskiarvo huoneistoneliötä kohden koko puolustushallinnossa ml. kaikki käyttötarkoitusryhmät Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L lämmön keskiarvokulutus lämmitettyä rakennuskuutiota kohden koko puolustushallinnossa, lämmöntarvekorjaus tehty Jyväskylän tasoon 5053 Euroa/MWh (lämpöenergia) lämmön hinnan keskimääräinen tavoitetaso Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S sähkön keskiarvokulutus sähköistettyä rakennuskuutiota kohden koko puolustushallinnossa Euroa/MWh (sähköenergia) sähkön hinnan keskimääräinen tavoitetaso Veden ominaiskulutus l/rm 3 L veden keskiarvokulutus lämmitettyä rakennuskuutiota kohden koko puolustushallinnossa Euroa/m 3 (vesi) veden hinnan keskimääräinen tavoitetaso 6 PERUSLASKELMA JA KEHYSEHDOTUS Menojen peruslaskelma ja kehysehdotus vuosille - on esitetty alla olevassa taulukossa. Hallinnonalan kehysehdotus toimitetaan valtiovarainministeriölle erikseen. Taulukko. Menojen peruslaskelma ja kehysehdotus vuosille - milj. milj. milj. milj. milj. PLM peruslaskelma 2 223, , , , ,6 PLM kehysehdotus 2 285, , , , ,9 Menojen peruslaskelma ja kehysehdotus on laadittu vuoden 2006 hinta- ja kustannustasoon.

47 42 7 HENKILÖSTÖMÄÄRÄARVIO 7.1 Puolustusministeriön hallinnonalan henkilöstöjärjestelmän kehittäminen Puolustusministeriön hallinnonalan henkilöstöjärjestelmää kehitetään tavoitteena luoda hallinnonalan tehtävien, resurssien, osaamisen ja henkilöstön välille oikea tasapaino. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden pieneneminen, rauhanajan johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen ja kumppanuuteen perustuvat toimintatapamallit luovat puitteet ydintoimintojen henkilöstöjärjestelmien kehittämiselle ja tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen varmistamiseksi. Suomen kansainvälisen kriisinhallintakyvyn kehittäminen edellyttää toiminnan vaatimukset täyttäviä ja nopeasti kriisialueelle lähetettäviä joukkoja. Ikääntyvän väestön oloissa puolustushallinnon on kyettävä houkuttelemaan, pitämään palveluksessaan ja tarjoamaan kehittymismahdollisuuksia osaavalle henkilöstölle tietoyhteiskunnan kiristyvässä työvoimakilpailussa. Tämän vuoksi on huolehdittava hyvän työnantajan menettelytavoin yleisestä työnantajakuvasta, tehtävien houkuttelevuudesta, kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämisestä ja toimivuudesta sekä hyvästä työilmapiiristä. Puolustusministeriön hallinnonalan rakennemuutoksen hallinnalla on olennainen vaikutus hallinnonalan työnantajakuvaan sekä kilpailukykyyn työmarkkinoilla. Rakennemuutosta hallitaan Eduskunnan edellyttämällä tavalla noudattamalla puolustushallinnon henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa määritettyjä hyvän työnantajan menettelytapoja. Hyvän työnantajan menettelytapoja edistetään suunnittelukaudella muutoinkin muun muassa vahvistamalla puolustushallinnon yhteistä arvoperustaa ja tasa-arvoisuutta, kehittämällä johtamista ja esimiestyötä, turvaamalla tuleva osaaminen ja kannustavien palkkausjärjestelmien toimivuus sekä, saattamalla työyhteisöjen, työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittäminen osaksi operatiivista johtamista. Uusia samalle ajanjaksolle mahdollisesti ydintoimintaan kohdistettavia henkilöstön vähentämistavoitteita ei ole mahdollista toteuttaa ilman henkilöstön irtisanomisia. Suunnittelukaudella arvioidaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotolle asetettuja tavoitteita ja virastojen rahoitussuunnitelmien toteutumista sekä määritetään tarvittavat jatkokehittämistoimet. Puolustusvoimien henkilöstörakenteen kehittämisen perusteisiin, puolustusvoimien sotilas- ja siviilihenkilöstön rakenteeseen liittyvä ohjaus on annettu Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman 2005 luvussa 3.2, jossa on otettu huomioon seuraavat selonteon vaatimukset: Sotilashenkilöstön rakennetta yksinkertaistetaan ottaen huomioon riittävän nuoren ammattisotilasreservin tarve. Siviilien henkilöstöjärjestelmä perustuu vakinaisiin palvelussuhteisiin ja henkilöstöryhmässä korostuvat asiantuntijatehtävät.

48 43 Henkilöstörakenne tulee suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti ottaen huomioon teknistyvien asejärjestelmien käyttö ja koulutus sekä erityisosaamista vaativat tehtävät. Suunnittelukaudella sotilashenkilöstön tehtävätasojen tarkistamista jatketaan tiukentuvien resurssein puitteissa ottamalla huomioon puolustusvoimien kehittämisohjelmien tavoitteet. Suunnittelukaudella jatketaan puolustusministeriön antaman ja välittömästi voimaan tulleen ns. täyttökieltopäätöksen toimeenpanoa. PLM:n virkojen täyttökieltoa hyödynnetään ja toimivaltaa delegoidaan aluehallintotasolle ottaen huomioon VNS 2004:n rakennemuutokseen liittyvät velvoitteet (Pv:n RAKE- käsky 18.4) ja toiminta kytketään vuosittaiseen henkilöstökokoonpano- ja yhteistoimintamenettelyyn. Puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa viimeistään vuoteen mennessä. Kokonaistavoitteena on saavuttaa vuositasolla vähintään noin 36 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoista vuodesta 2012 alkaen. Pääosa henkilöstövähennyksistä toteutetaan johtamis- ja hallintojärjestelmän muutoksen, puolustusvoimien varuskuntarakenteen kehittämisen sekä Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen ja merivoimien rakennemuutoksen yhteydessä. Puolustusvoimien henkilöstön lähtövaihtuvuutta ja täyttökieltojärjestelmää hyväksikäyttäen tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan rakenteellisten muutosten kohteena oleville henkilöille uusi työpaikka sekä varmistaa 36 milj. euron säästötavoitteen toteutuminen. Selonteon linjausten mukaiset säästötoimenpiteet, kehittäminen ja koulutus edellyttävät rakenteellisesti noin nykyisestä henkilötyövuodesta luopumista vuoden 2004 organisaatiosta. Lisäksi 500 henkilötyövuotta kohdennetaan kehittämisohjelmien mukaisten uusien joukkojen (valmiusyhtymät, helikopteripataljoona ym.) käyttöön ja ylläpitoon vuoteen 2012 mennessä. Vuoteen 2012 mennessä nykyisistä opistoupseereista ja upseereista siirtyy reserviin noin 1600 henkilöä. Vastaavalla aikavälillä upseerien koulutusjärjestelmästä valmistuu noin 1400 henkilöä. 500 henkilötyövuoden kohdentamisessa kehitettäville toimialueille otetaan huomioon sotilaiden lähtövaihtuvuuden mahdollisuudet. Aliupseeriston muodostaminen sotilasammattihenkilöstöstä aloitetaan asteittain tiukentuvien resurssien puitteissa hyödyntämällä lähtövaihtuvuutta, jotta tavoitetila sotilasvirkarakenteen jakaantumisesta upseereihin, aliupseereihin ja miehistöön voidaan saavuttaa. Tavoitteena on luoda puolustusvoimiin asteittain ammattialiupseeristo lähinnä teknistyvien asejärjestelmien käyttöön ja koulutukseen sekä muihin erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Pääesikunnan tulee antaa selvityksensä puolustusministeriölle sotilashenkilöstön nykyisten koulutus- ja kokemusvaatimusten selkeyttämisestä. Aliupseeriston muodostaminen aloitetaan muuttamalla nykyisten sotilasammattihenkilöiden virkoja aliupseerin viroiksi. Kumppanuustoiminta aiheuttaa henkilöstövaikutuksia, jotka tulee suunnitella ja toteuttaa hankkeittain noudattaen hyvän työnantajan menettelytapoja.

49 44 Puolustusministeriön seuraa Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman 2005 kehittämislinjausten toteutumista ja arvioi hallinnonalojen virastojen ohjelman perusteella käynnistämiä toimenpiteitä. Ohjelmaa päivitetään ja kehitetään keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelun tarpeet huomioon ottaen. Puolustusministeriön hallinnonalan henkilöstömääräarvio henkilötyövuosina on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko. Henkilöstömäärä henkilötyövuosina Momentti 2004 TP 2005 TA 2006 TAE TTS TTS TTS TTS TTS Puolustusministeriön toiminta- menot Puolustusvoimien toimintamenot Sotilaallisen kriisinhallinnan kotimaan toimintamenot Puolustusvoimat yht Puolustushallinnon rakennuslaitoksen *) 900 *) 850 *) tulot *) Yhteensä *) Hallituksen antaman kehyspäätös valtion henkilöstövähennyksistä sekä puolustuspoliittisen selonteon vaikutukset on huomioitu Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuosien - henkilötyövuosissa 7.2 Puolustusministeriö 7.3 Puolustusvoimat Puolustusministeriön henkilöstörakennetta kehitetään puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman 2005 mukaisesti sekä vuoden 2002 organisaatiouudistuksen yhteydessä asetetun tavoitetilan mukaisesti niin, että tämä tavoitetila saavutetaan. Ministeriön hallintopalveluja kehitetään osana puolustushallinnon ja valtioneuvoston piirissä tapahtuvaa hallintopalvelujen kehittämistyötä. Tavoitteena on tuottaa omalla henkilöstöllä vain ne palvelut, joita ei voida antaa taloudellisista tai muista syistä muiden palveluntuottajien tehtäväksi. Vapautuvat henkilöstöresurssit sijoitetaan osastoille ministeriön ydintehtävien vahventamiseen. Puolustusvoimien henkilöstöä supistetaan vuoden 2004 selonteon linjausten mukaisesti. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisointitoimenpiteiden tavoitteena on vähentää 1200 henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä ja samanaikaisesti kohdentaa 500 henkilötyövuotta kehittämisohjelmiin. Puolustusvoimien koulutusjärjestelmää kehitetään joustavammaksi ja vastaamaan muuttuvia puolustusjärjestelmän osaamistarpeita. Koulutusjärjestelmään liitetään mahdollisuus ohjattuun itseopiskeluun ja sitä tuetaan verkko-opetuksen keinoin. Palkatun henkilöstön koulutuksessa sotatieteellisiä tutkintoja kehitetään yhteensopivammaksi EU:ssa suoritet-

50 45 tavien yliopistotutkintojen kanssa ottaen samalla huomioon puolustusvoimien toiminnalliset vaatimukset. Niukkenevista resursseista huolimatta asevelvollisten sosiaalis-taloudellista asemaa parannetaan ja asevelvollisuuden keskeyttämisen syitä pyritään ennakoivasti vähentämään. Kutsuntoja tehostetaan ja ennakkotarkastusjärjestelmää parannetaan. Päivärahoja ja erilliskorvauksia korotetaan vuonna. Suunnitelman mukaisesti vuonna kaikki lomamatkat muuttuvat maksuttomiksi sekä päivärahoja korotetaan vuonna. Varusmieskoulutuksesta ei tingitä. Puolustusvoimat pyrkii parantamaan varusmieskoulutuksen yhteiskunnallista hyväksi luettavuutta. Puolustusvoimien hyvä työilmapiiri ja henkilöstön toimintakyky varmistetaan laadukkaalla henkilöstöjohtamisella ja tukemalla henkilöstön sopeutumista organisaatiomuutoksiin esimerkillisen työnantajan toimenpitein. 7.4 Puolustushallinnon rakennuslaitos Valtion ja puolustushallinnon linjausten mukaisesti Rakennuslaitoksen omaa palvelutuotantoa supistetaan ja palvelutuotannon hankintoja vastaavasti lisätään ottaen huomioon eduskunnan henkilöstövähennykselle asettamat reunaehdot. Henkilöstösuunnitelmassa mainittu henkilöstömäärän väheneminen johtuu Rakennuslaitoksen palvelutuotannon asteittaisesta ulkoistamisesta. Vähennykset toteutetaan pääsääntöisesti ns. luonnollisen poistuman avulla. Luonnollinen poistuma on määritelty käyttäen apuna Rakennuslaitoksen henkilöstötilinpäätöksen ikäjakaumatilastoa. Poikkeuksen luonnollisesta poistumasta muodostavat varuskuntien lakkauttamis- ja supistamistilanteet sekä Rakennuslaitoksen omat rationalisointihankkeet, joista saattaa aiheutua myös henkilöstön irtisanomistarpeita. Henkilöstömäärän kehitys on arvio, jota täsmennetään Rakennuslaitoksen valmiussuunnitteluun liittyen lähivuosien aikana. Laitoksen toimintakyvyn ja henkilöstön osaamistason säilyttäminen edellyttää jatkossa myös panostuksia henkilöstön rekrytointiin kaikilla rakennuslaitoksen toimialueilla. Rekrytointitarpeet ja mahdollisuudet on huomioitu henkilöstösuunnitelman laadinnassa. Henkilöstövähennyksen toteuttamisesta on laadittu ulkoistamisen periaatteet ohje yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Toimintaperiaatteena on käyttää henkilöstövähennykset hyväksi palvelujen ulkoistamisessa, mikä edellyttää tarvittaessa henkilöstön joustavaa siirtymistä Rakennuslaitoksen oman palvelutuotannon piiriin jääviin maanpuolustukselle tärkeimpiin kohteisiin.

51 46 8 ALUE-, TOIMITILA JA YMPÄRISTÖNHALLINTA TTS kaudella toteutetaan VNS 2004 toimeenpanosta aiheutuvat yhdyskunta (alueet, toimitilat, rakenteet, asunnot, ylläpito yms.) ja ympäristöpoliittiset (ympäristövaikutusten selvittäminen, pilaantuneiden alueiden puhdistaminen, ympäristöturvallisuuteen liittyvät raivaukset yms.) toimenpiteet puolustusministeriön erikseen antaman ohjauksen mukaisesti. TTS kaudella osallistutaan VNS valmisteluun ja valmistaudutaan siitä aiheutuvien toimenpiteiden toimeenpanon käynnistämiseen. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella toiminnalla huolehditaan alueisiin, toimitiloihin (toimitilat, rakenteet, asunnot) ja ympäristöön liittyvistä toimintaedellytyksistä ja niiden kehittämisestä. Suunnittelukaudella toteutetaan tarpeelliset alue- ja toimitilajärjestelyt, jotka on priorisoitu selonteoista ilmenevien linjausten mukaisesti. Alueiden ja toimitilojen kokonaisvaltaista ja varuskuntakohtaista käyttöä ja kustannustehokkuutta tehostetaan, tarpeettomista alueista ja toimitiloista luopumista nopeutetaan sekä parannetaan ympäristönsuojelua (ml. ympäristövaikutusten selvittäminen, ympäristötiedonhallinnan kehittäminen, ympäristökoulutuksen ja ympäristötietoisuuden lisääminen). Kiinteistöuudistuksen kokonaisarviointi valmistuu maaliskuun 2006 aikana. Tässä TTS- suunnitelmassa on otettu huomioon kiireelliset määrärahatarpeet. Jollei esitettyihin kiireellisiin toimenpiteisiin osoiteta lisärahoitusta hallinnonalan tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu merkittävästi. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämistä jatketaan ministeriön erikseen antaman ohjauksen mukaisesti. Huolehditaan siitä, että Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii kiinteistö- ja ympäristötoimen kehittämistavoitteiden mukaisesti tehokkaana ja taloudellisena puolustushallinnon kansallisia ja kansainvälisiä haasteita vastaavana kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankkijaorganisaationa sekä sotilasstrategisiin kohteisiin keskittyvänä tuottajaorganisaationa. Puolustusvoimat toteuttaa suunnittelukaudella valtioneuvoston selonteossa 2004 määritellyn organisaatiouudistuksen. Valtioneuvoston selonteon mukaisesti uusi johtamis- ja hallintojärjestelmä on toiminnassa vuoden alusta lukien. Rakennemuutoksessa joukko-osastoja lakkautetaan sekä huolto- ja varastointijärjestelyjä organisoidaan uudelleen. Suunnittelukaudella tila- ja aluehallinnan painopisteenä on mahdollistaa uuden johtamisja hallintojärjestelmän sekä varastointiohjelman edellyttämien rakennushankkeiden toteuttaminen. Lisäksi toteutetaan kehittämisohjelmien edellyttämät rakennus- ja aluehankkeet resurssien puitteissa. Tavoitteena on luopua tarpeettomista ja epätarkoituksenmukaisista toimitiloista ja alueista täysimääräisesti. Suunnittelukaudella suurin osa esitetyistä taloudellisista resursseista kohdentuu puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP) edellyttämän varastointiohjelman toteuttamiseen, vuoden 2004 selonteossa määritettyjen JOHA mukaisten esikuntien toimitilojen perusparannuksiin sekä joukko-osastojen lakkauttamisiin liittyviin järjestelyihin.

52 47 Puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP ) ja räjähdeturvallisuuden suhteen laadittujen keskeisten kehittämisesitysten (Selvitys räjähdeturvallisuuden kehittämisestä , selvitysmiehet Tuominen ja Vuorinen) mukainen varastointijärjestelmä toteutetaan etupainoisesti. Järjestelmän tulee olla kaikilta osiltaan valmis vuoden 2012 loppuun mennessä. Kumppanuusohjelmiin liittyvät muutokset ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Kumppanuudessa tavoitteena on, että tilahallinnasta vastaavat ensisijassa kumppanit. Tällöin toimitiloista aiheutuvat kustannukset vyörytetään ostajan hankkimiin palveluihin ja suoritteisiin, kuitenkin niin, että tilakustannukset ovat eriteltävissä ja arvioitavissa sekä tulevat huomioon otetuiksi puolustushallinnon kiinteistötoimen menokehyksessä. Vaikka puolustusvoimat on priorisoinut ja karsinut hankkeitaan voimakkaasti, on tilakustannuksissa nähtävissä kasvupaineita. Kasvupaineet kohdistuvat suunnittelukaudelle ja siitä eteenpäin, jolloin pääosa uusista puolustusministeriön räjähdepäätöksen mukaisista varastoista valmistuu. Oman haasteensa muodostaa kohonneet rakentamisen, ylläpidon ja energian kustannukset. Rakennuskustannukset ovat nousseet viimeisen vuoden aikana noin 2,8 %, kiinteistöjen ylläpidon kustannukset noin 2,3 % ja energiakustannukset noin 4 %. Vastaavan kustannustason nousun oletetaan jatkuvan myös tulevalla TTS kaudella. Puolustusministeriö on edellyttänyt vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaohjeessaan korjausvelan puolittamista suunnittelukaudella. Puolustusvoimien tulee yhdessä rakennuslaitoksen kanssa osoittaa tarvittavat peruskorjauskohteet, jotka kiinteistöjen omistajatahot, joista peruskorjausvajeen ripeän poistamisen osalta päävastuun kantaa erityisesti Senaatti kiinteistöt ja sitä ohjaava ministeriö, toteuttavat kiinteistöuudistuksessa sovitulla tavalla. Suunnittelun ollessa vielä käynnissä puolustusministeriö ei ole laskelmissaan ottanut huomioon mahdollisia vuonna tapahtuvia lakkauttamisia. Lisäksi vuoden selonteon mahdollisia vaikutuksia tiloihin, alueisiin ja ympäristötoimeen ei ole vielä pystytty arvioimaan. Tila- alue- ja ympäristöhallinnan laskelmat toimitetaan valtiovarainministeriölle erikseen.

53 LIITE 1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALUSTAVAT TOIMINNALLISET TULOSTAVOITTEET VUOSILLE - Puolustusministeriön alustavat toiminnalliset tulostavoitteet ovat ministeriön tulosalueittain seuraavat: 1. Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta - Sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämistä ohjataan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten ja valtiojohdon päätösten mukaisesti. a. VNS2004 ohjauskirjeen toimenpiteet on pääosin saatettu päätökseen (vuosi ) b. johdetaan hallinnonalan valmistelut vuoden selontekoon (vuosi ) c. puolustusministeriön ohjaus on annettu VNS toimeenpanosta ja ohjauskirjeeseen on koottu koko ministeriön ohjeistus (vuosi ) d. puolustushallinnon strateginen suunnitelma on tarkistettu ja sen perusteella laadittava ohjauskirje on laadittu 1.6. mennessä. Julkinen versio on valmiina mennessä (vuosi ) e. puolustusministeriön ohjaus on annettu puolustusvoimien tavoitetilatyölle ja kehittämisohjelman laadinnalle (vuosi ) Mittari: Selonteon tavoitteiden saavuttaminen sekä hallinnonalan selonteon ohjauskirjeen toimenpiteiden toteuttamisaste - Kehitetään yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Mittari: Puolustusministeriön julkisuuskuvamittaus Turvallisuusviranomaisten yhteiset ja yhteisesti tuetut prosessit (kpl) - Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytykset on turvattu ohjaamalla vähintään 50 % puolustusmateriaalihankinnoista kohdistumaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Hankintoihin liittyvä teollinen yhteistyö (vastakaupat) on kohdistettu keskeiselle kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle ottaen huomioon tulevat teknologiatarpeet. (Kuvaa tämänhetkistä tilannetta. Poliittisten päätöksentekijöiden kanssa on keskusteltava mahdollisesta uudesta muotoilusta, jos EU:n hankintamenettelyn käytännesäännöt otetaan käyttöön. Perusperiaate kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytysten turvaamisesta tullee kuitenkin säilymään). Mittari: Kotimaisten puolustusmateriaalihankintojen osuus käytetyistä puolustusmateriaalihankintamäärärahoista vastakaupat ja elinjaksokustannukset huomioon ottaen. - Toiminnan kehittämisen tavoitteena on siirtyä pysyvistä, kiinteistä järjestelyistä joustavampiin, enemmän liikkumatilaa antaviin toiminta- ja hallintomalleihin. Tilaajatuottajamalliin pohjautuvia toimintamalleja otetaan laaja-alaisesti käyttöön. Puolustushallinnon rakenneuudistus toimeenpannaan siten, että puolustuspoliittisessa

54 2 selonteossa asetetut kehittämiseen ja toiminnan ja talouden tasapainottamiseen liittyvät tavoitteet saavutetaan. Mittari: Sanallinen arvio tavoitteiden toteutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin arviointitietoa hyödyntäen. - Oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisesti suunnatun tutkimuksen avulla tuotetaan materiaalia turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon sekä hallinnonalan strategisen suunnittelun valmisteluprosesseihin, toiminnan kehittämiseen sekä valtioneuvoston yhteiseen ennakointitoimintaan. Mittari: Toteutettujen tutkimushankkeiden vaikuttavuuden arviointi asteikolla Arviointitoimintaa käytetään kiinteänä osana ennakoivaa toiminnan suunnittelua ja joustavaa kehittämistä. Toteutetaan yleiseen asevelvollisuuteen liittyvä järjestelmätason arviointi, jossa on laaja yhteiskunnallinen näkökulma. Tavoitteena on käynnistää arviointi vuonna. Tutkitaan vuoteen mennessä mahdollisuudet ja syvyys soveltaa verkostopuolustusta puolustusjärjestelmän perusperiaatteena. Hallinnonalan toiminnan ja rakenteiden kehittämisessä käynnistetään tarkentava arviointikierros vuonna ennen niiden toimeenpanoa. Mittari: Toteutettujen arviointihankkeiden vaikuttavuuden arviointi asteikolla Turvallisuusviranomaisten tietohallinnollisessa yhteistoiminnassa tarjotaan hallinnonalalle kehitettyjä resursseja laajalti yhteiskäyttöön vuodesta 2006 alkaen SecNet-ratkaisussa. Osallistumalla valtion tietohallinnon kehittämiseen ValtIThankkeessa varmistetaan hallinnonalan tarpeiden huomioon ottaminen sekä yhdenmukaisuus omien kehittämistavoitteiden kanssa. Hallinnonalalla tukeudutaan mahdollisimman laajasti yhteistoiminnassa tuotettuihin ratkaisuihin. Mittari: Puolustushallinnon käytössä olevat valtiohallinnon yhteiset palvelut ja lopetetut päällekkäiset toiminnot (kpl). - Puolustushallinnolla on toimiva riskien arviointi- ja hallintajärjestelmä Mittari: VTV;n vuositilintarkastus sekä tarkastusyksikön tarkastushavainnot 2. Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu - Puolustusvoimien henkilöstöä on vähennetty vuoden 2004 tasosta noin henkilötyövuotta vuoden 2012 loppuun mennessä hyödyntäen ensisijaisesti luonnollista poistumaa ja noudattaen hyvän työnantajan toimintaperiaatteita. Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin on kohdennettu nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Mittari: Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä. - Tehokkaalla hankintatoiminnalla on parannettu puolustusvoimien suorituskykyä ja käytetty noin kolmannes puolustusbudjetista puolustusmateriaalihankintoihin. Mittari: Arvio materiaalihankintojen vaikutuksesta puolustusvoimien suorituskykyyn. Puolustusmateriaalihankintamenojen osuus puolustusministeriön pääluokan menoista. - Puolustusmateriaalihankintojen uusia tilausvaltuuksia budjetoitaessa on varmistettu, että hankintojen valmiusaste on riittävä ja niiden kustannusarviot sekä henkilöstö-, kiinteistöja muut seurannaiskustannukset perustuvat luotettavaan arviointiin.

55 3 Mittari: Puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen siirtyvien erien osuus käytettävissä olevista määrärahoista. Käytettävissä olevien puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen sitomaton osuus vuoden lopussa. Budjetointivaiheessa arvioitujen euromäärien vertaaminen toteumiin. - Puolustusvoimille asetettavien tulostavoitteiden osalta on varmistettu, että ne ovat TUOHTE -työryhmän suositusten mukaisia ja niihin sisältyy myös puolustusvoimien suorituskyvyn paranemista koskevia tulostavoitteita. Mittari: Arvio puolustusvoimien tulostavoitteiden sisällön kehittymisestä TUOHTEtyöryhmän suosituksiin nähden. - Alue-, toimitila ja ympäristönhallintaa on kehitetty ja alue- ja toimitilainvestoinnit on mitoitettu siten, että niistä aiheutuviin vuokrien lisäyksiin käytetään tarpeettomista alueista ja tiloista luopumalla saavutettavien vuokrasäästöjen ohella kiinteistöuudistuksen kokonaisarvioinnin perusteella saatava lisärahoitus. Mittari: Arvio ja laskelmat selontekojen ja kehittämisohjelmien toteutumisesta sekä puolustusvoimien alue- ja toimitilojen rahoituslaskelmat. - Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittista osaamista on kehitetty. Puolustushallinnon rakennuslaitosta on kehitetty ja edistetty sen yhteistyötä puolustusvoimien ja sidosryhmien kanssa kiinteistöuudistuksen yhteydessä asetettujen tavoitteiden ja kiinteistöuudistuksen kokonaisarviosta tehtävien linjausten mukaisesti. Mittari: Kustannustehokkuus ja asiakastyytyväisyys. 3. Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta - Valmistellaan asevelvollisuuslain kokonaisuudistus ja selvitetään puolustusvoimien tehtäviä ja toimivaltaa koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet. Tavoitteena on saada aikaan puolustusvoimien tehtäviä ja toimivaltaa koskeva mahdollisimman keskitetty laki, joka luo johdonmukaisen ja ajantasaisen säännöstön. Mittari: Laki tulee voimaan - Vapaaehtoista maanpuolustustyötä koskevan lainsäädännön valmistelussa toteutetaan vapaaehtoisen maanpuolustustyön uudelleenorganisoinnin edellyttämät lainsäädäntötoimet. Mittari: Laki tulee voimaan - Uudistusten voimaantulon jälkeen seurataan lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia. Jatkoseuranta ja tarvittava koulutus järjestetään systemaattisesti ja tarvittaessa hyödynnetään ulkopuolista tukea. Yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden osalta kerätään tietoa valmistelun kehittämistarpeista erilaisin arviointijärjestelmin. Mittari: Arviointi lain toimivuudesta ja vaikutuksista. Järjestetään informaatio- ja kuulemistilaisuuksia koulutuksen sekä kansalaisvaikuttamisen näkökulmista.

56 4 4. EU- ja kansainväliset asiat - Syvennetään kansainvälistä puolustuspoliittista yhteistyötä hallinnonalan strategisten linjausten mukaisesti. Mittari: Erillinen arviointi - Kansainväliseen puolustusmateriaalialan yhteistyöhön on osallistuttu kansallisista lähtökohdista. On osallistuttu EU:n puolustusmateriaalialan yhteistyön kehittämiseen kaikilla EDA:n neljällä toimialueella. On edistetty kansainvälistä hankinta- ja ylläpitoyhteistyötä sekä teollisuuden vientiedellytyksiä. Mittari: Ensimmäiset eurooppalaiset materiaaliyhteishankkeet on käynnistetty. Hankkeet ilmoitetaan käytännesääntöjen mukaisesti EU-portaalissa. MoUsopimusverkosto ja muut järjestelyt on saatettu ja pidetty ajan tasalla ja järjestetty teollisuusseminaareja teollisuuden vientiedellytysten edistämiseksi. - Puolustusvoimille hankittavan materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus on varmistettu. Mittari: Hankkeissa ei ole poikkeamia yleisistä hankintaperiaatteista. - Aloitetaan systemaattinen eurooppalainen kahden- ja monenkeskinen tutkimus- ja kehittämisyhteistyö puolustusministeriöiden välillä asevoimien transformaatioon kehittämiseen ja yhteistoiminnan rakentamiseen liittyen. Mittari: Sanallinen arvio vuoteen 2005 verrattuna. 5. Muut ministeriökohtaiset erityistehtävät - Puolustustarvikkeiden vientivalvonta ja lupaviranomaistoiminta on hoidettu tehokkaasti ja Euroopan unionin aseviennin käytännesääntöjen sekä muiden vientivalvontaa koskevien Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. On osallistuttu EU:n sisäisten puolustustarvikesiirtojen tehostamista koskevien käytäntöjen kehittämiseen. Mittari: EU-tasolla luodut käytännöt unionin sisäisten puolustustarvikesiirtojen tehostamiseksi on kansallisesti voimaansaatettu. Puolustustarvikeviennin toimitusketjun turvallisuutta on edelleen parannettu kehitetyllä vienti- ja tuontitodistusasiakirjojen käytön ohjeistuksella. - Ohjataan vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä puolustusvoimien kokonaissuorituskykyä kehittävällä ja yhteiskunnan varautumiskykyä tukevalla tavalla. Mittari: Hallinnonalan selonteon ohjauskirjeen toimenpiteiden toteuttamisaste. - Kehitetään kykyä antaa virka-apua erityisesti ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Mittari: Puolustusvoimien kehittämisohjelmille asetettujen tavoitteiden saavuttamisaste

57 5 6. Ministeriön yhteiset tehtävät - Käynnistetään systemaattinen työskentely ministeriön osastojen välillä sekä laajemmin hallinnonalan sisällä toiminnallisen integraation kehittämiseksi ja julkisuuskuvan entistä tiiviimmäksi yhdenmukaistamiseksi. Mittari: Osastojen yhteiset hankkeet (kpl) sekä kyselytutkimus julkisuuskuvan kehittymisestä - Kehitetään ministeriön turvallisuutta sekä toimintavalmiutta vastata normaalitilanteen häiriötilanteisiin ja kriisitilanteisiin. o päivittäisessä työskentelyssä noudatetaan asetettuja turvallisuusmääräyksiä ja ministeriö samalla koetaan turvalliseksi työympäristöksi. o PLM:n tilannekuvaa kehitetään osana valtioneuvoston tilannekuvaa o osallistutaan kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen liittyvään harjoitustoimintaan (mm. VALHA sekä Pv:n pääsota- ja valmiusharjoitukset) Mittari: Vuosittaiset turvallisuustilastot sekä harjoitusten yhteydessä tehtävä toimintavalmiuden arviointi. - Puolustusministeriön toimitilojen ajanmukaistaminen saatetaan päätökseen peruskorjaamalla ministeriön päärakennus. Mittari: Ministeriön päärakennus on peruskorjattu - Tehostetaan ministeriön hallintopalveluja Mittari: o Asiakastyytyväisyys o Tietotekniikan teknisen toimivuuden mittareita o Työprosessien sujuvuuden tunnuslukuja o Taloushallinnon prosessien siirto puolustushallinnon palvelukeskukseen TASE II projektin suositusten mukaisesti 6.1 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä panostetaan suunnittelukaudella henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja osaamisen kehittämiseen. - Henkilöstön työkyky paranee Mittari: Diakorin työkykymittaus - Työtyytyväisyysindeksin tulee ylittää muiden ministeriöiden keskimääräisen tason Mittari: VM:n työtyytyväisyysbarometrin työtyytyväisyysindeksi - Puolustusministeriön osaaminen kasvaa. Mittari: Tunnusluvut koulutuspäivät/htv sekä koulutustasoindeksi

58 LIITE 2 PUOLUSTUSVOIMIEN ALUSTAVAT TULOSTAVOITTEET VUOSILLE - A. KEHITTÄMISOHJELMIEN TOTEUTTAMINEN Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä Aloitetaan puolustusvoimien -luvun tarpeita vastaavan kaikkien puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luominen. Järjestelmän on mahdollistettava sähköinen tietojen ja tilannekuvan vaihto myös EU:n ja Naton käytössä olevien järjestelmien kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna. Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan. Vuosi 2006 Käynnistetään ensimmäisten tietojärjestelmien hankinnat sekä tietoliikenneverkkojen integrointi. Vuosi Otetaan käyttöön asetetut vaatimukset täyttävä valtakunnallista operatiivista johtamista tukeva tietojärjestelmä (OPJO2). Tiedustelun ja merivoimien päätietojärjestelmän päivitys aloitetaan osana uutta, koko puolustusvoimien tvj-järjestelmää. Vuosi Otetaan käyttöön maavoimien päätietojärjestelmä (MATI) sekä integroitu kansallinen tilannekuva osana uutta tvj-järjestelmää. Vuosi Otetaan käyttöön ilmavoimien ja merivoimien tietojärjestelmät. Vuosi Uusi järjestelmä on otettu operatiiviseen käyttöön. Vuosi Tavoitetilan mukaiselle puolustusvoimien iskukyvyn edellyttämälle tulenkäytön johtamiselle on luotu perusteet. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 43,1 102,9 191,1 333,7 445,8 598,6 Toimintamenomäärärahat 16,1 40,7 74,2 102,4 127,5 151,9 Puolustushaarat 1. Luodaan puolustusvoimille strategisen iskun ennaltaehkäisy ja torjuntakyky vuoteen mennessä.

59 2 Maavoimat 1. Maavoimat saavuttaa strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan kyvyn vuonna. Kolme valmiusprikaatia on varustettu pääosin valmiusyhtymäkonseptin mukaisesti prikaati 2005 järjestelmillä. Joukko 2006 JP (XA 203) (1) Op Op Op JP (AMV) (1) Koul Koul Op JP (XA 185) (1) Op Op Op JP (CV9030) (3) Koul Koul Op JP (NA 140) (3) Op Op Op Mektst-os (Leo) (2) Koul Koul Koul *) TykPsto (3) Op Op Op ItPsto (3) Koul Koul Koul **) E-VP (3) Op Op Op PionP (3) Koul Koul Op HekoP (1) Koul Koul Op ErikJP (1) Koul Koul Op koul = koulutus, op = operatiivinen valmius *) 1. Op=, 2. Op=2012 **) 1. Op=, 2. Op= Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 232, ,8 835,8 Toimintamenomäärärahat Luodaan puolustusvoimille erikoisjoukkokyky, jolla kyetään vastaamaan kansallisen puolustuksen tarpeisiin. Osaa erikoisjoukkopataljoonasta käytetään EU:n nopean toiminnan joukoissa sekä vaativissa virka-aputehtävissä Suomessa. Vuosi 2006 Erikoisoperaatioryhmät Utin Jääkärirykmentistä ja merivoimista ovat operointikykyisiä. Vuosi Yksi erikoisoperaatiojoukkue on vuoden alusta kokonaisuudessaan operointikykyinen. Kyky osallistua EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Lentotiedustelupatteri on toimintavalmis. Vuosi Erikoisjääkäripataljoona on saavuttanut operatiivisen valmiuden. Yksi kuljetushelikopterikomppania on saavuttanut operatiivisen valmiuden. Vuosi Aloitetaan erikoisrajakomppanioiden kehittäminen. Vuosi Helikopteripataljoona saavuttaa operatiivisen valmiuden. Vuosi Erikoisrajajääkärikomppaniat saavuttavat operatiivisen valmiuden. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö, sisältyy maavoimien kohdan 1 käyttöön 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat Toimintamenomäärärahat

60 3 3. Operatiivisten joukkojen liikkuvuuden ja suorituskyvyn parantaminen Valmiusprikaatien tulivoimaa ja liikkuvuutta kehitetään hankkimalla panssaroituja kranaatinheitinajoneuvoja, panssaroitua kuljetuskalustoa ja liikkeenedistämiskalustoa sekä aloittamalla Kainuun Prikaatin telakuorma-autojen korvaaminen. Vuosi Hankitaan panssaroidut kranaatinheitinajoneuvot (AMOS) KarPr:lle ja PorPr:lle. Vuosi Ensimmäinen mekanisoitu taisteluosasto saavuttaa operatiivisen valmiuden. Vuosi 2012 Mekanisoidut taisteluosasto saavuttavat operatiivisen valmiuden. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö, sisältyy maavoimien kohdan 1 käyttöön 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat Toimintamenomäärärahat Maavoimien iskukyvyn kehittäminen Maavoimille hankitaan erikoisampumatarvikkeita ja raskaita raketinheittimiä. Vuosi 2006 Maavoimien iskukyvyn kehittäminen ja jalkaväkimiinojen korvaaminen aloitetaan hankkimalla raskaita raketinheittimiä asevaikutuksen ulottamiseksi vastustajan operatiiviseen syvyyteen. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö, sisältyy maavoimien kohdan 1 käyttöön 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 20 30,4 40,7 51,6 63,6 73,6 Toimintamenomäärärahat Alueellisten joukkojen kehittäminen Alueellisten joukkojen kykyä sotilaskohteiden nopeaan suojaamiseen, virka-avun antamiseen muille viranomaisille sekä kykyä yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden suojaamiseen kehitetään. Pääkaupunkiseudun joukkojen valmiutta turvata valtion johdon toimintaedellytykset ja suojata yhteiskunnan elintärkeät kohteet pääkaupunkiseudulla parannetaan edelleen. Vuosi Jatketaan alueellisten joukkojen kehittämistä saattamalla toimintavalmiiksi varuskuntasuojeluyksiköt. Vuosi jatketaan alueellisten joukkojen kehittämistä saattamalla toimintavalmiiksi varuskuntasuojeluyksiköt. Vuosi Maavoimien turvallisuusvalvomot saatetaan toimintavalmiiksi.

61 4 Kumulatiivinen määrärahojen käyttö, sisältyy maavoimien kohdan 1 käyttöön 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat Toimintamenomäärärahat Jalkaväkimiinojen korvaaminen Uskottava puolustuskyky ylläpidetään toteuttamalla jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat vuosina Tätä varten muodostetaan 300 milj. euron alakehittämisohjelma, joka koostuu olemassa olevista kehittämisohjelmista 100 milj. euron hankkeista sekä jalkaväkimiinojen korvaamiseksi puolustusvoimille osoitetusta 200 milj. euron lisärahoituksesta vuosina Vuosina 2006 Aloitetaan korvaamisessa käytettävien sensori- ja lyhyen kantaman torjuntajärjestelmien sekä modernien panssarimiina- ja panosjärjestelmien tutkiminen ja kokeilu hankintavalmiuden luomiseksi. Vuosina 2012 laaditaan poistuvan kaluston korvaavien järjestelmien hankintasuunnitelma. Vuosi Aloitetaan jalkaväkimiinojen korvaaminen ja jatketaan vuosien hankintavalmiuden luomista. Vuosina Jatketaan korvaavien järjestelmien hankkimista ja vuosien korvaavien järjestelmien hankintavalmiuden luomista. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat Toimintamenomäärärahat Eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä jatketaan, ottaen huomioon EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset - Valmius osallistua EU:n nopean toiminnan joukkoihin 1.1. alkaen. Maavoimat/Joukko Jääkäripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Prikaatin johtamiskyky (Esikuntakomppania ja viestikomppania) FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Pioneeripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC CIMIC-komppania IOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC NBC-osasto FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Erikoisoperaatiojoukko*) FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Elektronisen sodankäynnin osasto IOC FOC FOC FOC FOC FOC Tiedustelulennokkiyksikkö IOC FOC FOC FOC FOC FOC Kuljetushelikopteriyksikkö FOC FOC Huoltoyksikkö *) yksi ryhmä merivoimista IOC = Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) Suomen osallistuminen EU:n taisteluosastoihin: Saksalais-hollantilais-suomalainen BG IOC FOC FOC IOC*) FOC FOC Ruotsalais-norjalais-suomalais-virolainen BG IOC FOC FOC

62 5 IOC=Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) *) suunnitteluasteella, kontribuutio on alustava. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti saksalais-hollantilais-suomalainen taisteluosasto olisi ensimmäistä kertaa valmiudessa vuoden alkupuolen ja ruotsalais-suomalais-norjalais-virolainen taisteluosasto vuoden alkupuolen. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat Toimintamenomäärärahat Merivoimat 1. Merivoimien kehittämisen painopiste on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta tärkeiden meriyhteyksien suojaamisessa. Pintatorjuntakykyä ylläpidetään nykyisellä tasolla. Kehittämisessä huomioidaan kansainvälisen kriisinhallinnan asettamat vaatimukset. Vuoteen mennessä toteutetaan Laivue 2000:n hankinnat, aloitetaan miinantorjuntalaivueen hankinnat, peruskorjataan Hämeenmaa- luokka, saatetaan loppuun MTO-85 modernisointi sekä parannetaan rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja suorituskykyä hankkimalla uutta kalustoa ja kouluttamalla uudet joukot. Miinantorjuntakyvyn kehittämistä jatketaan hankkimalla uusi miinantorjuntalaivue vuoteen 2012 mennessä. Pintatorjuntakykyä ylläpidetään korvaamalla poistuva Helsinki-luokka Hamina-luokan ohjusveneistä muodostuvalla laivueella ja peruskorjaamalla Rauma-luokka. Rauma-luokan peruskorjauksella parannetaan myös meriyhteyksien suojaamiseen liittyen vedenalaisen sodankäynnin kykyä. Vuosi 2006 Laivue 2000:n kolmella aluksella on saavutettu operatiivinen valmius ja yhdellä materiaalinen toimintavalmius. Rannikkojääkäripataljoona sekä rannikko-ohjuskomppania on varustettu ohjusjärjestelmällä ja koulutettu hyökkäyksen torjumiseksi ja meriyhteyksien suojaamiseksi. Miinantorjuntakykyä täydennetään aloittamalla miinantorjuntayksiköiden hankinta. Hämeenmaa -luokan miinalaivojen modernisointi sekä toisen rannikko-ohjuskomppanian varustaminen on käynnistetty. Vanhimmista kiinteistä asejärjestelmistä sekä vanhoista heräte- ja kosketus miinoista luopuminen on aloitettu. Vuosi Laivue 2000:n kaikilla aluksilla on saavutettu operatiivinen valmius. Miinalaiva Hämeenmaalla on saavutettu materiaalinen toimintavalmius. Meritorjuntaohjusjärjestelmä 85:n modernisointi on saatettu kokonaan päätökseen. Vuosi Laivue 2000 hanke on saatettu päätökseen ja saavutettu tavoitteen mukainen torjuntaja meriyhteyksien suojaamiskyky. Hämeenmaa- luokka on modernisoitu. Torjunta- ja meriyhteyksien suojaamiskykyä täydennetään ottamalla käyttöön uusi kotimainen Merimiina Rannikkopioneerikomppaniat on saatettu operatiiviseen valmiuteen. Toinen rannikko-ohjuskomppania on saatettu toimintavalmiiksi. Helsinki-luokan kahdesta jäljellä olevasta aluksesta luopumisen valmius on saavutettu.

63 6 Vuosi Ensimmäinen uusi miinantorjunta-alus on kokeilukäytössä. Aloitetaan Rauma-luokan ohjusveneen peruskorjaus meriyhteyksien suojaamiskyvyn kehittämiseksi ja torjuntakyvyn ylläpitämiseksi. Aloitetaan sodan ajan toimintakyvyn varmentaminen ampumatarvikkeita täydentämällä. Vuosi On saavutettu miinantorjuntakyky yhdellä aluksella. Seuraavan yksikön vastaanotto on aloitettu. Täydennetään miinantorjuntakykyä aloittamalla kauko-ohjatun raivausjärjestelmän ja sukeltajavarustuksen hankinta. Peruskorjataan kolmas Raumaluokan ohjusvene. Ylläpidetään toimintaan tarvittavaa merikuljetuskykyä ja kehitetään toiminnan ylläpitokykyä aloittamalla apualusten peruskorjaus. Vuosi On saavutettu miinantorjuntakyky toisella miinantorjunta-aluksella. Kolmas uusi miinantorjunta-alus on kokeilukäytössä. Peruskorjataan kolmas Rauma-luokan ohjusvene. Jatketaan miinantorjuntakyvyn täydentämistä kauko-ohjatun raivausjärjestelmän ja sukeltavavarustuksen hankinnoilla. Jatketaan apualusten peruskorjausta ja ampumatarvikkeiden täydennystä. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 69,4 127,6 205,7 285,7 371,2 456,3 Toimintamenomäärärahat 3,2 7, ,7 27,9 35,5 2) Jatketaan eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä, ottaen huomioon EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset. Merivoimat/Joukko Johtoalus IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC Ryhmä/Erikoisoperaatiojoukko *) FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Rannikkojääkäriyksikkö IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC Alustarkastusryhmä IOC FOC FOC FOC FOC FOC *) liittyy maavoimien erikoisoperaatiojoukkoon IOC = Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat Toimintamenomäärärahat Ilmavoimat 1. Ilmavoimat kehittää suorituskykyään: - varustamalla ja kouluttamalla kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot ja näihin liittyen toteuttamalla valmiustukikohtien taistelukestävyyden parantamisen kehittämällä passiivista puolustusta ja toimintakyvyn palauttamista, - valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisen toteuttamalla sensorifuusiohankkeen ja operatiivisen ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän yhteensopivuus- ja liikkuvuushankkeet ml Opnet-1 alustan kehittäminen, - toteuttamalla torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 -hankkeen (kaksi kolmesta hävittäjälentolaivueesta varustettu vuoden loppuun mennessä),

64 7 - toteuttamalla lentokoulutusjärjestelmän uudistuksen ja kevyen kuljetuskonekaluston uusinnan. Vuosi 2006 Siirtymiskykyisen johtamisjärjestelmän protovaihe on viety päätökseen. Torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 -hankkeen sarjatoteutusvaihe on käynnistetty. Ilmataisteluohjusten korvaus- ja täydennyshankinnat on aloitettu. Uudistettu lentokoulutusjärjestelmä on otettu käyttöön. Vuosi Siirtymiskykyiset tukikohdan johtopaikat on otettu käyttöön. Yksi hävittäjälentolaivue on varustettu ja koulutettu päivitetyllä kyvyllä. Käynnistetään torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 2 hankkeen valmistelu. Aloitetaan ilmavoimien ilmastamaahan kyvyn luomiseen tähtäävä valmistelu (järjestelmäkehitys), jotta kyky on osittain operatiivisessa käytössä 2012 alkaen. Vuosi Kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot on pääosin varustettu. Sensorifuusiohankkeen (MST, Multi Sensor Tracking) 1. vaihe on otettu käyttöön. Siirtymiskykyisten modulaaristen johtoportaiden toteuttaminen on aloitettu. Kaksi hävittäjälentolaivuetta on varustettu ja koulutettu päivitetyllä kyvyllä. Uusi kevyt kuljetuskonekalusto on otettu käyttöön. Ilmavoimien yhteyskonekaluston uusinta aloitetaan. Vuosi Kolme hävittäjälentolaivuetta on varustettu ja koulutettu päivitetyllä kyvyllä. Käynnistetään ilmavoimien valmiustukikohtien ja viestijoukkojen materiaalisen suorituskyvyn parantaminen. Vuosi Kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot on pääosin varustettu. Ilmavoimien uusi yhteyskonekaluston on otettu käyttöön. Torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 on operatiivisessa käytössä. Vuosi Torjuntahävittäjäkaluston eliniän päivitystä jatketaan niin, että suorituskyky saadaan käyttöön vuonna Jatketaan ilmasta maahan kyvyn luomista. Saatetaan loppuun valmiustukikohtien ja viestihuoltojoukkojen varustaminen. Jatketaan keskivalvontatutkakaluston uusintaa ja passiivisten sensoreiden sekä aisti-ilmavalvontaverkon hankintaa. MST 1. vaihe on otettu kokonaisuutena käyttöön. Taistelujohtojärjestelmän vaihe 2 on käynnissä. Siirtymiskykyisen johtamiskonseptin kontti hanke saatetaan loppuun. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 58,8 130,1 258,3 416,5 521,1 617,9 Toimintamenomäärärahat 1,7 3,7 5,9 8,9 16,2 22,0

65 8 2. Jatketaan eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä, ottaen huomioon EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset - Ilmavoimat on valmis osallistumaan 1.1. alkaen erillisellä päätöksellä kansainvälisiin operaatioihin osana monikansallista lento-osastoa. Ilmavoimat/Joukko Ilmavoimien lentoyksikkö IOC IOC FOC FOC FOC IOC = Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat Toimintamenomäärärahat Ilmatorjunta 1. Pääkaupungin ja puolustushaarojen ilmatorjunnan tehostaminen Vuosi - Jatketaan pitkän ja keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän sekä ammusilmatorjunnan (35 ItK modernisointi tai uusi ase) hankinnan valmisteluja. Kehitetään pääkaupunkiseudun ja valmiusprikaatien ilmatorjunnan tulenkäytön johtokeskuksia. Aloitetaan ItO 90 ohjusjärjestelmän modernisointi. Vuosi Aloitetaan pitkän ja keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus- sekä ammusilmatorjuntajärjestelmän hankinta. Vuodet - Jatketaan pitkän ja keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus- sekä ammusilmatorjuntajärjestelmän hankintaa ja päätetään ilmatorjunnan johtamisjärjestelmän kehittämishanke ja ItO 90 modernisointi. Kumulatiivinen määrärahojen käyttö 2006 Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 109,7 137,3 176,4 279, ,1 Toimintamenomäärärahat 0,8 2,1 3,3 4,6 5,8 6,8

66 9 B. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Tulosalue 1. Strateginen ja operatiivinen suunnittelu ja johtaminen Tulostavoite 2004 (tot) VNS2004 toimeenpanon toteutus on on on on on on on PLM:n ohjauskirjeen mukaisesti Tulosalueelle suunnittelut htv:t Tulosalue 2. Tutkimustoiminta ja kehittäminen Tulostavoite 2004 (tot) Pv:n tutkimusohjelman tutkimustoiminnan onnistuneisuus* Tekninen tutkimus, tuotekehitys 95,202 98,014 95,047 ja hankintavalmistelun onnistuneisuus (TTK, PROTO, STALVA)** Tulosalueelle suunnittelut htv:t *) Puolustusvoimien tutkimusohjelman tutkimuksen vaikuttavuus koostuu kolmesta mittarista. Tavoitteen asettaminen esitetään laadittavaksi pilotoinnin jälkeen tutkimusohjelmaan liittyvissä hankkeissa ja tutkimuksissa. **) Teknisen tutkimus, tuotekehitys ja hankintavalmistelun onnistuneisuus kuvataan tilausvaltuuksien tavoitteiden saavuttamisena Tulosalue 3. Asevelvollisten ylläpito ja koulutus Toteutetaan asevelvollisten koulutus vuosina. Tulostavoite 2004 (tot) Joukkotuotannossa olevien sayksiköiden 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 koulutustaso on vähin- tään SA-joukkoihin koulutetaan ikäluokasta kaikki terveydentilansa arvio arvio arvio arvio arvio arvio arvio puolesta sopivat miehet Kertausharjoituksissa koulutettujen 80% 85% 17% 17% 80% 80% 80% 80% määrä suhteessa tarpeeseen (määrä/tarve ml. vapeht) indeksi Asevelvolliskoulutetun vuorokausikustannukset (keskiarvo kokonaismenoista) * Asevelvollisten koulutuksen työn tuottavuus yhteensä koulutetut asevelvolliset (vm, res, vapeht) / htv:t ka 16,6 koulutettua/ kouluttaja ka 14,4 koulutettua/ kouluttaja ka 11,4 koulutettua/ kouluttaja Tulosalueelle suunnitellut htv:t * keskimääräinen vuorokausikustannus lasketaan jakamalla kokonaismenot asevelvollisten (varusmiehet + reserviläiset) vuorokausilla konsernitasolla Tulosalue 4. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutus Tulostavoite 2004 (tot) Perus- ja jatkokoulutettujen koulutustaso (L) Perus- ja jatkokoulutuksen työn tuottavuus yht (peruskoulutetut / htv:t ) Perus- ja jatkokoulutuksen kustannukset suhteessa koulutettuihin (Tu) ,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 0,3 0,4 0,3 0,35 230/664 0,26 175/664 0,42 273/640 0,24 155/640 0,24 155/ ,5 247,8 288,5 305,2 383,7 245,9 433,3 433,3

67 10 Tulosalueelle suunnitellut htv:t yhteensä Tulosalue 5. Puolustusvoimien materiaalinen valmius : materiaalin käyttö, huolto, hankinta, kehittäminen ja luopuminen Tulostavoite 2004 (tot) Kunnossapidon tehokkuus Varastoinnin tehokkuus Hankintatoiminnan tehokkuus Tulosalueelle suunnittelut htv:t TTK, PROTO, STALVA tutkimustoiminnan kustannukset on otettu huomioon tulosalueella 2. Tulosalue 6. Maanpuolustustahdon ylläpito ja yhteiskuntasuhteet Kansalaisten maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään ja edistetään. Tulostavoite 2004 (tot) Asevelvollisten maanpuolustustahto on tasolla Palkatun henkilöstön maanpuolustustahto on hyvällä tasolla x x x x x x x x Tulosalueelle suunnittelut htv:t Tulosalue 7. Tilannekuvan ylläpito, aluevalvonta ja sotilastiedustelu sekä virkaapu 1. Puolustusvoimien tilannekuva pidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa puolustussuunnittelun ja oikea-aikaisen päätöksenteon siten, että aluevalvontalain ja puolustusvoimista annetun lain mukaiset tehtävät kyetään täyttämään. Tulostavoite 2004 (tot) Tilannekuvan taso * Tulosalueelle suunnittelut htv:t *) Tilannekuvan taso: 1. Huono, 2. Välttävä, 3. Tyydyttävä, 4. Hyvä ja 5. Erinomainen. 2. Toteutetaan virka-apuvelvoitteet laadukkaasti. Tulostavoite 2004 (tot) 2005 (tot) 2006 (tot) (tot) (tot) (tot) (tot) Pyydettyjen ja annettujen virka-apukertojen määrä 1222 x x x x x x x (toteuma) Annetun virka-avun htv:t 2 x x x x x x x Tulosalue 8. Kansainvälinen yhteistyö ja sotilaallinen kriisinhallinta 1. Osallistutaan kriisinhallintaoperaatioihin valtiojohdon päätösten mukaisesti, jatketaan puolustusvoimille eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä ja ylläpidetään valmiutta osallistua uusiin operaatioihin lyhyelläkin varoitusajalla. 2. Suomen kansainväliset valmiusjoukot 30 vuorokauden lähtövalmiudessa, EU:n nopean toiminnan joukot 5 vrk:n lähtövalmiudessa 1.1. alkaen

68 11 Joukkopooliin kuuluvat 30 vrk:n toimeenpanovalmiudessa olevat joukot ja uusien suorituskykyjen kehittämisen alustava aikataulu: Maavoimat/Joukko Jääkäripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Prikaatin johtamiskyky (Esikuntakomppania ja viestikomppania) FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Pioneeripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC CIMIC-komppania IOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC NBC-osasto FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Erikoisoperaatiojoukko FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Elektronisen sodankäynnin osasto IOC FOC FOC FOC FOC FOC Merivoimat/Joukko Johtoalus IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC Ryhmä/ Erikoisoperaatiojoukko FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC Rannikkojääkäriyksikkö IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC Alustarkastusryhmä IOC FOC FOC FOC FOC FOC Ilmavoimat/Joukko Ilmavoimien lentoyksikkö IOC IOC FOC FOC FOC IOC=Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) Joukkopooliin kuuluvat 5 vrk:n toimeenpanovalmiudessa olevat joukot. Suomen osallistuminen EU:n taisteluosastoihin: Saksalais-hollantilais-suomalainen BG IOC FOC FOC IOC*) FOC FOC Ruotsalais-norjalais-suomalaisvirolainen BG IOC FOC FOC IOC=Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky) *) suunnitteluasteella, kontribuutio on alustava. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti saksalais-hollantilais-suomalainen taisteluosasto olisi ensimmäistä kertaa valmiudessa vuoden alkupuoliskon ja ruotsalais-suomalais-norjalais-virolainen taisteluosasto vuoden alkupuoliskon. Tulostavoite (tot) Tulosalueelle suunnittelut htv:t

69 12 C. KOKONAISRESURSSIEN KÄYTTÖ 1. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen VNS 2004 ja PLM:n asiaa tarkentavan ohjauskirjeen mukaisesti. Tämän seuranta toteutetaan tulosalueen 1:n raportoinnin osana. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen valmistellaan siten, että uusittu, strategisen suunnitelman vaatimuksia vastaava johtamis- ja hallintojärjestelmä astuu voimaan kokonaisuudessaan Vuosi 2006 Aloitetaan Pääesikunnan uudelleen organisointi. Jatketaan toimenpiteitä Merivoimien esikunnan siirtämiseksi Turkuun sekä puolustusvoimien Turun alueen toimintojen yhdistämistä. Turun Rannikkopatteristo lakkautetaan joukkoyksikkönä. Helsingin Ilmatorjuntarykmentti ja Savon Prikaati lakkautetaan 1.1. mennessä. Kotkan Rannikkoalue lakkautetaan 1.1. mennessä ja osa sen toiminnoista liitetään Suomenlahden Meripuolustusalueeseen ja Reserviupseerikouluun. Valmistellaan Johtamisjärjestelmäkeskuksen (JJK) perustaminen 1.1. mennessä. Jatketaan varikko- ja varastotoimintojen kehittämistä. Vuosi Saatetaan loppuun Pääesikunnan uudelleen organisointi. Saatetaan loppuun Merivoimien esikunnan siirtäminen Turkuun sekä puolustusvoimien Turun alueen toimintojen yhdistäminen. Maavoimaesikunta lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan itsenäinen puolustushaaraesikunta, Maavoimien Esikunta. Nykyiset maanpuolustusalueet ja sotilasläänit lakkautetaan. Maavoimien alueellisiksi johtoportaiksi perustetaan seitsemän sotilasläänin esikuntaa. Maavoimien paikallisiksi johtoportaiksi perustetaan aluetoimistot. Varikoiden yhdistäminen ja varastoinnin keskittäminen on toteutettu VNS 2004 ohjauskirjeen mukaisesti 1.1. mennessä. 2. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 1. Puolustusvoimien henkilöstövoimavaroja kehitetään puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman 2005 ja VNS 2004 ohjauskirjeen linjausten perusteella. Puolustusvoimien henkilöstöstrategiaa päivitetään ja ylläpidetään henkilöstöpoliittisen ohjelman perusteella. - Puolustusvoimien henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mukautetaan palvelemaan tehtävien toteuttamista ja puolustusjärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman 2005 ja VNS 2004 ohjauskirjeen linjausten perusteella. - Henkilöstöjohtamisen edellytykset turvataan kehittämällä puolustusvoimien koulutusjärjestelmää, työskentely- ja opiskeluympäristöjä sekä osaamisen hallintaa ja ohjausta.

70 13 - Puolustusvoimien henkilöstön toimintakykyä vahvistetaan edistämällä oikeudenmukaista, terveellistä ja turvallista työ- ja toimintakulttuuria sekä tukemalla työelämän monimuotoisuutta. - Uuden vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestelmän kehittämiseen liittyen vuonna 2006 aloitetaan puolustusvoimien maakuntajoukkojen nimeäminen ja Maanpuolustuskoulutus ry:n koulutus- ja tukiyksiköiden muodostaminen. 2. Puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa vuoteen mennessä. Tulostavoite 2004 (tot) Pv:n työilmapiirin taso (1-5)/ mittaus joka 3,9 -- 3,9 -- 3,9 -- 3,9 -- toinen vuosi Henkilöstön motivoituneisuus (1-5)/ 3,6/3,5 -- 3,6 -- 3,6 -- 3,6 -- mittaus joka toinen vuosi Palkatun sotilashenkilöstön kenttäkelpoisuus 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 (1-5) Henkinen työkyky (1-7) 5,1/5,1 -- 5,1 -- 5, Johtaminen (1-5) 3, ,7 -- 3,7 -- 3,7 -- Tiedottaminen (1-5) 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 Puolustusvoimien ulkoinen työnantajakuva taso (1-5) 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3. Resurssien käyttö Tulostavoite 2004 (tot) Puolustusbudjetista noin kolmannes (1/3) käytetään puolustusmateriaalihankintoihin. 30,95 % 30,13 % 32,49 % 31,07 % 32,08 % 33,06 % 33,02 % 33,02 % Vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävistä määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% Puolustusmateriaalihankintojen suunnittelun luotettavuutta parannetaan ja hankintojen toteuttamista tehostetaan siten, että puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen 15% 14% 13% 12% 10% 10% 10% 10% siirtyvien erien suuruus on enintään ja käytettävissä olevien puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen sitomaton osuus on korkeintaan 5% 5% 5% 5% 5% 5% 5% 5% Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu valtuuden myöntämisvuonna vähintään 80% 85% 85% 90% 90% 90% 90% 90% Toimitilojen määrä (htm 2) 3,60 3,57 3,51 3,49 3,45 3,45 3,45 3,45 Puolustusvoimien maksuperustelain mukaisen toiminnan liiketaloudellinen ylijäämä on vähintään 4% 4% 4% 4% 4% 4% 4% 4% 4. Tietohallinto Tietohallintoa kehitetään hyväksytyn puolustushallinnon tietohallintostrategian mukaisesti. Operatiivinen ympäristö on eriytetty hallinnollisesta ympäristöstä sekä se on toteutettu EU- ja NATO-yhteensopivasti ja kaikkien turvallisuustilanteiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Hallinnollisen ympäristön kehittämisessä hyödynnetään valtiohallinnon yhteisiä rakenteita, ratkaisuja ja palveluja. Osallistutaan TURVE/SecNet-hankkeeseen, jolla luodaan edellytykset turvallisuusviranomaisten syvään yhteistoimintaan.

71 14 Vuonna -9 Operatiivinen ja hallinnollinen ympäristö on erotettu keskeisiltä osiltaan. Hallinnollinen tietotekninen ympäristö on avattu viranomaisille ja kansalaisille, valtiohallinnon yhteisiä palveluja käytetään uusissa hankkeissa. Puolustusvoimilla on keskeinen rooli SecNet-palvelujen kehittämisessä, tuottamisessa ja käyttämisessä. Vuonna Operatiivinen ja hallinnollinen ympäristö on erotettu kokonaan toisistaan. Valtiohallinnon yhteisiä palveluja käytetään merkittävässä laajuudessa. SecNetpalvelut ovat täydessä käytössä.