Rak Rakenteiden lujuusoppi Tentti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rak-54.1200 Rakenteiden lujuusoppi Tentti 8.3.2007"

Transkriptio

1 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai. Oheise jäitstila pääjäitkset tuetaa ja e ovat suuruusjärjestksessä σ I = 8Ma, σ II = 9Ma ja σ III = 9Ma. Määritä suurimma pääjäitkse suutaie ksikkövektori. Määritä mös suuri leikkausjäits ja sitä vastaava ormaalijäits sekä selitä millä tasoilla e vaikuttavat. Yksikköä o Ma Kuva kolmio muotoie lev deformoituu site, että urkkapisteet, ja siirtvät pisteisii, ja sekä deformaatio geometriakuvaus kolmio alueella o lieaarie. Määritä siirtmät u (, ) ja v, (, ) Lagrage vemät ε, ε ja liukuma γ., (,) (0,) (.5,.5) (.5,.5) (0,0) (, 0),

2 . Mitoita oheise puusta tehd palki poikkileikkaus, joka sallittu ormaalijäits o Ma. Tarkista lopuksi, että sallittu leikkausjäits Ma ei lit tue D vieressä olevassa poikkileikkauksessa., 6kN,8kN mm D h 0,8m 0,8m 0,8m 4. Määritä täsplastie mometti M p sauvalle, joka poikkileikkaus o kuva mukaie, ku poikkileikkausta taivutetaa vaaka-akseli mpäri. Materiaali otaksutaa oleva kimmoista ideaaliplastista mötäraja ollessa 40Ma. 00mm 0mm 0mm 80mm 0mm 60mm 5. lumiiisauva, joka halkaisija o 5mm, o tuettu kuva mukaisesti. Tuki estää vaaka- ja pstliikkee, rullatuet ja estävät vaakaliikkee ja kiertmise piirrokse tasossa. Määritä sallittu kuorma, ku varmuusluku urjahtamise suhtee o,, E = 77Ga, a = 0,9m, b =, m ja c = 0,m. Tarkastellaa vai kuva tasossa tapahtuvaa urjahdusta. D c b a

3 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti , ratkaisut Kuva perusteella: σ = Ma, σ = Ma, σ = 5Ma, τ = Ma, τ = 0Ma, τ = 8Ma 8 [ σ ] = Suurimma pääjäitkse suutaie ksikkövektori: ([ σ ] σ I [ I]){ } = {0} σ I σ I 0 = = σ I Ratkaistaa ja kahdesta esimmäisestä htälöstä: = = 0 6 = = 6 = 0 ( 7) ( 6) = = =, =. Sijoitetaa e ehtoo + + =, jolloi saadaa 9 + ( ) + = = = 4 Tulos o = ( i j+ k ). =, = =, =. Suuri leikkausjäits ja sitä vastaava ormaalijäits: σ I σ III 8 ( 9) σ I + σ III 8 + ( 9) τ ma = =,5Ma, στ = = 4,5Ma Tasot muodostavat 45 kulmat pääjäitste vaikutustasoje kassa.

4 . Esitetää lieaariset lausekkeet = (, ) ja = (, ) muodossa = a + a + a, = b + b+ b, jolloi kuvio perusteella saadaa (0,0) = a + a 0 + a 0 =.5 a =.5 a =.5 (, 0) = a + a + a 0 = a =.5 a = (0,) = a + a 0 + a =.5 + a = a =.5 ja (0,0) = b + b 0 + b 0 =.5 b =.5 b =.5 (, 0) = b + b + b 0 = b =.5 b = 0 (0,) = b + b 0 + b =.5 + b = b =.5 ja lausekkeiksi = (, ) ja = (, ) saadaa = , = Siirtmille saadaa u = = =.5 +.5, v = = = Siirtmie osittaisderivaatoille saadaa u u = 0, =.5, v v = 0, = 0.5. Vemille saadaa u u [( ) v ( ) ε = + + ] = 0 v u v ε = + [( ) + ( ) ] = ( ) = ( ) =.75 Liukumalle saadaa u v u u v v γ = = =.5

5 . Tukireaktiot:,8kN, 6kN 0,8m 0,8m 0,8m D D = 0 D,4m +,8kN,6m +,6kN 0,8m = 0 =,4kN D, 4m, 6kN, 6m,8kN 0,8m = 0 D = kn Taivutusmometit pisteissä ja : M D, 4kN 0,8m 0,8m kn M, 4kN 0,8m + M = 0 M =,9kNm kn 0,8m M = 0 M =, 4kNm Mma = M =, 4kNm Jähsmometti ja taivutusvastus: mm mm I = = = mm h, W = = mm h h / bh h I h Suuri ormaalijäits: σ M W mm h h 6 ma, 4kNm, 0 ma = = = N Ehto: σ, 0 N N, 0 h mm 6 6 ma = σsall = h = mm = 6, mm Leikkausvoima tuella D: Q D = = kn

6 Leikkausjäitkse tarkistus tuella D: h h bh QSma Q bh /8 Q 0 N Sma = S(0) = b =, τ ma = = = = = 0, 79Ma 4 8 Ib bh / b bh mm 6, mm τ < τ = Ma, OK. ma sall 4. 0 mm 80 mm 00 mm N 0 mm e = 0 mm Neutraaliakseli (N) paikka sijoittuu site, että =. Koko poikkileikkaukse pita-ala o ala lä = ( )mm ala = lä = 400 mm = 4800 mm jote e = 0 mm. 0 mm 60 mm Täsplastie mometti: M p = σ W, missä plastie taivutusvastus o p W p = S ala + S, p lä missä staattiset mometit ovat: S = ( )mm = 0000 mm, ala S = ( )mm = mm, lä jote W = ( )mm = mm ja täsplastiselle mometille saadaa p N M p = mm = 44.6 knm. mm

7 5. Jähsmometti: I = πr = π (5mm/) = 975mm Väli : Nurjahduspituus: l = 0, 7a = 0, 7 900mm=60mm Kriittie kuorma: π EI π 77kN/mm 975mm = = = 6,7kN 4 kr l (60mm) Väli : Nurjahduspituus: l = b/ = 00mm/ = 600mm Kriittie kuorma: π EI π 77kN/mm 975mm = = = 40,48kN 4 kr l (600mm) Väli D: Nurjahduspituus: l = c= 00mm = 600mm Kriittie kuorma: π EI π 77kN/mm 975mm = = = 40,48kN 4 D kr l (600mm) Koko sauva kriittie kuorma o äistä piei: kr = kr = 6, 7kN Sallittu kuorma: 6,7kN kr kr = sall = = = sall,,5kn

8 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai. Tarkasteltava pistee jäitstila, -koordiaatistossa, o esitett oheise kuvio avulla Määritä jäitskompoetit ja jäitsmatriisi sekä jäitsvektori (traktio), ormaalijäits, ormaalijäitsvektori, leikkausjäitsvektori sekä leikkausjäitkse suuruus pistee kautta kulkevalla tasolla, joka ksikköormaalivektori o = i+ j+ k. Yksiköt ovat Ma.. Oheie suorakaitee muotoie lev o tasojäitstilassa. Se o vasemmasta päästää kiiitett jäkkää tukee ja se oikeassa päässä vaikuttaa kuorma, joka resultatti o F. Se siirtmäkettä o F u (, ) = [( + ν ) a ( ) ( L ) ], 4Ea b F v (, ) = [ ν( L ) + L + (4+ 5 ν) a], 4Ea b missä E o lev kimmomoduuli ja ν o se oissoi vakio. Määritä lev vemäja jäitskompoetit. b a a F, u L v,

9 . Määritä hitsisauma (keskimääräie) leikkausjäits sekä poikkileikkaukse leikkausjäitkse τ itseisarvoltaa suuri arvo oheise palki kohdassa -. Viot piat, joilla hitsisauma keskimääräie leikkausjäits lasketaa, o esitett katkoviivalla kuva (c) leikkauksessa. Uuma ja laipa välille oletetaa rako. Hitsi vaikutusta poikkileikkaussuureisii ei huomioida. (a (b (c 00mm k k 0mm a = 5mm 00mm 4. Johda lähtie palki taipuma differetiaalihtälöstä oheise palki taivutusmometille oheie lauseke. q 0 0mm L M = q L < > 84 0 ( ) L / L / 5. lumiiipilari o alapäästää jäkästi kiiitett ja se o tuettu läpäästää vaijereilla site, että pää liike -akseli suuassa o estett. Määritä suuri mahdollie kuorma, joka voidaa sallia, ku varmuusluku urjahdukse suhtee o,0. Huomioi urjahdus sekä, että, tasossa. Tarkista lopuksi, että pilari ei mötää kriittise kuorma alaisea. Kätä seuraavia arvoja: E = 70Ga, σ = 5Ma, = 7,5 0 m, I 6 4 =, 0 m ja I 6 4 = 6, 0 m. a- m a L = 5m a a a

10 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti , ratkaisut. Jäitskompoetit: σ = 7, σ = 5, σ = 4, τ = 0, τ = 0, τ = Jäitsmatriisi: 7 0 [ σ ] = Jäitsvektori: 7 0 / 4 ( ) {} t [ σ ]{ } = = / = 0/. 0 4 / 0 t = (4 i+ j ) Normaalijäits: ( ) 0 ( ) σ = t i = ( i+ j+ k) i (4 i+ j) = 4+ = 9 Normaalijäitsvektori: ( ) σ = σ = ( i+ j+ k) = (i+ j+ k) 9 7 Leikkausjäitsvektori: ( ) ( ) ( ) 0 44 τ = t σ = 4 i+ j (i+ j+ k) = (0i+ j k) 7 7 Leikkausjäitkse suuruus: ( ) ( ) τ = t σ = 4 + ( ) ( ) = = tai ( ) ( ) τ = τ = 0i+ j k = =

11 . Vemäkompoetit: u F F ε = [ (L ) ] = ( L ), 4Ea b Ea b v F Fν ε = 6 ν( L ) = ( L ), 4Ea b Ea b u v F γ + = + ν + ν [( )( a ) ( ) ( L )] 4Ea b F = F = ( + ν )( a ) 4 [ ν 6L (4 5 ν) a ] Ea b Ea b Jäitste ja muodomuutoste väliset htedet: 0 0 τ ε = ( σ νσ νσ), ε = ( σ νσ νσ), γ = E E G σ νσ = Eε E ( ν ) σ = E( ε + νε ) σ = ( ε ) + νε σ νσ = Eε ν ν σ νσ = Eε ν E ( ν ) σ = E( ε + νε ) σ = ( ε ) + νε σ νσ = Eε ν τ = Gγ Jäitskompoetit: E F Fν F σ = [ ( L ) + ν ( L ) ] = ( L ) ν Eab Eab ab E Fν F σ = [ ( L ) ν ( L ) ] = 0 ν Ea b Ea b E 6F F τ = Gγ = ( + ν)( a ) = ( a ) ( + ν ) 4Ea b 4a b

12 . Leikkausvoima: kn kn Q M 0mm 00mm 00mm a = 5mm Q+ kn+kn = 0 Q = kn 0mm itakeskiö: 0mm 00mm 00mm 0mm c = 00 0 = 000m, = 0 00 = 000mm = + = 4000mm = 0mm, = 0mm + 00mm = 70mm + c = = 40mm Jähsmometti I : = = =, 7 0 mm I I I Jähsmometti I = I : I = I + I I = I =, = 5, 0 mm c c Hitsisauma alapuoleise osa staattie mometti: = 0mm S = = = 60000mm Leikkausvuo ja hitsi leikkausjäits: q QS 0 N 60000mm, 77N/mm = = =,77N/mm, τ = = 6 4 I 5, 0 mm 5mm,8Ma -akseli alapuoleise osa staattie mometti:

13 80mm 40mm S (0) = = 64000mm 0mm Leikkausjäits: QS(0) 0 N 64000mm τ (0) = = =,80Ma Ib τ =,80Ma ma 6 4 5, 0 mm 0mm

14 4. q 0 L / L / Differetiaalihtälö ratkaisu: q L q L = < > = < > + EI EI q0 L v = < > + + EI q0 L v = < > EI q L = < > + + 4EI (4) v v 0 4 v 4 Reuaehdot: v(0) = 0 4 M(0) EIv (0) EI = 0 = 0 L / 4 q0 L 4 q0 L vl ( ) < L > + L+ L + L + 4=0 L+ L = 4EI EI L / q0 L q0 L ϕ( L) v ( L) < L a > + L + L+ = 0 L + = 6EI 48EI L ql 0 + = 6 84EI L L ql 0 ql 0 7qL 0 L = + = ql 6 48EI 84EI 84EI 0 + = 48 EI ql 0 ql 0 L ql 0 ql 0 5qL 0 =, ( = = + = ) 84EI 48EI 48EI 768EI 768EI Taivutusmometti: q L L ( ) 84 0 M EIv = < > EI EI = q0 L < >

15 5. Nurjahdus, tasossa: L = 5m l = L= 0m π EI π 70 0 ka 6, 0 m kr = = = 4,5kN l (0m) Nurjahdus, tasossa: L = 5m = 0, 70 L=,5m π EI π 70 0 ka, 0 m kr = = = 08kN l (,5m) l Kriittie kuorma: kr kr kr = mi{, } = 4,5kN Sallittu kuorma: kr 4,5kN sall = = = 4,kN, 0 Normaalijäits: kr 4,5kN σ = = = 56500ka = 56,5Ma> 0Ma = σ, OK m 7,5 0 m

16 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti..007 Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai. Tarkasteltava pistee jäitstila, -koordiaatistossa, o esitett oheise kuvio avulla Yksiköt ovat Ma. Määritä (a) jäitsivariatit, (b) pääjäitkset ja (c) suuri leikkausjäits pisteessä.. Maakerroste paiuma-aalsi htedessä kätetää s. ödometrikoetta (vrt. kuva). Siiä sliterimäisessä rasiassa olevaa ätettä kuormitetaa sliteri akseli (-akseli) suuassa. Näte deformoituu site, että pelkästää -akseli suutaie liike o mahdollie. Likitarkastelussa rasia ja ättee välie kitka sekä ättee oma paio voidaa jättää huomiotta. Nättee siirtmätila o siis: u = v = 0, w = w( ). Ödometrikokee muodomuutostilaa liitte määritellää s. kokoopuristuvuuskerroi m v ja lepopaiekerroi K 0 lausekkeilla εv = mvσ ja σ = σ = K0σ, missä ε V o ättee suhteellie tilavuude muutos ja muut merkiät ovat tavaomaiset. Otaksutaa, että maaäte o isotrooppista ja lieaarisesti kimmoista materiaalia. Lausu kokoopuristuvuuskerroi ja lepopaiekerroi kimmomoduuli E ja oissoi vakio ν avulla. q q h h. Oheisella ulokepalkilla o T: muotoie poikkileikkaus ja se smmetriatasossa vaikuttaa pstsuora pistekuorma. Määritä (a) palki itseisarvoltaa suuri

17 ormaalijäits poikkileikkausksessa - sekä (b) itseisarvoltaa suuri leikkausjäits. 6kN 00mm 96mm mm 48mm 400mm mm 4. Oheista tasajäkkää päistää jäkästi kiiitettä palkkia, joka taivutusjäkks o EI, kuormittaa kolmiokuorma q, ( ) joka itesiteetti palki oikeassa päässä o q 0. Määritä palki taipuma ja taivutusmometi lausekkeet ratkaisemalla taipuma differetiaalihtälö. q ( ) = q0 L q 0 L 5. lumiiise pilari kimmomoduuli ja pituus ovat E = 70Ga ja L = 500mm. Se poikkipita o suorakaide, joka sivuje pituudet ovat a = 5mm ja b = 5mm. ilari o päästä jäkästi kiiitett ja sitä kuormittaa keskeie kuorma päässä. Kaksi kiiteätä sileää pöreäreuaista levä estää pää liikkee toisessa pstsuorassa smmetriatasossa ja sallii se liikkee toisessa. Kuika suuri puristusvoima pilarii voidaa sallia, jos varmuusluku urjahdukse suhtee o,5. b a L b a

18 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti..007, ratkaisut Jäitsmatriisi: σ τ τ 5 4 [ σ ] = = τ σ τ 5. τ τ σ 4 5 Ratkaisu: (a) I = 5+ + = 8, I I = + + = = = 5 = ( ) = (b) σ 8σ 5σ + 7 = 0 a = 8, b= 5, c= 7 ( 5) ( 8) 9 9( 8)( 5) 7 7 ( 8) 847 Q= =, R= = D = Q + R = 54, 05 < 0, OK 847/54 ϕ = arccos = 4,0 (9/9) 9 8 σ = cos( 4,0 ) = 8,5594Ma σ = cos( 4,0 + 0 ) = 4, 784Ma σ = cos( 4, ) = 4, 47Ma 9 (c) 8,5594 ( 4, 784) τ ma = = 6, 678Ma

19 . Muodomuutoksille ε ja ε saadaa 0 0 u v ε = = 0, ε = = 0 Hooke laista seuraa ε ( σ νσ νσ ) = 0 E σ νσ = νσ σ νσ = νσ νσ + σ = νσ ν ν σ + νσ = ν σ ε ( σ νσ νσ ) = 0 E ν ( ν ) σ = ( + ν) νσ σ = σ ν ν ν σ = ν( σ + σ) = ν( + ) σ= σ ν ν Vertaamalla määrittel σ = σ = K0σ ähdää, että K 0 = ν ν Suhteellie tilavuude muutos o 0 0 ε = ε + ε + ε = ε V Hooke laista seuraa ν ν ν ε = ( σ νσ νσ ) = ( νk0) σ = ( ) σ = σ E E E ν E ν Vertaamalla määrittel εv = ε = mvσ ähdää,että m v ν ν = E ν

20 . Leikkausvoima ja taivursmometti: 6kN 0,m Q M Q+ 6kN = 0 Q= 6kN M + 6kN 0,m = 0 M =,8kNm itakeskiö: mm 48mm 96mm mm c = 96 = 5mm, = 48 = 576mm = + = 78mm = 6mm, = mm + 48mm = 6mm + c = = 6mm Jähsmometti I : I = I+ + I + = = 984mm 4 Jähsmometti I = I : I = I + c I I = I c = = 47006mm 4 Maksimi ormaalijäits: σ σ lä ala 6 M, 8 0 Nmm = lä = 4 ( 6mm) = 6,Ma I 47006mm 6 σ ma = 68,5Ma M, 8 0 Nmm = ala = 4 44mm = 68,5Ma I 47006mm Maksimi leikkausjäits: m 6m 44m S = 44 = 66mm QS 6 0 N 66mm τ (0) = = =,4Ma 4 Ib 47006mm mm τ =,4Ma ma m

21 4. q ( ) = q0 L q 0 L Differetiaalihtälö ratkaisu: (4) q0 q0 q0 v = v = + v = + + EIL EIL 6EIL q q v = v= + + 4EIL 0EIL Reuaehdot: v(0) = 0, 4 ϕ(0) v'(0) = 0, q 5 0 vl ( ) L+ L+ L+ L + 4 = 0, 0EIL 6 q 0 4 ϕ( L) L + L + L+ = 0, 4EIL L q0 + = L 60EI L L q0 q0 L q0 = L + L = L L q0 4EI 60EI 6 40EI + = L 4EI ql q L ql ql = = L = + = 0EI 4EI 4 40 EI 0 EI , ( ) Taipuma: q q ql ql v= = + 0EIL 6 0EIL 40EI 60 EI ql 0 5 = [( ) ( ) + ( ) ] 0EI L L L Taivutusmometti: q q q L M = EIv = EI EI = + q L 6L 6L 0 0 ql 0 = [ 0( ) + 9 ] 60 L L

22 5. b a L b a Nurjahdus, tasossa: = 0,7L π EI π Ea b π 70kN/mm (5mm) 5mm kr = = = 55,5kN l (0,7 L) (0,7 500mm) l Nurjahdus, tasossa: l = L π EI π Eab π 70kN/mm 5mm (5mm) = = = 7, 0kN kr l ( L) ( 500mm) Sauva kriittie kuorma: = 7, 0kN kr Sauva suuri kuorma: ma 7,0kN,5 kr = = = 4,8kN

23 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai. Tarkasteltava pistee jäitstila, -koordiaatistossa, o esitett oheise kuvio avulla Yksiköt ovat Ma. (a) Määritä jäitsvektori (traktio) t ( ), ormaalijäits σ, ( ) ormaalijäitsvektori σ, leikkausjäitsvektori ( ) τ tasolla, joka ksikköormaalivektori o = ( i+ j+ k )/. ( ) τ ja leikkausjäitkse suuruus. Kappalee siirtmäkettä o aettu lausekkeilla u = k, v= k ja w= k( + ), missä vakio k( > 0 ) o ii piei, että ifiitesimaaliste vemie teoria o voimassa. (a) Määritä ifiitesimaaliset muodomuutoskompoetit fuktioia koordiaateista, ja ja muodosta muodomuutosmatriisi. (b) Määritä pisteessä (,,0) päävemät, suurimma päävemä suutaie ksikkövektori ja suuri liukuma.. Oheie palkki o muodostettu hitsaamalla kolmesta levstä. Määritä piei laipa leves b jota voidaa kättää, ku σ sall = 50Ma. Hitsi vaikutus poikkileikkaukse jähsmomettii voidaa jättää huomiotta. 50kN b 5mm 0mm 475mm 6m 0m 5mm

24 4. Määritä oheise tasajäkä palki tukireaktiot se tuilla ja sekä taivutusmometit pisteissä, ja D kättäe superpositioperiaatetta. D L / L / L / 5. uristussauva o läpäästää kiiitett site, että se ei pääse siirtmää vaakatasossa, mutta o vapaa kiertmää. lapäästää se o jäkästi kiiitett. Sauva tehokas pituus o m ja se o teht hitsaamalla htee kaksi L-profiilia kuva mukaisesti. Määritä sauvalle sallittu keskeie puristava kuorma, ku varmuusluku urjahdukse suhtee o ja sauva kimmomoduuli o E = 00Ga. 50mm 50mm 6mm 75mm

25 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti , ratkaisut. Jäitsmatriisi: [ ] = = σ τ τ τ σ τ τ τ σ σ. Taso ksikköormaalivektori: { } = =. Jäitsvektori: {} [ ]{} = = = / 7 / 5 / / / ) ( t σ. Normaalijäits: {}{} / 7 / 5 ) ( = = = T t σ. Normaalijäitsvektori: ) ( 9 ) ( k j i + + = = σ σ. Leikkausjäitsvektori: ( ) ( ) ( ) 7 (5 ) ( ) ( ) ( ) = = = t i j k i j k τ σ Leikkausjäitkse suuruus: 5,5477 Ma 4) ( 9) ( 46 9 ) ( ) ( ) ( ) ( + + = = = τ τ τ τ

26 . (a) Muodomuutoskompoetit: u v w ε = = k, ε = = k, ε = = k( + ), u v v w w u γ = + = k ( + ), γ = + = k. γ = + = k Muodomuutosmatriisi: γ γ k ε ( ) k + k γ γ k [ ε] = ε ( ) k k. = + γ γ k k k( ) ε + (b) äävemät pisteessä (,,0): k k 0 [ ε ] = k k k k ε k 0 det k k ε 0 = 0 ( k ε) (4 k ε) k (4 k ε) = k ε (4 k εεε ) ( k) = 0 ε = 4 k, ε = 0, ε = k εi = 4 k, εii = k, εiii = 0 Suurimma päävemä ε I = 4k suutaie ksikkövektori: γ γ ε εi 0 k 4k k 0 0 γ γ ε εi 0 k k 4k 0 0 = = k 4k 0 γ γ ε εi k k 0 0 k k 0 + = 0 = 0 = = = + + = = = =0, =0, = = k Suuri liukuma: γ ma = εi εiii = 4k 0= 4k

27 . Tukireaktiot: 50kN 6m 0m = m + 50kN 0m = 0 = kn = 9, 75kN 4 Taivutusmometti: M = M = 0 M M 9, 75kN 6m = 0 M = 56,5kNm 9, 75kNm 6m M kuvio: + Suuri taivutusmometti: Mma = M = 56,5kNm 56,5kNm Jähsmometti ja taivutusvastus: b 5mm 0mm 475mm 5mm

28 b (0,55m) ( b 0, 0m) (0, 475m) I = = + I 4 W = = 0, 09m b 0, m. 0,55m/ 4 0, 0076m b 0, m, Suuri ormaalijäits: M 56,5kNm σ = = W 0, 09m b 0, m ma ma 4 Ehto: 56,5kNm σma = σsall = 50Ma 4 0,09m b 0, m 56,5kNm = b = + = 0,09m 4 0,09m b 0, m 500kN/m 4 (0,0075 0, m ) 0,7m mm

29 4. Kätetää superpositioperiaatetta ja tauluko 8. kohtaa 7. Tukireaktiovoimat: L L L L L L L L D ( /) / ( /) / = + = ( + ) + ( + ) = L/ L/ L/ L/ 4 = + = [ ( ) ] + [ ( ) ] = L L L L D Tarkistus: 4 + = + = 0, OK. Taivutusmometti M : D L / L / / / / / ( L ) L M = M + M = + L ( L ) = L L L L L Taivutusmometit M ja M D : Tauluko taivutusmometi lausekkeesta saadaa: L L L b a L M = M( ) [ ( ) ] = F < a F a >= 6L + L < > L L L b a L M = D M( ) [ ( ) ] = F < a F a >= L + L < > Soveltamalla äitä lausekkeita saadaa: ( /) ( /) 7 4 D L L M = M + M = [ ( ) 0] [ ( ) 0)] L 6L + + 6L + = = 9 ( /) ( /) D L L L L M D = MD + MD = [ ( + ) ( )] + [ ( + ) 0] = L L 9

30 5. = 00 6 = 600mm = 69 = 88mm = + = 48mm = mm 69 = + 6 = 40,5mm 6 mm 69mm 00mm mm c itakeskiö: c ,5 = = = 4, 74mm 48 Jähsmometit: I = I + + I = ,5 6 4 =, mm c I = I =, ,74 6 c = 8,980 0 mm I = I = I+ I = = 5,099 0 mm, iei (pää-)jähsmometti: Imi I = = 5,099 0 mm 5 4 Nurjahduspituus: 0,70,m, 0 mm l = = = Kriittie kuorma: π EI π 00 0 N/mm 5,099 0 mm = = = 8,8N = 8, kn 5 4 mi kr l (, 0 mm) Sallittu kuorma 8, kn 76,kN kr sall = = =

31 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai. Tarkasteltava pistee jäitstila, -koordiaatistossa, o esitett oheise kuvio avulla. Määritä pääjäitkset, suuri leikkausjäits ja se pia ormaalijäits, jolla suuri leikkausjäits vaikuttaa. Yksiköt ovat Ma.. Kuva kolmio muotoie lev deformoituu site, että urkkapisteet, ja siirtvät pisteisii, ja sekä deformaatio geometriakuvaus = (, ) ja = (, ) kolmio alueella o lieaarie. Määritä siirtmät u (, ) ja v (, ) sekä Lagrage vemät ε, ε ja liukuma γ, (,) (0,) (.5,.5) (.5,.5) (0,0) (, 0),. Määritä oheise palki suuri ja piei ormaalijäits pisteessä sijaitsevassa poikkileikkauksessa. kn/m kn,5m,5m kn 00mm 00mm

32 4. alkki muodostuu kahdesta lakusta, jotka o kiiitett toisiisa auloilla. alki poikkileikkauksessa vaikuttaa 6kN suuruie leikkausvoima. Määritä tarvittava aulaväli, ku sallittu aulaa kohdistuva leikkausvoima o,5kn 6cm cm 6cm cm 5. lumiiisauva poikkileikkaus o 0mm 6mm suorakaide ja se o tuettu tapeilla ja korvakkeilla kuva mukaisesti. Sauva kumpiki pää voi kiertä vapaasti tapi läpi kulkeva vaakasuora akseli mpäri, mutta korvakkeet estävä päide kiertmise pstsuora akseli mpäri. Määritä sallittu keskeie kuorma, ku varmuusluku urjahdukse suhtee o,5 ja E = 70Ga. Sivulta: äältä: m m

33 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti , ratkaisut. Kuva perusteella: σ = Ma, σ = Ma, σ = Ma, τ = 0, τ = Ma, τ = [ σ ] = 0 0 Jäitsivariatit: I = + =, I I 0 0 = + + = 4 = = 0 = = 4= 6 0 Yhtälö: σ Iσ + Iσ I = 0 σ σ 5σ + 6 = 0 Ratkaisu: I I (5) 9 Q = = = I + 7I 9II + 7 ( 6) 9 ( 5) 8 R = = = D = Q + R = ( ) + ( ) 8, 0, R ϕ = arccos = arccos 7 09, 76 Q 9 ( ) 9

34 I 9 09, 76 σ = Q ϕ + = + 9 I σ = Q cos( ϕ + 0 ) + Ma, I σ = Q cos( ϕ + 40 ) + Ma. ääjäitkset: σ = Ma, σ = Ma, σ = Ma. cos( ) cos Ma, I II III Suuri leikkausjäits ja vastaava ormaalijäits: σ I σ III ( ) I III ( ) ma,5ma, σ + σ + τ = = = στ = = = 0,5Ma, ääjäitkset saadaa tässä tapauksessa helpommi seuraavasti: σ 0 0 σ det([ σ] σ[ I]) = 0 0 σ = 0 ( σ) = 0 σ 0 σ = = ( σ)[( σ)( σ) 4] 0 ( σ)( σ σ 6) 0 σ, = ± + 6, σ = σ =, σ =, σ = 4

35 ., (,) (0,) (.5,.5) (.5,.5) (0,0) (, 0), Esitetää lieaariset lausekkeet = (, ) ja = (, ) muodossa = a + a+ a, = b + b+ b, jolloi kuvio perusteella saadaa (0,0) = a + a 0 + a 0 =.5 a =.5 a =.5 (, 0) = a + a + a 0 = a =.5 a = (0,) = a + a 0 + a =.5 + a = a =.5 ja (0,0) = b+ b 0 + b 0 =.5 b =.5 b =.5 (, 0) = b+ b + b 0 = b =.5 b = 0 (0,) = b+ b 0 + b =.5 + b = b =.5 ja lausekkeiksi = (, ) ja = (, ) saadaa = , = Siirtmille saadaa u = = =.5 +.5, v = = = Siirtmie osittaisderivaatoille saadaa u u v v = 0, =.5, = 0, = 0.5. Vemille saadaa u u [( ) v ( ) ε = + + ] = 0 v u v ε = + [( ) + ( ) ] = ( ) = ( ) =.75 Liukumalle saadaa u v u u v v γ = = =.5

36 . Tukireaktiot: kn/m kn,5kn 0,75m 0,75m,5m kn + kn = 0 = kn m +,5kN,5m + kn,5m = 0 =, 65kN m,5kn 0, 75m kn,5m = 0 = 0,875kN Taivutusmometti ja ormaalivoima: kn,65kn kn/m,5kn 0,75m 0,75m kn M Q N N kn = 0 N = kn M, 65kN,5m +,5kN 0, 75m = 0 M =,5kNm ita-ala, jähsmometti ja taivutusvastus: = bh = = 0,m 0, m 0,0m, bh 0,m (0, m) I = = = 5 4 I 6,67 0 m W = = = h / 0,m Reuajäitkset: 5 4 6,67 0 m, 4 6,67 0 m. 00mm 00mm σ σ lä ala N M kn,5knm kn = = = (00 969),87Ma= σ 4 W 0,0m 6, 67 0 m m N M kn = + = ( ), 07Ma= σ ma W m mi

37 4. 60mm Jähsmometti: 60mm = = = = + = mm, 00mm, = 5mm, = 40mm c = = =,5mm I = = 5000mm, I = = 80000mm 4 4 = = =,60 0 mm = + c I I I c 6, , ,55 0 mm I I I I I = = = = Uuma staattie mometti -akseli suhtee: c 0mm 0mm S = 600 7,5 = 0500mm Leikkausvuo: QS 6kN 0500mm q = = = 5 4 0,4kN/mm I 5,55 0 mm Yhtee aulaa kohdistuva leikkausvoima:,5mm = 7,5mm 0mm Q q d = 0,4kN/mm d aula Ehto:,5kN Qaula = Qaula,sall 0,4kN/mm d =,5kN d =,9mm 0,4kN/mm

38 5. Sivulta: l = l = 000mm 000mm I bh 0mm (5mm) = = = 77760mm 4 kn 4 π mm π EI mm kr l (000mm) äältä: = = =, 4kN l = l/ = 000mm 000mm I bh (0mm) 6mm 4000mm 4 = = = kn 4 π mm π EI mm kr l (000mm) = = = 6,58kN Kriittie kuorma: =, 4kN kr Sallittu kuorma: sall kr, 4kN = = = 5,7kN,5

39 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja opitokirja umero, mös tarkistuskirjai. Määäritä kättäe Mohri mprää oheise tasojäitstila (a) pääjäitkset ja suurimma pääjäitkse suutakulma sekä (b) ormaalijäits ja leikkausjäits pialla, joka ormaali muodostaa 0 kulma (vastapäivää) akseli suhtee. Huolellisesti piirretstä kuviosta saatu tarkkuus riittää. 60Ma 0 00Ma 48Ma. Jäitskompoetit pitkässä mpräsliteri muotoisessa kappaleessa, joka säde o a ja akseli ht sliteri akselii ja jota vääetää, ovat τ = Gθ, τ = Gθ, σ = σ = σ = τ = 0. missä G ja θ ovat vakioita (leikkausmoduuli ja väätmä). (a) Osoita, että jäitskompoetit ovat tasapaiossa, ku tilavuusvoimia ei ole. (b) Osoita mös, että sliteri reuapita o jäitksetö (eli traktiovektori sliteri reuapialla häviää).. Määritä oheise palki maksimi ormaalijäits pisteessä sijaitsevassa poikkileikkauksessa. 0kN kn/m 00mm,5m,5m,m D 00mm

40 4. Kaksois T-palkki o valmistettu hitsaamalla htee kolme levä kuva mukaisesti. Jos hitsille voidaa sallia leikkausjäits τ sall = 90Ma, määritä kuika suuri leikkausvoima Q poikkileikkauksessa voi vaikuttaa. 0mm Q 50mm 50mm 75mm 50mm 0mm 0mm 5. Määritä superpositioperiaatetta kättäe oheise palki taipuma pisteessä ja 6 4 taivutusmometti pisteessä E. oikkileikkaukse jähsmometti o I = 45,5 0 mm ja kimmomoduuli o E = 0Ga. 40kN 40kN 40kN D E 0,5m 0,5m 0,5m 0,5m

41 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti , ratkaisut. 60Ma 0 00Ma 48Ma Jäitskompoetit: σ = 00Ma, σ = 60Ma ja τ = 48Ma : ( σ, τ ) (48, 4) : ( σ, τ ) = (00, 48) σ 8Ma θ = 60 α 67, 4 σ σ : ( σ, τ ) = (60, 48) τ Kuvio perusteella saadaa: (a) σ σ α Ma, 8Ma, 67, 4 / =, 7 (b) σ 48Ma, τ 4Ma

42 . (a) Ku tilavuusvoimaa ei ole, f = 0 eli f = f = f = 0 ja jäitskompoettie tasapaiohtälöt ovat σ τ τ τ σ τ τ τ σ + + = 0, + + = 0, + + = 0. Osoitetaa, että e toteutuvat: 0 Gθ Gθ 0 0 σ τ τ + + = Gθ ( + ) = 0, OK Gθ 0 0 τ σ τ + + = Gθ = 0, OK Gθ 0 0 τ τ σ + + = Gθ = 0, OK (b) Sliteripia ksikköormaali- vektori kompoetit: a Kuvio perusteella: = 0, = =, = = a a a a Traktiovektori sliterim pialla: ( ) {} t [ σ ]{ } = ( ) t σ τ τ 0 Gθ Gθ ( ) Gθ t τ σ τ Gθ 0 0 = = / a = 0 = 0 ( ) a t τ τ σ Gθ 0 0 / a 0 0 t ( ) = 0

43 . 0kN kn/m 00mm,5m,5m,m D 00mm Tukireaktio : 0kN,5m,5m,m 6,6kN D m + 0kN,5m 6, 6kN,m = 0 =, 58kN Taivutusmometti pisteessä : 0kN,5m,5m M,58kN,58kN m + 0kN,5m + M = 0 M = 7, 6kNm Jähsmometti: bh 00mm (00mm) I = = = 66,7 0 mm 6 4 I 66,7 0 mm 0, mm W = = = h / 00mm Suuri ormaalijäits: 6 4 σ 6 M 7,6 0 Nmm ma = σ lä = = = 6 0,9Ma W 0,667 0 mm

44 4. 0mm 95mm 5mm c 0mm 50mm 0mm lat ja pitakeskiö: = 5mm 0mm = 400mm, = = 0mm 50mm = 000mm = + = 400mm + 000mm = 000mm + 400mm 0mm + 000mm 95mm 59,5mm 000mm c = = Jähsmometti: I = I + + ( I + ) 5mm (0mm) 0mm (50mm) = + 400mm (0mm) + [ + 000mm (95mm) ] 6 4 = 65,97 0 mm I = I + I = I = 65,97 0 mm 000mm (59,5mm) 6 4 c c 6 4 = 9,50 0 mm = I I 5,5mm 0mm Osa I staattie mometti: SI = II = 000mm 5,5mm = 06500mm

45 Leikkausvuo ja leikkausjäits hitsisaumassa: q QS q QS I b Ib Q 0,065 0 mm 9,50 0 mm 0mm 6 I I 4 =, τ = = = =,805 0 mm 6 4 Q Ehto: 90N τ = τsall = = =, ,805 0 mm Q 90N/mm Q 0 498, 6kN 5. Kuormitustapaus (a): E a = L/4 b= L/4 ( a) L L L L L L v = v( ) = [ ( ) ( L) ( L+ )( ) + < > ] EI L = 644 EI L L M ( a) E = ( ) = L L 4 8 Kuormitustapaus (b): E a = L/ b= L/

46 ( b) L L L L L L L v = v( ) = [ ( ) ( ) ( L+ )( ) + < > ] EI L 5 7 L = ( ) = EI EI M ( b) E LL = ( ) = L L 6 Kuormitustapaus (c): D E a = L/4 b= L/4 ( c) L L L L L L L v = v( ) = [ ( ) ( ) ( L+ )( ) + < > ] EI L 5 5 L = = EI EI M ( c) E LL 4 4 = ( ) = L L 4 8 Superpositioperiaate: ( a) ( b) ( c) 4 L 7 L 5 L L v = v + v + v = + + = 644 EI 768 EI 644 EI 56 EI ( a) ( b) ( c) 5 5 M E = ME + ME + ME = L L L= L Sijoittamalla umeroarvot saadaa: L 40kN ( 0 mm) v = = = 0, 676mm EI 56 0kN/mm 45,5 0 mm ,5 M kN m 7,5kNm E = L= = 6

47 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti..008 Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai. Määritä kättäe tasojäitstila Mohri mprää pääjäitkset, suurimma pääjäitkse suutakulma, suuri leikkausjäits ja sitä vastaava ormaalijäits sekä jäitskompoetit σ, σ ja τ koordiaatistossa, joka o kiertt vastapäivää kulma θ = 5 kuva tasojäitstilalle. Yksiköt ovat Ma. Ma 4Ma 5Ma. Vemämittausruusuke muodostuu kolmesta vemäliuskasta, jotka o kiiitett kappalee pitaa kuva mukaisesti. Vemäliuskoje vemille ε, ε ja ε o mitattu kuva mukaiset arvot. Määritä vemäkompoetit ja vemämatriisi. ε =,5 0 4 ε =, ε =, Määritä suuri ja piei ormaalijäits, oheise palki pisteessä olevassa poikkileikkauksessa. 50mm kn kn 0mm 4 D 70mm m m m 0mm

48 4. Määritä oheise poikkileikkaukse täsplastie mometti, ku materiaali mötöraja o σ m. a a a a 5. Järeä palkki, joka otaksutaa täsi jäkäksi, tukeutuu kahtee samalaisee alumiiipilarii ja D site, että pilarie läpäät ja kiiittvät palkkii jäkästi ja iide alapäät ja D kiiteää alustaa ivelellisesti. Kuika suuri palki paiovoima G voidaa sallia, ku varmuusluku pilarie urjahdukse suhtee o,0 ja tarkastellaa vai urjahdusta raketee tasossa. ilarie paiovoima voidaa jättää huomiotta. lumiii kimmomoduuli o E = 70Ga. ilari poikkipia jähsmometille o 6 4 saatu käsikirjasta arvo I I = 6, 0 m. a- G a a L = 5m D

49 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti..008, ratkaisut. Kuva perusteella: σ = 5Ma, σ = Ma, τ = 4Ma. Koska o tasojäitstila: σ = 0. στ : (5, 4) σ, 0 θ 5 σ 7,0 σ τ ma = 5, 0 Kuvasta saadaa tulokset: σ 7,0Ma, σ,0ma θ 5/ = 6,5 : (, 4) τ ma 5Ma, σ τ Ma Koska σ = σ = 0, σ I = 7,0Ma, σii = 0, σiii =,0Ma. τ :( 0.7, 4.) :(5, 4) θ = 70 O σ :(, 4) Q:(4.7, 4.) Kuvasta saadaa tulokset: σ = σ 0,7Ma, τ = τ 4, Ma, σ = σ 4,7Ma Q τ

50 . Merkitää vemä suua ja akseli välistä kulmaa θ, jolloi = cosθ ja = siθ, jolloi γ ε cos θ {} =, [ ε ] = siθ γ ε Vemälle suutaa θ saadaa t lauseke γ ε T cosθ εθ ε = {}[ ε]{} = [cos θ,si θ] γ siθ ε γ ε cosθ + siθ = [cos θ,si θ] = εcos θ + εsi θ + γ siθcos θ. γ cosθ + ε siθ Sitä kättäe saadaa ε45 εcos 45 + εsi 45 + γ si 45 cos 45 = ε ε ε cos 0 si 0 si 0 cos ε + γ = ε ε ε cos ( 45 ) si ( 45 ) si( 45 )cos( 45 ) 45 + ε + γ = ε ε + ε + γ = ε ε + ε + γ = ε ε = ε ε = ε ε + ε γ = ε ε + ε γ = ε 4 ε = ε =.5 0 ε = ε ε + ε = ( ) 0 = γ = ε ε = (.0.40) 0 = Vemämatriisi: [ ε ] =

51 . Tukireaktio : kn kn D m + kn m + kn = 0 m m m D D = 5 kn Taivutusmometti pisteessä : 5 kn m Q M 5 5 M kn m = 0 M = knm Jähsmometti: 50mm = 50 0 = 000mm, = 0 70 = 400mm = + = 400mm c = = = 6,5mm 400 0mm 70mm c alä a ala I = I + + I = = mm 4 I I = I = (6, 5) = 78650mm 4 c 0mm, Taivutusvastukset: W lä = I I ,9mm, W,6mm a = 6, 5 = = = 90 6,5 = lä lä aala Suuri ja piei ormaalijäits: σ σ lä ala 6 M 5/ 0 Nmm = = =,8Ma = σ W 4975,9mm ala lä 6 5/ 0 Nmm 50,5Ma M = = = = σ W,6mm ma mi

52 4. a e a a a lat: = a a = a, = a ( e a ), = a ( a e ). Neutraaliakseli: ( ) ( ) lä = ala + = a + a e a = a a e e= a lat: = a, a = a, a = a e e e 5 e = e a = a a = a 6 e = a 4 e = a = a Wp = e + e+ e = a a+ a a+ a a = a M p = σmwp = σma,08 σma.

53 5. ilarii kohdistuva voima: = G / (smmetria). ilari urjahduspituus ja jähsmometti: L = 5m l = L = 0m I = I = 6, 0 m 6 4 ilari kriittie kuorma kr : π EI π 70 0 kn/m 6, 0 m = = = 4,5kN kr l (0m) ilari sallittu kuorma: sall kr 4,5kN = = = 4, kn, 0 alki sallittu paiovoima: G sall = = 8,kN sall

54 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai. uise rakeeosa tietssä pisteessä o kuva mukaie tasojäitstila. uu st muodostavat 0 kulma akseli kassa. Sallittu leikkausjäits side suuassa o τ sall = Ma. Selvitä Mohri mprä avulla ja aalttisesti oko tämä jäitstila mahdollie. Ma 0,5Ma Ma. äävemie määrittämie tasotapauksessa voidaa ilmaista omiaisarvotehtävää ([ ε ] ε[ I]){ } = {0}, γ ε 0 cos missä [ ] θ ε =, [ I] =, { } γ 0 =. siθ ε Johda tämä tiedo perusteella päävemille ja pääsuuille seuraavat kaavat ε = ( ε + ε ) ± ( ε ε ) + γ ε εi ε, θi = arcta, ( i =, ). γ /. Määritä oheise tasajäkä palki tukireaktiot se tuilla ja sekä taivutusmometit pisteissä ja kättäe superpositioperiaatetta. q = L L / L /

55 4. Kotelomaie ulokepalkki muodostuu eljästä lakusta, jotka o kiiitett toisiisa auloilla, jotka sijaitsevat pitki palkkia cm: välei. alkkia kuormittaa = 0kN suuruie voima. Määritä leikkausvoima, joka kohdistuu kuhuki aulaa pisteissä ja. = 0 kn m cm cm 5cm cm 6cm cm cm 5. Määritä suuri kuorma F, joka voi vaikuttaa kuva kahdesta ivelsauvasta muodostuvaa raketeesee, ku tarkastellaa vai urjahdusta raketee tasossa. Kaikkie sauvoje poikkileikkaus o mprä, E = 00Ga ja varmuuskerroi o,6. F Halkaisija mm,m Halkaisija 4mm 0,5m 0,5m

56 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti , ratkaisut. Jäitskompoetit: σ = Ma, σ = Ma, τ = 0.5Ma. Tarkastelupia ormaali ja akseli välie kulma: θ = = 0. Mohri mprä: θ = 40 O :(, 0.5) σ :(, 0.5) Leikkausjäits o τ t Leikkausjäitkselle saadaa: :( σ, τ t) (0.5,.5) τ.5ma > τ = Ma, jote jäitstila ei ole mahdollie. sall si si cos T σ τ θ σ θ + τ θ τt = {}[ σ]{} t = [cos θ,si θ] [cos θ,si θ] τ σ = cosθ τ siθ + σ cosθ = σ σ θ θ + τ θ θ ( ) si cos (cos si ) = [ ( )]si0 cos0 0.5(cos 0 si 0 ) =.55Ma > τ sall = Ma

57 . äävemät: γ ε ε γ = 0 ( ε ε)( ε ε) = 0 γ 4 ε ε γ ε ( ε + ε) ε + εε = 0 4 ε + ε ε + ε γ ε, = ± εε + = ε + ε ± ε + ε + εε εε + γ 4 4 = ( ε + ε) ± ε + ε εε + γ = ( ε + ε) ± ( ε ε) + γ. ( ) ( ) 4 ääsuuat: γ ε εi cosθi 0 =, ( i =,) γ siθi 0 ε εi Ylemmästä htälöstä saadaa γ εi ε ( ε εi)cosθi + siθi = 0 taθi = γ / εi ε θi = arcta, ( i =, ). γ /

58 . q = L L / L / Tukivoimat: / L ( L/ ) L/ 4 9 = q + = q L ( ) 8 + L + L = = 6 / L L L 5 / / 5 9 = q + = q L+ [ ( ) ] = + = 8 L L Taivutusmometit: / L M q = q L = L 8 8 L/ L/ L/ 4 M = ( ) = L L L M = Mq + M = ( + ) L= L / L L L/ L/ 5 Mq = Mq( ) = q L [ 4( ) ] = L 8 L L 7 9 L 9 M = L/ < L/ L/>= 0= L M = Mq + M = ( + ) L = L

59 4. Leikkausvoima: =0 kn Q Q 0k N = 0 Q= 0kN cm cm 5cm cm 6cm cm cm itakeskiö: = cm, = 6cm, = 6cm, = + + = = 0cm = 0,5cm, = 4cm, = 6,5cm c + + = =,cm Jähsmometti -akseli suhtee: = I I I I = + 0, ,5 = ,5 + 5,5 = 486cm 4 Jähsmometti pitakeskiöakseli suhtee: 4 c c 486 0, 97, 7cm I = I = I + I = I = = Leikkausvuo liitoksissa :

60 ,cm =, 4 cm, S = = 6cm, 4cm = 0, 4cm q QS 0kN 0, 4cm N = =, 0 I 97, 7cm cm 4 Naulaparii kohdistuva leikkausvoima: q cm =,06N Yhtee aulaa kohdistuva leikkausvoima: Q =,06N/ =,0N Leikkausvuo liitoksissa : =,6cm, S = = cm (, 6cm) =, cm q QS 0kN (, cm ) N = =, 58 I 97, 7cm cm 4 Naulaparii kohdistuva leikkausvoima: q cm =,6N Yhtee aulaa kohdistuva leikkausvoima: Q =,6N/ =,58N

61 5. Sauvavoimat: S F α S α,6,4 F F S cosα = 0 S = = F cosα 5 5 S + S siα = 0 S = S siα = F = F 5,4 si α = =, cosα = =,6,6 Kriittie kuorma: Sauva urjahdus: 4 4 l = 0,5m, I = π (mm/) = 07,9mm 4 4 π EI π 00kN/mm 07,9mm kr = = = 8,04kN l (500mm) 5 kr 8, 04kN = S = Fkr Fkr = 8, 04kN = 9,0kN 5 Sauva urjahdus: l = (0,5m) + (, m) =,m, I = π (4mm/) = 885,7mm 4 4 π EI π 00kN/mm 885,7mm kr = = =,0kN l (00mm) kr, 0kN = S = Fkr Fkr =, 0kN = 0,kN Sauva urjahtaa esi, jote 4 4 F kr = Fkr = 9,0kN Suuri sallittu kuorma F: F F 9,0kN,6 kr sall = = = 7, 4kN

62 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai. Tarkasteltava pistee jäitstila, -koordiaatistossa, o esitett oheise kuvio avulla 4 4 ääjäitkset tässä pisteessä o määritett ja e ovat suuruusjärjestksessä σ I = 5, σ II =, σ III = 5. Määritä (a) suurimma ja pieimmä pääjäitkse suutaiset ksikkövektorit I ja III, (b) suuri leikkausjäits τ ma sekä (c) se pia ksikköormaalivektori τ, jolla suuri leikkausjäits vaikuttaa. Yksiköt ovat Ma.. Millä ehdolla seuraavat ifiitesimaaliset vemäkompoetit ovat mahdollisia: ε = α ( + ), ε = α, γ = β, γ = γ = ε = 0.. Oheie palkki muodostuu kahdesta lakusta, jotka o kiiitett toisiisa auloilla, jotka sijaitsevat pitki palkkia cm: välei. alkkia kuormittaa = 0kN suuruie voima. Määritä leikkausvoima, joka kohdistuu kuhuki aulaa välillä. 6cm =0kN cm 6cm 0,4m 0,6m cm 4. Oheista tasajäkkää palkkia, joka taivutusjäkks o EI, kuormittaa kolmiokuorma q, ( ) joka itesiteetti palki oikeassa päässä o q 0. Määritä palki taipuma ja taivutusmometi lausekkeet ratkaisemalla taipuma differetiaalihtälö.

63 q ( ) = q0 L q 0 L 5. lumiiipilari o alapäästää jäkästi kiiitett ja se o tuettu läpäästää vaijereilla site, että pää liike -akseli suuassa o estett. Määritä suuri mahdollie kuorma, joka voidaa sallia, ku varmuusluku urjahdukse suhtee o,0. Huomioi urjahdus sekä, että, tasossa. Tarkista lopuksi, että pilari ei mötää kriittise kuorma alaisea. Kätä seuraavia arvoja: E = 70Ga, σ = 5Ma, = 7,5 0 m, I =, 0 m 6 4 I 6, 0 m 6 4 =. a- m a L = 5m a a a

64 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti , ratkaisut. Jäitsmatriisi: σ =, σ =, σ =, τ = 4, muut = [ σ ] = (a) Suurimma pääjäitkse suutaie ksikkövektori: ([ σ ] σ I [ I]){ } = {0} = = = 0 = 0, + 4 = 0 = + + = 0 + ( ) + = 5 = =, = = 5 5 I = j+ k = ( j+ k ) ieimmä pääjäitkse suutaie ksikkövektori: ([ σ ] σ III [ I]){ } = {0} = = = 0 = 0, = 0 = + + = 0 + ( ) + = 5 = =, = = III = j+ k = ( j+ k ) (b) Suuri leikkausjäits: σ I σ III 5 ( 5) τ ma = = = 5Ma

65 (c) ia ormaali muodostaa 45 kulmat pääakselie I ja III kassa, jote se suutaie vektori N (vrt. kuva) o N= I + III = ( j+ k) + ( j+ k) = ( j+ k ) III Se itseisarvo o N= I + III 0 N = + = = 5 5 I III 45 ia ksikköormaalivektori o I = N τ ( ) ( ) = j 5 + k = j 0 + k II N. Kompatibiliteettihtälöide tulee toteutua. Koska γ = γ = ε = 0, riittää kui tarkastellaa tasotapaukse kompatibiliteettihtälöä. Derivoidaa ε ε = α, = α, ε ε = α, = α, γ γ = β, = β, Sijoitetaa kompatibiliteettihtälöö: ε ε γ + = α + α = β ( α β) = 0 α = β

66 . Tukireaktio tuella : =0kN 0,4m 0,6m m 0kN 0,6m = 0 = 6kN Leikkausvoima välillä : 6kN Q Q 6kN = 0 Q = 6kN Jähsmometti: 60mm c 0mm 60mm 0mm = = = = + = mm, 00mm, = 5mm, = 40mm c = = =,5mm I = = 5000mm, I = = 80000mm 4 4 = = =,60 0 mm = + c I I I c 6, , ,55 0 mm I I I I I = = = =

67 Uuma staattie mometti -akseli suhtee:,5mm = 7,5mm 0mm S = 600 7,5 = 0500mm Leikkausvuo: QS 6kN 0500mm q = = = 5 4 0,4kN/mm I 5,55 0 mm Yhtee aulaa kohdistuva leikkausvoima: Qaula = q 0mm = 0,4kN/mm 0mm =, 8kN

68 4. q ( ) = q0 L q 0 L Differetiaalihtälö ratkaisu: (4) q0 q0 q0 v = v = + v = + + EIL EIL 6EIL q q v = v= + + 4EIL 0EIL Reuaehdot: v(0) = 0, M(0) EIv (0) EI = 0 = 0, q 5 0 vl ( ) L+ L+ L+ L + 4 = 0, 0EIL 6 q 0 4 ϕ( L) L + L + L+ = 0, 4EIL L q0 + = L 6 0EI L L q0 q0 L q0 = L + L = L L q 6 4EI 0EI 0EI 0 + = L 4EI ql q L ql ql = = L = + = 0EI 4EI 4 0 EI 0 EI , ( ) Taipuma: q0 5 q0 5 ql 0 ql 0 v= = + 0EIL 6 0EIL 60EI 0EI 4 ql 0 5 = [( ) ( ) + ] 0EI L L L Taivutusmometti: M 4 ql 0 ql 0 = EIv = [0( ) ] = [ 5( ) + ] 0 L L 0 L L

69 5. Nurjahdus, tasossa: L = 5m = L= 0m π EI π 70 0 ka 6, 0 m kr = = = 4,5kN l (0m) l Nurjahdus, tasossa: L = 5m = 0, 70 L=,5m π EI π 70 0 ka, 0 m kr = = = 08kN l (,5m) l Kriittie kuorma: kr kr kr = mi{, } = 4,5kN Sallittu kuorma: kr 4,5kN sall = = = 4,kN, 0 Normaalijäits: kr 4,5kN σ = = = 56500ka = 56,5Ma> 0Ma = σ, OK m 7,5 0 m

70 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti..008 Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai. Tarkasteltava pistee jäitstila, -koordiaatistossa, o esitett oheise kuvio avulla. Määritä pääjäitkset, suuri leikkausjäits ja se pia ormaalijäits, jolla suuri leikkausjäits vaikuttaa. Yksiköt ovat Ma.. Jäitskompoetit pitkässä mpräsliteri muotoisessa kappaleessa, joka säde o a ja akseli ht sliteri akselii ja jota vääetää, ovat τ = Gθ, τ = Gθ, σ = σ = σ = τ = 0. missä G ja θ ovat vakioita (leikkausmoduuli ja väätmä). (a) Osoita, että jäitskompoetit ovat tasapaiossa, ku tilavuusvoimia ei ole. (b) Osoita mös, että sliteri reuapita o jäitksetö (eli traktiovektori sliteri reuapialla häviää).. Oheie palkki muodostuu kahdesta lakusta, jotka o kiiitett toisiisa auloilla, jotka sijaitsevat pitki palkkia cm: välei. alkkia kuormittaa = 0kN suuruie voima. Määritä leikkausvoima, joka kohdistuu kuhuki aulaa välillä. 6cm = 0kN cm 6cm 0,4m 0,6m cm

71 4. Määritä oheise tasajäkä palki tukireaktiot se tuilla ja sekä taivutusmometit pisteissä, ja D kättäe superpositioperiaatetta. D L / L / L / 5. lumiiisauva poikkileikkaus o 0mm 6mm suorakaide ja se o tuettu tapeilla ja korvakkeilla kuva mukaisesti. Sauva kumpiki pää voi kiertä vapaasti tapi läpi kulkeva vaakasuora akseli mpäri, mutta korvakkeet estävä päide kiertmise pstsuora akseli mpäri. Määritä sallittu keskeie kuorma, ku varmuusluku urjahdukse suhtee o,5 ja E = 70Ga. Sivulta: äältä: m m

72 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti..008, ratkaisut. Kuva perusteella: σ = Ma, σ = Ma, σ = Ma, τ = 0, τ = Ma, τ = [ σ ] = 0 0 Jäitsivariatit: I = + =, I I 0 0 = + + = 4 = = 0 = = 4= 6 0 Yhtälö: σ Iσ + Iσ I = 0 σ σ 5σ + 6 = 0 Ratkaisu: I I (5) 9 Q = = = I + 7I 9II + 7 ( 6) 9 ( 5) 8 R = = = D = Q + R = ( ) + ( ) 8, 0, R ϕ = arccos = arccos 7 09, 76 Q 9 ( ) 9

73 I 9 09, 76 σ = Q ϕ + = + 9 I σ = Q cos( ϕ + 0 ) + Ma, I σ = Q cos( ϕ + 40 ) + Ma. ääjäitkset: σ = Ma, σ = Ma, σ = Ma. cos( ) cos Ma, I II III Suuri leikkausjäits ja vastaava ormaalijäits: σ I σ III ( ) I III ( ) ma,5ma, σ + σ + τ = = = στ = = = 0,5Ma, ääjäitkset saadaa tässä tapauksessa helpommi seuraavasti: σ 0 0 σ det([ σ] σ[ I]) = 0 0 σ = 0 ( σ) = 0 σ 0 σ = = ( σ)[( σ)( σ) 4] 0 ( σ)( σ σ 6) 0 σ, = ± + 6, σ = σ =, σ =, σ = 4

74 . (a) Ku tilavuusvoimaa ei ole, f = 0 eli f = f = f = 0 ja jäitskompoettie tasapaiohtälöt ovat σ τ τ τ σ τ τ τ σ + + = 0, + + = 0, + + = 0. Osoitetaa, että e toteutuvat: 0 Gθ Gθ 0 0 σ τ τ + + = Gθ ( + ) = 0, OK Gθ 0 0 τ σ τ + + = Gθ = 0, OK Gθ 0 0 τ τ σ + + = Gθ = 0, OK (b) Sliteripia ksikköormaali- vektori kompoetit: a Kuvio perusteella: = 0, = =, = = a a a a Traktiovektori sliterim pialla: ( ) {} t [ σ ]{ } = ( ) t σ τ τ 0 Gθ Gθ ( ) Gθ t τ σ τ Gθ 0 0 = = / a = 0 = 0 ( ) a t τ τ σ Gθ 0 0 / a 0 0 t ( ) = 0

75 . Tukireaktio tuella : =0kN 0,4m 0,6m m 0kN 0,6m = 0 = 6kN Leikkausvoima välillä : 6kN Q Q 6kN = 0 Q = 6kN Jähsmometti: 60mm c 0mm 60mm 0mm = = = = + = mm, 00mm, = 5mm, = 40mm c = = =,5mm I = = 5000mm, I = = 80000mm 4 4 = = =,60 0 mm = + c I I I c 6, , ,55 0 mm I I I I I = = = =

76 Uuma staattie mometti -akseli suhtee:,5mm = 7,5mm 0mm S = 600 7,5 = 0500mm Leikkausvuo: QS 6kN 0500mm q = = = 5 4 0,4kN/mm I 5,55 0 mm Yhtee aulaa kohdistuva leikkausvoima: Qaula = q 0mm = 0,4kN/mm 0mm =, 8kN 4.

77 Kätetää superpositioperiaatetta ja tauluko 8. kohtaa 7. Tukireaktiovoimat: L L L L L L L L D ( /) / ( /) / = + = ( + ) + ( + ) = L/ L/ L/ L/ 4 = + = [ ( ) ] + [ ( ) ] = L L L L D Tarkistus: 4 + = + = 0, OK. Taivutusmometti M : D L / L / / / / / ( L ) L M = M + M = + L ( L ) = L L L L L Taivutusmometit M ja M D : Tauluko taivutusmometi lausekkeesta saadaa: L L L b a L M = M( ) [ ( ) ] = F < a F a >= 6L + L < > L L L b a L M = D M( ) [ ( ) ] = F < a F a >= L + L < > Soveltamalla äitä lausekkeita saadaa: ( /) ( /) 7 4 D L L M = M + M = [ ( ) 0] [ ( ) 0)] L 6L + + 6L + = = 9 ( /) ( /) D L L L L M D = MD + MD = [ ( + ) ( )] + [ ( + ) 0] = L L 9 5.

78 Sivulta: l = l = 000mm 000mm I bh 0mm (5mm) = = = 77760mm 4 kn 4 π mm π EI mm kr l (000mm) äältä: = = =, 4kN l = l/ = 000mm 000mm I bh (0mm) 6mm 4000mm 4 = = = kn 4 π mm π EI mm kr l (000mm) = = = 6,58kN Kriittie kuorma: =, 4kN kr Sallittu kuorma: sall kr, 4kN = = = 5,7kN,5

79 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai. Oheise jäitstila pääjäitkset tuetaa ja e ovat suuruusjärjestksessä σ I = 8Ma, σ II = 9Ma ja σ III = 9Ma. Määritä suurimma pääjäitkse suutaie ksikkövektori. Yksikkö o Ma Jäitskompoetit pitkässä mpräsliteri muotoisessa kappaleessa, joka säde o a ja akseli ht sliteri akselii ja jota vääetää, ovat τ = Gθ, τ = Gθ, σ = σ = σ = τ = 0. missä G ja θ ovat vakioita (leikkausmoduuli ja väätmä). (a) Osoita, että jäitskompoetit ovat tasapaiossa, ku tilavuusvoimia ei ole. (b) Osoita mös, että sliteri reuapita o jäitksetö (eli traktiovektori sliteri reuapialla häviää).. Määritä hitsisauma (keskimääräie) leikkausjäits palki kohdassa -. Viot piat, joilla hitsisauma keskimääräie leikkausjäits lasketaa, o esitett katkoviivalla kuva (c) leikkauksessa. Uuma ja laipa välille oletetaa rako. Hitsi vaikutusta poikkileikkaussuureisii ei huomioida. (a (b (c 00mm k k 0mm a = 5mm 00mm 0mm

80 4. Määritä oheise tasajäkä palki tukireaktiot se tuilla ja sekä taivutusmometit pisteissä, ja D kättäe superpositioperiaatetta. D L / L / L / 5. lumiiisauva, joka halkaisija o 5mm, o tuettu kuva mukaisesti. Tuki estää vaaka- ja pstliikkee, rullatuet ja estävät vaakaliikkee ja kiertmise piirrokse tasossa. Määritä sallittu kuorma, ku varmuusluku urjahtamise suhtee o,, E = 77Ga, a = 0,9m, b =, m ja c = 0,m. Tarkastellaa vai kuva tasossa tapahtuvaa urjahdusta. D c b a

81 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti.5.008, ratkaisut Kuva perusteella: σ = Ma, σ = Ma, σ = 5Ma, τ = Ma, τ = 0Ma, τ = 8Ma 8 [ σ ] = Suurimma pääjäitkse suutaie ksikkövektori: ([ σ ] σ I [ I]){ } = {0} σ I σ I 0 = = σ I Ratkaistaa ja kahdesta esimmäisestä htälöstä: = = 0 6 = = 6 = 0 ( 7) ( 6) = = =, =. Sijoitetaa e ehtoo + + =, jolloi saadaa 9 + ( ) + = = = 4 Tulos o = ( i j+ k ). =, = =, =.

82 . (a) Ku tilavuusvoimaa ei ole, f = 0 eli f = f = f = 0 ja jäitskompoettie tasapaiohtälöt ovat σ τ τ τ σ τ τ τ σ + + = 0, + + = 0, + + = 0. Osoitetaa, että e toteutuvat: 0 Gθ Gθ 0 0 σ τ τ + + = Gθ ( + ) = 0, OK Gθ 0 0 τ σ τ + + = Gθ = 0, OK Gθ 0 0 τ τ σ + + = Gθ = 0, OK (b) Sliteripia ksikköormaali- vektori kompoetit: a Kuvio perusteella: = 0, = =, = = a a a a Traktiovektori sliterim pialla: ( ) {} t [ σ ]{ } = ( ) t σ τ τ 0 Gθ Gθ ( ) Gθ t τ σ τ Gθ 0 0 = = / a = 0 = 0 ( ) a t τ τ σ Gθ 0 0 / a 0 0 t ( ) = 0

83 . Leikkausvoima: kn kn Q M 0mm 00mm 00mm a = 5mm Q+ kn+kn = 0 Q = kn 0mm itakeskiö: 0mm 00mm 00mm 0mm c = 00 0 = 000m, = 0 00 = 000mm = + = 4000mm = 0mm, = 0mm + 00mm = 70mm + c = = 40mm Jähsmometti I : = = =, 7 0 mm I I I Jähsmometti I = I : I = I + I I = I =, = 5, 0 mm c c Hitsisauma alapuoleise osa staattie mometti: = 0mm S = = = 60000mm Leikkausvuo ja hitsi leikkausjäits: q QS 0 N 60000mm, 77N/mm = = =,77N/mm, τ = = 6 4 I 5, 0 mm 5mm,8Ma

84 4. Kätetää superpositioperiaatetta ja tauluko 8. kohtaa 7. Tukireaktiovoimat: L L L L L L L L D ( /) / ( /) / = + = ( + ) + ( + ) = L/ L/ L/ L/ 4 = + = [ ( ) ] + [ ( ) ] = L L L L D Tarkistus: 4 + = + = 0, OK. Taivutusmometti M : D L / L / / / / / ( L ) L M = M + M = + L ( L ) = L L L L L Taivutusmometit M ja M D : Tauluko taivutusmometi lausekkeesta saadaa: L L L b a L M = M( ) [ ( ) ] = F < a F a >= 6L + L < > L L L b a L M = D M( ) [ ( ) ] = F < a F a >= L + L < > Soveltamalla äitä lausekkeita saadaa: ( /) ( /) 7 4 D L L M = M + M = [ ( ) 0] [ ( ) 0)] L 6L + + 6L + = = 9 ( /) ( /) D L L L L M D = MD + MD = [ ( + ) ( )] + [ ( + ) 0] = L L 9

85 5. Jähsmometti: I = πr = π (5mm/) = 975mm Väli : Nurjahduspituus: l = 0, 7a = 0, 7 900mm=60mm Kriittie kuorma: π EI π 77kN/mm 975mm = = = 6,7kN 4 kr l (60mm) Väli : Nurjahduspituus: l = b/ = 00mm/ = 600mm Kriittie kuorma: π EI π 77kN/mm 975mm = = = 40,48kN 4 kr l (600mm) Väli D: Nurjahduspituus: l = c= 00mm = 600mm Kriittie kuorma: π EI π 77kN/mm 975mm = = = 40,48kN 4 D kr l (600mm) Koko sauva kriittie kuorma o äistä piei: kr = kr = 6, 7kN Sallittu kuorma: 6,7kN kr kr = sall = = = sall,,5kn

86 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti Kirjoita jokaisee koepaperii selvästi: opitojakso imi, koodi ja teti päivämäärä imesi puhutteluimi alleviivattua koulutusohjelma ja oppilasumero, mös tarkistuskirjai. Tarkasteltava pistee jäitstila, -koordiaatistossa, o esitett oheise kuvio avulla. Yksiköt ovat Ma Määritä jäitskompoetit ja jäitsmatriisi sekä jäitsvektori (traktio), ormaalijäits, ormaalijäitsvektori, leikkausjäitsvektori sekä leikkausjäitkse suuruus pistee kautta kulkevalla tasolla, joka ksikköormaalivektori o = /i+ /j+ /k. q q b b R R, u a a v,. Oheie suorakaitee muotoie, päistää tuettu lev o tasojäitstilassa. Se läreualla vaikuttaa pitaksikköä kohti tasa jakautuut kuorma q. Lev siirtmäkompoeteille o johdettu lausekkeet q u (, ) = [4 ( a ) + 8 ( b) + 4 ν ( b+ b)], 6bE 5 q 6 v (, ) = {( a )(5 a ) + ( a )[8b + 5 ν ( b )] 6bE 5 [(5 0 ) 4 (0 ) 40 + ν + ν b + b ]}, 5 missä E o kimmomoduuli ja ν o oissoi vakio. Osoita, että lev jäitskompoeteilla σ ja τ o lausekkeet

87 q 6 q σ = [( a ) + b ], τ = ( ) b 4b 5 4 b. Mitoita oheise puusta tehd palki poikkileikkaus, joka sallittu ormaalijäits o Ma. Tarkista lopuksi, että sallittu leikkausjäits Ma ei lit tue D vieressä olevassa poikkileikkauksessa., 6kN,8kN mm D h 0,8m 0,8m 0,8m 4. Määritä täsplastie mometti M p sauvalle, joka poikkileikkaus o kuva mukaie, ku poikkileikkausta taivutetaa vaaka-akseli mpäri. Materiaali otaksutaa oleva kimmoista ideaaliplastista mötäraja ollessa 40Ma. 00mm 0mm 0mm 60mm 80mm 0mm 5. uristussauva o läpäästää kiiitett site, että se ei pääse siirtmää vaakatasossa, mutta o vapaa kiertmää. lapäästää se o jäkästi kiiitett. Sauva tehokas pituus o m ja se o teht hitsaamalla htee kaksi L-profiilia kuva mukaisesti. Määritä sauvalle sallittu keskeie puristava kuorma, ku varmuusluku urjahdukse suhtee o ja sauva kimmomoduuli o E = 00Ga. 50mm 50mm 6mm 75mm

88 Rak Raketeide lujuusoppi Tetti , ratkaisut. Jäitskompoetit: σ = 7, σ = 5, σ = 4, τ = 0, τ = 0, τ = Jäitsmatriisi: 7 0 [ σ ] = Jäitsvektori: 7 0 / 4 ( ) {} t [ σ ]{ } = = / = 0/. 0 4 / 0 t = (4 i+ j ) Normaalijäits: ( ) 0 ( ) σ = t i = ( i+ j+ k) i (4 i+ j) = 4+ = 9 Normaalijäitsvektori: ( ) σ = σ = ( i+ j+ k) = (i+ j+ k) 9 7 Leikkausjäitsvektori: ( ) ( ) ( ) 0 44 τ = t σ = 4 i+ j (i+ j+ k) = (0i+ j k) 7 7 Leikkausjäitkse suuruus: ( ) ( ) τ = t σ = 4 + ( ) ( ) = = tai ( ) ( ) τ = τ = 0i+ j k = =

89 . Vemäkompoetit: u q 4 ε = [ a ( ) + (8 + 4 ν) ( + ν) b+ 8 νb)], 6b E 5 v q 4 ε = [ νa ( ) (4 + 8 ν) + ( ν + ) b 8 b], 6b E 5 γ u v q( + ν ) + = b Eb ( ) Jäitskompoetit: E σ = ( ε + νε) ν E q 4 = [ a ( ) + (8 + 4 ν) ( + ν) b+ 8 νb) ν 6bE 5 4 ν a ( ) (4 + 8 νν ) + ( ν+ ) νb 8 νb] 5 q 6 = [ a ( ) + b] 4b 5 E q τ = Gγ = γ = b ( + ν ) 4 b ( )

90 . Tukireaktiot:,8kN, 6kN 0,8m 0,8m 0,8m D D = 0 D,4m +,8kN,6m +,6kN 0,8m = 0 =,4kN D, 4m, 6kN, 6m,8kN 0,8m = 0 D = kn Taivutusmometit pisteissä ja : M D, 4kN 0,8m 0,8m kn M, 4kN 0,8m + M = 0 M =,9kNm kn 0,8m M = 0 M =, 4kNm Mma = M =, 4kNm Jähsmometti ja taivutusvastus: mm bh mm h I I = = = mm h, W = = mm h h / h Suuri ormaalijäits: σ M W mm h h 6 ma, 4kNm, 0 ma = = = N Ehto: σ, 0 N N, 0 h mm 6 6 ma = σsall = h = mm = 6, mm Leikkausvoima tuella D: Q = D = kn

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

Tarkastellaan ympyräsylinterin käyttäytymistä eri muotoisilla tukipinnoilla. Oletetaan sylinterin vierintävastus merkityksettömäksi.

Tarkastellaan ympyräsylinterin käyttäytymistä eri muotoisilla tukipinnoilla. Oletetaan sylinterin vierintävastus merkityksettömäksi. NURJAHDUS ERUSKÄSITTEITÄ Katava raketee mitoitusperusteet ovat ujuus jäitykset eivät ylitä iille sallittuja arvoja Jäykkyys siirtymät ja muodomuutokset pysyvät ealta määrätyissä rajoissa Stabiilius raketee

Lisätiedot

Muodonmuutostila hum 30.8.13

Muodonmuutostila hum 30.8.13 Muodonmuutostila Tarkastellaan kuvan 1 kappaletta Ω, jonka pisteet siirtvät ulkoisen kuormituksen johdosta siten, että siirtmien tapahduttua ne muodostavat kappaleen Ω'. Esimerkiksi piste A siirt asemaan

Lisätiedot

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja TAVOITTEET Tutkitaan väännön vaikutusta suoraan sauvaan Määritetään vääntökuormitetun sauvan jännitysjakauma Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 23.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Luennon sisältö Hooken laki lineaaris-elastiselle materiaalille (Reddy, kpl 6.2.3) Lujuusoppia: sauva (Reddy,

Lisätiedot

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS

PUHDAS, SUORA TAIVUTUS PUHDAS, SUORA TAIVUTUS Qx ( ) Nx ( ) 0 (puhdas taivutus) d t 0 eli taivutusmomentti on vakio dx dq eli palkilla oleva kuormitus on nolla 0 dx suora taivutus Taivutusta sanotaan suoraksi, jos kuormitustaso

Lisätiedot

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat: MUODONMUUTOKSET Lähtöotaksumat:. Materiaali on isotrooppista ja homogeenista. Hooken laki on voimassa (fysikaalinen lineaarisuus) 3. Bernoullin hypoteesi on voimassa (tekninen taivutusteoria) 4. Muodonmuutokset

Lisätiedot

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus

Analysoidaan lämpöjännitysten, jännityskeskittymien, plastisten muodonmuutosten ja jäännösjännityksien vaikutus TAVOITTEET Määritetään aksiaalisesti kuormitetun sauvan muodonmuutos Esitetään menetelmä, jolla ratkaistaan tukireaktiot tapauksessa, jossa statiikan tasapainoehdot eivät riitä Analysoidaan lämpöjännitysten,

Lisätiedot

Lujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA

Lujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA Lujuusoin jatkokussi IV. IV. KUORIE KALVOTEORIAA Kuoien kalvoteoiaa Lujuusoin jatkokussi IV. JOHDATO Kuoiakenteen keskiinta on jo ennen muoonmuutoksia kaaeva inta. Kaaevasta muoosta seuaa että keskiinnan

Lisätiedot

Pythagoraan polku 16.4.2011

Pythagoraan polku 16.4.2011 Pythagoraan polku 6.4.20. Todista väittämä: Jos tasakylkisen kolmion toista kylkeä jatketaan omalla pituudellaan huipun toiselle puolelle ja jatkeen päätepiste yhdistetään kannan toisen päätepisteen kanssa,

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

Laskuharjoitus 1 Ratkaisut Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 28.2. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1.

Lisätiedot

PALKIN KIMMOVIIVA M EI. Kaarevuudelle saatiin aiemmin. Matematiikassa esitetään kaarevuudelle v. 1 v

PALKIN KIMMOVIIVA M EI. Kaarevuudelle saatiin aiemmin. Matematiikassa esitetään kaarevuudelle v. 1 v PALKIN KIMMOVIIVA Palkin akseli taipuu suorassa taivutuksessa kuormitustasossa tasokäyräksi, jota kutsutaan kimmoviivaksi tai taipumaviivaksi. Palkin akselin pisteen siirtymästä y akselin suunnassa käytetään

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Normaalijäits N N Leikkausjäits Q Q KAKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA Lerakee STRE SS CONTOURS OF SE 4.4483 8.8966 4.345 65.793 7.4 48.69 9.38 33.586 373.35 Ma 45.4 At Node 438 Mi.9

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 3.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Ristikon sauvavoimat (Kirjan luvut 6.1-6.4) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, mikä on ristikkorakenne Osata soveltaa aiemmin kurssilla

Lisätiedot

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut Mat-2.09 Sovellettu todeäköisyyslasku /Ratkaisut Aiheet: Kaksiulotteie ormaalijakauma Mitta-asteikot Havaitoaieisto kuvaamie ja otostuusluvut Avaisaat: Ehdollie jakauma, Ehdollie odotusarvo, Ehdollie variassi,

Lisätiedot

A on sauvan akselia vastaan kohtisuoran leikkauspinnan ala.

A on sauvan akselia vastaan kohtisuoran leikkauspinnan ala. Leikkausjännitys Kuvassa on esitetty vetosauvan vinossa leikkauksessa vaikuttavat voimat ja jännitykset. N on vinon tason normaalivoima ja on leikkausvoima. Q Kuvan c perusteella nähdään N Fcos Q Fsin

Lisätiedot

A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät:

A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät: MAA3 Geometria Koe 5.2.2016 Jussi Tyni Lue ohjeet ja tee tehtävät huolellisesti! Tee tarvittavat välivaiheet, vaikka laskimesta voikin ottaa tuloksia. Välivaiheet perustelevat vastauksesi. Tee pisteytysruudukko

Lisätiedot

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv 2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyvien vakioiden määrittämiseen. Jännitystila on siten

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 9.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttijakaumat ja kuviot (Kirjan luvut 7.2 ja 7.3) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, miten leikkausvoima

Lisätiedot

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen

Lisätiedot

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan

Lisätiedot

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Harjoitus 6. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 KJR-C001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/01 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 1:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri

Lisätiedot

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Ratkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai MATP53 Approbatur B Harjoitus, ratkaisut Maaatai..05. (Lämmittelytehtävä.) Oletetaa, että op = 7 tutia työtä. Kuika mota tutia Oili Opiskelija työsketelee itseäisesti kurssilla, joka laajuus o 4 op, ku

Lisätiedot

KJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino

KJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino KJR-C1001: Statiikka L3 Luento 27.2.2018: Jäykän kappaleen tasapaino Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon (ja laskuharjoitusten) jälkeen opiskelija

Lisätiedot

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa S-4.7 Fysiia III (EST) Tetti..6. Tarastellaa systeemiä, jossa ullai hiuasella o olme mahdollista eergiatasoa, ε ja ε, missä ε o eräs vaio. Oletetaa, että systeemi oudattaa Maxwell-Boltzma jaaumaa ja, että

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi

Lisätiedot

HITSATUT PROFIILIT EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010)

HITSATUT PROFIILIT EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010) EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 6.6.2012: Sivu 27: Sivun alaosassa, ennen kursivoitua tekstiä: standardin EN 10149-2 mukaiset..., ks. taulukot 1.6 ja 1.7 standardin EN

Lisätiedot

LAATTATEORIAA. Yleistä. Kuva 1.

LAATTATEORIAA. Yleistä. Kuva 1. LAATTATEORIAA Yleistä Kuva 1. Laatta on kahden pinnan rajoittama rakenneosa, jonka paksuus on pieni muihin mittoihin verrattuna. Pintojen puolivälissä oleva keskipinta on taso ennen laatan kuormittamista.

Lisätiedot

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2. MAA4 Koe 5.5.01 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse

Lisätiedot

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin 25.4. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 7 Ratkaisut 1. Kuvan

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Matemaattisten menetelmien hallinnan tason testi.

Matemaattisten menetelmien hallinnan tason testi. Matemaattisten menetelmien hallinnan tason testi. Jokaisessa tehtävässä on vain yksi vaihtoehto oikein.. Laskutoimitusten a) yhteen- ja vähennyslaskun b) kerto- ja jakolaskun c) potenssiin korotuksen järjestys

Lisätiedot

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia.

Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s001.doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia. Pitkä matematiikka Suullinen kuulustelu (ma00s00doc) Tehtävät, jotka on merkitty (V), ovat vaativia Yleistä Ratkaise yhtälöt n n n n n 5 a) 5 + 5 + 5 + 5 + 5 = 5 b) ( ) ( ) > 0 + = + c) ( ) Suureet ja

Lisätiedot

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269)

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 2.1 Kokeellinen

Lisätiedot

Avainsanat: geometria, kolmio, ympyrä, pallo, trigonometria, kulma

Avainsanat: geometria, kolmio, ympyrä, pallo, trigonometria, kulma OuLUMA - Jussi Tyni OuLUMA, sivu 1 Ihastellaan muotoja Avainsanat: geometria, kolmio, ympyrä, pallo, trigonometria, kulma Luokkataso: lukio Välineet: kynä, paperia, laskin Tavoitteet: Tarkoitus on arkielämään

Lisätiedot

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Statiikan välikoe 12.3.2018 Ajankohta ma 12.3.2018 klo 14:00 17:00 Salijako

Lisätiedot

235. 236. 237. 238. 239. 240. 241. 8. Sovellutuksia. 8.1. Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. 8.2. Keskiö ja hitausmomentti

235. 236. 237. 238. 239. 240. 241. 8. Sovellutuksia. 8.1. Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. 8.2. Keskiö ja hitausmomentti 8. Sovellutuksia 8.1. Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen 235. Laske sen kappaleen tilavuus, jota rajoittavat pinnat z = xy, x = y 2, z = 0, x = 1. (Kappale sijaitsee oktantissa x 0, y 0, z 0.) 1/6. 236.

Lisätiedot

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)! LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 17.12.2015 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Havaintokohteita 9. Polarimetria Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Havaintokohteita Polarimetria Havaintokohteita (kuvat: @phys.org/news, @annesastronomynews.com) Yleiskuvaus: Polarisaatio

Lisätiedot

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät

normaali- ja leikkaus jännitysten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot, joista suurimmat normaali- ja leikkausjännitykset löytyvät TAVOITTEET Johdetaan htälöt, joilla muutetaan jännitskomponentit koordinaatistosta toiseen Kätetään muunnoshtälöitä suurimpien normaali- ja leikkaus jännitsten laskemiseen pisteessä Määritetään ne tasot,

Lisätiedot

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe (Ratkaisut ja pisteytys) 500 Kustakin tehtävästä saa maksimissaan

Lisätiedot

RASITUSKUVIOT (jatkuu)

RASITUSKUVIOT (jatkuu) RASITUSKUVIOT (jatkuu) Rakenteiden suunnittelussa yksi tärkeimmistä tehtävistä on rakenteen mitoittaminen kestämään ja kantamaan annetut kuormitukset muotonsa riittävässä määrin säilyttäen. Kun on selvitetty

Lisätiedot

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä.

Tasokehät. Kuva. Sauvojen alapuolet merkittyinä. Tasokehät Tasokehä muodostuu yksinkertaisista palkeista ja ulokepalkeista, joita yhdistetään toisiinsa jäykästi tai nivelkehässä nivelellisesti. Palkit voivat olla tasossa missä kulmassa tahansa. Palkkikannattimessa

Lisätiedot

KANTAVUUSTAULUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840

KANTAVUUSTAULUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840 KANTAVUUSTAUUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840 W-1 / Kantavilla poimulevyillä VTT:n laadunvalvontasopimus Poimulevyjä käytetään vesikattona tai kantavana rakenteena

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet Luento 25.11.2015 Susanna Hurme, Yliopistonlehtori, TkT Tämän päivän luento Aiemmin ollaan johdettu palkin voimatasapainoyhtälöt differentiaaligeometrisella tavalla

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti 13.12.2017 1. Jos r θ on paikkavektori, niin mitä ovat r θ, esitksiä r θ ja r θ? Kätä Karteesisen koordinaatiston T θ θ r < j < j zθ θ k k z ja / θ < j

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 07: Aksiaalinen sauvaelementti, osa 2.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 07: Aksiaalinen sauvaelementti, osa 2. 7/ EEMENTTIMENETEMÄN PERSTEET SESSIO 7: Aksiaalinen sauvaelementti, osa. RATKAIS EEMENTIN AEESSA Verkon perusyhtälöstä [ K ]{ } = { F} saatavasta solmusiirtymävektorista { } voidaan poimia minkä tahansa

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009 Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka..9 x x a) Ratkaise yhtälö =. 4 b) Ratkaise epäyhtälö x > x. c) Sievennä lauseke ( a b) (a b)(a+ b).. a) Osakkeen kurssi laski aamupäivällä,4 % ja keskipäivällä 5,6 %.

Lisätiedot

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN alculus Lukion M Geometia Paavo Jäppinen lpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKTESTIN J KERTUSKOKEIEN TEHTÄVÄT RTKISUINEEN Geometia (M) Pikatesti ja ketauskokeet Tehtävien atkaisut 1 Pikatesti (M) 1 Määitä

Lisätiedot

Trigonometrian kaavat 1/6 Sisältö ESITIEDOT: trigonometriset funktiot

Trigonometrian kaavat 1/6 Sisältö ESITIEDOT: trigonometriset funktiot Trigonometrian kaavat 1/6 Sisältö Ulkoa muistettavat peruskaavat Trigonometrisia funktioita koskevia kaavoja on paljon. Seuraavassa esitetään tärkeimmät ja lyhyet ohjeet niiden muistamiseen. Varsinaisesti

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 008 MATEMATIIKKA TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä. Maljakossa on 0 keltaista ja 0 punaista tulppaania, joista puutarhuriopiskelijan on määrä

Lisätiedot

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat TAVOITTEET Esitetään vastaavalla tavalla kuin jännitystilan yhteydessä venymätilan muunnosyhtälöt Kehitetään materiaaliparametrien yhteyksiä; yleistetty Hooken laki Esitetään vaurioteoriat, joilla normaali-

Lisätiedot

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34 SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillisen suunnitteluprosessin kulku

Lisätiedot

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle

Lisätiedot

NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma

NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma RoadShow 2015 Tero Lahtela NR ristikon tuenta Kuvat: Nils Ivar Bovim, University of Life sciences, Norway NR ristikon tuenta NR ristikon yläpaarteen nurjahdustuenta

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,

Palkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7, Palkkien mitoitus 1. Mitoita alla oleva vapaasti tuettu vesikaton pääkannattaja, jonka jänneväli L = 10,0 m. Kehäväli on 6,0 m ja orsiväli L 1 =,0 m. Materiaalina on teräs S35JG3. Palkin kuormitus: kate

Lisätiedot

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

n = 100 x = 0.6 99%:n luottamusväli µ:lle Vastaus: 1. Tietyllä koeella valmistettavie tiivisterekaide halkaisija keskihajoa tiedetää oleva 0.04 tuumaa. Kyseisellä koeella valmistettuje 100 rekaa halkaisijoide keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää 95%: ja 99%:

Lisätiedot

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY

Lisätiedot

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala 1/6 Latinalaiset isot kirjaimet A A c A s A s,est A s,vaad A s,valittu A s,min A sw A sw, min E c E cd E cm E s F F k F d G G k G Ed Poikkileikkausala Betonin poikkileikkauksen ala Raudoituksen poikkileikkausala

Lisätiedot

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)! LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 31.3.2016 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!

Lisätiedot

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3 LIITTEET... 2 Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta...2 Liite B Lagrage kertoimet... 2 Liitteet Liitteet Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta Luoollista logaritmia suureesta! approksimoidaa usei Stirligi

Lisätiedot

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2) Solmu 3/200 Epäyhtälöistä, osa 2 Markku Halmetoja Mätä lukio Välillä I määriteltyä fuktiota saotaa koveksiksi, jos se kuvaaja o alaspäi kupera, eli jos kuvaaja mitkä tahasa kaksi pistettä yhdistävä jaa

Lisätiedot

TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat

TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat TAVOITTEET Määrittää taivutuksen normaalijännitykset Miten määritetään leikkaus- ja taivutusmomenttijakaumat Lasketaan suurimmat leikkaus- ja taivutusrasitukset Analysoidaan sauvoja, jotka ovat suoria,

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi SMG-400 Sähkömageettiste järjestelmie lämmösiirto Ehdotukset harjoitukse 6 ratkaisuiksi Tarkastellaa suljetu järjestelmä tehotasaaioa joka o P + P P = P i g out st Oletetaa että verkotetussa alueessa jossa

Lisätiedot

203 Asetetaan neliöt tasoon niin, että niiden keskipisteet yhtyvät ja eräiden sivujen välille muodostuu 45 kulma.

203 Asetetaan neliöt tasoon niin, että niiden keskipisteet yhtyvät ja eräiden sivujen välille muodostuu 45 kulma. Pyramidi 3 Geometria tehtävien ratkaisut sivu 1 201 202 Saadaan tapaukset 1) Tason suorat l ja m voivat olla yhdensuuntaiset, mutta eri suorat, jolloin niillä ei ole yhteisiä pisteitä. l a) A B C A B C

Lisätiedot

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16 1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma

Lisätiedot

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä Matematiikka..5 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä merkittyjen (*) tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.. a) Ratkaise epäyhtälö >.

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS 1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2006

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2006 CONCRETE RESIDENTIAL HOUSES PIENTALON TERÄSBETONIRUNKO https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030501/1069228479773/11 29102600015/1130240838087/1130240901124.html.stx Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka,

Lisätiedot

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x) BM20A580 Differetiaalilasketa ja sovellukset Harjoitus 3, Syksy 206. Laske seuraavat itegraalit si(4t + )dt (b) x(x 2 + 00) 000 dx (c) x exp(ix )dx 2. Mitä o y, ku (x ) 2 + y 2 = 2 2, etäpä y? Vastaukset

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 8.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Normaalivoiman, leikkausvoiman ja taivutusmomentin käsitteet (Kirjan luku 7.1) Osaamistavoitteet: Ymmärtää, millaisia sisäisiä

Lisätiedot

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II Otokset MS-A050 Todeäköisyyslaskea ja tilastotietee peruskurssi Lueot, osa II Kaksi hyödyllista jakaumaa 3 Estimoiti G. Gripeberg 4 Luottamusvälit Aalto-yliopisto. helmikuuta 05 5 Hypoteesie testaus 6

Lisätiedot

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka 4.2.2014 1 / 3

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka 4.2.2014 1 / 3 Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (* merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä

Lisätiedot

Harjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Harjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä. Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 BY 5 B-EC 2 nro. 67 Schöck Isokorb KS, QS 17.4.2013 Tekninen neuvonta ja laskentapyynnöt Linterm Oy Puh.: 0207 430 890 Faksi: 0207 430 891 info@schoeck.fi

Lisätiedot

SUORAN PALKIN RASITUKSET

SUORAN PALKIN RASITUKSET SUORAN PALKIN RASITUKSET Palkilla tarkoitetaan pitkänomaista rakenneosaa, jota voidaan käsitellä yksiulotteisena eli viivamaisena. Palkkia kuormitetaan pääasiassa poikittaisilla kuormituksilla, mutta usein

Lisätiedot

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki

ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

Koordinaatistot 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Koordinaatistot 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut Koordinaatistot 1/6 Sisältö Koordinaatiston ja koordinaattien käsite Geometrisissa tehtävissä ja siten mös monissa kätännön ongelmissa on usein tarpeen ilmoittaa pisteiden sijainti jonkin kiinteän vertailussteemin

Lisätiedot

Differentiaalilaskennan tehtäviä

Differentiaalilaskennan tehtäviä Differentiaalilaskennan tehtäviä DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona 2. Derivoimiskaavat 2.1

Lisätiedot

N:n kappaleen systeemi

N:n kappaleen systeemi : kappalee ssteemi Tulokset voiaa leistää : kappalee ssteemille. Tällöi missä M = Rcm = m 1 1 +m 2 2 +... +m m 1 +m 2 +... +m = 1 M m, m o ssteemi kokoaismassa. Kokoaisliikemäärä ja -kieettie eergia ovat

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Työ, energia ja energian säilyminen Antti Haarto 0.09.0 Voiman tekemä työ Voiman F tekemä työ W määritellään kuljetun matkan s ja matkan suuntaisen voiman komponentin tulona. Yksikkö:

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin

Lisätiedot

POIKKILEIKKAUSTEN MITOITUS

POIKKILEIKKAUSTEN MITOITUS 1.4.016 POIKKILEIKKAUSTE ITOITUS Osavarmuusluvut Poikkileikkausten kestävs (kaikki PL) 0 1, 0 Kestävs vetomurron suhteen 1, 5 Kimmoteorian mukainen mitoitus - tarkistetaan poikkileikkauksen kriittisissä

Lisätiedot

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R}, Määritelmä Suora Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko { p + t v t R}, missä p, v R n ja v 0. Tässä p on suoran jonkin pisteen paikkavektori ja v on suoran suuntavektori. v p LM1,

Lisätiedot

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit KJR-C1001: Statiikka L2 Luento 21.2.2018: voiman momentti ja voimasysteemit Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon jälkeen opiskelija Pystyy muodostamaan,

Lisätiedot

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 7.3. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 2 Ratkaisut 1.

Lisätiedot

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja

Lisätiedot

Harjoitus 7. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Harjoitus 7. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 4: mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

MATLAB 7.1 Ohjelmointiharjoitus. Matti Lähteenmäki 2005 www.tamk.fi/~mlahteen/

MATLAB 7.1 Ohjelmointiharjoitus. Matti Lähteenmäki 2005 www.tamk.fi/~mlahteen/ MATLAB 7.1 Ohjelmointiharjoitus 005 www.tamk.fi/~mlahteen/ MATLAB 7.1 Ohjelmointiharjoitus SISÄLLYSLUETTELO 1 Ohjelman kirjoittaminen editori/debuggerilla 3 Ohjelman ajaminen komentoikkunassa 4 3 Ohjausrakenteiden

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot