HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu)

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu) Yhteistyötoimikunta xx.xx.2016 Yhtymähallitus xx.xx.2016

2 Sisältö 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖRESURSSIT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin Henkilöstö tulosalueittain Henkilöstön ikä Eläkkeelle siirtyminen HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE JA OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS SEKÄ HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Henkilöstön koulutusrakenne Opetustoimen henkilöstön kelpoisuus Henkilöstön kehittäminen HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET HENKILÖSTÖN POISSAOLOT TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Työyhteisökysely Työterveyshuolto Työkyky ja virkistystoiminta Yhteistoiminta TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Liitteet: Liite 1 Henkilöstön tunnuslukuja yhteenveto

3 1 JOHDANTO 3 Itä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia ohjaa henkilöstöjohtamista ja henkilöstötyötä yhdessä asetettujen tavoitteiden suuntaan. Henkilöstöraportti palvelee osaltaan strategista seurantaa ja päätöksentekoa. Henkilöstöstrategian painopistealueet ovat osaaminen, johtaminen, hyvinvointi ja vaikuttavuus. Henkilöstöraporttiin 2015 on koottu henkilöstötunnuslukuja taulukkoina ja kuvauksia keskeisistä asioista. Henkilöstöraportti kuvaa tapahtunutta kehitystä. Henkilöstöraportti sisältää myös varautumisen tulevaan ja auttaa päätösten vaikutuksen ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Tiedot on tarkoitettu strategisen ja operatiivisen johtamisen apuvälineiksi. Tämä julkaisu on kahdeksas erillinen henkilöstöraportti. Opetustoimen henkilöstön työelämän jaksoille osallistui 53 opettajaa, näistä muodostui 470 työpäivää. Vuonna 2015 toteutettiin työssäolobarometrikysely, työssäolobarometrikysely toteutetaan vastaisuudessa joka vuosi. Henkilöstöhallinnon ohjeiden ja varhaisen tuen toimintamallin tavoitteena on ollut henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen. Sairauspoissaolojen määrä on vakiintunut alle 10 työpäivän tasolle ollen 7,3 työpäivää/henkilö ja 9,9 kalenteripäivää/henkilö. Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä vuonna 2013 oli keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohti. Tulevina vuosina henkilöstötarpeiden ja osaamisen ennakoinnin merkitys on entistä tärkeämpää pienenevien ikäluokkien johdosta, sekä aikuiskoulutuksen kysynnän muutoksen vaihdellessa voimakkaasti. Henkilöstölle asetettavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet muuttuvat tulevassa toimintaympäristössä. SAMIedussa toteutettiin 8 ulkoista viran ja toimen täyttöä. Tehtäviin saapui 66 hakemusta. Kaikki avoimet virat ja toimet saatiin täytettyä. SAMIlaisten keski-ikä nousi edelleen 0,7 vuotta ollen 50,3 vuotta. Nousu johtui pääosin eläkkeelle siirtymisestä ja vähäisestä uuden henkilöstön rekrytoinnista. Jokaisen SAMIlaisen panos on tärkeä SAMIedun tulevaisuutta rakennettaessa. Jokaisen henkilöstöön kuuluvalle tulee antaa mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan määrätietoisesti koko uran ajan. Koulutuskuntayhtymän henkilöstöhallinto esittää kiitokset koko henkilöstölle vuodesta Savonlinna Harri Åkerfelt henkilöstöpäällikkö

4 4 2 HENKILÖSTÖRESURSSIT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Vuoden lopussa ( ) kuntayhtymään palvelussuhteessa oli kaikkiaan 249 (271) henkilöä, joista vakinaisia 228 (250), määräaikaisia 21 (21). Henkilöstön määrä vuoden viimeisenä päivänä on yhden päivän mukainen poikkileikkaus. Henkilöstön määrä vaihteli vuoden aikana siten, että se oli alimmillaan 249 henkilöä (joulukuu) ja ylimmillään 273 henkilöä (toukokuu). Henkilöstömäärän kuukausikeskiarvo oli 261. Henkilötyövuosia toteutui 231,4 (-31,6). Vuoden 2015 henkilöstösuunnitelman ja talousarvion henkilöstömääräksi oli arvioitu 277. Vuoden viimeisen päivän kokonaishenkilöstömäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 22 henkilöllä sekä määräaikaisten määrässä ei muutoksia 21. Toteutuma on linjassa edelleen vähenevän opiskelijamäärän kanssa. Oppilaitoksen henkilökunnasta 57 % on naisia ja miehiä 43 %. Henkilöstömäärän kehitys vuosina on esitetty taulukossa 1 ja kuviossa 1. Taulukko 1. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan, miehet ja naiset, koko- ja osa-aikaiset Vakinaiset Määräaikaiset Naiset Miehet Kokoaikaiset Osaaikaiset Henkilöä yhteensä Henkilötyövuotta , ,43 1) Vuodesta 2015 alkaen osa-aikaisiin on luettu mukaan kaikki osio E:n osa-aikaiset työntekijät. 1) E-liitteen osa-aikaisten kokoaikaistaminen / alkaen takautuvasti, on huomioitu kokoaikaisten/osa-aikaisten määrissä.

5 Kuvio 1. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan, miehet ja naiset, koko- ja osa-aikaiset Henkilöstön määrä ja kehitys / Vakinaiset Määräaikaiset Naiset Miehet Kokoaikaiset Osaaikaiset Henkilöä yhteensä 2.2 Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin Yhtymäpalvelujen henkilöstön vähenemä oli 4 henkilöä (5,6 %) edellisestä vuodesta, vastaavasti koulutuspalveluiden henkilöstömäärän vähenemä oli 18 henkilöä (9 %). Muutokseen vaikutti toteutetut sopeuttamistoimenpiteet ja maltillinen henkilöstön rekrytointi. Taulukko 2. Henkilöstömäärän muutos aloittain. Henkilöstömäärän muutos aloittain muutos Yhtymäpalvelut Hallintopalvelut Taloushallinto Ruokahuoltopalvelut Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Aikuiskoulutus ja kehittämispalvelut ) Koulutuspalvelut Tellu-toimiala Paku-toimiala Sote-toimiala Asiantuntijapalvelut ASPA YHTEENSÄ ) Vuonna 2014 kehittämis- ja viestintäpalvelut yhtymäpalveluissa ja aikuiskoulutus (AITO) koulutuspalveluissa.

6 Henkilöstö tulosalueittain Kuntayhtymän henkilöstö jakaantuu tulosalueittain yhtymäpalveluihin 26,9 % ja koulutuspalveluihin 73,1 %. Henkilöstön määrä tulosalueittain ja tulosyksiköittäin on esitetty taulukossa 3 ja kuviossa 2. Taulukko 3. Henkilöstö tulosalueittain. Yhtymäpalvelut Virkasuhteiset Työsuhteiset Yhteensä YHT. N M N M N M Hallintopalvelut Taloushallinto Ruokahuoltopalvelut Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut YHTEENSÄ Koulutuspalvelut Virkasuhteiset Työsuhteiset Yhteensä YHT. N M N M N M Tellu-toimiala Paku-toimiala Sote-toimiala Aspa-toimiala YHTEENSÄ YHTEENSÄ Opiskelijamäärävertailu 7,9 opiskelijaa / henkilöstön edustaja vuonna Opiskelijamäärävertailu 7,3 opiskelijaa / henkilöstön edustaja vuonna Opiskelijamäärävertailu 6,8 opiskelijaa / henkilöstön edustaja vuonna Opiskelijamäärävertailu 6,5 opiskelijaa / henkilöstön edustaja vuonna 2012.

7 Kuvio 2. Henkilöstön määrä tulosyksiköittäin Aspa 39 Sote toimiala 42 Paku toimiala 38 Kehittämis- ja viestintäpalvelut 14 Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut 7 Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut 23 Ruokahuoltopalvelut 13 Taloushallinto 6 Hallintopalvelut 4

8 2.3 Henkilöstön ikä 8 Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 50,3 vuotta (naiset 50,6 vuotta ja miehet 50,0 vuotta). Henkilöstön keski-ikä on noussut 0,7 vuotta edellisestä vuodesta, naisten keski-ikä nousi 1,5 vuotta ja miesten keski-ikä laski 0,4 vuotta. Taulukosta 4 ilmenee henkilöstön ikärakenne tulosalueittain ja tulosyksiköittäin. Korkein keski-ikä on kiinteistö- ja puhdistuspalvelussa 52,7 vuotta ja alhaisin taloushallinnossa 45,7 vuotta. Henkilöstöstä 58,2 % on yli 50-vuotiaita ja 18,1 % yli 60-vuotiaita. Alle 30-vuotiaiden osuus on alle 1,0 %. Henkilöstön ikärakenne tuo haasteita työssä jaksamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Henkilöstön rekrytointi tulee suunnitella riittävän ajoissa, jotta mentoroinnin avulla voidaan siirtää olemassa olevaa osaamista ja hiljaista tietoa joustavasti uusille työntekijöille. Taulukko 4. Henkilöstön ikäjakauma tulosalueittain Ikä Sukupuoli N M N M N M N M N M Yhtymäpalvelut Ikä keskiikä Sukupuoli N M N M N M N M N M Hallintopalvelut ,5 Taloushallinto ,7 Ruokahuoltopalvelut ,1 Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut ,7 Henkilöstö- ja tietohallintopalv ,0 Kehittämis- ja viestintäpalvelut ,4 YHTEENSÄ ,0 Koulutuspalvelut Ikä keskiikä Sukupuoli N M N M N M N M N M Tellu-toimiala ,9 Paku-toimiala ,1 Sote-toimiala ,3 Aspa-toimiala ,8 YHTEENSÄ ,5 keskiikä HENKILÖSTÖ ,3 Henkilöstön keski-ikä oli 50,3 vuotta; naiset 50,6 vuotta ja miehet 50,0 vuotta. Vuonna 2014 / 49,6 vuotta, naiset 49,1 vuotta ja miehet 50,4 vuotta. Vuonna 2013 / 48,8 vuotta, naiset 48,5 vuotta ja miehet 49,4 vuotta. Vuonna 2012 / 48,7 vuotta, naiset 48,5 vuotta ja miehet 49,1 vuotta.

9 9 2.4 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,5 (64,1) vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 6 (9) henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 (1) henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 6 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli yhteensä 14 henkilöä. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli 1 henkilö, määräaikaisella osatyökyvyttömyyseläkkeellä 1 henkilö, ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 2 henkilöä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen mukaisesti henkilö siirtyy laskennallisen eläkeiän saavutettuaan vanhuuseläkkeelle haluamanaan ajankohtana irtisanoutumalla työ-/virkasuhteestaan, kuitenkin viimeistään saavutettuaan 68 vuoden iän. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien kokonaismäärä on vuosien aikana 48 henkilöä. Työnantajan tavoitteena on pitää työntekijänsä työssä vanhuuseläkkeelle saakka aina, kun se on mahdollista. Tämä on sekä työnantajan, että työntekijän etu. Osalle henkilökuntaa on määritelty henkilökohtainen eläkeikä, jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole määritelty, laskelmassa käytetään 65 vuoden ikää. Osa-aikaeläkeläisten osuus henkilöstöstä oli 14 (15) henkilöä eli 5,6 %. Osaaikaeläkeläisten määrä on vähentynyt yhdellä henkilöllä vuodesta Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaisesti eniten osa-aikaeläkeläisiä on koulutuskuntayhtymissä. Osa-aikaeläkkeellä on suhteessa eniten korkean koulutuksen saaneita, kuten opettajia. Työnantaja ennustaa eläkkeelle jäämisen KEVAn henkilökohtaisen eläkeiän mukaan sekä muiden kohdalla kalenterivuonna 65 vuotta täyttävät. Varhemaksua maksettiin ,30 (58 715,07 ). Taulukko 5. Henkilöstön henkilökohtaisen eläkeiän täyttyminen tulosalueittain vuosina Vuosi Yhtymäpalv. Koulutuspalv. Yhteensä KEVAn henkilökohtaiset eläkeiät + kalenterivuonna 65 täyttävät.

10 3 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE JA OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUS SEKÄ HENKILÖSTÖN KEHITTÄMI- NEN Henkilöstön koulutusrakenne Henkilöstön koulutusrakennetta kuvattaessa on käytetty Tilastokeskuksen koulutusluokitusta. Eniten korkeakoulututkinnon suorittaneita on opettajissa. Opettajien kelpoisuusehdot määräytyvät asetusten 986/98 ja 1186/2010 mukaan. Opettajien pätevyydellä on vaikutus oppilaitosten tuloksellisuusrahoitukseen. Taulukko 6. Henkilöstön koulutusrakenne tulosalueittain Yhtymäpalvelut Keskiasteen koulutus Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Yhteensä N M N M N M N M N M Naiset Miehet Hallintopalvelut Taloushallinto Ruokahuoltopalvelut Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut YHTEENSÄ Koulutuspalvelut Keskiasteen koulutus Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Yhteensä N M N M N M N M N M Naiset Miehet Tellu-toimiala Paku- toimiala Sote-toimiala Aspa-toimiala YHTEENSÄ KUNTAYHTYMÄ yht

11 11 Kuvio 3. Henkilöstön koulutusrakenne tulosalueittain Yhtymäpalvelut Koulutuspalvelut Keskiast.koul. Alin kork.koul. Alempi kor.koul. Ylempi kork.koul. Tutkijakoul. 3.2 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuus Muodollisen kelpoisuuden omaavia opettajia oli 94,48 % (93,21 %). Saavutettu yli 90 % kelpoisuustaso on SAMIedun henkilöstöraporttien paras, sekä valtakunnallisestikin korkea. Kelpoisuuden määrään vaikutti pieni henkilöstön vaihtuvuus, sekä valmiiksi saatetut pätevöitymiskoulutukset. Pätevöityminen tapahtuu pätevöitymissuunnitelman kautta, opettaja sitoutuu suorittamaan pedagogiset opinnot kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Alla olevasta taulukosta käy ilmi koulutusaloittain puuttuvat kelpoisuudet. Yhteensä muodollista kelpoisuutta vailla oli 8 opettajaa (11), TELLU-toimialalla (tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-ala). Taulukko 7. Muodollista kelpoisuutta vailla oleva opetustoimen henkilöstö pedag.puuttuu tutkinto puuttuu opett.aine yht. eri henkilöä N M N M N M Naiset Miehet Paku toimiala Sote toimiala Tellu toimiala Aspa Aito YHTEENSÄ Opetushenkilöstö joista muodollisen pätevyyden omaa 94,48 % joista muodollisen pätevyyden omaa 93,21 % joista muodollisen pätevyyden omaa 95,06 % joista muodollisen pätevyyden omaa 92,86 % joista muodollisen pätevyyden omaa 89,60 %

12 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstö käytti kuntayhtymän maksamiin koulutuspäiviin 1354,5 (1425) työpäivää. Henkilöstökoulutukseen (sisältäen osallistumismaksut, matka-, majoitus- ja päivärahakulut sekä sisäisen koulutuksen) käytettiin yhteensä ( ). Opettajien työelämäjaksojen työpäiviä toteutui 470 (360) ja työelämäjaksoihin osallistui 53 opettajaa. Vuonna 2014 työelämäjaksolle osallistui 22 opettajaa. Taulukko 8. Koulutukseen käytetyt kustannukset ja työpäivät tulosalueittain. Henkilöstön koulutus Henkilöstökoulutukseen (sisältäen osallistumismaksut, matka-, majoitus- ja päivärahakulut) käytettiin vuonna Henkilöstö käytti kuntayhtymän maksamaan koulutukseen yhteensä 1355 työpäivää Koulutuspalvelut 1089 Yhtymäpalvelut 265,9 Paku-toimiala 189,3 Hallintopalvelut 19,2 Sote-toimiala 248,5 Kiinteistöpalvelut 79,2 Tellu-toimiala 408,2 Opiskelijaruokailu 61 Aspa-toimiala 242,7 Taloushallinto 25,3 Henkilöstö- ja tietohall.palv. 23,2 Kehittämis- ja viestintäpalv. 58 ulkoinen koulutus sisäinen koulutus yhteensä ,

13 13 4 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstökustannukset käyvät ilmi taulukosta 9. Henkilöstökulut ovat käyttötalouden bruttokuluista 73,1 %, jossa nousua edellisestä vuodesta 0,7 %. Taulukko 9. Henkilöstökustannukset tulosalueittain Käyttötalouden bruttokulut/henkilöstökulut vuonna 2015 (1.000 ) (vain ulkoiset erät) Käyttötalous br Henkilöstökulut 2015 % Käyttötalous br Henkilöstökulut Yhtymäpalvelut ,2 % ,8 % Koulutuspalvelut ,8 % ,0 % Paku-toimiala ,8 % ,6 % Sote-toimiala ,5 % ,0 % Tellu-toimiala ,7 % ,6 % Aspa-toimiala ,2 % ,1 % Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut ,1 % KUNTAYHTYMÄ yht ,1 % ,4 % 2014 %

14 5 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT 14 Henkilöstön poissaolot työpäivinä vuonna 2015 ilmenevät taulukosta 10 ja kalenteripäivinä taulukosta 11. Sairauspoissaolot olivat 7,3 työpäivää/henkilö, vuonna 2014 vastaava luku oli 8,2 työpäivää/henkilö. Näistä ns. lyhyitä (1 3 päivää) sairauslomia oli n. 15,6 % (23 %). Henkilöstön sairauspoissaolot olivat yhteensä 1820 työpäivää, vuonna 2014 yhteensä 2226 työpäivää ja vuonna 2013 yhteensä Sairauspoissaolot voidaan myös ilmoittaa kalenteripäivinä, tämä luku oli 9,9 päivää/henkilö vuonna Luku on huomattavasti alle kunta-alan keskiarvon. Kunta-alalla sairauspoissaolojen määrä kasvoi 2000-luvun loppupuolelle saakka. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa oman sairautensa takia. Vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohti. Perhevapaiden määrä oli 610 työpäivää, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 710 työpäivää. Vuorottelu- ja opintovapaapäivien määrä laski 158 työpäivää, ollen 485 työpäivää. Kaikki vuorotteluvapaat olivat naisille myönnettyjä. Lomautuksia kohdentui kesällä päivää, ruokahuolto- ja SOTE-toimialan avustavaan henkilökuntaan. Yksityisasioiden vuoksi myönnettävät palkattomat vapaat vähenivät vuonna 2015 oleellisesti ollen 867 työpäivää, vastaava luku 2014 oli 1372 työpäivää. Henkilöstön poissaolot olivat yhteensä 3922 työpäivää. Vuonna 2014 yhteensä 4931 ja vuonna 2013 yhteensä 5922 työpäivää. Sairauslomia oli 152 (158) henkilöllä henkilöstöstä n. 61 % (n. 58 %). Sairauspoissaolojen määrä ei ole suoraviivainen sairastavuuden mittari. Pitkät poissaolot kuvastavat eroja terveydentilassa. Taulukko 10: Henkilöstön poissaolot työpäivinä tulosalueittain, sivu 15 Taulukko 11: Henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä tulosalueittain, sivu 16

15 15 Taulukko 10. Henkilöstön poissaolot TYÖPÄIVINÄ vuonna 2015 ( palvelussuhteessa olleet henkilöt, ei sijaiset) Vuoden 2015 sairauspoissaolot yhteensä keskimäärin 3,53 % vuonna 2014 / 3,98 % vuonna 2013 / 3,84 % Poissaolot TYÖpv Hlömäärä 1-3 pv Sairausloma, tapaturha, sairasloma hoitovapaat opintovapaa Lomautus Yksityisasiat Yh- Vanhempain- ja Vuorottelu- tai tilapäinen hoitovapaa N M sis.edell. N M N M N M N M teensä Yhtymäpalvelut Hallintopalvelut Taloushallinto Ruokahuoltopalvelut Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut Sairaspoissaoloja keskimäärin 3,28 % Koulutuspalvelut Tellu-toimiala Paku-toimiala Sote-toimiala Aspa-toimiala Sairaspoissaoloja keskimäärin 3,62 % Kuntayhtymän henkilöstö yhteensä

16 16 Taulukko 11. Henkilöstön poissaolot KALENTERIPÄIVINÄ vuonna 2015 ( palvelussuhteessa olleet henkilöt, ei sijaiset) Poissaolot KALENTERIpv Hlömäärä 1-3 pv Sairausloma, tapaturha, sairasloma hoitovapaat opintovapaa Lomautus Yksityisasiat Yh- Vanhempain- ja Vuorottelu- tai tilapäinen hoitovapaa N M sis.edell. N M N M N M N M teensä Yhtymäpalvelut Hallintopalvelut Taloushallinto Ruokahuoltopalvelut Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Kehittämis- ja viestintäpalvelut Koulutuspalvelut Tellu-toimiala Paku-toimiala Sote-toimiala Aspa-toimiala Kuntayhtymän henkilöstö yhteensä

17 17 6 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 6.1 Työyhteisökysely Vuonna 2015 loka marraskuussa toteutettiin työyhteisökysely (työssäolobarometri). Vastausprosentti oli 77 %. TOB 2015 tulokset olivat 3,63, kun vuoden 2014 tulokset olivat 3,59. Kaikki työhyvinvointia kuvaavat arvot (työkyky, optimaalinen kuormitus ja ergonomia) paranivat, ergonomia jopa merkittävästi 3,85 (3,55). Johtamisen arvot (Tiedonkulku ja vuorovaikutus, työn kehittävyys ja esimiestyö) pientä laskua 3,42 (3,63). Vuonna 2015 käytiin kolme yhteistoimintaneuvottelua, mikä lisäsi henkilöstön epävarmuutta tulevasta ja osin näkyy tuloksista. Työyhteisökyselyn tulos on purettu toimialoittain. Eri toimialoilla on mm. organisaatiomuutoksista johtuen eri painotuksia vastauksissa. Kehittämisen kohteet on valittu toimialan tulosten perusteella. SAMIedun TOB-timantti on esitetty kuviossa 4. Kuvio 4. SAMIedu TOB -vertailu Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työn kehittävyys 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Esimiestyö Työkyky Ergonomia Optimaallinen

18 Kuvio 5. SAMIedun trendit vuosina Asteikko 3,5 asiat ovat hyvin, 3,25 asiaan tuli puuttua, 3,00 huolen ilmapiiri 4,4 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3,9 3,86 3,75 3,74 3,5 3,42 3,43 3,17 3,91 3,61 3,39 3,22 3,6 3,51 3,4 3,34 4,17 4,1 4,034,06 3,53 3,41 3,41 3,27 3 Työn kehittävyys Esimiestyö Ergonomia Optimaallinen kuormitus Työkyky Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työterveyshuolto Kuntayhtymän henkilöstön työterveyshuollosta on vastannut lukien Savonlinnan Seudun Työterveys ry. Pieksämäen alueella on tehty työterveydenhuollon sopimus Suomen Terveystalo Oy kanssa. Rikosseuraamusviraston työterveyshuolto on Terveystalo Oy:ssä, työpaikkakatselmukset toteutetaan yhdessä. Työterveyshuollon palveluihin kuuluvat lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Palvelussuhteen alussa työntekijältä pyydetään T-todistus. Määräaikaistarkastukset suoritetaan 2 vuoden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta ja sen jälkeen työtehtävän perusteella 3 tai 5 vuoden välein sekä yli 50-vuotiailla 3 vuoden välein. Yhteistyötoimikunta antaa työsuojeluvaltuutettujen allekirjoittaman lausunnon vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta. Oppilaitoksen keski-iän noustessa vuosittain on erityisen tärkeää panostaa ikääntyvän henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimintaan. Keskeisenä haasteena on sairauksien ehkäisy ja varhainen toteaminen sekä tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ehkäisy ja varhaisen hoidon menetelmien selvittely. Työterveyshuollon kustannukset olivat ( ). Vastaanottokäyntejä työterveyshuollossa oli yhteensä 1294, vuonna 2014 yhteensä Luku sisältää lääkärillä, terveydenhoitajalla ja psykologilla tapahtuneet käynnit.

19 6.3 Työkyky ja virkistystoiminta 19 Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää koulutuskuntayhtymän liikuntasalia ja kuntosalia veloituksetta. Tiistaisin ja torstaisin on voinut pelata lentopalloa ja sählyä, sekä käyttää kuntosalia. Työnantajan järjestämänä on tarjottu fysiojumppaa henkilökunnalle noin kertaa vuoden aikana. Yhteistyötoimikunnan momentilta on toteutettu erilaisia virkistys- ja liikuntatapahtumia, sekä hankittu liikunta- ja kulttuuriseteleitä 50 % omakustannushintaan. Työkykyä ylläpitävään toimintaan sisältäen henkilökunnan virkistys- ja harrastustoiminnan, kilpailutoiminnan sekä kulttuuri ja liikuntasetelit käytettiin vuonna 2015 yhteensä ,34 (15 459,60 ) eli 42,50 (57,05 ) henkilöä kohden. 6.4 Yhteistoiminta Yhteistoimintalaki 449/2007 astui voimaan Jokaisessa kunnassa tulee olla yhteistoimintaelin. Kuntasektorilla on yleisesti käytäntönä, että yhteistoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta on yhdistetty siten, että niillä on yhteinen yhteistoimintaelin. Tämä on mahdollista työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain 44/2006 nojalla. Työsuojelutoimikunta ja yhteistyötoimikunta ovat lausunnoissaan puoltaneet yhteistä yhteistoimintaelintä. Työnantaja- ja työntekijäsopijapuolet neuvottelivat työjaoksen kokouksessa yhteistyötoimikunnan kokoonpanosta ja toimintamallista sekä mahdollisen erillisen työsuojelutoimikunnan perustamisesta. Yhteistyötoimikunta on kokouksessaan hyväksynyt uuden kokoonpanon kaudelle Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 8 jäsentä, joista 3 työnantajan ja 5 yhteistoimintalain 3 :n mukaista jäsentä. Yhteistyötoimikunnan jäsenet vuonna 2015: Työnantajan edustajat, 3 henkilöä Keijo Pesonen kuntayhtymän johtaja/ rehtori Harri Åkerfelt henkilöstöpäällikkö Hannele Kojo koulutuspäällikkö Työntekijän edustajat, 4 henkilöä Riitta Härkönen pääluottamusmies, JUKO Seppo Reponen pääluottamusmies, JHL Heidi Venäläinen työsuojeluvaltuutettu, opetus Petri Ikonen työsuojeluvaltuutettu, tukipalvelut varalla Sami Pekonen varalla Terhi Juutilainen varalla Raija Peippo varalla Jarkko Kaartinen varalla Jarmo Kankkunen varalla Merja Mustonen varalla Saara Parkkinen Yhteistyötoimikunnan kokouksiin kutsuttavat asiantuntijajäsenet Yhtymähallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja luottamushenkilöhallinnon asiantuntijoina Työsuojelupäällikkö Talousjohtaja Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimi koulutussihteeri Regina Murto.

20 Yhteistyötoimikunta kokoontui 11 kertaa vuonna Tärkeimpiä asioita olivat lausuntojen antaminen mm. henkilöstösuunnitelmasta, talousarviosta, taseesta sekä lukuvuoden koulupäivistä, sekä lausunnon antamien virkistys-, harrastus- ja kilpailutoiminnan määrärahan käytöstä. Yhteistyötoimikunnan varoista tuettiin mm. pikkujoulua, SAKU ry:n järjestämiä kilpailuja, erilaisia liikuntatapahtumia sekä liikunta- ja kulttuuriseteleiden hankintaa henkilöstölle. Työsuojelutoimikunnan kokoonpano 2015: Pekka Pitkänen työsuojelupäällikkö Heidi Venäläinen työsuojeluvaltuutettu opetustoimen edustajat Petri Ikonen työsuojeluvaltuutettu muun henkilöstön edustaja Saara Parkkinen I vara työsuojeluvaltuutettu muun henkilöstön edustaja 20 7 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Itä-Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstöön vaikuttavat suuresti valtiovallan opetustoimeen kohdetuvat leikkaukset. Nämä vaikuttavat järjestämisluvan suuruuteen ja yksikkörahoituksen pienenemiseen. Järjestämisluvan leikkaukset vaikuttavat osin myös henkilöstömäärään. Vuoden 2016 talousarvioluku on 234 henkilöä, vuodenvaihteessa henkilöstömäärä oli 249. Aikuiskoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan varmistamiseksi on perustettu SAMI- Palvelut Oy, jonka kautta koordinoidaan kilpailutilanteessa olevaa koulutus ja palvelutarjontaa. Tulevaisuuden keskeiseksi haasteeksi muodostuu jatkuva muutoksen hallinta. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavien määrä on vuoteen 2021 mennessä 48 henkilöä, lisäksi voidaan arvioida noin 20 henkilön siirtyvän työkyvyttömyys- tai varhennetulle eläkkeelle vastaavana aikana. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle, kuntayhtymän tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavarat, sekä ennakoida tulevat osaamistarpeet. Toteutettavan henkilöstöpolitiikan tulee olla tasapuolista ja kannustavaa. Työhyvinvoinnin merkityksen korostaminen, tunnistaminen ja sen kehittäminen on keino ylläpitää työkykyä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön työssä jaksamista. Varhaisen tuen malli on tehty yhdessä työterveyshuollon kanssa tukemaan tätä tavoitetta.

21 Liite 1 21 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä HENKILÖSTÖN TUNNUSLUKUJA vertailu Henkilöstön määrä * vakinaiset * määräaikaiset Opiskelijaa / henkilöstön edustaja 7,9 7,3 6,8 * yhtymäpalvelut 29,4 32,5 29,2 * koulutuspalvelut 10,8 9,43 8,8 Opetushenkilöstön muodollinen pätevyys 94,48 % 93,21 % 92,02 % Henkilöstön koulutusmenot Henkilöstön koulutuspäivät; työpv 1348, * pv / hlö 5,5 5,3 3,8 * sisältää myös oppilaitoksen sisäisen koulutuksen Henkilöstön keski-ikä 50,3 49,6 48,8 * naiset 50,6 49,1 48,5 * miehet 50,0 50,4 49,4 Henkilöstön sairaspoissaolot 3,53 % 3,98 % 3,84 % * yhtymäpalvelut 3,28 % 4,74 % 4,1 % * koulutuspalvelut 3,62 % 3,75 % 3,8 % * sairaspoissaolot keskimäärin hlö 7,3 työpv (9,9 pv.) 8,2 työpv 8,0 työpv Työterveyshuollon menot * työterveyshuollon menot /hlö Henkilöstökulut käyttötaloudesta 73,1 % 72,4 % 71,3 % * yhtymäpalvelut 51,2 % 52,8 % 53,4 % * koulutuspalvelut 84,8 % 81 % 78,9 %