PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE 2009

Transkriptio

1 1 (14) JAKELU Puolustusministeriön päätös nro FI.PLM / / PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE MÄÄRÄRAHAJAKO JA TULOSTAVOITTEET 1.1. Määrärahat ja valtuudet sekä tuloarviot Tällä asiakirjalla jaetaan vuoden 2009 talousarviossa myönnetyt määrärahat ja uudet tilausvaltuudet sekä osoitetaan tuloarviot puolustusministeriölle, puolustusvoimille, puolustushallinnon rakennuslaitokselle ja puolustushallinnon palvelukeskukselle liitteen 1 mukaisesti. Puolustusvoimien sisällä määrärahat ja tilausvaltuudet on jaettava edelleen tulosyksiköille viimeistään mennessä. Määrärahojen vastaanottajat vastaavat niille osoitettujen määrärahojen ja tilausvaltuuksien käytön suunnittelusta, käytöstä, seurannasta ja raportoinnista sekä tarvittaessa edelleen jakamisesta. Tilausvaltuusmäärärahaa on jaettava vain niille tulosyksiköille, joilla on välttämätön tilausvaltuuden käyttöperustelujen mukainen varojen käyttötarve. Tilausvaltuusmäärärahaa edelleen jaettaessa tulee aina huolehtia siitä, että määrärahan vastaanottaja on tietoinen kyseisen tilausvaltuuden talousarviossa hyväksytyistä käyttöperusteluista. Talousarvion toimeenpanoasiakirjassa määrärahat ja tuloarviot on jaoteltu valtion vuoden 2009 talousarvion tilijaottelun mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvion tilijaottelu vuodelle 2009 on vahvistettu puolustusministeriön päätöksellä nro FI.PLM / / Määrärahojen ja tilausvaltuuksien käytössä on noudatettava valtion talousarviosta annettua lakia ja asetusta, valtion talousarvion yleisiä soveltamismääräyksiä, valtion vuoden 2009 talousarvion momenttien päätösosien perusteluja (liite 2) sekä yksityiskohtaisten perustelujen yleiset määräykset -osaa (liite 3), joka sisältää mm. vakiosisältöisten menomomenttien asiasisällön. Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan yleisempää määrärahaa (esim. toimintamenomäärärahaa), vaikka ko. yleisemmän määrärahan perusteluissa mainittua yksilöityä tarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos momentin päätösosan perusteluissa on asiaa koskeva maininta. Momentit ja talousarvion tilijaottelun mukaiset käyttösuunnitelmat sekä lisäjaottelut ovat käyttötarkoitukseltaan määrärahan käyttäjiä sitovia. Talousarvion tilijaottelun muuttamisesta on määrätty valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 11 :n 1 momentissa ja 18 :n 2 momentissa. Talousarvion tilijaottelun käyttösuunnitelmia ja lisäjaotteluja koskevat muutosesitykset on toimitettava tarkempine perusteluineen puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston talousyksikölle.

2 2 (14) 1.2. Tulostavoitteet Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa sovitaan puolustusvoimille asetetuista tulostavoitteista. Puolustusministeriön kansliapäällikkö ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja sopivat puolustusministeriön Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle vuodelle 2009 myöntämään valtionapuun liittyvistä tulostavoitteista. Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkö ja puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtaja sopivat puolustushallinnon rakennuslaitokselle asetetuista tulostavoitteista. Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkö ja puolustushallinnon palvelukeskuksen johtaja sopivat puolustushallinnon palvelukeskukselle asetetuista tulostavoitteista. Tulostavoitteiden toteutumisesta tulee raportoida puolustusministeriölle tulossopimuksissa sovitulla tavalla. Ministeriön vahvistamat tulostavoitteet sisältyvät lisäksi erikseen julkaistavaan puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjaan vuodelle PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTAMENOT (MOMENTTI ) 2.1. Henkilöstömenot Henkilöstöpolitiikassa noudatetaan puolustushallinnon henkilöstöpoliittista ohjelmaa ottaen huomioon valtioneuvoston ja Valtion työmarkkinalaitoksen linjaukset ja ohjeet. Palkkausmenojen hallinta- ja raportointivelvoitteet Momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahasta maksettavat puolustusvoimien henkilöstön palkkausmenot, määrältään noin 769 milj. euroa, ovat puolustusministeriön hallinnonalan talousarvion suurin menoerä. Näiden menojen asianmukainen suunnittelu ja seuranta ovat hallinnonalan talouden kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeitä toimenpiteitä. Palkkausmenojen hallintaan liittyen Pääesikunnan tulee toimittaa puolustusministeriölle mennessä toteumatiedot vuosina 2007 ja 2008 puolustusvoimien toimintamenomomentilta maksetuista palkoista ja lisäksi kokonaisarvio em. momentilta maksettavista puolustusvoimien vuoden 2009 palkkausmenoista. Vuosien 2007 ja 2008 toteumatiedot sekä vuotta 2009 koskeva arvio on eriteltävä seuraavasti: - varsinaiset palkat - työaika- ja suoriteperusteiset korvaukset - muut palkat - työnantajan eläkemaksut - työnantajan sosiaaliturvamaksut - muut työnantajamaksut. Lisäksi palkkausmenojen kehitystä on seurattava erikseen tulossopimuksessa sovitulla tavalla kuukausiraportoinnin ja osavuosiraportoinnin yhteydessä Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen toiminta Vuoden 2009 talousarvion tilijaottelussa momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) lisäjaottelukohdan (Kiinteistömenot) määräraha on

3 3 (14) 205,0 milj. euroa. Kyseisen lisäjaottelukohdan veloitukseksi tulee kirjata kaikki sotilaallinen maanpuolustus -politiikkasektorin kiinteistömenot (kiinteistöjen pääomavuokrat, ylläpitomenot, kiinteistöjen omistajille maksettavat käyttöoikeuskorvaukset, toimitilainvestointien hankesuunnittelumenot sekä muut kiinteistömenot - pois lukien palvelussuhdeasuntoihin liittyvät tulot ja menot). Vastaavasti lisäjaottelukohdan (Kiinteistömenot) hyvitykseksi tulee kirjata kyseiselle momentille kertyvät nettobudjetoidut tulot siltä osin, kun niitä vastaavat menot on alun perin maksettu ko. lisäjaottelukohdalta. Puolustusvoimien on yhdessä puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa tehostettava toimenpiteitä, joilla puolustusvoimien kiinteistömenojen kasvua hillitään. Vuoden 2009 aikana tulee tilahallinnan tehokkuutta ja taloudellisuutta kehittää tarkistamalla puolustusvoimien tilahallintaprosessi (ml. tulosyksiköiden tilahallinnan johtaminen, vastuut ja tulosopimukset). Suunniteltaessa uusien alueiden ja toimitilojen vuokraamista, tarpeet tulee pyrkiä ratkaisemaan ensisijaisesti nykyisten alueiden ja tilojen käyttöä tehostamalla ja vuokravaikutuksettomalla peruskorjauksella. Samalla tulee selvittää mahdollisuudet tarpeettomista alueista ja toimitiloista luopumiseen. Vuoden 2009 aikana tulee käynnistää puolustusvoimien käytössä olevaa kiinteistökantaa koskeva kokonaisselvitys (ml. tilatehokkuus, tarpeelliset tilat ja niiden korjausohjelma, tarpeettomien tilojen luopumis- ja purkuohjelmat), jonka tulee valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuonna 2009 tulee jatkaa selontekojen ja kehittämisohjelmien yhdyskunta- ja ympäristöpoliittista toimeenpanoa. Puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP) edellyttämää varastoinnin kehittämistä tulee jatkaa siten, että se on vuoden 2012 loppuun mennessä säädösten edellyttämässä kunnossa. Puolustusministeriön räjähdepäätökseen (PRP) liittyvän räjähdevarastointihankkeen tulee vuoden 2009 aikana edistyä asetetun tavoitteen mukaisesti. Puolustusvoimien tulee yhteistyössä puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja omistajahaltijoiden kanssa huolehtia siitä, että henkilöstöllä ja varusmiehillä on kaikissa tilanteissa terveelliset toimitilat. Ympäristöpoliittisessa toiminnassa tulee toimintavuoden aikana korostua vastuullisuus aiheutetuista haitoista ja pyrkimys haittojen ennalta ehkäisyyn ja minimointiin. Vuoden 2009 aikana tulee laatia puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoiminnan haitallisten ympäristövaikutusten hallitsemisen (ml. vähentäminen ja torjunta) suunnitelma ja käynnistää sen toimeenpano. Pääesikunnan on tehtävä puolustusministeriölle esitykset hankkeista, jotka edellyttävät valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyä Momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) valtuudet Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien sitomisoikeus Sen johdosta, että vuoden 2007 talousarviossa hyväksytyn Käyttöajoneuvojen hankinnat -tilausvaltuuden perusteella ei ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuonna 2009 tehdä sopimuksia Käyttöajoneuvojen hankinnat -tilausvaltuuden sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisen tilausvaltuuden rahoitussuunnitelmassa esitettyjä rahamääriä.

4 4 (14) Uudet tilausvaltuudet Vuonna 2009 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 44,659 milj. euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 53,010 milj. euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 57,010 milj. euroa ja vuoden 2013 loppuun mennessä enintään 61,010 milj. euroa. Vuonna 2009 saa tehdä Ilmatorjuntajärjestelmien 05 ja 05M:n huolto- ja ylläpitosopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 2,0 milj. euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 4,0 milj. euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 7,0 milj. euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 10,0 milj. euroa ja vuoden 2013 loppuun mennessä enintään 13,0 milj. euroa. Vuonna 2009 saa tehdä Huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen (HR) -hankkeen sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 2,3 milj. euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 3,9 milj. euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 6,7 milj. euroa ja vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 8,8 milj. euroa. Vuonna 2009 saa tehdä Puolustusvoimien ilmakuljetuskyky 2 (PVIK ) -hankkeen sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 7,0 milj. euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 14,5 milj. euroa ja vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 22,5 milj. euroa. Vuonna 2009 saa tehdä helikopteripataljoonan suorituskyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen liittyen (Helikopteripataljoonan suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen (HESKY) -tilausvaltuus) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään 7,74 milj. euroa. Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 2,0 milj. euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 5,88 milj. euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 6,82 milj. euroa ja vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 7,74 milj. euroa. Vuonna 2009 saa tehdä Ilmavoimien valmiustukikohtien ja viestihuoltojoukkojen varustamiseen liittyen (Ilmavoimien valmiustukikohtien ja viestihuoltojoukkojen varustaminen (IVVV 1 -tilausvaltuus) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään 19,257 milj. euroa. Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 6,09 milj. euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 15,267 milj. euroa ja vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 19,257 milj. euroa. Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

5 5 (14) Muutokset aiemmin myönnetyn tilausvaltuuden menojen maksuaikaan ja vuosittaiseen ajoitukseen Vuoden 2008 toisessa lisätalousarviossa maavoimien materiaalin kunnossapitopalveluiden hankintaan myönnetyn tilausvaltuuden menojen maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2017 saakka siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 63,601 milj. euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 126,669 milj. euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 188,776 milj. euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 251,548 milj. euroa, vuoden 2013 loppuun mennessä enintään 313,176 milj. euroa, vuoden 2014 loppuun mennessä enintään 371,268 milj. euroa, vuoden 2015 loppuun mennessä enintään 426,346 milj. euroa, vuoden 2016 loppuun mennessä enintään 480,340 milj. euroa ja vuoden 2017 loppuun mennessä enintään 484,833 milj. euroa. Maksuperusteisuus Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina Vapaudenristin Ritarikunnan menot Vuoden 2009 talousarvion mukaisesti momentin (Puolustusvoimien toimintamenot) määrärahaa saa käyttää Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää vuonna 2009 enintään euroa. Pääesikunnan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että Vapaudenristin Ritarikunnan menot ovat erotettavista muista menoista ja ministeriön näille menoille asettamaa enimmäismäärää voidaan noudattaa sekä että menoista voidaan tarvittaessa raportoida asianmukaisesti Maksullinen toiminta ja sitä koskeva raportointi Hallinnonalan virastojen maksuasetukset on uusittu alkaen seuraavasti: - Puolustusministeriön asetus puolustusministeriön maksullisista suoritteista (1299/2007) - Puolustusministeriön asetus puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista (1300/2007) - Puolustusministeriön asetus puolustusvoimien maksullisista suoritteista (1301/2007). Lisäksi puolustusministeriön hallinnonalan maksupolitiikasta ja puolustusvoimien maksullisista suoritteista annetun puolustusministeriön asetuksen soveltamisesta on annettu ohjeet (PLM:n ak. nro FI.PLM /4210/ ). 3. PUOLUSTUSMATERIAALIHANKINNAT (MOMENTTI ) 3.1. Hankintojen yleiset periaatteet Puolustusmateriaalihankinnoissa noudatetaan materiaalipoliittista strategiaa sekä puolustushallinnon hankintatoimesta annettuja ohjeita ja hankintojen ratkaisuoikeuksista annettuja hallinnollisia määräyksiä (PLM:n ak nro 10257/3910/ ). Ministeriön ohjeistus uusitaan vuoden 2009 aikana. Ministeriön materiaalipoliittiseen strategiaan on sisällytetty myös voimassa olevat yleiset hankinta-

6 6 (14) periaatteet. Materiaalin on oltava vaatimuksiltaan NATO-yhteensopivaa, tarjouspyynnöt on kohdistettava ensisijaisesti EU-maihin tai muihin Pohjoismaihin ja ulkomailta hankittavan materiaalin osalta on kohteena oltava tuotteita tai järjestelmiä, jotka ovat valmiita ja joiden toiminnallisesta luotettavuudesta on riittävä näyttö. Hankittavan ulkomaisen materiaalin kotimainen modifiointi tulee kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Ennen uuden hankinnan käynnistämistä on selvitettävä mahdollisuudet eurooppalaiseen yhteistoimintaan tarjouspyynnön asettamisessa, hankkeen aikautuksessa sekä elinkaaren hallinnassa huoltovarmuus mukaan lukien. Materiaalihankkeissa on hyödynnettävä täysimääräisesti muiden suorittamia testejä. Kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä yhteensopivuuden saavuttamiseksi Kotimainen puolustusteollisuus Kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Tilausvaltuuksien valmistelussa otetaan kotimainen teollisuus mukaan prosessiin viimeistään hankkeen esiselvityksen aikana, jolloin tulee myös arvioida ja selvittää teollisuuden roolia sellaisissa ulkomaisissa hankkeissa, joihin tulee sisältymään teollisen yhteistyön velvoite. Puolustusministeriö antoi hallinnollisen ohjeen nro 164/94/RO (PLM:n ak. nro 10976/3050/2003) teollisen yhteistyön velvoitteiden määrittelystä ulkomaisissa puolustusmateriaalihankinnoissa. Ohjeessa siirrettiin suoran teollisen yhteistyön eli hankinnan toteuttamiseen välittömästi liittyvän teollisen osallistumisen ohjausvastuu puolustusvoimissa Pääesikunnalle ja valmisteluvastuu edelleen puolustushaarojen esikunnille niiden hankinnoissa. Eduskunnan aikaisempien vuosien talousarvioiden käsittelyn yhteydessä ottaman kannan mukaisesti puolustusvoimien kotimaiselta teollisuudelta tekemät tilaukset on pyrittävä ajoittamaan niin, että teollisuus pystyy suunnittelemaan toimintansa tarkoituksenmukaisesti ja käyttämään tehokkaasti valmistuskapasiteettiaan ja että myönnetyt määrärahat tulevat mahdollisimman tehokkaasti käytetyiksi siirtyvien erien minimoimiseksi. Varainhoitovuodelle suunnitellut hankinnat on pyrittävä tekemään mahdollisuuksien mukaan etupainoisesti jo alkuvuoden aikana. Pääesikunnan tulee raportoida hankintojen kotimaisuudesta puolustusministeriölle vuosiraportoinnin yhteydessä. Puolustusministeriö antoi Pääesikunnalle puolustusmateriaalihankintojen kotimaisuuden seurannasta ohjeet (PLM:n ak nro 774/0100/ ), joiden perusteella Pääesikunta antoi seurannan edellyttämät lisäohjeet (PE:n ak nro 3071/12.7/D/II ). Vuosiraportoinnissa noudatetaan em. ohjeita siten, että ministeriön ohjeeseen sisältyvän laskelmamallin kohdassa 3. otetaan huomioon puolustusmateriaalihankinnoista maksettujen ennakkojen vuotuinen muutos raportoitavalta varainhoitovuodelta Tilausvaltuudet valtion talousarviossa Puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät tilausvaltuudet ovat valtion talousarviosta annetun lain 10 :n mukaisia määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattuja valtuuksia tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempiin talousarvioihin. Valtuutta saadaan käyttää vain sen varainhoitovuoden aikana, jolloin se on myönnetty.

7 7 (14) 3.4. Momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) valtuudet Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien sitomisoikeudet Vuoden 2009 aikana saa tehdä sopimuksia Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH), Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2006 (PVKEH 2006), Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2007 (PVKEH 2007) ja Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2008 (PVKEH 2008) tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti muuttamatta tilausvaltuuksien menojen vuotuista jakaumaa. Vuoden 2007 talousarviossa hyväksytyn Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2007 (TTK-PROTO 2007) -tilausvaltuuden osalta saadaan purkaa tehtyjä sopimuksia ja sitoa uudelleen tilausvaltuuden varoja vuonna 2009 sitoumuksista maksamatta olevaa 24,750 milj. euron määrärahaa vastaavasti. Uusi tilausvaltuus Vuonna 2009 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina enintään 1 272,233 milj. euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen tilausvaltuus, PVKEH 2009). Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 233,777 milj. euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 398,643 milj. euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 585,406 milj. euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 837,733 milj. euroa, vuoden 2013 loppuun mennessä enintään 1 055,133 milj. euroa, vuoden 2014 loppuun mennessä enintään 1 228,533 milj. euroa ja vuoden 2015 loppuun mennessä enintään 1 272,233 milj. euroa. Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2009 (PVKEH 2009) -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2009 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Muutokset aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien enimmäismääriin ja menojen maksuaikaan ja vuosittaiseen ajoitukseen Aiemmin myönnetyn Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) -tilausvaltuuden perusteluja muutetaan siten, että tilausvaltuuden määrää pienennetään 15,0 milj. eurolla yhteensä 164, milj. euroon. Lisäksi HTH-tilausvaltuuden menojen ajoitusta muutetaan siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 150, milj. euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 156, milj. euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 160, milj. euroa ja vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 164, milj. euroa. Aiemmin myönnetyn Raskas raketinheitinjärjestelmä (MLRS) -tilausvaltuuden perusteluja muutetaan siten, että tilausvaltuuden määrää pienennetään eurolla yhteensä 57,495 milj. euroon. Lisäksi MLRS- tilausvaltuuden menojen ajoitusta muutetaan siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 46,495 milj. euroa ja vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 57,495 milj. euroa.

8 8 (14) Aiemmin myönnetyn Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2006 (PVKEH 2006) -tilausvaltuuden menojen yhteensä 600,832 milj. euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että PVKEH tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 474,165 milj. euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 528,532 milj. euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 585,632 milj. euroa ja vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 600,832 milj. euroa. Aiemmin myönnetyn Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2007 (PVKEH 2007) -tilausvaltuuden määrää vähennetään 2,52 milj. eurolla yhteensä 534,084 milj. euroon. Lisäksi PVKEH tilausvaltuuden menojen ajoitusta muutetaan siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 339,635 milj. euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 462,084 euroa ja vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 534,084 milj. euroa. Aiemmin myönnetyn Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2008 (PVKEH 2008) -tilausvaltuuden määrää vähennetään 10,903 milj. eurolla yhteensä 98,547 milj. euroon ja menojen maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2013 saakka. Samalla PVKEH tilausvaltuuden menojen vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 58,090 milj. euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 76,560 milj. euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 89,547 milj. euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 97,547 milj. euroa ja vuoden 2013 loppuun mennessä enintään 98,547 milj. euroa. Maksuperusteisuus Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina Tilausvaltuuksien valuuttakurssitaso Puolustusvoimien käytettävissä vuonna 2009 olevien tilausvaltuuksien enimmäismäärät perustuvat asianomaisen vuoden talousarvion tai lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasoon. Vuoden 2009 talousarviossa uusittuja HTH-, PVKEH 2006-, PVKEH 2007-, PVKEH ja TTK PROTO 2007 tilausvaltuuksien osuuksia sidottaessa käytetään vuoden 2009 talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasoa. Edellä esitetyn perusteella tilausvaltuuksien sidonnan valuuttakurssitaso määräytyy seuraavasti: Valuuttakurssitason Tilausvaltuus määräytymispäivä Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 (IHT 2004) Merivoimien ja tiedustelun kehittäminen (PVKEH 2005) Raskas raketinheitinjärjestelmä (MLRS) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2006) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu (TTK-PROTO 2007) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2008) Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn kehittäminen (PKILPU 2008)

9 9 (14) Valuuttakurssitason Tilausvaltuus määräytymispäivä Strateginen ilmakuljetuskyky (SAC) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) HTH-, PVKEH 2006-, PVKEH 2007-, PVKEH ja TTK PROTO 2007 tilausvaltuuksien uusitut osuudet Oheinen liite 4 sisältää Kauppalehdessä päivämäärältä julkaistut valuuttakurssit. Tilausvaltuuksia sidottaessa käytetään kohdan Euron tilivaluuttakurssit, valuuttaa myynti-sarakkeen kurssia Tilausvaltuuksien indeksisidonnaisuus Puolustusministeriö huomauttaa, että tilausvaltuuksiin perustuvien hankintojen on oltava indeksisidonnaisia, jotta tilausvaltuuteen perustuvat suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen. Hankinnan koko hinta ei kuitenkaan saa olla indeksisidonnainen, vaan hinnassa tulee aina olla kiinteää osuutta vähintään 10 %, mikäli puolustusministeriö ei poikkeustapauksissa muuta määrää. Kiinteähintaiset hankintasopimukset tehdään tarjouksen tekohetken mukaisessa hintatasossa. Vuonna 2009 puolustusvoimien käytettävissä oleviin tilausvaltuuksiin perustuvia hankintoja alaa kuvaavaan hintakehitykseen sidottaessa perushinta määräytyy eri tilausvaltuuksissa seuraavasti: Perushinnan hintakehityksen Tilausvaltuus ajankohta Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) 1998/1. vuosineljännes Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) 2001/2. vuosineljännes Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 (IHT 2004) 2004/1. vuosineljännes Merivoimien ja tiedustelun kehittäminen (PVKEH 2005) 2005/1. vuosineljännes Raskas raketinheitinjärjestelmä (MLRS) 2005/2. vuosineljännes Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2006) 2006/1. vuosineljännes Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) 2007/1. vuosineljännes Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu (TTK PROTO 2007) 2007/1. vuosineljännes Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2008) 2008/1. vuosineljännes Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn kehittäminen (PKILPU 2008) 2008/2. vuosineljännes Strateginen ilmakuljetuskyky (SAC) 2008/2. vuosineljännes Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) 2009/1. vuosineljännes HTH-, PVKEH 2006-, PVKEH 2007-, PVKEH ja TTK PROTO 2007 tilausvaltuuksien 2009/1. vuosineljännes uusitut osuudet Jos sopimuksessa käytettävästä indeksistä ei julkaista vuosineljännesindeksiä, perusteena käytetään asianomaisen vuosineljänneksen keskimmäisen kuukauden indeksiä. Valuuttakurssimenojen suunnittelussa, laskennassa ja seurannassa tulee noudattaa puolustusministeriön tästä erikseen antamia ohjeita (PLM:n ak nro FI.PLM /2910/ ) Puolustusmateriaalihankintoihin myönnettyjen määrärahojen käyttö ja tilausvaltuuksien sitominen Puolustusmateriaalihankintoihin myönnettyjen määrärahojen käytössä perusteena on puolustusmateriaalihankintojen talousarviosuunnittelussa arvioitu menojen ajoittuminen. Mikäli ennakoituun menoajoitukseen on tulossa merkittäviä muutoksia, on asia otettava esille

10 10 (14) puolustusmateriaalihankintamäärärahojen käyttöä ja sitomistilannetta koskevissa seurantakokouksissa. Uudet tilausvaltuudet on sidottava niiden myöntämisvuotena, mikäli tähän ei ole perusteltua estettä. Puolustusvoimien materiaalihankintamäärärahojen käytön valvontaa ja uudelleenkohdentamista tehostettaessa käytettävissä olevat määrärahat on saatava vastaamaan hyväksyttyjä käyttösuunnitelmia. Tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmien muutoksista on neuvoteltava puolustusministeriön kanssa silloin, kun muutoksen arvo on yli 3,64 milj. euroa. Puolustusministeriö edellyttää, että kaikissa puolustusvoimien eri tasoilla tehtävissä talousarvion täytäntöönpanoasiakirjoissa menokohdan (Muut puolustusmateriaalihankinnat) määrärahan jaon on perustuttava määrärahan vastaanottajien esittämiin luotettaviin ja välttämättömiin vuotta 2009 koskeviin määrärahatarpeisiin sekä hankintavalmiudeltaan asianmukaisiin ja vuoden 2009 aikana toteutettavissa oleviin hankintasuunnitelmiin. Mahdollisesti jakamatta jäävät määrärahat on palautettava Pääesikunnalle uudelleenkohdentamista varten Valtuuskirjanpito, valtuuksien käyttösuunnitelmat ja valtuuksia koskeva raportointi 3.9. Sopimussakot Puolustusvoimien tulee järjestää valtuuskirjanpito sekä valtuuksien käyttö- ja sidontatilanteen seuranta ja raportointi Valtiokonttorin määräyksen (326/03/ ) mukaisesti. Pääesikunnan tulee huolehtia siitä, että Valtiokonttorin määräysten mukaiset tiedot ovat puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston talousyksikön käytettävissä kuukausittain. Pääesikunnan tulee toimittaa puolustusministeriön talousyksikköön ajan tasalla olevat tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmat kaikista voimassa olevista tilausvaltuuksista mennessä. Pääesikunnan tulee lisäksi laatia momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) tilausvaltuuksista erilliset raportit puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa sovitulla tavalla. Puolustusministeriö on antanut momentin (Puolustusmateriaalihankinnat) määrärahalla tehtyihin hankintoihin liittyvien sopimussakkojen seurannasta sekä niiden kertymiseen perustuvien varojen suunnittelusta ja käytöstä erilliset ohjeet (PLM:n ak:t nrot FI.PLM /2110/ , FI.PLM /2110/ ja FI.PLM / / ). Erityisesti kuitenkin huomautetaan, että myyjän viivästysajalta maksamat korot saamansa ennakon osalta on aina tuloutettava momentille (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot). 4. HAWK MK 66-KONEIDEN HANKINTA (MOMENTTI ) Momentille ei myönnetä määrärahaa vuoden 2009 talousarviossa, mutta vuonna 2007 myönnetyn tilausvaltuuden sitomisoikeus on uusittu sitomatta olevaa määrää vastaavasti muuttamatta aiemmin päätettyjä menojen vuotuisia jakaumia.

11 11 (14) 5. SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA (MOMENTIT , ja ) Puolustusvoimille jaetaan sotilaalliseen kriisinhallintaan myönnetyt momenttien (Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot) (huom! momentin numerotunnus on muuttunut), (Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot) ja (Kurssivaihtelut) määrärahat. Sotilaallisen kriisinhallinnan tulot on budjetoitu ulkoasiainministeriön pääluokassa momentille (Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot) ja puolustusministeriön pääluokassa momentilla (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot). Jos momentin tai käyttösuunnitelmassa ja vuoden 2009 talousarvion tilijaottelussa Varalla-käyttösuunnitelmakohtaan osoitettua määrärahaa on tarpeen siirtää johonkin muuhun käyttösuunnitelmakohtaan, Pääesikunnan tulee tehdä ko. momentin osalta talousarvion tilijaottelun muuttamista koskeva esitys puolustusministeriölle siinä vaiheessa, kun siihen on olemassa riittävät perusteet. Ulkoasianministeriö tai puolustusministeriö tekee tällaisen muutoksen osalta tarvittavat tilijaottelumuutokset pyydettyään asiasta tätä ennen lausunnon valtiovarainministeriöltä. Uuden käyttösuunnitelmakohdan lisääminen momenteille ja edellyttää kuitenkin aina lisätalousarviomenettelyä. Vuoden 2009 talousarviossa momentille (Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot) on myönnetty 10,0 milj. euron määräraha kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelmaan. Puolustusministeriölle on toimitettava mennessä ajan tasalla oleva käyttösuunnitelma em. ohjelmaan sisältyvistä hankinnoista. Ulkoasiainministeriölle ja puolustusministeriölle toimitettavan sotilaallista kriisinhallintaa koskevan raportoinnin osalta Pääesikunnan tulee noudattaa puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisessä tulossopimuksessa sovittuja menettelytapoja. 6. JULKISEN HALLINNON VERKKOTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN (MOMENTTI ) Momentin 197,0 milj. euron suuruista määrärahaa ei tässä vaiheessa jaeta virastoille, vaan määräraha jätetään hallinnonaloittain jakamattomaksi määrärahaksi. Määrärahan jakamisen edellytyksenä on, että Julkisen hallinnon verkkoturvallisuus hankkeen osalta on hyväksytty valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa asianmukainen suunnitelma. 7. ARVONLISÄVEROMENOT (MOMENTTI ) Puolustusministeriön hallinnonalalle kuuluvat arvonlisäveromenot kirjataan momentille (Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot). Puolustusministeriö on jakanut arvonlisäveromenoihin tarkoitetun määrärahan tilivirastoille pyrkien siihen, että arvonlisäveromenojen taloussuunnittelu kytketään mahdollisimman hyvin muiden määrärahojen suunnitteluun, arvonlisäveromenojen seuranta saadaan reaaliaikaiseksi ja arvonlisäveromenomäärärahan riittävyyden arvioinnissa pystytään asianmukaisesti ennakoimaan toiminnassa tai suunnitelmissa tapahtuvat

12 12 (14) muutokset. Hallinnonalan tilivirastot eivät saa sitoutua sellaisiin menoihin, jotka aiheuttavat niille jaetun arvonlisäveromenomäärärahan ylittämisen, ennen kuin asiasta on neuvoteltu puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston kanssa. Jos tilivirastojen käytettävissä on jonkun muun hallinnonalan määrärahaa, myös kyseiseen menoon liittyvä arvonlisäveromeno tulee ehdottomasti kirjata asianomaisen hallinnonalan arvonlisäveromenomomentille. 8. TAHKO-HANKKEEN KONSULTTIPALVELUT Pääesikunnan tulee varautua maksamaan TAHKO-hankkeen konsulttipalveluja menokohdan Muut toimintamenot määrärahasta enintään euroa. 9. TULOT IRTAIMEN OMAISUUDEN MYYNNISTÄ JA ROJALTIMAKSUISTA (MOM ) Nettobudjetoidun tulomomentin (Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja rojaltimaksuista) osalta puolustusministeriö edellyttää, että puolustusmateriaalihankinnat-momentin määrärahalla hankitun irtaimen omaisuuden myyntitulot käytetään puolustusmateriaalin hankintoihin ja toimintamenomomentin määrärahalla hankitun irtaimen omaisuuden myyntitulot käytetään toimintamenojen mukaisiin hankintoihin. Erityisesti huomautetaan, että aikaisemmasta poiketen momentille tulee vuonna 2009 jäädä nettotuloja 4,3 milj. euroa. 10. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT TULOT (MOMENTTI ) Momentille (Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot) kertyviä tuloja ovat sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvät kustannusten korvaukset ja muut tulot, momentin määrärahoin hankitun irtaimen omaisuuden myyntitulot sekä hallinnonalan tilivirastojen sellaiset tulot, joita ei ole budjetoitu muille momenteille. 11. TUOTTAVUUSOHJELMAN VAIKUTUKSET Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, jotka vähentävät henkilöstötarvetta vuonna Puolustusministeriön hallinnonalan virastojen on huolehdittava siitä, että niiden henkilötyövuosien määrät eivät ylitä puolustusministeriön valtiovarainministeriölle valtion tuottavuusohjelman valmistelun yhteydessä ilmoittamia määriä. 12. MUUT TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT ERITYISOHJEET Määrärahojen käyttöä koskeva raportointi Puolustusvoimien, puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja puolustushallinnon palvelukeskuksen kuukausi-, osavuosi- ja vuosiraportoinnissa tulee noudattaa tulossopimuksissa sovittuja menettelyjä, joiden tarkemmista käytännön yksityiskohdista tulee tarvittaessa neuvotella puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston talousyksikön kanssa.

13 13 (14) Puolustusmateriaalihankintojen ennakkomaksut Puolustusministeriö on antanut puolustusmateriaalihankintojen ennakkomaksuista erillisen ohjeen (FI.PLM /0620/ ), jossa on kiinnitetty huomiota Valtiontalouden tarkastusviraston puolustusvoimien ennakkomaksukäytännön osalta havaitsemiin ongelmakohtiin. Puolustusvoimien tulee mm. varmistaa, että puolustusmateriaalihankinnoissa maksettavista ennakkomaksuista saadaan valtiolle selvästi todennettavissa oleva taloudellinen hyöty Pienehköt lisämäärärahatarpeet Pienehköjä vahinkotapahtumiin ja muihin ennalta arvaamattomiin tilanteisiin liittyviä lisämäärärahatarpeita ei ole syytä sisällyttää puolustusministeriön hallinnonalan lisätalousarvioehdotuksiin. Valtiovarainministeriö katsoo, että tällaisiin normaaliin toimintaan kuuluviin menoihin, jotka ovat vuosittain suunnilleen samansuuruisia, tulisi varautua talousarviossa myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Tähän liittyen Pääesikunnan tulee määrärahojen jakopäätöksessään jättää varalle määrärahoja yllättävien ja puolustusvoimien käytettävissä oleviin määrärahoihin suhteutettuna pienehköjen lisätarpeiden (toiminnalliset järjestelyt, kalustovauriot, yms.) rahoittamiseen Virastojen talousarvion toimeenpanoasiakirjat ja määrärahojen käyttöohjeet Pääesikuntaa ja puolustushallinnon rakennuslaitosta ja puolustushallinnon palvelukeskusta pyydetään lähettämään puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston talousyksikölle tiedoksi laatimansa talousarvion toimeenpanoasiakirjat ja kaikki sellaiset pysyväisluonteiset sekä vuoden 2009 määrärahojen käyttöä koskevat päätökset, määräykset ja ohjeet, joilla on merkitystä talousarvion toteutumisen tai kirjanpidon ja tilinpäätöksen osoittamien tietojen ymmärtämisen kannalta. Pääesikunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että kaikki sen alaisten tulosyksikköjen toimeenpanoasiakirjat annetaan mennessä. PUOLUSTUSMINISTERI Jyri Häkämies Kansliapäällikkö Kari Rimpi

14 14 (14) LIITTEET - Määrärahat ja valtuudet sekä tuloarviot (liite 1) - Osaston tulomomenttien, menomomentin sekä pääluokan 27. Puolustusministeriön hallinnonala menomomenttien päätösosien perustelut valtion vuoden 2009 talousarviossa (liite 2) - Valtion vuoden 2009 talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleiset määräykset osa (liite 3) - Kauppalehdessä julkaistut valuuttakurssit päivämäärältä (liite 4) JAKELU TIEDOKSI PLM:n osastot ja yksiköt Pääesikunta Puolustushallinnon rakennuslaitos Puolustushallinnon palvelukeskus PESUUNN-OS PETAL-OS PEMAT-OS UM/hall-os/talousyksikkö VTV